Liikkumisen palvelut pendelöinnissä kokemuksia Suomen Kasvukäytävältä, Itävallasta ja Sveitsistä www.smartcommuting.eu Tero Haahtela 11.5.2017
Smart Commuting Smart and Mobile Work in Growth Regions Picture source & : Canton of Basel-Stadt, 2017, used with permission User needs & best practices Decision support & stakeholder process Assessment & scaling up
Projektin tavoitteet Tutkimukselliset tavoitteet: Kuinka älykkäät liikennejärjestelmät palveluineen tukevat uusia työn muotoja Kuinka näitä palveluita voidaan arvioida Kuinka uudet liikkumisen muodot vaikuttavat (tieto-)työntekijöiden työtapoihin. Kuinka näiden muutosten tulisi heijastua kaupunkisuunnitteluun ja hallintorakenteisiin Käytännön tavoitteita: Implementoidaan älykkäitä ja kestäviä liikkumisen palveluita eri markkinoille. Arvioidaan olemassa olevia ja uusia palveluita liikkuvien työntekijöiden kannalta Tarjotaan ohjeita eri viiteryhmille Kerätään parhaita käytäntöjä ja mietitään niiiden skaalaamista ja soveltamista toisille markkinoille.
Yrityspartnerien ratkaisuja: Tuup
Suomen kasvukäytävä - Euroopan johtava älyliikenteen kokeilualusta (Suomen kasvukäytävän VISIO 2020)
Sähköbussien latauksen hallintajärjestelmä
AC2SG Kuinka suunnitella järkevästi ajoneuvojen latauspisteet ottaen huomioon yksilöiden liikkumistarpeet Kuinka ohjata latauspisteiden sijoittelulla ihmisiä järkevämpään liikkumiseen (esim. park & ride)
ISTmobil Itävallassa Korneuburgissa (Wienin pohjoispuolelta) alkunsa saanut tilauspohjainen liikennepalvelu Peruslogiikka samankaltainen Kutsuplusin kanssa, mutta ISTmobil tarkoitettu viimeisen kilometrin ratkaisuksi haja-asutusalueilla Osa julkista liikennettä Tuettu Kiinteä hinnoittelu (4 / 5 km) Kyytien yhdistäminen Laajentunut hiljalleen Itävallassa Myös lasten ja vanhusten suosiossa: kestävyyden sosiaalinen dimensio! Erillinen palvelukonsepti työmatkaliikenteeseen
Basel pendelöinti Kävellen Pyöräillen Auto ja MP Julkinen liikenne Ei pendelöi 8% 18,7% 16,1% 46,9% 10,1% Pendelöintirahasto Rahaston varoista 80% tulee kaupungin omistamien pysäköintipaikkojen ja rakennusten tuotoista. Pitkän aikavälin tavoite on kerätä tähän rahastoon 2-3 miljoonaa Sveitsin Frangia vuosittain. Rahasto tukee projekteja, jotka vähentävät pendelöijien pysäköintitarvetta keskustassa tai lisäävät kestävää liikkumista.
Mitä liikkumismuotoja käytät useimmin työmatkallasi Auto - ajajana Kävely Bussi Polkupyörä Juna Auto - matkustajana Metro Raitiovaunu Moottoripyörä Sähköavusteinen polkupyörä Itävalta Suomen Kasvukäytävä 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % * Vrt Basel: 16 % käyttää työmatkaan autoa, 47 % julkista liikennettä ja 19 % pyöräilee
Tutkimusmenetelmät ja työ Kysely Kyselyllä selvitetty Suomen Kasvukäytävällä nykyistä älykästä työmatkaliikkumista Suomessa kysely toteutettu Taloustutkimuksen Internet-paneelin avulla, jolloin vastaajat saatiin hajautettua iän, sukupuolen ja asuinpaikkakunnan mukaan. Vastauksia syli 500 kpl, joista puolet suurista kaupungeista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere) ja puolet muista kasvukäytävän kunnista ja kaupungeista. Vastaava kysely toteutettu Itävallassa (koko maan kattavasti) ja Sveitsissä Baselissa, kolmen maan rajat ylittävästi (Sveitsi, Ranska, Saksa). Fokusryhmähaastatteluja Mitkä ovat osallistujien nykyiset liikkumismuodot ja millaisia muutoksia he kaipaisivat nykyiseen toimintaansa, joka helpottaisi arkea ja muuttaisi liikkumista kestävämmäksi. Miten ja millaiset MaaS ja siihen liittyvät palvelut muuttaisivat liikkumiskäyttäytymistä Yrityscasejen analysointi Hankkeessa partnerit ovat kehittäneet eteenpäin ja implementoineet uusia älykkäitä liikkumisen palveluita ja sitä tukevaa toimintaa Yhdessä yritysten ja muiden viiteryhmien kanssa mietitty miten näitä ratkaisuja voidaan skaalata ja soveltaa muilla markkina-alueilla
Mitkä seuraavista tekijöistä rohkaisisivat sinua käyttämään enemmän julkista liikennettä? Tiheämpi liikennöintiväli Lyhyempi matka-aika Paremmat jatkoyhteydet (pienempi odotusaika) Parempi luotettavuus Edullisemmat matkaliput Työnantajan tarjoamat matkaliput Miellyttävämmät julkisen liikenteen kulkuneuvot Liityntäpysäköintiin liittyvät tarjoukset Paremmat mahdollisuudet tavaroiden kuljettamiselle Mahdollisuus ottaa polkupyörä julkiseen liikennevälineeseen Parempi turvallisuuden tunne Tietullit yksityisautoilijoille kaupunkien keskustassa Mahdollisuus tehdä töitä matkan aikana Helpompi saavutettavuus kävellen Paremmat mahdollisuudet pysäköidä polkupyörä 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % Suomi Itävalta Sveitsi
Uudet palvelut ensimmäiselle ja viimeiselle kilometrille Eri maissa erilaisia ensimmäisen ja viimeisen kilometrin palveluita Palvelun olemassa olo ei takaa sen kestävyyttä ratkaisuna (taloudellisesti, sosiaalisesti tai ympäristön kannalta) Basel Wien Helsinki Auton jakaminen kyllä kyllä vähäinen kuluttajien välinen autonjakopalvelu kyllä kyllä vähäinen Kelluva autonjakopalvelu (snt/min) 38 29 58 Uber kyllä kyllä laiton Tilausperusteinen julkinen liikenne ei kyllä ei Toimiva kyydinjakopalvelu ei kyllä ei Suomessa on vähäinen määrä yhdsiteltväiä palveluita mutta hyvät MaaSoperaattorit, Sveitsissä ja Itävallassa tilanne on toistaiseksi päinvastoin. MaaS operaattorit ja uudet palveluntarjoajat hyötyvät toisistaan, mikä helpottaa.
Nykyiseen liikkumismuotoonsa erittäin tyytyväisten ja melko tyytyväisten työmatkalaisten osuus (%) Helppokäyttöisyys Luotettavuus / täsmällisyys Mukavuus Liikennöinnin tiheys Palvelun hinta Matka-aika Matkanteosta nauttiminen 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Suomi Sveitsi Itävalta
Voisitko kuvitella käyttäväsi yhtä tai useampaa seuraavista liikkumisen muodoista työmatkallasi Kimppakyyti Yhteiskäyttöiset autot Yhteiskäyttöiset tilauspalvelut (esim. jaettu taksikyyti) Tilauspalvelut (taksi, Uber, etc.) Yhteiskäyttöiset polkupyörät 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % Suomi Sveitsi Itävalta
Fokusryhmien havaintoja Ihmiset käyttävät julkista liikennettä, mikäli ero matka-ajassa ja joustavuudessa eivät poikkea liiaksi auton käytöstä. Viimeiset kilometrit suurin ongelma Asuinpaikan valinta ja liikkuminen ovat arvokysymys: halutaanko asua maalla väljemmin ja käyttää autoa vai asutaanko kaupungissa tiiviimmin ja käytetään julkista liikennettä. Erittäin laaja joukko eri syitä (ja tekosyitä?), miksi yksilö- tai perhetasolla joudutaan käyttämään niin runsaasti autoa. Useimpiin eri syistä johtuvista yksityisen henkilöauton käyttöön pakottavista tilanteista olisi kehitettävissä järkeviä MaaS-ratkaisuja Yleisesti ihmiset eivät osaa käyttää mielikuvitustaan ja hahmottaa miten uudet palvelut voisivat muuttaa omaa liikkumiskäyttäytymistä ja helpottaa arkea. Kun perheessä joka tapauksessa tarvitaan autoa, auton hankinnan jälkeen sen käyttäminen on edullista. Miten yhdistää kaupungeissa linja-autoasemat, juna-asemat ja muut vastaavat erilliset liikenteen solmukohdat yhdeksi virtuaaliseksi hubiksi. Miten saada lapset kuljetettua harrastuksiin.
Päätelmiä Maantieteelliset ja kulttuurilliset seikat tuovat huomattavia eroja alueiden välillä Suomalaisilla vaikuttaisi olevan enemmän valmiutta/halukkuutta siirtyä käyttämään julkista liikennettä ja MaaSia kuin alppimaiden edustajilla Suomalaiset vaikuttavat olevan myös avoimempia kokeilemaan uusia palveluita*: * Kyselyn vastaajien ehdotuksia uusiksi liikkumisen muodoiksi työmatkoilla