METSÄLUONNONHOITOHANKE RIITALUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 (12) METSÄLUONNONHOITOHANKE RIITALUOMAN VALUMA ALUEEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 2 (12) Sisällysluettelo: Taustaa 3 Hankealue 3 Suunnitelma 4 Kohteet 5 Kohde 1. Kosteikko 5 Kohde 2. Kunnostettava laskeutusallas ja uusi padottava laskeutusallas 6 Kohde 3. Pohjapatosarja 6 Kohde 4. Pohjapato ja padottava laskeutusallas 6 Kohde 5. Kaksi kunnostettavaa laskeutusallasta ja pohjapato 7 Kohde 6. Kunnostettava laskeutusallas 7 Kohde 7. Laskeutusaltaan kunnostus padottavaksi altaaksi ja pohjapato 7 Kohde 8. Padottava laskeutusallas 8 Kohde 9. Laskeutusallas 8 Kohde 10. Pohjapato 8 Kohde 11. Kunnostettava laskeutusallas 9 Kohde 12. Pohjapato, kunnostettava laskeutusallas, uusi padottava laskeutusallas 9 Kohde 13. Laskeutusallas 9 Kohde 14. Laskeutusallas 10 Kohde 15. Padottava laskeutusallas 10 Kohde 16. Kosteikko 10 Kohde 17. Virtaamansäätöpato, pieni laskeutusallas ja ojan kiveys 11 Kohde 18. Laskeutusallas, virtaamansäätöpato ja rumpu 11 Kohde 19. Laskeutusallas ja rumpu 12 Kohde 20. Padottava laskeutusallas 12

3 3 (12) Taustaa Tämän hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2016 osana Suomen EU historian suurinta LIFE hanketta, Freshabit LIFE IP. Hankkeessa on mukana yhteensä kahdeksan vesistöaluetta ympäri Suomea, ja 30 kumppania eri sektoreilta toimimassa vesistöjemme kunnostamiseksi. Pohjanmaan maakunnissa on kohdealueiksi valittu Isojoen ja Ähtävänjoen vesistöalueet. Suomen metsäkeskuksen yhtenä osatavoitteena on laatia Freshabit LIFE IP:n yhteydessä luonnonhoitohanke viidelle ns. kolmannen jakovaiheen valuma alueelle Isojoen vesistöalueen yläosaan Isojoen kunnan ja Kauhajoen kaupungin alueella. Hankealue Tämän suunnitelman hankealueena on Isojoen vesistöalueeseen (37) kuuluva Riitaluoman valuma alue nro Alueen pinta ala on noin 3200 hehtaaria, josta suurin osa on yksityismetsää. Lauhanvuoren kansallispuistoon kuuluu noin 165 hehtaaria, ja muuta valtion maata on noin 150 hehtaaria. Peltoalueiden pintaala on noin 370 hehtaaria. Riitaluoman valuma alueen korkein kohta sijaitsee Lauhanvuoren länsirinteellä, jonka pohjavesivaikutteiselta alueelta luoma saa myös alkunsa. Se virtaa hiekkaisten ja osittain suoperäisten metsäalueiden kautta kohti Isojoen Iivarinkylää. Kylän pohjoispuolella Riitaluoma yhtyy etelästä laskevaan Lohiluomaan, ja tästä puroristeyksestä alaspäin vesistöä nimitetään Isojoeksi. Riitaluomaan yhtyy sen alaosalla yksi huomattava sivuhaara Sarviluoma, jonka valuma alue on noin 1200 hehtaaria. Se alkaa läheltä Kangasjärveä ja valuma alueen länsireuna on lähes kauttaaltaan veden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Sarviluoman latvalla ja itäpuolella on myös suoperäisiä metsiä. Riitaluoman päähaaraan laskee idästä useita puroja ja metsävaltaojia, nimeltä tunnettuina ainakin Harstioja ja Nousemattoman oja. Lauhanvuorelle johtavan tien molemmin puolin sijoittuu noin 140 hehtaarin laajuinen tärkeä pohjavesialue. Kansallispuistoalue kuuluu Naturaohjelmaan. Alueella ei ole yhtään järveä. Riitaluoman latvalla sijaitsee Räyskänkeidas ja Sarviluoman latvalla Leppikeidas, joiden vedestä osa virtaa näitä uomia etelään. Valuma alueen länsi ja itäosa ovat varsin hiekkaisia ja pohjavesivaikutteisia. Keskemmällä uomien varsilla ja välialueella vaihtelevat hiekkaiset kangasmaat ja ohutturpeiset tehokkaasti ojitetut suot. Valuma alueella on asutusta, maataloutta ja matkailu ym. elinkeinotoimintaa uomien alajuoksuilla Viitakosken ja Sarviluoman taloryhmissä Isojoelta Lauhanvuorelle johtavan tien tuntumassa. Aluetta tarkasteltiin paikkatietoaineiston ja vanhojen metsäojitusalueiden kaltevuus ym. tietoaineiston avulla. Tietoa saatiin mm. maaperäkartoista, toteutetuista ojituksista ja metsien puuvaroista. Eroosioherkkyyttä arvioitiin uoma analyysiä käyttäen sekä kaltevuuden että virtausnopeuden perusteella. Tarkastelutulosten perusteella valittiin kuormitushavaintopisteet, jotka käytiin tarkastamassa maastossa. Löytyneille kuormittaville kohteille tehtiin tarkempi selvitys, joka johti tähän luonnonhoidon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa on määritelty rakennettavat vesiensuojelurakenteet, ja niihin on pyydetty suostumukset maanomistajilta.

4 4 (12) Suunnitelma Maastossa on tutkittu mahdollisten eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 20 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma alueen vesiensuojelua. Suunnitelmassa on keskitytty erityisesti laskeutusaltaisiin, kosteikkoihin ja pohjapatoihin. Suunnitelmakarttaan on vihreällä rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina Kartoista näkyvät kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 2 kpl kosteikkoja 4 kpl kunnostettavia laskeutusaltaita 8 kpl uusia laskeutusaltaita 22 kpl pohjapatoja, joista yhdeksän laskeutusaltaan tai kosteikon yhteyteen, muihin patoihin pieni allas 4 kpl virtaamansäätöpatoja, joista kolme laskeutusaltaan yhteyteen, yhteen pieni allas 8 kpl ojarumpuja Rumpujen vahvistuksia, ojatukoksia, kaivukatkoja yms. kohdeselitysten ja karttojen mukaan Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on esitetty/suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus. Toimenpiteille on haettu lausunto myös Etelä Pohjanmaan Elinkeino, liikenneja ympäristökeskuksesta. Myöhemmässä hankevaiheessa maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Muutamassa kohteessa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty paikan päällä, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Kulkuluvat on tarvittaessa varmistettava myös naapuritiloilta ennen toimenpiteiden aloitusta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia osasta kohteita saa käyttöön pyydettäessä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä.

5 5 (12) Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä, syksyllä ja talvella. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Hankealuetta hallitsee Näätäluomantien varteen rakennettu 110 kv:n sähkölinja, jota on työturvallisuusmielessä erityisesti varottava, kun sen läheisyydessä työskennellään. Hankealueella on myös 20 kv:n jännitteisiä sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja. Alueella voi olla myös maakaapeleita (esim. valokuitu) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena puolentoista metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Kohdeselityksiin ja maanomistajasuostumuksiin kirjattu tavoiteltavat vesitilavuudet. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois. Kaivumaat maisemoidaan altaan ympärille luonnonmukaisesti. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3 0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d mm. Kangas ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon asiantuntija, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Kohteet Kohde 1. Kosteikko, suostumus 1 Tila: Selkänahka :127 Rakennetaan Riitaluoman varteen Metsähallituksen omistamalle Selkänahka 1:127 tilalle karttaliitteen mukainen kosteikkojärjestely hieman erilleen nykyisestä uomasta. Kosteikon yläosaan asennettavalla rummulla mahdollistetaan tulva aikana ohivirtaus nykyiseen uomaan, joka tulee pysymään vetisenä myös naapuritilan 1:161 ojitusten ansiosta. Kosteikon pinta ala on noin 1,1 ha ja valuma alueen pinta ala on noin 2830 ha. Kosteikon alaosaan ei rakenneta lisäpadotusta, mutta matalalla louhe/lankkurakenteisella pohjapadolla pyritään pitämään metsän vesitalous nykyisen kaltaisena, noin 0,7 m:n kuivavara kosteikon reunoilla. Tämä

6 6 (12) toimenpide tehdään siltä varalta, että jokin taho päättää perata Riitaluoman kosteikon alapuolisella peltoosuudella poikkeuksellisen syväksi. Jos puuston poisto ei sovellu Metsähallituksen omien hakkuiden yhteyteen, eikä mikään ulkopuolinen taho halua ostaa puita pystykauppana, niin toimija hakkaa puut sopiviksi puutavaralajeiksi ja kuljettaa ne Sarviluoma Näätäluoma metsätien varteen. Puusto on varttunutta mänty / lehtipuusekotteista kasvatusmetsää. Metsähallituksesta on tullut äskettäin viesti, että puusto on poistettu. Kohde 2. Pohjapatosarja, suostumukset 2, 3 ja 4 Tilat: Järviharju :124, Mäkelä :102, Pihlajaviita :119 Rakennetaan Riitaluomaan tilalle Järviharju 15:124 Alaisenperkiön peltoalueelle ja sinne johtavan tien varteen luoman erosioituvalle osuudelle neljä viisi lankku/louherakenteista pohjapatoa hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Patojen yläpuolelle muotoillaan n. 20 m3:n laskeutusaltaat. Ylin pato rakennetaan tilojen Mäkelä 15:102 ja Järviharju 15:124 rajalle. Sen alapuolinen kiveys rakennetaan niin pitkäksi ja loivaksi, että traktorikalustolla voi ajaa siitä yli molempien tilojen luoman takaiseen metsään. Tilan Pihlajaviita 15:119 vastainen raja sijaitsee luomassa. Padotuskorkeudet suunnitellaan siten, että pellon ja metsien kuivatustaso ei huonone. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 1500 ha. Poistettavaa puustoa on vain luoman länsipuolella, pellon kohdalla energiapuuta ja tieosuudella varttunutta sekametsää. Kohde 3. Pohjapatosarja, suostumukset 5 ja 6 Tilat: Hautamäki :9, Västilänmaa :37 Rakennetaan Aumakiven maastosta vettä johtavaan metsävaltaojaan tilojen Hautamäki 18:9 ja Västilänmaa 18:37 rajalle uoman erosioituvalle osuudelle kaksi lankku/louherakenteista pohjapatoa hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Patojen yläpuolelle muotoillaan n. 20 m3:n laskeutusaltaat. Patokorkeudet suunnitellaan siten, että pellon ja metsän kuivatustaso ei huonone. Tässä kohdassa on yläpuolista valumaaluetta noin 60 ha. Alemman padon puusto on energiapuuta, ylemmällä padolla tilan 18:9 puolella kasvaa kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää, ja tilan 18:37 puoli on taimikkoa. Kohde 4. Padottava laskeutusallas, suostumus 7 Tila: Rantala :12 Tyhjätään ja laajennetaan Riitaluomassa tilalla Rantala 15:12 sijaitseva maanomistajien kaivattama laskeutusallas, ja muutetaan allas padottavaksi altaaksi lankuista ja louheesta rakennettavalla ylivirtauspadolla. Pato sijoitetaan noin 40 m Rintamaan tien alapuolelle. Altaaseen pyritään saamaan noin 400 m3:n vesitilavuus. Tierumpu sallii silmämääräisesti uomaa tarkastellen noin 40 cm:n padotuksen, mutta tarkemman toimenpidesuunnittelun yhteydessä on tutkittava ainakin kahden yläpuolisten tilan peltokuvioiden salaojitusten purkutasot. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 1330 ha.

7 7 (12) Kohteen puusto on energiapuuta. Kohde 5. Padottava laskeutusallas, suostumukset 8 ja 9 Tilat: Naisenneva :3, Visaluoma :132 Kaivetaan Harstiojaan tilojen Naisenneva 43:3 ja Visaluoma 15:132 rajalle padottava, vesitilavuudeltaan noin 250 m3:n suuruinen laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankuista ja louheesta rakennettavalla ylivirtauspadolla. Pato sijoitetaan hieman vanhan kävelysillan yläpuolelle. Sen alapuolinen kiveys johdetaan Riitaluomaan saakka ja myös luoman vastapenkkaa kivetään risteyskodassa eroosion estämiseksi. Patokorkeus tulee olla sama kuin on tällä toimenpiteellä korvattavassa pellon kulman lähellä sijaitsevassa puupadossa. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 490 ha. Kohteen puusto on energiapuuta. Kohde 6. Padottava laskeutusallas, suostumus 10 Tila: Visaluoma :132 Kaivetaan Harstiojaan tilalle Visaluoma 15:132 latu uran ja tilan 15:59 vastaisen rajan väliin padottava, vesitilavuudeltaan noin 250 m3:n suuruinen laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankuista ja louheesta rakennettavalla ylivirtauspadolla. Sen alapuolinen kiveys on johdettava riittävän pitkälle ojamutkan alapuolelle, ettei tilan 15:59 puoleinen penkka erosioidu lisää, eikä kuuset kaadu tämän toimenpiteen yhteydessä. Patokorkeus tulee olla noin 60 cm alempana kuin latusillan niskapuun alapinta. Rakenteen yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 470 ha. Rajaojaan asennetaan kiveyksen läpi rumpu d 200, jonka tarkoitus on turvata riittävä kuivatustaso, jos naapuritila haluaa kunnostaa rajaojaa kohteen yläpuolella. Kohteen puusto on kuusivaltaista päätehakkuuikäistä metsää, joka todennäköisesti ehditään hakata ennen hankkeen toteutusta. Kohde 7. Kaksi pohjapatoa ja virtaamansäädöllä padottava laskeutusallas, suostumus 11 Tila: Hakala :43 Tasataan tilalle Hakala 17:43 uusi, niin tasokas kulkureitti, että sen voi myöhemmin sorastaa tieksi, ja rakennetaan Harstiojaan maastossa sovittuun kohtaan kaksoisputkirakenteinen virtaamansäätöpato, jonka yli voi ajaa kevyillä ajoneuvoilla puunkorjuukalustoon saakka. Padon yläpuolelle kaivetaan noin 400 m3:n suuruinen laskeutusallas. Vanhasta ojan ylityskohdasta puretaan betonirenkaiden jäänteet ja rakennetaan rummun tilalle lankku/louherakenteinen pohjapato hidastamaan virtausta ja hillitsemään eroosiota. Padon yläpuolelle kaivetaan n. 20 m3:n allas.

8 8 (12) Toinen samanlainen pohjapato/ pieni allas yhdistelmä rakennetaan noin 40 metriä uuden virtaamansäätöpadon alapuolelle. Patokorkeudet suunnitellaan siten, että metsän kuivatustaso ei huonone. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 440 ha. Kulkureitin alkuosan puusto on varttunutta männikköä, ja Harstiojan varren puusto on kuusivaltaista päätehakkuuikäistä metsää. Maanomistaja arveli teettävänsä tarvittavat hakkuut ennen hankkeen toteutusta. Kohde 8. Pohjapato, suostumus 12 Tila: Viitakoski :28 Rakennetaan Nousemattoman ojaan tilalle Viitakoski 16:28, ojan nopeavirtaiseen kohtaan noin 60 metrin etäisyydelle Riitaluomasta lankku/louherakenteinen pohjapato ehkäisemään eroosiota. Padon yläpuolelle muotoillaan n. 20 m3:n laskeutusallas. Padotuskorkeus asetetaan siten, että pellon tai metsän kuivatustaso ei huonone. Kuivavara patoseinän kohdalla vähintään 0,5 metriä. Mahdolliset salaojien laskuaukot on tutkittava tarkemman toteutussuunnittelun yhteydessä. Työ toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Padolla on yläpuolista valuma aluetta noin 155 ha. Kohteen puusto on energiapuuta. Kohde 9. Pohjapato, suostumukset 12 ja 13 Tilat: Viitakoski :28, Vanha Viitakoski :62 Rakennetaan Nousemattoman ojaan Pikku Ilkiän pellon reunaan tilojen Viitakoski 16:28 ja Vanha Viitakoski 16:62 väliselle rajalle lankku/louherakenteinen pohjapato ehkäisemään eroosiota. Padon yläpuolelle muotoillaan n. 20 m3:n laskeutusallas. Padotuskorkeus asetetaan siten, että pellon tai metsän kuivatustaso ei huonone. Padon kohdalla kuivavara vähintään 0,5 metriä, Mahdolliset salaojien laskuaukot on tutkittava tarkemmassa toteutussuunnittelussa. Työ toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Tilan 16:28 puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohde 10. Virtaamansäädöllä padottava laskeutusallas ja ojan kiveys, suostumukset 14 ja 15 Tilat: Oravaluoma :57, Kangas :91 Rakennetaan Nousemattoman ojaan tilalle Oravaluoma 16:57 vanhalle metsätielle rikkoutuneen rummun tilalle kaksoisputkirakenteinen virtaamansäätöpato, jonka yli voi ajaa kevyillä ajoneuvoilla puunkorjuukalustoon saakka. Padon yläpuolelle kaivetaan lietetilavuudeltaan noin 300 m3:n suuruinen laskeutusallas. Alapuolista ojaa kangastetaan ja kivetään eroosion torjumiseksi koko padon ja pellon välinen osuus ja noin kymmenen metrin matka vielä pellon piiriojassakin, tilalla Kangas 16:91. Patokorkeus suunnitellaan siten, että metsän kuivatustaso ei huonone. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 150 ha. Molempien tilojen puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää.

9 9 (12) Kohde 11. Pohjapatosarja, suostumukset 16 ja 17 Tilat: Luoma :36, Suvanto :493 Rakennetaan Riitaluoman erosioituvaan kohtaan tilalle Luoma 12:36 kaksi pohjapatoa. Padotukset toteutetaan lankuista ja louheesta rakennettavilla ylivirtauspadoilla. Patojen yläpuolille kaivetaan vesitilavuudeltaan noin 20 m3:n suuruiset laskeutusaltaat. Patokorkeudet suunnitellaan siten, että metsän kuivatustaso ei huonone. Pohjoisempi pato rakennetaan niin loivalla alapuolen kiveyksellä, että siitä voi ajaa puunkorjuukalustolla yli. Kulkureitti tasataan kartalla näkyvään kohtaan vanhoille ajourille. Leppikyläntieltä alkaen tilalla Suvanto 1:493 on vanha ura, mutta tilalla 12:36 joudutaan uraa tasaamaan ennen louheen ajoa. Riitaluoman penkalle yhteen ojaan asennetaan d 200 mm rumpuputki. Padoilla on yläpuolista valuma aluetta noin 300 ha. Luoman tilan puusto on varttunutta havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maanomistaja saattaa hakkuuttaa metsää ennen hankkeen toteutusta. Kohde 12. Laskeutusallas ja rummun pään kiveys, suostumukset 18 ja 19 Tilat: Asukas :252, Kalliomäki :38 Kaivetaan Riitaluomaan tilalle Asukas 1:252 Vaarainhaudan metsätien rummun yläpuolelle vesitilavuudeltaan noin 400 m3:n suuruinen laskeutusallas. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu toimii patokynnyksenä. Rummun päätä vahvistetaan suodatinkankaalla ja louheella. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on tässä kohdassa noin 260 ha. Vahvistetaan tilalla Kalliomäki 12:38 suodatinkankaan ja louheen avulla erosioituvaa kohtaa Riitaluomassa Vaarainhaudan metsätien rummun alapuolella. Rumpua ei padoteta, vaan ainoastaan loivennetaan virtausta sen purkautumiskohdassa. Tilan Asukas puusto on nuorta kasvatusmetsää. Tilalla Kalliomäki ei tarvinne kaataa puita. Kohde 13. Laskeutusallas, suostumus 20 Tilat: Keskinen :34, Koskela :11 Kaivetaan Riitaluoman varteen tiloille Keskinen 18:34 ja Koskela 18:11 pellonreunametsikköön ojaa leventäen pitkän muotoinen vesitilavuudeltaan noin 400 m3:n suuruinen padottava laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankku/louherakenteisella pohjapadolla, korkeus nykyisestä ojan pohjasta noin 40 cm. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on tässä kohdassa noin 175 ha. Padotusta tarkemmin suunniteltaessa huomioidaan yläpuolinen pellon ja metsän kuivatustarve. Tarvittaessa pitää pellon alaosaan kaivaa salaoja, joka johdetaan padon alapuolelle. Työ toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Puusto on pääasiassa energiapuuta.

10 10 (12) Kohde 14. Padottava laskeutusallas, pohjapato, kaksi rumpua, suostumukset 21 ja 22 Tilat: Lettojenmaa :48, Mäntylä :45 Riitaluoman latvoilla tilojen Lettojenmaa 15:48 ja Mäntylä 17:45 rajalla tyhjätään ja laajennetaan vanha laskeutusallas vesitilavuudeltaan noin 150 m3:n suuruiseksi. Altaan alapuolelle, noin kymmenen metriä nykyisestä puupadosta alaspäin, rakennetaan lankku/louherakenteinen pohjapato, jonka korkeus on noin 50 cm nykyisestä ojan pohjasta. Allas kaivetaan alaosastaan suunnilleen nykyisen levyiseksi, kunnes Lettojenmaan kodan kohdalta sitä voidaan alkaa syventää ja samalla leventää molemmin puolin. Toisena toimenpiteenä rakennetaan noin 90 metriä edellisestä rakenteesta ylävirran suuntaan pohjapato ajouran yläpuolelle. Padon alapuolen kiveys rakennetaan niin loivaksi, että siitä voi ajaa traktorikalustolla yli. Padon yläpuolelle muotoillaan noin 20 m3:n laskeutusallas. Lettojenmaalle johtavalle kulkureitille nykyisen sillan tilalle asennetaan uusi rumpu, d 400 / l 6000 ja Mäntylän puoleiselle penkalle tasattavalle ajoreitille asennetaan d 200 /l 6000 rumpu alavaan kohtaan mahdollista ojitusta ajatellen. Hanketoimijan on ennen toteutusta oltava yhteydessä Lettojenmaan maanomistajaan ja sovittava mahdollisesta soraisen kaivumaan läjityksestä ja puuston poistosta. Toimija kaataa työtä haittaavan puuston, katkoo rungot sovitun mittaisiksi pölkyiksi, ja ajaa ne metsätien varrelle. Maanomistaja edellyttää, että kohde on toteutuksen jälkeen siistin näköinen. Rajapyykki on säilytettävä paikallaan. Molempien patojen padotuskorkeudet suunnitellaan siten, että metsän kuivatustaso ei huonone. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 60 ha. Mäntylän puoleinen puusto on varttunutta kasvatusmetsää, ojapenkalla lähinnä energiapuuta. Lettojenmaan puolella on kuusivaltaista uudistuskypsää metsikköä. Kohde 15. Padottava laskeutusallas, suostumus 23 Tila: Hirviniemi :42 Kaivetaan Sarviluomaan tilalle Hirviniemi 15:42 n. 500 m3:n suuruinen padottava laskeutusallas. Paikalla on ennestään allas, joka on täyttynyt. Padotus toteutetaan lankku/kivirakenteisen pohjapadon avulla siten että yläpuolisen pellon kuivatus ei huonone. Yläpuolisen valuma alueen laajuus on noin 1070 ha. Osa kaivumaasta ajetaan maanomistajan kanssa tarkemmin sovittavaan kohtaan Hirviniemen tilan talouskeskuksen lähelle n. 1,5 km:n etäisyydelle altaasta, ja osa kaivumaasta levitetään lähipellolle. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Puusto on kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsää. Kohde 16. Kosteikko, suostumus 24 Tila: Töllinmäki :127 Rakennetaan Sarviluoman varteen tilalle Töllinmäki 15:127 karttaliitteen mukainen kosteikkojärjestely. Kosteikon kokonaispinta ala on noin 0,4 ha ja yläpuolisen valuma alueen pinta ala on noin 930 ha.

11 11 (12) Kohteessa sijaitsevaa maanomistajan kaivamaa allasta suurennetaan metsään päin ja pyritään saamaan siihen syvyysvaihtelua. Vettä ohjataan kosteikon perälle pellolta päin rakennettavalla noin 25 metrin mittaisella moreenisisustaisella, suodatinkankaalla ja louheella verhotulla penkalla. Kosteikon purkupäähän rakennetaan lankuista ja louheesta matala ylivirtauspato. Nykyiseen uomaan jätetään tulva aikainen ohijuoksumahdollisuus asentamalla ohjauspenkkaan purkupadon tasoa ylemmäksi rumpu, d noin 400 mm. Padon taso ja rummun koko on mitoitettava tarkemmin varsinaisessa toimenpidesuunnittelussa. Yläpuolisen peltoalueen kuivatus ei saa vaarantua. Kosteikon pintamaa kuoritaan ja tasataan alueen reunoille. Kaivettava kivennäismaa ajetaan maanomistajan osoittamiin paikkoihin enintään kolmen kilometrin etäisyydelle kohteesta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteessa ei kasva enää puustoa. Kohde 17. Virtaamansäätöpato ja ojan kiveys, suostumus 25 Tila Lähdetkytö :71 Rakennetaan tilalle Lähdetkytö 1:71 Sarviluomaan laskevaan peltovaltaojaan peltotien kohdalle yliajettava virtaamansäätöpato, mutta pohjavesialueen takia kaivetaan padon yläpuolelle vain sellainen lietekuoppa, missä virtaamansäätö toimii. Putkien tulee olla riittävän pitkät, että virtaus saadaan menemään suorempaan tien ali, ettei enää aiheutuisi eroosiota rummun alapuolelle. Rummun alapuolista ojaa korjataan ja vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä noin 10 metrin matkalla. Tässä kohdassa on yläpuolista valuma aluetta noin 50 ha. Kohteessa ei kasva puustoa Kohde 18. Laskeutusallas, virtaamansäätöpato ja rumpu, suostumus 26 Tilat: Tuomisto I :227, Ylinen :25 Kaivetaan laskeutusallas Sarviluomaan johtaviin metsäojiin tiloille Tuomisto I 1:227 ja Ylinen 12:25, kokonaan metsikön puolelle jättäen muutaman metrin kannas altaan ja pellon piiriojan väliin, ettei pellon reuna sortuisi missään vaiheessa. Vesi ohjataan altaaseen heti rajapyykin alapuolelta ja johdetaan takaisin piiriojaan kaksoisputkirakenteisen virtaamansäätöpadon kautta. Pato pidättää tulva aikoina hetkellisesti vettä metsäojissa, mutta normaalivirtauksella ojat valuvat yhtä tyhjiksi kuin ne ovat nykyisellään. Altaan vesitilavuus on noin 150 m3. Tällä kohtaa on yläpuolista valuma aluetta noin 130 ha. Putkipadon alapuolelle rakennetaan piiriojaan maanomistajan tarvikkeista betoninen putkisilta, joka helpottaa myös kohteen toteutusta. Puusto on varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää.

12 12 (12) Kohde 19. Laskeutusallas ja rumpu, suostumukset 26 ja 27 Tilat: Tuomisto I :227, Pirilä :243 Kaivetaan Sarviluomaa leventäen tiloille Tuomisto I 1:22 ja Pirilä 1:243 pellonreuna metsikköön laskeutusallas. Altaan vesitilavuus on noin 300 m3, ja se sijoittuu enimmäkseen Tuomisto I:n puolelle. Pellon kuivatuksen turvaamiseksi tähän altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta. Tällä kohtaa on yläpuolista valuma aluetta noin 260 ha. Altaan alapuolelle rakennetaan putkisilta, d 1000 l 6000, helpottamaan kulkua kohteelle 18. Puusto on energiapuuta. Kohde 20. Padottava laskeutusallas, suostumus 28 Tila: Palomäki :51 Kaivetaan Sarviluomaan laskevaan metsä ja peltovaltaojaan tilalle Palomäki 16:51 pellonreunametsikköön ojaa leventäen pitkän muotoinen vesitilavuudeltaan noin 100 m3:n suuruinen padottava laskeutusallas. Padotus toteutetaan lankku/louherakenteisella pohjapadolla, korkeustaso noin 5 cm tierumpua alemmaksi. Altaan tarkka sijainti määritellään lopullisesti lähempänä toteutusajankohtaa, kuitenkin Lauhanvuoren tien eteläpuolelle. Altaan yläpuolisen valuma alueen laajuus on tässä kohdassa noin 24 ha. Padotusta tarkemmin suunniteltaessa huomioidaan yläpuolinen pellon ja metsän kuivatustarve. Työ toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Puusto on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää.