VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO

Transkriptio

1 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (18) VUOTUNGIN LUONNONHOITOHANKE, KUUSAMO Tiivistelmä Hankehakualueena on Vuotunki Kuusamon Vuotungin kylällä. Hankkeeseen kuuluu kaksi erillistä kohdetta Vuotungin valuma alueella. Kohde 1 on Isonkorvenpuro, joka laskee Suolapuron kautta Vuotungin Hepojokeen. Kohde 2 on Vuotungin itärannalla oleva vanha luhtaniitty. Luonnonhoitohankkeella lisätään luonnon monimuotoisuutta luonnonmukaistamalla alueen vesitaloutta ja ennallistamalla puronvarsiluhtia ja luhtanevoja sekä perattua Isokorvenpuroa. Hankkeen tavoitteet Tämä luonnonhoitohanke on osa Vuotungin valuma alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on järven ekologisen tilan parantaminen ja alueen elinympäristöjen kunnostaminen. Lisäksi tavoitteena on tulvaaikaisten virtaamien tasaaminen ja eroosiohaittojen ehkäiseminen sekä kalaston elinolosuhteiden parantaminen. Luonnonhoitohankkeen tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta luonnonmukaistamalla alueen vesitaloutta ja ennallistamalla puronvarsiluhtia ja luhtanevoja sekä parantamalla vesieliöstön elinolosuhteita. Lisäksi hankkeen tavoitteena on parantaa Vuotungin ekologista tilaa vähentämällä valumaalueen metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Hankkeen tavoitteena on myös esitellä toteutettavia vesiensuojelukohteita ja menetelmiä maanomistajille ja toimijoille sekä innostaa heitä omatoimiseen vesiensuojelutoimintaan. Hankealue Vuotunki sijaitsee Kuusamon kaupungissa, noin 25 km Kuusamon keskustasta koilliseen. Ala Vuotunkiin ja Vuotunkiin sekä Suolapuroon kohdistuu ELY:n mukaan metsätalouden paine ja alue kuuluu Pohjois Pohjanmaan luonnonhoidon toteutusohjelmassa vesiensuojelun painopistealueisiin. Järven ekologinen tila on tyydyttävä. Vuotunki on valittu Vyyhti II hankkeen (Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan) pilottialueeksi. Hankkeessa kehitellään uusia vesistökunnostushankkeiden suunnittelua helpottavia työkaluja, joita testataan hankkeen aikana. Lisäksi hankkeessa laaditaan pilottialuesuunnitelmia, kehitetään metsänomistajien pienryhmätoimintaa vesiensuojelusuunnittelussa sekä aktivoidaan omaehtoista kunnostustoimintaa ja tuetaan paikallisten kunnostajien verkostoitumista. Hankkeen yhteistyötahoja ovat ProAgria Oulu, Oulun Maa ja kotitalousnaiset, Oulun kalatalouskeskus, Suomen metsäkeskus ja Suomen Ympäristökeskus. Vuotunki kuuluu myös POPELY:n kunnostuskohteisiin. Vuotungin valuma alueella tehtiin 1970 luvulla laajoja metsäojituksia, jolloin alueen luonnontilaiset suot ja kosteikot ojitettiin ja luonnontilaisia puroja perattiin. Perkausten johdosta puronvarsien luhdat kuivuivat ja metsittyivät ja purojen elinympäristöjen monimuotoisuus kärsi voimakkaasti. Ennen ojitusta vesi viipyi tulvien jälkeen vesistöjen latvoilla pitkään leviten puronvarsiluhdille ja veden hiljalleen laskiessa suuri osa veden mukana kulkeutuvasta kiintoaineksesta jäi luhtiin. Tehokkaan ojituksen johdosta alueella ei ole enää vedenpidätyskykyä, vaan kevättulvien ja sateiden jälkeen veden pinnan ja virtauksen vaihtelut ovat äkillisiä ja suuria. Tällöin vedet virtaavat tulva aikoina liian nopeasti aiheuttaen ojien syöpymistä ja kiintoaineen sekä ravinteiden kulkeutumista alapuoliseen Vuotunkiin.

2 ALUEELLINEN SUUNNITELMA Kuva1: Hankkeen sijainti Kuva2: Kohteet ja niiden valuma alueet 2 (18)

3 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 3 (18) Toimenpiteiden kuvaus Toimenpide 1. Isonkorvenpuro Isonkorvenpuron kohteen yläpuolinen valuma alue on noin 400 ha. Isokorpi on ollut ennen ojitusta rehevää puronvarsiluhtaa, johon tulvavedet ovat levinneet ja tuoneet ravinteita ja kiintoainesta. Luhtien heinä ja sarakasvillisuutta on ennen niitetty karjan rehuksi. Puron perkauksen jälkeen luhta on kuivunut ja metsittynyt. Veden virtausta pidättäneet pienet kosket on perattu, minkä seurauksena myös puron pohjan rakenteellinen monipuolisuus on vähentynyt ja sen eliöyhteisöt ovat kärsineet voimakkaasti. Samalla vesistön luontainen tulvarytmi on poistunut ja vesi virtaa keväällä sekä runsaiden sateiden jälkeen nopeasti aiheuttaen eroosiota kaivetuissa uomissa. Peratussa Isonkorvenpurossa virtausnopeus on monin paikoin yli 80 cm/sek, jolloin uomassa tapahtuu syöpymistä lähes kaikilla maalajeilla. Kohdealueella ei sijaitse metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muitakaan luontokohteita. Kohde sijaitsee tilalla Latomaa, jonka omistaa Klaus Kilpivaara. Metsäkeskus on hankkinut kirjallisen suostumuksen maanomistajalta. Kuva 3: Uoma analyysi Isonkorvenpurossa Kuva 4: Isonkorvenpuro ja metsittynyt luhta metsäautotieltä ylävirtaan päin.

4 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 4 (18) Isonkorvenpuronvarren tulvaluhdat ovat kuivuneet ojituksen seurauksena ja niiden reuna alueet ovat metsittyneet. Luhtia ennallistetaan tekemällä puroon kivikynnyksiä ja tulvatasanteita, jolloin tulvavedet saadaan leviämään luhta alueille. Pohjapadoilla ja kivikynnyksillä saadaan myös parannettua veden happipitoisuutta. Kuva 5: Isonkorvenpuron toimenpiteiden periaatepiirros. Kuva 6: Isonkorven luhdan ennallistamisperiaate. Laajin luhta alue ennallistetaan kaivamalla metsäautotien yläpuolelle noin 100 m pitkä patopenger, johon tehdään loivan V mallinen pohjapato. Näin pidätetään tulva aikaisia virtaamia, mutta päästetään vesi hiljalleen laskemaan kesän aikana. Penkereellä estetään luhdan kuivuminen ja veden tulviminen

5 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 5 (18) metsäautotielle. Pengertä kaivettaessa tulee huolehtia, ettei penkan alle eikä sisään jää kantoja eikä hakkuutähteitä, jotta penger ei ala vuotamaan. Penger tiivistetään kaivinkoneella ja siitä tehdään niin leveä, että sitä voidaan käyttää traktorin kulku urana. Pohjapato tehdään kiviaineksesta ja se vahvistetaan suodatinkankaalla tai muulla vastaavalla. Padon yläkorkeus tehdään noin 255 m ja alakorkeus noin 254,4 m merenpinnan yläpuolelle. Korkeudet on johdettu Maanmittauslaitoksen 2M maanpinnan korkeusmallista, joten ne ovat vain suuntaa antavia. Padosta tehdään niin leveä ja loiva, että sen yli voi kulkea koneella mahdollisten huoltotöiden yhteydessä. Padon jälkeen laskuoja kivetään noin 20 metrin matkalta. Kiveäminen tehdään muistuttamaan luonnonmukaista koskea niin, että kalannousu puron latvoille on mahdollista. Kuva 7: Isonkorvenluhdan rajaus ja 255 m ja 254,4 m korkeuskäyrät sekä profiilileikkaus patopenkereen yläpuolelta. Taustalla 2M maanpinnan korkeusmalli Isokorvenpuron viereen kaivetaan kiintoainesta keräävä laskeutusallas, jonka kautta puron vesi kierrätetään. Laskeutusaltaan pinta ala on noin 2000 m2 ja keskisyvyys noin 1,3 m. Kaivumailla tukitaan vanha uoma ja muuten kaivumaat tasoitetaan altaan kankaan puoleiselle reunalle, jonne kunnostetaan tilan rajaa pitkin tieura altaan huoltoa varten. Tilan rajalta laskevaan metsäojaan laitetaan ojarumpu. Luhdan lounaislaidalle kaivetaan 290 m piennartietä, jolla estetään veden leviäminen taimikkoon. Piennartien oja kaivetaan taimikon puolelle, jolloin mätästysojat eivät mene tukkoon eikä luhdan puolelle synny oikovirtausta. Luhdan alueella kasvava puusto, joka on pääasiassa koivua, poistetaan. Hakattava alue on metsämaan korpiojikkoa ja sen koko on noin 1,2 ha.

6 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 6 (18) Kuva 8: Isonkorven luhta ja hakattava alue. Metsäautotien alapuolella kunnostetaan perattua Isonkorvenpuroa tekemällä siihen kolme kivikynnystä ja kaivamalla kolme laskeutusallasta ja niiden yhteyteen tulvatasanteita. Lisäksi puroa kivetään noin 10 m matkalta, jolloin paikalle muodostuvaan koskeen saadaan talvella kuljettava ojan ylityspaikka, josta päästään tarvittaessa traktorilla ojan yli. Kolmen laskeutusaltaan pinta ala on yhteensä noin 1500 m2 ja keskisyvyydeksi kaivetaan noin 1m. Tulvatasanteiden pinta ala on yhteensä noin 300 m2 ja keskisyvyys noin 30 cm. Puron varteen hakataan tieura metsäautotieltä ja laitetaan tienvarsiojaan ja metsäsarkaojaan ojarummut (2 kpl). Tässä suunnitelmassa esitetty tien paikka on ohjeellinen ja se tarkentuu lopullisen, tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kuva 9: Isonkorvenpuro metsäautotieltä alavirtaan päin.

7 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 7 (18) Kivikynnyksillä hidastetaan virtausta ja saadaan tulvavesiä leviämään puronvarsiluhdille. Niiden teossa on huomioitava, ettei vesi nouse tien rummuissa liian korkealle. Kivikynnykset tehdään isosta kiviaineksesta jäljitellen luonnonmukaista koskea.puroon laitetaan myös yksittäisiä isompia kiviä hidastamaan virtausta ja tuomaan luonnonmukaisuutta kaivettuun uomaan. Toimenpiteillä parannetaan ojituksen yhteydessä peratun puron luonnonmukaisuutta sekä kalaston ja muun vesieliöstön elinympäristöä. Eroosiolle alttiita mutkia suojataan kivillä. Altaiden kaivumaat tasoitetaan puron varteen piennartieksi altaiden mahdollista huoltoa varten. Kaivua ja läjitystä haittaava puusto poistetaan. Kuva 10: Isonkorvenpuron kunnostuksen toteutusperiaate. Kuva 11: Ilmakuva ja puuston poistoalueet puron kunnostuskohteilta

8 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 8 (18) Isonkorvenpuro laskee peltoalueen kautta Suolapuroon, johon kohdistuu Ely:n mukaan metsätalouden paine. Ennen peltoaluetta kaivetaan vanhalle niitylle laskeutusallas, jossa puron vesi vielä selkeytyy. Laskeutusaltaasta kaivetaan monimuotoinen ja kaivumaat tasoitetaan altaan ympärille ja saariksi sen keskelle. Läjitysmaiden reunat muotoillaan loiviksi, jotta kiintoainesta ei valu altaaseen ja reunat heinittyvät nopeasti. Osa kaivumaista tasoitetaan viereiselle pellolle, siten, että pellon viljely on edelleen mahdollista. Pellon reunimmainen sarkaoja perataan pellon vettymisen estämiseksi. Altaan keskelle kaivetaan syvänne ja sen loppupäästä tehdään pyöreä allas, jossa veden virtaus pysähtyy ja muodostaa pyörivän liikkeen. Tällöin kiintoaines laskeutuu pyörteen keskelle, josta se voidaan poistaa kaivinkoneella. Altaan loppuosa ennen pohjapatoa jätetään matalaksi, jolloin siihen syntyvä kasvillisuus sitoo ravinteita. Laskeutusaltaan pinta ala on noin 3100 m2 ja keskisyvyys 1,3 m. Pohjapato tehdään isosta kiviaineksesta ja se vahvistetaan suodatinkankaalla tai muulla vastaavalla. Pato tehdään niin leveäksi ja loivaksi, että sen yli voidaan kulkea traktorilla altaan eteläpuolelle. Padon jälkeen laskuoja kivetään noin 10 metrin matkalta. Kiveäminen tehdään muistuttamaan luonnonmukaista koskea niin, että kalannousu puron latvoille on mahdollista. Kuva 12: Niitylle kaivettavan laskeutusaltaan toteutus periaate.

9 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 9 (18) Kuva 13: Ilmakuva Isonkorvenpuron varteen kaivettavan laskeutusaltaan alueelta. Kuva 14: 2M maanpinnan korkeusmalli Isonkorvenpuron niittyaltaan kohdalta ja siitä laskettu 251,2 m korkeuskäyrä sekä profiilileikkaus altaan kohdalta.

10 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 10 (18) Laskeutusaltaan pohjapadon korkeus voi olla noin 251,2 m merenpinnan yläpuolella, jolloin vesi ei pääse viereiselle pellolle. Korkeus on johdettu 2m maanpinnankorkeusmallista, joten se on vain suuntaa antava. Kuva 15: Esimerkki kiviaineksella vahvistetusta pohjapadosta. Rakenteet on tehtävä siten, etteivät ne aiheuta pysyvää tulvahaittaa kohdeiden yläpuolisille tiloille. Kohteilla olevan kaivua ja läjitystä haittaavan puuston poisto sisältyy hankkeeseen. Hakattavien alueiden pinta ala on yhteensä noin 2,1 ha, mistä osa on lähes puutonta vanhaa niittyä. Ainespuu hakataan puutavaralajeiksi ja kasataan paikkaan, mistä maanomistaja voi hoitaa kuljetuksen eteenpäin. Toimenpide 2. Itälahden luhtaniitty Vuotungin Itälahti on pahasti rehevöitynyt matala lahti, johon laskee noin 50 ha valuma alueelta niitty ja metsäojia. Itälahden niitty on ollut kosteaa luhtanevaa, jolta on niitetty heinää karjalle. Luonnonniityt on ojitettu ja raivattu pelloiksi, joiden viljely on loppunut jo kymmeniä vuosia sitten. Nyt alue on luokiteltu metsätalousalueeksi. Vuotungin ekologisen tilan parantamiseksi vanhalle niittyalueelle kaivetaan laskeutusallas keräämään kiintoainesta ja järveen laskeva oja tukitaan patopenkereellä, joka palauttaa luhtanevan vesitalouden luonnontilaisen kaltaiseksi. Kuva 16: Itälahden luhtaniittyä.

11 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 11 (18) Kuva 17: Kohteen 2 toteutusperiaate. Laskeutusaltaan kaivumaat tasoitetaan altaan reunoille ja saariksi sen keskelle. Laskeutusaltaan pinta ala on noin 2000 m2 ja keskisyvyys 1,2 m. Vuotungin kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen, joten läjitysmaiden maisemointiin tulee kiinnittää huomiota. Vuotungintieltä tehdään piennartie laskeutusaltaalle sen tulevaa tyhjentämistä varten. Tien ojassa oleva rumpu uusitaan tarvittaessa. Laskeutusaltaasta vesi kulkee pintavaluntana luhta alueelle. Luhta alueen reunaan, ennen tietä, kaivetaan noin 210 m pituinen patopenger, joka pidättää vettä luhdalla. Penger tiivistetään kaivinkoneella. Vesi johdetaan järveen kiviaineksella ja suodatinkankaalla tai vastaavalla vahvistetun pohjapadon kautta. Kuva 18: Ilmakuva Itälahden luhtaniityn alueelta.

12 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 12 (18) Kuva 19: 2M maanpinnankorkeusmalli ja 246,4 m korkeuskäyrä sekä profiilileikkauset pohjois etälä ja länsiitä suunnassa. Pohjapadon korkeus voisi olla maanpinnankorkeusmallin perusteella 246,4 m merenpinnan yläpuolella. Laskuojaa kivetään noin 30 m matkalla, jotta veden happipitoisuus paranisi ennen järveä. Kaivua ja läjitystä haittaavan puuston ja pajukon poisto sisältyy hankkeeseen. Kohdealueella ei sijaitse metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muitakaan luontokohteita. Valuma alueella on kaksi lettokuviota, mutta toimenpiteet eivät ulotu niiden alueelle. Alueen vesitalouden ennallistaminen saattaa palauttaa lettokasvillisuutta myös luhta alueelle. Kohde sijaitsee tilalla Peltola, jonka omistaa Kiinteistöyhtymä Käkilehto Markku ja Juhani sekä tilalla Käkelä, jonka omistaa Eine Käkelä. Metsäkeskus on hankkinut toimenpiteisiin maanomistajien kirjallisen suostumuksen. Rakenteet on tehtävä siten, etteivät ne aiheuta pysyvää tulvahaittaa kohteen yläpuolisille tiloille. Toimenpiteet yhteensä löytyvät taulukosta: vuotunki kiinteistot toimenpiteet Suunnitellut toimenpiteet eivät vaadi vesilain lupa tai ilmoitusmenettelyä ELY keskukselta.

13 ALUEELLINEN SUUNNITELMA 13 (18) Tarkempia tietoja alueen maaperästä, vesien virtauksista ym. suunnittelua ja hankehakemuksen laatimista löytyy paikkatietoaineistot Aikataulu Suunnittelu ja toteutus vuosina Yhteyshenkilö/Lisätietoja Kyllikki Maaranto projektineuvoja Puh Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue PL 4, Rautionkatu 2 C Oulu Liitteet LIITE 1: lähestymiskartta LIITE 2a ja 2b: kartat, toimenpiteet LIITE 3a ja 3b: ilmakuvat