METSÄLUONNONHOITOHANKE EVIJÄRVEN LÄHIVALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE LOHILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

METSÄLUONNONHOITOHANKE RIITALUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

METSÄLUONNONHOITOHANKE KÄRKILUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

METSÄLUONNONHOITOHANKE/PROJEKTI 281 ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE HUKANLUOMAN VALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Op

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Pintavesien virtausmalli

Honnin padon korjaaminen

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden vesiensuojelu

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

METSÄLUONNONHOITOHANKE TERVAJOEN JA NAARAJOEN VALUMA-ALUEIDEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16389/33/2012

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Laskuojien katselmointi

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

ristöjen hoito - Vesilinnut

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Metsäteiden talvikunnossapito

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Toimitus nro (12) Dnro MMLm/16390/33/2012

Transkriptio:

1 (8) METSÄLUONNONHOITOHANKE EVIJÄRVEN LÄHIVALUMA-ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 (8) Hankealue 3 Suunnitelma 3 Kohteet 5 Kohde 1. Kaksiosainen kosteikko 5 Kohde 2. Kunnostettava laskeutusallas 5 Kohde 3. Kunnostettava laskeutusallas 6 Kohde 4. Kunnostettava laskeutusallas 6 Kohde 5. Kunnostettava laskeutusallas 6 Kohde 6. Kunnostettava laskeutusallas 6 Kohde 7. Laskeutusallas 7 Kohde 8. Kosteikko 7 Kohde 9. Kosteikko 7 Kohde 10. Kunnostettava laskeutusallas 7 Kohde 11. Padottava laskeutusallas 8 Kohde 12. Kunnostettava laskeutusallas, kaksi pohjapatoa 8 Kohde 13. Kosteikko 8

3 (8) Taustaa Tämän hankkeen suunnittelu on käynnistynyt Evijärven kunnan taholta vuonna 2016, ja se liittyy laajempaan kunnan hallinnoimaan Evijärven kunnostukseen. Kunta on teettänyt alustavan alueellisen suunnitelman OTSO Metsäpalveluilla. Suomen metsäkeskus on tarkastanut suunnitelman maastossa keväällä 2017, ja hyväksyy sen pienin muutoksin luonnonhoidon alueelliseksi suunnitelmaksi. Suunnitelmateksti on suurimmaksi osaksi sellaisenaan Otso Metsäpalveluiden asiakasvastaava Tuomo Isokankaan laatimaa. Hankealue Suunniteltuna hankealueena on Ähtävänjoen vesistöalueeseen (47) kuuluva ja sen lähivaluma-alue nro 47021. Alueen pinta-ala on noin 6300 hehtaaria, ja sen joka puolella on ojitettuja metsäalueita. Evijärven pinta-ala on noin 28 km2, ja järven keskisyvyys on vain n.1,5 m. on varsin rikkonainen, eli on paljon saaria ja rannat matalia, ja lisäksi rantaviiva on varsin epäsäännöllistä, eli on lahtia ja niemenkärkiä, jolloin rantaviivaa on paljon. Järven ympärillä on vakituista asutusta ja loma-asutusta. Järvellä on huomattava paikallinen ja alueellinen merkitys myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lähivaluma-alueella on omakotitalouksia, maataloutta, turkistarhausta, metsätaloutta ym. Järveen laskee etelästä Välijoki. Tämän lisäksi järveen laskee useita metsä- ja pelto-ojia. Metsäinen valuma-alue on enimmäkseen ojitettua turvemaata ja kangasmaata. Soita reunustaa hieta- tai hiekkamoreenimaa. Kivennäismailla on kallio yleisesti lähellä maan pintaa. Alueen länsiosassa on turvetuotantoalue. Tässä selvityksessä on suunniteltu lähivaluma-alueen uudet vesiensuojelutoimenpiteet. Evijärven pohjoispuolella on aiemmin v.2007 tehty luonnonhoitohanke 4/LH/07. Selvityksessä on suunniteltu myös tämän hankkeen rakenteiden kunnostuksia ja parantamisia, kuten altaiden tyhjäyksiä ym. Aluetta tarkasteltiin paikkatietoaineiston ja vanhojen metsäojitusalueiden kaltevuus- ym. tietoaineiston avulla, jonka jälkeen laadittiin esiselvityksenä yleissuunnitelmatasoinen luonnonhoitosuunnitelma. Paikkatietoaineistosta saatiin tietoa mm. maalajeista, toteutetuista ojituksista ja metsien puuvaroista. Esiselvitysmateriaalin perusteella valittiin kohteet, jotka käytiin tarkemmin tarkastamassa maastossa. Näin löytyneille kohteille tehtiin sitten tarkempi selvitys, joka on käytännössä luonnonhoidon alueellinen yleissuunnitelma, jossa määritettiin vesiensuojelurakenteet ja laadittiin maanomistajien kanssa toteutussuunnitelmat. Suunnitelma Maastossa on tutkittu mahdollisten eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 13 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma-alueen vesiensuojelua.

4 (8) Suunnitelmassa on keskitytty erityisesti laskeutusaltaisiin ja varsinkin kosteikkoihin pintavalutuksineen. Suunnitelmakarttaan on rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina 1 13. Kartoista näkyvät kiinteistöjen rajat ja kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 4 kpl pohjapatoja, joista kaksi patoa laskeutusaltaan yhteyteen 7 kpl kunnostettavia laskeutusaltaita 2 kpl uusia laskeutusaltaita 4 kpl kosteikkoja 3 kpl ojarumpuja Patoseinämiä, piennartasannetta, uutta ojaa yms. kohdeselitysten ja karttojen mukaan Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on esitetty/suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus. Suostumukset on saatu kaikista kohteista. Suostumuskopiot on toimitettu Metsäkeskukselle tämän selvityshankkeen mukana, ja Suomen metsäkeskus käynnistää hankehaun. Myöhemmässä hankevaiheessa maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muutamassa kohteessa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty paikan päällä, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia osasta kohteita saa käyttöön erillisellä pyynnöllä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä ja syksyllä ja talvella. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden paras toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Hankealueella on eri puolilla useita 20 kv:n, sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja, joita on työturvallisuusmielessä varottava, jos niiden läheisyydessä työskennellään. Alueella voi olla myös maakaapeleita (esim. valokuitu) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena puolentoista metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat maisemoidaan altaan ympärille luonnonmukaisesti. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjas ta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on

5 (8) vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3-0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä- ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d 0 400 mm. Kangas- ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus- että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Lisätietoja: Tuomo Isokangas OTSO Metsäpalvelut asiakasvastaava Jouko Hautamäki Suomen metsäkeskus luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue 050 314 0485 050 314 0480 tuomo.isokangas@otso.fi jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Kohteet Kohde 1. Kosteikko, suostumus 1 Tila: Aho 52-401-2-281 Heinämaanoja, valuma-alue n. 585 ha, laskee nykyään suoraan Kniivilänlahteen. Tarkoituksena on ohjata kaivamalla ojaa n. 100 metriä ennen järveä viistosti kosteikolle ja tekemällä ohjauspato vanhaan uomaan Kuoppa-ahon suunnalta tulevan haaran yläpuolelle. Osa kaivutöistä on tehtävä pitkäpuomikoneella. Järven rantaan menee kapea tie, joka on maanomistajan tekemä. Maanomistajan kanssa on sovittu, että kulku rantaan on säilytettävä kosteikosta huolimatta. Tien pohjaa joudutaan nostamaan ja reunoja pengertämään ja tien päähän kääntöpaikka/parkki muutamalle autolle. Tämä tien eteläosan kosteikon ala on n. 0,5 ha. Toteutus kuivaan aikaan ja osittain talvella. Tien alitse asennetaan putki noin 8 m / 1000 mm (mitoitus tarkastettava), että voidaan ohjata vesiä myös tien pohjoispuolen kosteikolle. Pellon reunaa on pengerrettävä, ettei pellolle aiheudu lisää vettymishaittaa. Putken kautta ohjataan osa vesistä kosteikolle kaivamalla ojaa mutkitellen kohti tilan pohjoista sivurajaa. Osa kaivutöistä on tehtävä pitkäpuomikoneella. Pohjoispuoleinen kosteikko on n. 0,5 ha. Toteutus kuivana aikana ja osittain talvella. Töitä haittaava puusto on hakattava pois ennen toimenpiteitä tien molemmin puolin, ja vietävä 3- metriseksi katkottuna maanomistajan Erkki Mansikka-ahon pihaan Mansikka-ahontie 26:een. Ajomatka on noin 0,5 km. Kääntöpaikalta kaivetaan itään oja, rakennetaan ajouralle piennartasanne ja laskuojaan vanhan rikkoutuneen sillan tilalle asennetaan putkisilta Tervaniemeen pääsemiseksi. Ajouraa vahvistetaan noin 15 metriä vielä ojan itäpuolelle. Putken koko on noin 6 m / 500 mm, mutta mitoitus on vielä tarkastettava siten, että putki riittää Kuoppa-ahon ojan 75 ha:n valuma-alueelle ja osalle Heinämaanojan valuma-alueesta. Kohde 2. Laskeutusaltaan kunnostus, suostumus 2 Tila: Honkiniemi 52-401-9-8 Kokkokankaan vesiä laskee noin 11 ha:n alueelta vanhaa metsäojaa pitkin Evijärveen. Aikanaan tehty laskeutusallas tyhjätään, laajennetaan pituussuunnassa ja muotoillaan uudelleen. Allasmaat

6 (8) maisemoidaan. Kohteelle pääsee Korkeamaan mökkitien päästä. Töissä olisi suotavaa käyttää pienempää noin 13-14 tn kaivinkonetta puuston suojelemiseksi. Altaan koko noin 50 m3. Toteutus mökkikauden ulkopuolella. Kohteeseen pääsemiseksi puustoa on tarvittaessa poistettava, sovittava tarkemmin maanomistajan kanssa. Kohde 3. Laskeutusaltaan kunnostus, suostumus 3 Tila: Pekka 52-407-1-153 / allas vesijättömaalla. Vanha lasketusallas tyhjätään, laajennetaan pituussuunnassa ja muotoillaan uudelleen. Altaan tilavuudeksi saadaan noin 80 m 3. Valuma-alue on noin 8 ha. Kohteelle pääsee mökkitien päästä metsää pitkin. Toteutus mökkikauden ulkopuolella. Kohteella kasvaa vanhahkoa puustoa. Altaalle mentäessä joudutaan mahdollisesti kaatamaan muutama puu, sovittava maanomistajan kanssa siitä ennakkoon. Kohde 4 Laskeutusaltaan tyhjäys, suostumukset 4 ja 5 Tilat: Peltoaho 52-407-9-132, Veikonmetsä 52-407-9-163 Vanha laskeutusallas Uudenkydön eteläkulmassa tyhjätään ja muotoillaan uudestaan. Valumaalueen laajuus on noin 240 ha ja altaan koko noin 100 m3. Allasta saa laajentaa noin 20 m3 tilan 9:163 puolelle lähtevän ojan itäpenkkaa leikaten, pellolta päin työskennellen. Ennen töiden aloitusta on ehdottomasti oltava yhteydessä maanomistaja Jyrki Mikkolaan. Kohteelle pääsee viljelykauden ulkopuolella eli kulku pellon kautta, sovittava maanomistajan kanssa ennen kohteelle menoa. Kohde 5 Laskeutusaltaan tyhjäys, suostumus 4 Tila: Peltoaho 52-407-9-132 Vanha laskeutusallas Uudenkydön pohjoisreunassa tyhjätään ja muotoillaan uudestaan. Valumaalueen laajuus on noin 150 ha ja altaan koko noin 100 m3. Kohteelle pääsee viljelykauden ulkopuolella eli kulku pellon kautta, sovittava maanomistajan kanssa ennen kohteelle menoa. Kohde 6. Laskeutusaltaan tyhjäys ja muotoilu, rummun asennus, suostumus 6 Tila: Kalliojärvi 52-403-2-26 Vanha laskeutusallas tyhjätään, laajennetaan koilliseen päin, muotoillaan ja allasmaat maisemoidaan. Valuma-alueen laajuus on noin 130 ha ja tavoiteltava altaan koko noin 120 m3. Viljelystien vartta Mäntymaannevan suunnalta laskevaan ojaan rakennetaan matala pohjapato, noin 30 50 cm, ja padon takaa asennetaan tien alle rumpu, jolla vettä ohjataan kiertämään altaan

7 (8) kautta. Huippuvirtaus pääsee juoksemaan pohjapadon yli suoraa reittiä järveä kohti. Rummun arvioitu koko on 18 m / 500 mm. Kohteelle pääsee suoraan maantiestä lähtevää viljelystietä. Toteutus mökkikauden ulkopuolella sulan maan aikana. Kaivumaata voidaan tarvittaessa (on jopa suotavaa) ajaa maantien lähellä sijaitsevan 20 kv:n sähkölinja-alueen reunaan, jos kuorman kippaus onnistuu turvallisesti. Kohde 7. Laskeutusallas, suostumus 7 Tila: Haavisto 52-403-2-66 Inannevan suunnalta noin 160 ha:n alueelta vettä keräävään Inanlahteen laskevaan valtaojaan kaivetaan noin 200 m3:n suuruinen laskeutusallas Haaviston viljelystien pohjoispuolelle. Kohteelle pääsee Inantieltä mutkasta Paavonniementietä. Toteutus mielellään mökkikauden ulkopuolella. Kohde. 8 Mouhaanojan kosteikko, suostumukset 8 ja 9 Tilat: Jussinmyllyahonpäkki 52-403-2-239, Norrena 52-403-2-103 Mouhaanojan kosteikko, jonka valuma-alue on noin 800 ha, on tarkoitus rakentaa ohjaamalla vesi nykyisestä uomasta osin vanhaan uomaansa. Kaivetaan pitkäpuomikoneella monimuotoisia avovesipintoja. Tämän rakenteen avulla varsinkin ylivaluma-aikana vesi ohjataan kaivamalla kulkeutumaan hetteikölle ja sieltä edelleen vähitellen pintavalutuksena ja suodattamalla järveen. Mahdollinen vettymishaitta yläpuolisilla alueilla on huomioitava ja tehtävä pintavaaitus. Maanomistajilta on suostumus, että vesi voidaan ohjata kiertämään kosteikon kautta. Kosteikon pinta-ala n. 2,5 ha. Kohteelle pääsee -Kaustinen maantieltä pellon kohdasta koneella. Toteutus talvikaudella. Kohde 9. Jussinahon kosteikko, suostumus 10 Tila: Lähderinne III 52-403-2-201 Kantatien 63 alittava, noin 165 ha:n alueelta vettä keräävä valtaoja padotaan n. 60 metrin etäisyydellä tiestä. Padon yläpuolelta kaivetaan haarat viistosti luoteeseen ja kaakkoon. Haarat kaivetaan n. 30 m pituiseksi. Näin vesi leviää ympäristöön ja muodostuu laajempi kosteikko ja vesi kulkeutuu pintavalutuksena järveen. Kosteikon pinta-ala on n. 0,6 ha Kohteelle pääsee Kantatieltä 63 maantieltä pellon kohdasta kaivinkoneella. Toteutus talvikaudella. Kohde 10. Laskeutusaltaan kunnostus/muotoilu, suostumus 11 Tila: Leppäaho 52-403-1-284 Isonnevan metsätien lähellä (peltoa vastapäätä) oleva allas tyhjätään ja muotoillaan. Altaan koko n. 150 m3, ja valuma-alueen laajuus on noin 50 ha. Altaasta tien varteen purkavaa ojaa on varottava käsittelemästä.

8 (8) Kohteelle pääsee Isonnevan metsätietä pitkin. Altaan ympärillä 3-4 m männyn taimikko, jonka käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. Lisäksi on sovittava, pitääkö tyhjäysmassat siirtää pois. Toteutus kesäkaudella. Kohde 11. Laskeutusallas uusi, suostumus 12 Tila: Kangas 52-403-1-235 Kohteella on suunniteltu kaivettavaksi noin 60 m3:n suuruinen laskeutusallas ja rakennettavaksi noin 50 cm. korkea pohjapato laskeutusaltaan alajuoksun päähän. Altaan kautta kierrätetään Korvenojan vedet, jotka kerääntyvät noin 25 ha:n alueelta. Allasmaat maisemoidaan. Kohteelle pääsee Isonnevan metsätieltä lähtevää ajouraa pitkin. Mahdollinen puiden poistaminen kulku-uralta on sovittava tarkemmin sovittava maanomistajan kanssa. Louheen ajo talvella, muu toteutus kesäkaudella. Kohde 12. Laskeutusaltaan kunnostus, suostumukset 13 ja 14 Tilat: Tampio 52-409-4-140, Koivikko 52-409-4-146 Vuropakankankaan suunnasta noin 40 ha:n alueelta vettä keräävään ojaan rakennetaan syöpyvään kohtaan noin 20 metriä vanhan altaan yläpuolelle pohjapato ja kivetään padon alapuoli altaalle saakka. Kiveys toteutetaan siten, että siitä pääsee tarvittaessa ajamaan traktorikalustolla ojan yli. Vanha laskeutusallas tyhjennetään, ja sen purkukohtaan rakennetaan pohjapato tehostamaan allastilavuutta. Altaan koko on n. 110 m3. Altaalle pääsee metsäautotiestä lähtevää ajouraa pitkin, maan omistajan kanssa tarkemmin sopien. Altaan kaivun yhteydessä kertynyttä maakasaa ja perkauksessa nousevaa hiekkaa levitetään piennartieksi altaasta etelään. Louheen ajo talvella, muu toteutus kesäkaudella. Kohde 13. Kosteikko, suostumus 15 Tila: Metsälehto 52-409-9-23 Vanha savikuoppa otetaan hyötykäyttöön ja muotoillaan maisemaan sopivaksi ja sinne ohjataan ohivirtaava metsäoja. Pellonreunaoja perataan viljelysmaan vettymishaitan ehkäisemiseksi. Maanomistajan kanssa on kohteesta sovittava vielä tarkemmin paikan päällä. Kosteikon koko noin 0,5 ha. Maanomistaja edellyttää suostumuksessaan, että kosteikkoa ympäröivä metsä ei saa vettyä. Savikuopalle pääsee Nissinsaaren tien kautta. Toteutus kesäkaudella.