METSÄLUONNONHOITOHANKE TERVAJOEN JA NAARAJOEN VALUMA-ALUEIDEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE TERVAJOEN JA NAARAJOEN VALUMA-ALUEIDEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

2 2 (9) Hankealue 4 Suunnitelma 5 Kohteet 8 Kohde 1. Virtaamansäätöpato 8 Kohde 2. Kaksi pohjapatoa 8 Kohde 3. Virtaamansäätöpato 8 Kohde 4. Laskeutusallas 8 Kohde 5. Padottava laskeutusallas 9 Kohde 6. Padottava laskeutusallas 9 Kohde 7. Pohjapato 9 Kohde 8. Pohjapato 9 Kohde 9. Laskeutusallas 10 Kohde 10. Jokiluiskan kiveys.. 10 Kohde 11. Laskeutusaltaan kunnostus 10 Kohde 12. Laskeutusallas 10 Kohde 13. Laskeutusallas ja rummun pään kiveys 11 Kohde 14. Laskeutusallas 11 Kohde 15. Virtaamansäätöpato 11 Kohde 16. Virtaamansäätöpato 11 Kohde 17. Laskeutusallas 12 Kohde 18. Kaksi virtaamansäätöpatoa 12 Kohde 19. Kaksi virtaamansäätöpatoa 12 Kohde 20. Laskeutusallas 13 Kohde 21. Virtaamansäätöpato 13 Kohde 22. Laskeutusaltaan kunnostus 13 Kohde 23. Laskeutusallas 13 Kohde 24. Laskeutusallas 14 Kohde 25. Laskeutusallas 14 Kohde 26. Kaksi pohjapatoa 14 Kohde 27. Laskeutusallas 14 Kohde 28. Neljä pohjapatoa 15 Kohde 29. Laskeutusallas 15 Kohde 30. Laskeutusaltaan kunnostus. 15 Kohde 31. Laskeutusallas 15 Kohde 32. Laskeutusallas 16 Kohde 33. Laskeutusallas 16 Kohde 34. Laskeutusaltaan kunnostus 16 Kohde 35. Virtaamansäätöpato 16 Kohde 36. Laskeutusallas 17 Kohde 37. Virtaamansäätöpato 17 Kohde 38. Virtaamansäätöpato 17 Kohde 39. Virtaamansäätöpato 17 Kohde 40. Laskeutusaltaan kunnostus. 18 Kohde 41. Virtaamansäätöpato 18 Kohde 42. Pohjapato 18 Kohde 43. Virtaamansäätöpato 18 Kohde 44. Laskeutusallas 19 Kohde 45. Laskeutusallas 19

3 3 (9) Kohde 46. Laskeutusallas 19 Kohde 47. Padottava laskeutusallas 19 Kohde 48. Laskeutusallas ja rummun pään kiveys 20 Kohde 49. Padottava laskeutusallas 20 Kohde 50. Luiskan kiveys 20 Kohde 51. Virtaamansäätöpatoa ja rummun alapuolen kiveys 21 Kohde 52. Rummun päiden vahvistus 21 Kohde 53. Laskeutusallas 21 Kohde 54. Pohjapato 21

4 4 (9) Hankealue Hankealueena on Kyrönjoen vesistöalueeseen (42) kuuluvat Tervajoen (42.016) ja Naarajoen (42.015) valuma-alueet, jotka ovat ns. kolmannen jakovaiheen valuma-alueita. Alueen kokonaispinta-ala on noin ha, josta suurin osa noin ha sijaitsee Isonkyrön kunnassa. Laihian kunnan alueella sijaitsee noin 350 ha, ja Vaasan kaupungissa entisen Vähänkyrön kunnan alueella sijaitsee noin 1050 ha. Asutuksen ja maatalouden pinta-ala on noin 5230 ha, ja metsäisen valuma-alueen pinta-ala on noin 6620 ha. Alueella ei ole yhtään järveä, ellei umpeen kasvanutta Tervajärveä huomioida. Sen pinta-ala, noin 40 ha sisältyy em. metsäiseen valuma-alueeseen. Käytännössä Tervajärvi on kitumaaksi luokiteltavaa puutonta suota. Tervajoki alkaa Tervajärvestä ja laskee Kyrönjokeen Ritaalan kylän kohdalla ns. Silakkaluomaa myöten. Joen kokonaispituus on noin 24 km, ja sen valuma-alueen laajuus on noin 7500 ha. Silakkaluoma on myöhemmin kaivettu oikaisu-uoma. Aiemmin ovat yhtyneet rautatien eteläpuolella ja laskeneet Kyrönjokeen noin 4 km Silakkaluoman suuta on lännempänä. Huomattavimmat Tervajokeen laskevat sivu-uomat ovat Kortesluoma, jonka valuma-alue on noin 620 ha, ja Homeskorven luona Tervajokeen yhtyvä, Tervanevan kautta virtaava Luomasen peltoalueelta alkava valtaoja, jonka valuma-alue on noin 940 ha. Naarajoki alkaa läheltä Seljänkangasta Napuen kylätien tuntumasta ja laskee Kyrönjokeen Tervajoen taajaman länsipuolella. Sen pääuoman kokonaispituus on noin 16 km, ja valuma-alueen laajuus on noin 4350 ha. Noin 700 metrin etäisyydellä purkupisteestä pääuomaan yhtyy lounaasta Laihian Jakkulan suunnalta alkava noin 6 km:n mittainen valtaoja, jonka valuma-alue on noin 1050 ha. Pohjoisosassaan hankealue rajoittuu suunnilleen Seinäjoki Vaasa rataan, ja maisema on avaraa viljelyaluetta. Alueen eteläpuoliskolla maisemaa hallitsee Naarajoen ja sitä seurailevan tien varren kapea viljelyalue. Seinäjoelta Vaasaan johtavan valtatien ja Naarajoentien välillä on useita pienempiä poikkiteitä, joiden varsilla on sekä metsää että pienipiirteistä peltoaluetta. Kortesluomantie alueen itäosassa, ja Ikolanlarvantie sekä Kytöläntie lännessä edustavat peltovaltaista maisemaa. Alueen keskiosan poikki johtavien Ventäläntien ja Napuen kylätien varret ovat metsäisempää maisemaa. Alueen laajin metsäalue, jota rikkoo vain Luomasen laakson peltoalue ja muutama pienempi peltokuvio, alkaa lännessä Ikolanlarvan peltoalueesta ja jatkuu itään Ventäläntien ja Napuen kylätien yli Kortesluoman viljelyalueelle saakka. Tämän alueen pintaala on noin 2400 ha, ja siihen sisältyy mm. Tervanevan suoalue, Tuomilaakson yksityinen lehtojensuojelualue ja Tuomaanmäen kallioalue muinaismuistomerkkeineen. Hankealueen yhtenäisin metsäalue, noin 1800 ha, sijaitsee alueen eteläisimmässä osassa ja samalla valumaalueiden latvaosissa Naarajoelta ja Seljänkankaalta Orisbergin suuntaan. Hankealueen pohjoisosan teiden varsilla on melko tiheää, sekä maatalous- että omakotiasutusta. Maatalous on enimmäkseen viljan viljelyä, ja viljavaltaista sika- tai siipikarjataloutta. Lypsykarjatilat ovat tällä alueella vähemmistönä. Naarajoen eteläpuolinen osa hankealueesta on lähes asumatonta. Siellä sijaitsevat muutamat pientilat ovat autioituneita. Metsäinen valuma-alue on enimmäkseen ojitettua keskipaksua turvemaata. Varsinaisella Tervanevalla ja Tervajärven ympäristössä on paksuturpeisiakin alueita. Ojitus on pääasiassa jo 20-

5 5 (9) 30 vuotta vanhaa. Jonkin verran ojia on jo kunnostusojitettu, ja parhaillaan on vireillä Tervanevan ja Ventäläntien välisellä alueella OTSO Metsäpalveluiden hallinnoima suometsänhoitohanke. Turpeen alapuolinen perusmaa on hienojakoista hiesua tai savea. Alavilla seuduilla on syvimpien valtaojien pohjissa nähtävissä hapanta sulfaattimaata. Rinnealueilla ja turvemaiden reunoilla maaperä on hieta- tai hiekkamoreenimaata, joka on paikoitellen erosioituvaa. Kivennäismailla on myös kallio yleisesti lähellä maan pintaa, ja lisäksi alueen erikoispiirteenä on lohkareisuus. Kallioisilla metsäalueilla on runsaasti muinaismuistolain alaisia muinaishautoja. Ventäläntien ja Napuen kylätien välimaastossa sijaitsee pakosaunan muistomerkki, jolle johtaa merkitty polku samoin kuin Tuomaanmäen muinaishaudoille. Alueella ei ole turvetuotantoa, mutta Ikolanlarvantien tuntumassa on kalliolouhos. Naarajoen eteläpuoliselle metsäalueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa, jonka toteutus on vielä epävarmaa. Alavien viljelyalueiden vallitseva maanpinnan taso on noin 20 m meren pinnan yläpuolella (mpy). Tuomaanmäen huipun taso on 49 m mpy. Eteläiseltä metsäalueelta löytyy nyppylöitä, joissa maanpinnan taso on yli 50 m mpy. Tervajärven pinnan taso on 50,8 mpy. Tervajoki laskee kokonaispituudellaan (24 km) noin 33 metriä, jolloin keskikaltevuus on vain 0,0014 eli 1,4 promillea. Latvaosissa kaltevuus on paikoitellen huomattavasti suurempaa, jolloin alavilla peltoosuuksilla kaltevuus on lähellä nollaa. Virtausnopeus on alhainen, ja joen vesipinta nousee sulamiskaudella ja rankkasateiden jälkeen. Tämän luonnonhoidon alueellisen suunnitelman laadinta alkoi vuonna 2011 sekä eräiden maanomistajien ehdotuksista että Kyrönjoen vesienhoitosuunnitelman velvoittamana. Suunnittelutyön aloitti luonnon hoidon neuvoja Marko Ämmälä, mutta hänen siirryttyään Suomen metsäkeskuksessa toisiin tehtäviin, suunnittelu oli vähän aikaa pysähdyksissä. Alkuperäinen suunnitelma-alue oli Tervanevan ympäristöön rajoittuvana, mutta vähän molempien jokien, Tervajoen ja Naarajoen, valuma-alueille asettuvana pinta-alaltaan pienempi kuin tämä lopullinen alue. Vuonna 2014 suunnittelutyön jatkuessa otettiin uuden linjauksen myötä selvitysalueeksi em. jokien mukaan nimetyt koko kolmannen jakovaiheen valuma-alueet. Suunnitelma Maastossa on tutkittu erityisesti eroosioherkkien kohtien ja vanhojen vesiensuojelurakenteiden kunnostustarpeet, sekä mahdollisten uusien vesiensuojelurakenteiden kohteet. Alueelle on suunniteltu 54 toimenpidekohdetta parantamaan metsäisen valuma-alueen vesiensuojelua. Suunnitelmakarttaan on rajattu hankealue, jonka sisällä näkyvät em. kohteet numeroituina Kartoista näkyvät kiinteistöjen rajat ja kiinteistöt, joille toimenpiteet kohdistuvat. Vesiensuojelutoimenpiteet: 16 kpl pohjapatoja, joista neljä patoa laskeutusaltaan yhteyteen 5 kpl kunnostettavaa vanhaa laskeutusallasta 25 kpl uutta laskeutusallasta, joista neljään em. padottava kynnys 16 kpl virtaamansäätöpatoja 6 kpl luiskan kiveys, rummun pään kiveys tms.

6 6 (9) Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on suunniteltu tehtäväksi vesiensuojelurakenteita, on pyydetty kirjallinen suostumus luonnonhoidon toimenpiteen toteuttamiseen. Sopimuksia on tehty yhteensä 63 kpl, 55:n eri maanomistajan tai omistajaryhmän kanssa. Hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa sopimuskopiot käyttöönsä, ja hänelle toimitetaan myös kohdekohtainen kiinteistö- ja omistajaluettelo yhteystietoineen. Maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Useimmissa kohteissa on ennen kaivutöihin ryhtymistä tarvetta puuston poistoon. Jotkut maanomistajat hakkaavat tai raivaavat kohteet itse, mutta useimmilla heistä ei ole resursseja omatoimiseen hakkuutyöhön. Puiden korjuusta ja myynnistä tulee tällöin neuvotella maanomistajien kanssa. Kulkureitit kohteille on selvitetty, ja ne näkyvät pääosin kartoissa. Osa kohteista ja reiteistä on merkitty maastoon kuitunauhoilla. Kulkureitit on varmistettava ennen toimenpiteiden aloitusta maanomistajilta, myös naapuritiloilta, mikäli joudutaan liikkumaan ns. kolmansien osapuolien mailla. Kohteissa ei ole tehty pituusleikkausvaaituksia patojen paikkojen ja korkeustasojen määrittämiseksi. Valokuvia kohteista saa käyttöön erillisellä pyynnöllä. Toteutukseen vaikuttavia yksityiskohtia on kerrottu tuonnempana kohdekohtaisissa selityksissä, ja yhteyshenkilöltä voi tiedustella lisää reittiasioita. Suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden toteutusajankohtaan vaikuttavat sääolosuhteet. Osa töistä voidaan tehdä kesällä ja syksyllä. Muutamia kohteita rajoittavat viljelytyöt, jolloin niiden paras toteutusaika on viljelykauden ulkopuolella. Patokohteille joudutaan louhe ajamaan maan ollessa roudassa. Hankealueella on Naarajoen tuntumassa 110 kv:n, eri puolilla useita 20 kv:n, sekä useita kiinteistöille johdettuja matalajännitteisempiä sähkölinjoja, joita on työturvallisuusmielessä varottava, jos niiden läheisyydessä työskennellään. Alueella voi olla myös maakaapeleita (esim. laajakaista) ja vesijohtoja, joiden sijainti on varmistettava erityisesti teiden tai rakennusten läheisyydessä kaivettaessa. Pohjapadot rakennetaan ns. ylisyöksypatoina. Patoseinämä on suositeltava rakentaa kestopuisena lankkuseinämänä, joka tulee upottaa vähintään 0,5 metriä vanhan ojan pohjaa syvemmälle ja tapauskohtaisesti 0,5 1 metriä ojan reunojen ulkopuolelle. Seinämä tiivistetään reunoilta ja pohjasta savella tai turpeella. Alkutäyttövaiheessa painetaan seinämän reunoille lisävahvistukseksi vesivanerikaistaleet. Seinämä voidaan toteuttaa myös hyvin tuettuna vesivanerista, jonka paksuus on vähintään 30 mm. Vesiaukko muotoillaan siten, että aukon tasainen leveys padon harjalla on noin 0,5 1,0 m, ja loivennus molemmille reunoille päin noin 0,3 0,4 metriä ylemmäksi. Rakennelman päälle levitetään suodatinkangas, ja edelleen kankaan päälle padon ylä- ja alapuolelle sekä luiskiin rakennetaan verhoilu louheesta tai luonnon kivestä, d mm. Kangas- ja louheverhoilun tulee ulottua riittävän pitkälle sekä ojan pituus- että leveyssuunnassa. Padotuskorkeudeksi on arvioitu keskimäärin 0,5 metriä. Laskeutusaltaiden kaivussa pidetään tavoitteena vähintään yhden metrin vesisyvyyttä ja veden kiertoa altaan alueella. Altaasta tulee ainakin yksi luiska muotoilla niin loivaksi, että ihminen tai eläin pääsee altaasta pois.

7 7 (9) Virtaamansäätöpadon mitoituksessa noudatetaan Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon työohjeissa esitettyä mallia. Virtaamansäätöpadon tuotekortti on liiteaineistossa. Patojen päät vahvistetaan suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Yläpuoli tulee rakentaa tiiviiksi ja alapuolen tulee kestää eroosiota. Hankehaun jälkeen valitulle toimijalle annetaan Metsäkeskuksesta ohjeet ja lomakkeet Kemeran luonnonhoitorahoituksen hakuun sekä hankeraportointiin. Lisätietoja: Jouko Hautamäki luonnonhoidon neuvoja, Suomen metsäkeskus, Läntinen palvelualue

8 8 (9) Kohteet Kohde 1. Virtaamansäätöpato, sopimus 1 Tila: Rullo :96 Rakennetaan tilalle Rullo 8:96, tilan pohjoisemmalle palstalle Alhon ojitusalueelta pohjoispuoliseen peltoaukeaan laskevan metsäojan suuhun virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastossa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Kohteelle kulku kartalla nimettömän viljelytien ja pellon kautta maanomistajan kanssa sopien. Työalueen puusto on kuusivaltaista taimikkoa. Kohde 2. Kaksi pohjapatoa, sopimus 2 Tila: Ala-Panula :10 Rakennetaan tilalle Ala-Panula 9:10 Hirsikorven suunnasta laskevaan metsävaltaojaan kaksi lankku/kivirakenteista pohjapatoa ehkäisemään uoman syöpymistä sen eroosioherkällä osuudella. Patokorkeudet asetetaan siten, että yläpuolisen metsäalueen kuivatus ei häiriinny. Kohteelle pääsee Hirsikorventieltä ajouraa pitkin. Kohteen puusto on varttunutta sekametsää. Kohde 3. Virtaamansäätöpato, sopimus 2 Tila: Ala-Panula :10 Rakennetaan tilalle Ala-Panula 9:10 em. valtaojaan edellisestä kohteesta n. 200 m pohjoisemmaksi, ojitusalueen alareunaan virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Kohteelle kulku Hirsikorventieltä maan omistajan kanssa sopien. Kohteella kasvaa nuorta kuusivaltaista sekametsää. Kohde 4. Laskeutusallas, sopimukset 3 ja 4 Tilat: Niittylä :15, sopimus 3; Nurmi :41, sopimus 4 Kaivetaan Jussilantien itäpuolelle Navettasaaren suunnasta laskevaan ojaan tilojen Niittylä 2:15 ja Nurmi 3:41 väliselle rajalle noin 30 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuo-

9 9 (9) liselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 13 ha:n alueelta. Altaasta sijoittuu noin kaksi kolmasosaa tilan Niittylä 2:15 puolelle ja yksi kolmasosa tilan Nurmi 3:41, puolelle. Puusto on vanhaa koivuvaltaista sekametsää Kohde 5. Padottava laskeutusallas, sopimukset 5 ja 6 Tilat: Metsola :100, sopimus 5; Kytölä , sopimus 6 Kaivetaan Naarajoen länsipuolelta purkautuvaan metsäojaan tilojen Metsola 2:100 ja Kytölä 1:141 väliselle rajalle tasaosuuksin n. 75 m 2 :n laajuinen padottava laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 30 ha:n alueelta. Padotus toteutetaan lankku/kivirakenteisella pohjapadolla. Padon alapuolisella kiveyksellä estetään jokipenkereen erosioitumista. Padotusvaikutus saa ulottua enintään ensimmäiseen yläpuoliseen ojien risteykseen. Metsolan sopimuksessa on lisävaatimuksena siisti toteutus. Metsolan puolella kasvaa varttunutta sekametsää, Kytölän puolella vanhempaa mäntyvaltaista metsää. Kohde 6. Padottava laskeutusallas, sopimus 7 Tila: Lähdesmäki :80 Kaivetaan tilalle Lähdesmäki 3:80 Naarajoen eteläpuolisilta metsiltä Isonkyrön ja Laihian rajamailta purkautuvaan metsäojaan ennen peltoaluetta n. 100m 2 :n laajuinen padottava laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 240 ha:n alueelta. Padotus toteutetaan lankku/kivirakenteisella pohjapadolla. Padon alapuolen kiveys ulotetaan riittävän pitkälle, että vesi purkautuu pelto-ojaan syövyttämättä ojaa. Toteutus ehdottomasti viljelykauden ulkopuolella, huomioitava mahdollinen syysviljan oras. Kohteelle kulku Naarajoentieltä maanomistajan kanssa sopien. Kohteen puusto on nuorta lehtipuustoa. Kohde 7. Pohjapato, sopimus 8 Tila: Kauppila :9 Rakennetaan Naarajoen eteläpuolelle tilan Kauppila 5:9, pellon kauimmaiseen lännen puoleiseen yläkulmaan metsästä laskevaan syöpyvään valtaojaan lankku/kivirakentenen pohjapato ehkäisemään uoman syöpymistä. Pato sijoittuu suurimmaksi osaksi yhteismaalle 878:5, jonka suurin osakas on tämän suostumuksen allekirjoittaja. Padotuskorkeudessa huomioidaan yläpuolinen rumpu. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteelle kulku Naarajoentieltä maanomistajan kanssa sopien. Kohteen puusto on nuorta sekametsää. Kohde 8. Pohjapato, sopimus 8 Tila: Kauppila :9

10 10 (9) Rakennetaan Naarajoen eteläpuolelle tilan Kauppila 5:9, pellon eteläisimpään kulmaan, metsästä laskevaan syöpyvään ojaan lankku/kivirakentenen pohjapato. Pato sijoitetaan metsän puolelle, ja rajapyykkiä varotaan työn yhteydessä. Padotuskorkeus määritetään työn aikana siten, että metsän kuivatus ei vaikeudu. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kohteelle kulku Naarajoentieltä maanomistajan kanssa sopien. Kohteen puusto on nuorta sekametsää. Kohde 9. Laskeutusallas, sopimukset 9 ja 10 Tilat: Metsälä :14, sopimus 9; Poikkipalsta :36, sopimus 10 Kaivetaan, Porttikiven maastoon Ventäläntien itäpuoliselta ojitusalueelta laskevaan ojaan, tilojen Metsälä 9:14 ja Poikkipalsta 5:36 väliselle rajalle tasaosuuksin n. 90 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Altaalla ei padoteta erikseen yläpuolista aluetta, vaan luontainen patokynnys on tierummun taso. Metsälän sopimuksessa on lisävaatimuksena siisti toteutus. Molempien tilojen puusto on nuorta mäntyvaltaista metsää. Kohde 10. Jokiluiskan kiveys, sopimus 11 Tilat: Kujalanvainio :51 ja Kujalan vainio II :58 Rakennetaan tilojen Kujalanvainio 2:51 ja Kujalan vainio II 2:58 rajalle Kotonevan suunnalta Silakkaluomaan laskevan valtaojan suulle eroosiota estävä suodatinkangas ja kiveys. Kartassa on merkintänä pohjapato, koska kiveykselle ei ole omaa symbolia, mutta padotusta ei rakenneta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Ritaalantieltä maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Kohde 11. Laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus, sopimukset 12 ja 13 Tilat: Mäki-Antila :116, sopimus 12; Antila :114, sopimus 13 Tilojen Mäki-Antila 2:116 ja Antila 2:114 rajalla, Antilantien itäpuolella Kotonevan läpi virtaavassa Kruununojassa sijaitsevan laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus n. 200 m 2 :n laajuiseksi. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 80 ha:n alueelta. Altaasta sijoittuu noin kaksi kolmasosaa tilan Mäki-Antila 2:116 ja noin yksi kolmasosa tilan Antila 2:114 puolelle. Kohde on Antilantien varrella, puusto molemmilla tiloilla varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohde 12. Laskeutusallas, sopimus 14 Tila: Mattila :4

11 11 (9) Kaivetaan Tervanevan suunnalta Klumpunalustan Karjannevan peltoaukeaan vettä johtavaan valtaojaan, tilan Mattila 12:4, metsän kulmaan noin 95 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy vettä yhteensä noin 38 ha:n alueelta. Rakenteen avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kiintoainekuormitusta. Kulku Ikolanlarvantieltä maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Kohteen puusto on varttunutta koivuvaltaista metsää. Kohde 13. Laskeutusallas ja rummun pään kiveys, sopimukset 15, 16 ja 6 Tilat: Latva-Antila :112, sopimus 15; Luomala :115, sopimus 16; Kytölä :141, sopimus 6 Kaivetaan, Navettasaaren suunnasta itään laskevaan ojaan tasaosuuksin tilojen Latva-Antila 2:112 ja Luomala 2:115 väliselle rajalle noin 30 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 13 ha:n alueelta. Rakennetaan tilalle Kytölä 1:141, Navettasaaren metsäalueelta pelto-ojaan purkavan rummun alapuolelle eroosiota estävä suodatinkangas ja kiveys. Kartassa on merkintänä pohjapato, koska kiveykselle ei ole omaa symbolia, mutta padotusta ei rakenneta. Kulku Kytöläntien kautta. Allaskohteen puusto on molemmilla tiloilla varttunutta koivuvaltaista sekametsää. Kohde 14. Laskeutusallas, sopimus 17 Tilat: Tervanen :7, sopimus 17 Toimenpiteet lyhyt kuvaus: Kaivetaan tilalla Tervanen 22:7 Ikolanlarvan peltoalueen reunaan Hietaniemenmäen Hietaharjun suunnalta vettä johtavaa valtaojaa levittäen noin 1200 m 2 :n laajuinen, kaivutilavuudeltaan noin 2720 m 3 :n ja vesitilavuudeltaan 520 m 3 :n suuruinen laskeutusallas. Valuma-alueen pinta-ala on noin 315 ha. Altaalla ei padoteta vettä viljelyä häiritsevästi. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku kohteelle Ikolanlarvantien suunnasta Mullon (2:88) pellon yli maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on nuorta mäntymetsää. Kohde 15. Virtaamansäätöpato, sopimukset 18 ja 19 Tilat: Pekkala :21, sopimus 18; Varsahaka :54, sopimus 19 Rakennetaan tilojen Pekkala 17:21 ja Varsahaka 17:54 väliselle rajalle Tervanevan suunnasta laskevan metsäojan suuhun virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastossa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on molemmilla tiloilla varttunutta mäntyvaltaista metsää.

12 12 (9) Kohde 16. Virtaamansäätöpato, sopimus 19 Tila: Varsahaka :54 Rakennetaan tilalle Varsahaka 17:54 Tervanevan suunnasta laskevan metsäojan suuhun virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastossa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohde 17. Laskeutusallas, sopimus 20 Tilat: Mariedahl :61 Kaivetaan Tervanevalla tilalle Mariedahl 6:61 Luomanen Tuomaanmäki suunnalta vettä johtavaa valtaojaa levittäen noin 2600 m 2 :n laajuinen, kaivutilavuudeltaan noin 5740 m 3 :n ja vesitilavuudeltaan noin 1100 m 3 :n suuruinen laskeutusallas. Valuma-alueen pinta-ala on noin 950 ha. Altaan alapuolista ojan mutkaa vahvistetaan suodatinkankaalla ja louheella, mutta lisäpadotusta ei rakenneta ylempänä sijaitsevan pellon kuivatustilanteen turvaamiseksi. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku kohteelle Homeskorventien suunnasta Laskiaissaaren (6:193) pellon yli ja Liinamaan (6:194) metsän kautta ojan vartta seuraten, maanomistajien kanssa tarkemmin sopien. Puusto on pientä, vanhaa kitumaan mäntyä. Kohde 18. Kaksi virtaamansäätöpatoa, sopimus 21 Tila: Homeskorpi :169 Rakennetaan tilalta Homeskorpi 6:169 valtaojaan laskeviin kahteen metsäojaan virtaamansäätöpadot. Patojen avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Padot rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että niiden yli voi ajaa. Kulku Laskiaissaaren tilan peltotien kautta puustoa mahdollisimman vähän vioittaen. Puusto on varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohde 19. Kaksi virtaamansäätöpatoa, sopimukset 22 ja 23 Tilat: Laskiaissaari :193, sopimus 22; Rauhala :91, sopimus 23 Rakennetaan tilan Laskiaissaari 6:193 erillispalstalle kahteen kaakosta laskevaan metsäojaan virtaamansäätöpato. Pohjoisempi pato, yksin tälle tilalle, rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että

13 13 (9) siitä voi ajaa metsäkalustolla yli. Eteläisempi pato rakennetaan tilan Rauhala 3:91 vastaiselle rajalle. Patojen avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulvaaikana vettä metsäojastossa. Eteläisempi pato ei saa haitata mitenkään pellon kulmaan rakennettavaa uutta rumpua ja kulkuyhteyttä metsään. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Laskiaissaaren peltotietä. Puusto on molemmilla tiloilla varttunutta mäntyvaltaista metsää. Kohde 20. Laskeutusallas, sopimukset 22 ja 24 Tilat: Laskiaissaari :193, sopimus 22; Homeskorpi :11, sopimus 24 Kaivetaan Kanattan peltokuvion ja metsän reunaan tilojen Laskiaissaari 6:193 ja Homeskorpi 3:11, rajalle tasapuolisesti noin 100 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 40 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta vettä yläpuolista peltokuviota häiritsevästi. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Homeskorven peltotien kautta. Laskiaissaaren puusto varttunutta kuusivaltaista metsää, Homeskorven puoli pientä pellonreunapuustoa. Kohde 21. Virtaamansäätöpato, sopimukset 25 ja 26 Tilat: Reimala :60, sopimus 25; Knaapi :173, sopimus 26 Rakennetaan Hietaharjun suunnasta laskevaan valtaojaan tilojen Reimala 16:60 ja Knaapi 6:173 väliselle rajalle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastossa. Kulku Hietaharjun suunnasta Reimalan piennartasannetta. Puusto on molemmilla tiloilla varttunutta mäntyvaltaista metsää Kohde 22. Laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus, sopimus 27 Tila: Hietaharju :110 Tilalla Hietaharju 16:110, talolle johtavan tien eteläpuolella vanhan laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus noin 140 m 2 :n laajuiseksi. Tähän kohtaan kerääntyy Järvinevan seudun ojitusalueilta vettä yhteensä noin 54 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista ojastoa. Kohde on tien varrella, puusto on nuorta sekametsää. Kohde 23. Laskeutusallas, sopimus 28 Tila: Karhunkytö :43

14 14 (9) Kaivetaan tilan Karhunkytö 3:43 pohjoiskulmaan noin 200 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy Tuomilakson - Nurkkanevan seudun ojitusalueilta vettä yhteensä noin 165 ha:n alueelta. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta. Kulku Ventäläntieltä Tuomaanmäen reittiä ja tilan omaa metsätietä. Puusto on vanhaa sekametsää. Kohde 24. Laskeutusallas, sopimus 29 Tila: Vainio :3 Tilalle Vainio 19:3 Ventäläntien itäpuolelle Nurkkanevan ojitusalueelta laskevaan ojaan kaivetaan n. 60 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Altaalla ei padoteta erikseen yläpuolista aluetta, vaan luontainen patokynnys on tierummun taso. Kohde on Ventäläntien varrella, puusto on nuorta mäntyvaltaista metsää. Kohde 25. Laskeutusallas, sopimus 9 Tila: Metsälä :14 Kaivetaan tilalle Metsälä 9:14 Ventäläntien itäpuoliselta Peräkydön suunnalta vettä johtavaan ojaan n. 50 m 2 laajuinen laskeutusallas. Altaalla ei padoteta erikseen yläpuolista aluetta, vaan luontainen patokynnys on tierummun taso. Kohde on Ventäläntien varrella, puusto on nuorta mäntyvaltaista metsää. Sopimuksen lisäehtona edellytetään siistiä työn jälkeä. Kohde 26. Kaksi pohjapatoa, sopimukset 29 ja 30 Tilat: Vainio :3, sopimus 29; Rinta-Ventä :207, sopimus 30 Rakennetaan Luomasen peltoalueelta laskevaan valtaojaan Ventäläntien länsipuolelle tilojen Rinta-Ventä 2:207 ja tilan Vainio 19:3 väliselle rajalle kaksi lankku/kivirakenteista pohjapatoa ehkäisemään uoman syöpymistä. Padotuskorkeus asetetaan siten, että Ventäläntien rumpua on tarvittaessa mahdollisuus laskea 0,5 metriä vuoden 2015 tasosta. Rakennusaikainen kulku kohteelle tapahtuu tilan Rinta-Ventä puolella sijaitsevaa ajouraa myöten. Puusto on Rinta-Vennän puolella tien läheisyydessä vanhaa havumetsää ja kauempana tiestä varttunutta kasvatusmetsää. Vainion puolella on mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Kohde 27. Laskeutusallas, sopimus 31 Tila: Oijonluhta :81

15 15 (9) Kaivetaan tilalle Oijonluhta 4:81, peltotien alapuolelle, piiriojaa metsän puolelle laajentaen noin 35 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 16 ha:n alueelta. Altaalla ei ole padottavaa vaikutusta. Allas kaivetaan riittävän syväksi huomioiden pellon kuivatus- ja piiriojan syvennystarve. Kulku kartalla näkyvien erikseen nimeämättömien yksityis- ja viljelyteiden kautta. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Kohde 28. Neljä pohjapatoa, sopimukset 32 ja 33 Tilat: Laurinlakso :97, sopimus 32; Sirkkala :136, sopimus 33 Rakennetaan tilalle Laurinlakso 4:97 syöpymisalttiiseen peltoa reunustavaan valtaojaan kaksi lankku/kivirakenteista pohjapatoa ehkäisemään uoman syöpymistä. Kolmas pato rakennettaan ylemmäksi tilan Sirkkala vastaiselle 4:136 rajalle ja neljäs pato kokonaan Sirkkalan tilalle. Patokorkeudet asetetaan siten, että pellon ja metsän kuivatus ei vaikeudu. Työt toteutetaan viljelykauden ulkopuolella. Kulku Laurinlakson peltoalueelta viljelyteitä ja ojaa seurailevaa tietä myöten. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Kohde 29. Laskeutusallas, sopimus 34 Tila: Mäkelä :1 Kaivetaan Roukkion peltoalueen reunaan tilalle Mäkelä 9:1 noin 35 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 13 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Kulku viljelyteitä maanomistajien kanssa tarkemmin sopien. Puusto on kuusivaltaista, ojan eteläpuolella vanhaa ja pohjoispuolella nuorta metsää. Kohde 30. Laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus, sopimus 35 Tila: Ali-Sippola :36 Tilalla Ali-Sippola 2:36, välittömästi Napuen kylätien itäpuolella vanhan laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus noin 25 m 2 :n laajuiseksi. Tähän kerääntyy vettä Uusikydön pohjoispuolelta yhteensä noin 10 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Puusto on nuorta kuusivaltaista metsää. Kohde 31. Laskeutusallas, sopimukset 36 ja 37 Tilat: Lankareimi :123, sopimus 36; Mäki-Knuuttila :143, sopimus 37 Kaivetaan Korpuusen peltoalueen itäpuolelle metsän reunaan Oijoonmäen suunnasta laskevan ojan suulle, tasaosuuksin tilojen Lankareimi 2:123 ja Mäki-Knuuttila 1:143 rajalle noin 20 m 2 :n laa-

16 16 (9) juinen laskeutusallas. Tähän kerääntyy vettä yhteensä noin 5 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku peltoalueen kautta maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Kohde on vähäpuustoinen. Mäki-Knuuttilan puolelta on sopimuksessa lisäehto, että istutettuja nuoria kuusentaimia ei saa peittää maalla. Kohde 32. Laskeutusallas, sopimukset 36 ja 38 Tilat: Lankareimi :123, sopimus 36; Mansikkamäki :3, sopimus 38 Korpuusen peltoalueen eteläpuolelle, metsän kulmaan Oijoonmäen ja Oijoonnevan suunnasta laskevien ojien risteykseen tilojen Lankareimi 2:123 ja Mansikkamäki 2:3 väliselle rajalle tasaosuuksin noin 45 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kerääntyy vettä yhteensä noin 18 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku peltoalueen kautta maanomistajien kanssa tarkemmin sopien. Puusto on molemmilla tiloilla vanhaa kuusivaltaista metsää. Kohde 33. Laskeutusallas, sopimukset 39 ja 40 Tilat: Louko :2, sopimus 39; Vaarankallio :17, sopimus 40 Kaivetaan Lehtisalo Vaaransalo suunnalta laskevaan valtaojaan, metsän reunaan tilojen Louko 14:2 ja Vaarankallio 8:17 väliselle rajalle tasapuolisesti noin 200 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan tullessaan valtaoja kerää vettä yhteensä noin 180 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Kulku Napuen kylätieltä viljelytietä. Vaarankallion puolella on ajoura. Puusto on molemmilla tiloilla sekametsää. Vaarankallion omistaja on kiinnostunut ajamaan kaivumaata muualle, joten hänen kanssaan on erityisesti sovittava läjityksestä. Kohde 34. Laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus, sopimus 41 Tila: Siskola :61 Tilalla Siskola 3:61 vanhan laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus noin 60 m 2 :n laajuiseksi. Tähän kerääntyy vettä yläpuolisilta ojitusalueilta yhteensä noin 32 ha:n alueelta. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Napuen kylätieltä metsä-/viljelytietä pitkin, myös tilan 5:18 omistajan kanssa sopien, jos joudutaan kulkemaan pellon kautta. Puusto vanhaa koivikkoa. Kohde 35. Virtaamansäätöpato, sopimus 42 Tila: Ratopohja :1

17 17 (9) Rakennetaan tilalle Ratopohja 8:1 pellon kulmaan etelästä laskevan metsäojan suulle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku peltoalueen kautta maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Kohde 36. Laskeutusallas, sopimus 43 Tila: Palotela :42 Kaivetaan tilalle Palotela 12:42 Nevanperänmäen suunnalle noin 25 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 10 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Kulku Noksontien päästä rajalla sijaitsevaa ajouraa myöten. Puusto on varttunutta männikköä. Kohde 37. Virtaamansäätöpato, sopimus 44 Tila: Ritamäki :89 Rakennetaan tilalle Ritamäki 2:89, Sydännevan peltoalueen länsireunaan laskevan metsäojan suulle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Padon alapuolinen kiveys ulotetaan pellon piiriojaan saakka estämään eroosiota oja penkassa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Kortesluomantieltä. Jos joudutaan ajamaan pellon kautta, on asiasta sovittava tilan 1:114 omistajien kanssa. Puusto on vanhaa männikköä. Kohde 38. Virtaamansäätöpato, sopimus 45 Tila: Mäki-Valtari :108 Rakennetaan tilalle Mäki-Valtari 2:108 Sydännevan peltoalueen itäreunaan laskevan metsäojan suulle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Kortesluomantieltä. Jos joudutaan ajamaan pellon kautta, on asiasta sovittava tilan 1:114 omistajien kanssa. Puusto on nuorta sekametsää.

18 18 (9) Kohde 39. Virtaamansäätöpato, sopimus 46 Tila: Sydänneva :59 Rakennetaan tilalle Sydänneva 11:59, Sydännevan peltoalueen eteläkulmaan laskevan metsäojan suulle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Kortesluomantieltä maanomistajien omia peltoja pitkin. He omistavat myös em. tilan 1:114. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista sekametsää. Kohde 40. Laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus, sopimus 47 Tila: Mäki :62 Tilalla Mäki 13:62 Sydännevantien eteläpuolella laskeutusaltaan tyhjäys ja laajennus noin 20 m 2 :n laajuiseksi. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuoliselta ojitusalueelta vettä yhteensä noin 14 ha:n alueelta. Kulku Sydännevantieltä maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on vanhaa männikköä. Kohde 41. Virtaamansäätöpato, sopimus 48 Tila: Alamaunuksela :09 Rakennetaan tilalle Alamaunuksela 1:109 pellon kulmaan kaakosta laskevan Ristirämäkönojan suulle virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Kortesluomantieltä peltoalueen kautta maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Kohde 42. Pohjapato, sopimukset 49 ja 50 Tilat: Koivikko :1, sopimus 49; Laurila :151, sopimus 50 Rakennetaan tilojen Koivikko 18:1 ja Laurila 2:151 rajalle, erosioituvaan Juomukkarämäkön suunnalta vettä johtavaan valtaojaan lankku/kivirakenteinen pohjapato, jolla tasataan virtausta ja hillitään lisäsyöpymistä noin 100 metrin matkalla yläjuoksulle päin. Padon alapuolen kiveys ulotetaan riittävän pitkälle, että vesi purkautuu pelto-ojaan syövyttämättä ojaa. Toteutus viljelykauden ulkopuolella. Kulku Eilontieltä Koivikon pellon kautta maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Puusto on nuorta sekametsää.

19 19 (9) Kohde 43. Virtaamansäätöpato, sopimus 51 Tilat: Halkokorvenperä :68, sopimus 51; Ritapää :55, sopimus 51 Rakennetaan tilojen Halkokorvenperä 12:68 ja Ritapää 12:55 rajalle Tavitiennevan suunnalta laskevaan metsävaltaojaan virtaamansäätöpato. Padon avulla pyritään ehkäisemään yläpuolisilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastoissa. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että sen yli voi ajaa, jolloin se korvaa nykyisen rummun. Padon alapuolelle rakennetaan noin viiden metrin matkalle suodatinkankaasta ja karkeasta sepelistä kiveys estämään ojan syöpymistä. Padon putkien mitoituksessa huolehditaan, että padotus ei haittaa metsän kasvua. Kulku Perätieltä maanomistajan kanssa tarkemmin sopien. Halkokorvenperän puusto on nuorta koivikkoa, Ritapään puusto on vanhaa havumetsää. Kohde 44. Laskeutusallas, sopimus 52 Tila: Pikkala :54 Kaivetaan tilalle Pikkala 12:54 Telamäentien eteläpuolelle etelästä laskevaan metsävaltaojaan noin 40 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 16 ha:n alueelta. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu on luontainen patokynnys. Kohde on Telamäentien varrella, puusto on nuorta mäntyvaltaista metsää. Kohde 45. Laskeutusallas, sopimus 53 Tila: Karhunkytö :2 Kaivetaan tilalle Karhunkytö 23:2 Telamäentien eteläpuolelle, etelästä laskevaan metsävaltaojaan noin 90 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 37 ha:n alueelta. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu on luontainen patokynnys. Kohde on Telamäentien varrella, puusto on vanhaa mäntyvaltaista metsää. Kohde 46. Laskeutusallas, sopimus 54 Tila: Purtilo :24 Kaivetaan tilalle Purtilo 2:24, välittömästi Napuen kylätien länsipuolelle noin 100 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kerääntyy vettä yläpuolisilta ojitusalueilta yhteensä noin 40 ha:n alueelta. Altaalla ei padoteta yläpuolista aluetta. Puusto on nuorta lehtipuuvaltaista metsää.

20 20 (9) Kohde 47. Padottava laskeutusallas, sopimus 55 Tila: Näränperä :23 Rakennetaan tilalle Näränperä 4:23, Korvenkydöllä lounaasta Tervajokeen laskevaan metsävaltaojaan noin 150 m 2 :n laajuinen padottava laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 180 ha:n alueelta. Padotus toteutetaan lankku/kivirakenteisella pohjapadolla. Padotuskorkeus siten, että yläpuolisen metsän kuivatus ei vaikeudu. Työmaaaikainen kulkuyhteys rakennetaan pohjoispuoliselta peltokuviolta. Sopimuksessa on täsmentävinä ohjeina, että toteutus sitten, kun palstan hakkuutyöt on tehty, viljelykauden ulkopuolella, maan ollessa roudassa. Työn aloituksesta ilmoitus maanomistajalle vähintään 1 kk ennen aloitusta. Kohteen puusto on vanhaa mäntyvaltaista sekametsää. Kohde 48. Laskeutusallas ja rummun pään kiveys, sopimukset 56 ja 57 Tilat: Nurmela :50, sopimus 56; Kumpu :76, sopimus 57 Kaivetaan tilalle Nurmela 3:50 Pukkisaarentien varrelle tierummun alapuolelle noin 10 m 2 :n laajuinen laskeutusallas, ja samalla kivetään vettä pudottavan rummun alapuoli syöpymisen estämiseksi. Altaasta lähtevän ojan taso kaivetaan noin 10 cm rummun tasoa alemmaksi, ettei rumpu hyytyisi talvella. Kohde sijaitsee rajalla, mutta toimenpide kohdistuu pääasiassa Nurmelan puolelle. Allas tulee palvelemaan myös virkistyskäyttöä, joten Nurmelan omistaja haluaa, että häneen ollaan yhteydessä hyvissä ajoin ennen toteutusta. Hän saattaa omalla kustannuksellaan kaivattaa altaan suuremmaksi, tuoda suodatinkankaan altaaseen ja ajattaa vähän hiekkaa kankaan päälle. Nykytilanteessa hän ottaa metsämökilleen vettä rummun päästä. Kohde 49. Padottava laskeutusallas, sopimus 58 Tila: Jaskari :75 Kaivetaan tilalle Jaskari 3:75 Kitulantien eteläpuolelle, metsävaltaojaan noin 200 m 2 :n laajuinen padottava laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta Jäkälänevan ojitusalueilta vettä yhteensä noin 80 ha:n alueelta. Padotus toteutetaan lankku / kivirakenteisella pohjapadolla. Padotuskorkeus siten, että yläpuolisen metsän kuivatus ei vaikeudu, padon harja suunnilleen altaan takareunan ojan pohjan tasoon. Puusto on tien varrella kuusialuskasvustoista koivuvaltaista sekametsää ja edempänä tiestä varttunutta mäntymetsää.

21 21 (9) Kohde 50. Luiskan kiveys, sopimus 59 Tila: Lehtisaari :49 Rakennetaan tilalle Lehtisaari 2:49 Kitulantien eteläpuolella metsäojaan suodatinkangas ja kiveys estämään eroosiota ojaluiskassa rummun yläpuolella. Kartassa kohde näkyy pohjapatona, koska kiveykselle ei ole omaa symbolia, mutta padotusta ei tähän rakenneta. Kohde 51. Virtaamansäätöpato ja rummun alapuolen kiveys, sopimus 60 Tila: Tonola :192 Rakennetaan tilalle Tonola 1:192 Harjuntien rummun yläpuolelle virtaamansäätöpato. Kaksoisputkirakenteisen padon avulla pyritään ehkäisemään ojitusalueelta tulevaa kuormitusta ja pidättämään tulva-aikana vettä metsäojastossa. Kasvukaudella yläpuolinen ojasto kuivattuu ojituksen muuten sallimaan tasoon. Pato rakennetaan niin paksulla maapeitteellä, että siitä voi ajaa metsäkalustolla yli. Toisena asiana tällä kohteella vahvistetaan eroosioaltista tierummun alapuolta suodatinkankaalla ja kiveyksellä. Karttamerkintänä on pohjapato, mutta padotusta ei rakenneta. Puusto on varttunutta mäntyvaltaista sekametsää. Kohde 52. Rummun päiden vahvistus, sopimus 61 Tila: Kissilä :113 Rakennetaan tilalle Kissilä 1:113, Pukkisaarentiestä erkanevalla metsätiellä Tervajoen yli johtavan betonirummun molempiin päihin suodatinkangas ja kiveys ehkäisemään penkkojen ja rummun päiden syöpymistä. Kohtaa ei kuitenkaan padoteta, vaikka karttaan on merkitty pohjapato, koska tällaiselle kiveykselle ei ole omaa symbolia. Kohde 53. Laskeutusallas, sopimus 62 Tila: Kuusikko :49 Kaivetaan tilalle Kuusikko 3:49 vanhan tien itäpuolelle Sitkankorven suunnalta laskevaan metsävaltaojaan noin 15 m 2 :n laajuinen laskeutusallas. Tähän kohtaan kerääntyy yläpuolisilta ojitusalueilta vettä yhteensä noin 5 ha:n alueelta. Altaaseen ei rakenneta lisäpadotusta, vaan tierumpu on luontainen patokynnys. Kulku Perätieltä erkanevaa vanhaa metsätietä. Puusto on nuorta kuusivaltaista metsää. Kohde 54. Pohjapato, sopimus 63 Tila: Taipale :80

22 22 (9) Rakennetaan tilalle Taipale 9:80, Tervajokeen Eräsalosalontien itäpuolelle lankku/kivirakenteinen pohjapato, jolla tasataan virtausta ja hillitään eroosiota rummun yläpuolella noin 50 metrin matkalla yläjuoksulle päin. Puusto on varttunutta kuusivaltaista metsää.