Luonnos Sote poliittinen ohjausryhmä 13.6.2017
Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie lin 1.7.2017 -> Väliaikaishallinnon vaihe 9-10 /2017 2/2018 Maakuntavaltuusto aloittaa työskentelyn 3/2018
Koko Lapin Sote-prosessi
Koko Lapin Sote -prosessi 2-6/2016 Päätös 24.5.2016 Sodankylä pol.ohry: Päätettiin hyväksyä tiekartta jatkovalmistelun pohjaksi seuraavilla täydennyksillä: Kunnat valitsevat poliittiseen ohjausryhmään kaksi edustajaa, mielellään johtavista luottamushenkilöistä. Kuntien, Lapin liiton, sairaanhoitopiirien ja Kolpeneen ky:n johtajat osallistuvat kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Alatyöryhmien työskentelyssä huomioidaan erityisesti rajat ylittävä yhteistyö ja saamenkielisten palveluiden tuottaminen. Kärkihankkeiden ja muutosagenttien hallinnointi Kolpeneen ky, koordinointi poliittinen ohry/muutoshallinto. Jatkovalmistelussa hyödynnetään jo tehtyä työtä, jota koordinoidaan maakunnallisesti.
Lapin sote-valmistelun järjestämisen alaryhmä- palvelustrategia
Järjestämisen alaryhmä on työstänyt Lapin maakunnan palvelustrategiaa palvelustrategia-käsite esiintyy uudessa lainsäädännössä Palvelustrategia on nähtävissä Lapin sote-savotta hankkeen kotisivuilla: http://lapinsotesavotta.fi/tietoa-sote-savotasta/sote-uudistus/ Kyseessä on keskeneräinen luonnos, jota väliaikaishallinnon aikana täydennetään Palvelustrategia vastaa kysymyksiin mitä ja kenelle SEURAAVILLA SIVULLA ON ESITELTY TIIVISTETYSTI PALVELUSTRATEGIAA
1. JOHDANTO Maku ja sote-uudistuksen tausta Palvelustrategia korvaa valmistuessaan aiemmat sairaanhoitopiirien vastuulla olevat lakisääteiset terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat Palvelustrategiaan pyritään sisällyttämään kaikki ne oleelliset asiat, jotka tulee huomioida tulevan sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan lainsäädännön myötä.
2. Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmisteluvaiheet Kuvataan kokoonpanojen työskentelyä syksystä 2016 kesään 2017 asti sekä väliaikaishallinnon aikana tapahtuvaa työskentelyä
3. Keskeinen lainsäädäntö ja sen uudistukset Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeinen sisältö Vallinnanvapauslain keskeinen sisältö
4. Taustaa Lapin maakunnan sote-uudistukselle 4.1. Väestöä koskevat keskeiset tunnusluvut Lapin maakunnassa Väkiluku tulevaisuuden ennuste Väkiluku pienenee Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tällä hetkellä Lapin maakunta ei poikkea muusta maasta Ikäryhmittäinen tulevaisuuden ennuste 75 vuotiaiden määrä lähes tuplaantuu v. 2017-2040 Sosioekonominen asema tällä hetkellä Lapissa on työvoiman ulkopuolella enemmän ihmisiä kuin Suomessa keskimäärin Verotulot tällä hetkellä Lapin maakunta sijoittuu hyvin lähelle maakuntien keskiarvoa Toimeentulotukea saavien määrä Lapin maakunnassa ttt-saavien osuus on vähentynyt ja on nyt hieman alle maan keskitason Sote-tarvekerroin Lapin sote-tarpeet ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin
4.2.Valtakunnalliset kärkihankkeet ja niiden vaikutukset sote-uudistuksen valmistelulle Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Omais- ja perhehoidon kehittämisellä Digitalisaatio ja hyvinvointiteknologian hyödyntämisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Integroidut lape-palvelut Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli, Lapin pilotti Palvelut asiakaslähtöiseksi kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat
5.1. Sote-uudistuksen vaikutukset Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuriin 5.2. Monituottajamalli palveluiden ohjaus ja valvonta Nyt järjestämisvastuu on 21 kunnalla ja kahdella erikoissairaanhoidon kuntayhtymällä sekä kolmella muulla kuntayhtymällä Jatkossa järjestämisvastuu on yhdellä toimijalla, Lapin maakunnalla Poliittinen päätöksenteko siirtyy maakuntavaltuustolle Maakunnan sote-lautakunta uusi toimija Järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan Kilpailuilla markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittäminen Maakunnalla sote-järjestäjänä on velvoite koordinoida tuottajakenttää
LAPIN MAAKUNNAN VIRASTO / KONSERNIHALLINTO MAAKUNNAN SOTE- PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN LAPIN MAAKUNTAVALTUUSTO LAPIN MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNTAJOHTAJA LAUTA-KUNNAT SOTE- TUOTTAJAT MAAKUNNAN LIIKELAITOS MAAKUNNAN YHTIÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT JÄRJESTÖ- TUOTTAJAT
6.3. Palvelulupaus Lapin maakunnan asukkaille Lappi on mukana palvelulupaus-osahankkeessa lappilaiset palvelunkäyttäjät saavat osallistua palvelulupauksen tekemiseen Palvelulupaus valmistuu keväällä 2018 Vapaaehtoisen valmisteluvaiheen poliittinen ohjausryhmä on linjannut, että jokaisessa kunnassa on sote-keskus
Yhteenveto Sote-tuotannon alaryhmän työskentelystä
Palvelukonseptimalli Lapin maakunnan toimintakonseptin pohjaksi otettiin Länsi-Pohjan alueella kehitetty konsepti Palvelukokonaisuudet ovat: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ikäihmisten palvelut terveyden ja sairaanhoidon palvelut Kuntoutuspalvelut Strategiset tukipalvelut (yhdessä maakunnan kanssa) Vaikka mallia on kehitetty jo pitkään, vaatii se edelleen päivittämistä
Palvelukonseptimallista Mallissa olevista toimialue-termeistä luovutaan ja niiden sijaan käytetään termiä palvelukokonaisuus, koska kyseessä ei ole organisaatiomalli. Tässä vaiheessa ei tule keskittyä organisaatiomallin luomiseen, vaan soteuudistuksen tavoitteiden mukaiseen integroitujen palvelujen kehittämiseen Mallista riippumatta tulee aina rajapintoja, joissa asiakkaan/potilaan sujuva palvelu on pystyttävä turvaamaan. Mallin jatkokehittämiseksi löydettiin jo asioita, joita tulisi tarkastella mahdollisimman pitkälle yhteisinä asioina, eikä asiakasryhmittäin. Näitä olivat mm. palveluneuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, omaishoito, kotihoito ja asumispalvelut Kuntoutus tulee nähdä laajana kokonaisuutena ja sen tulee kattaa myös sosiaalinen kuntoutus (ICF luokituksen viitekehyksen mukaisesti)
Tuotannon alaryhmä ote työsuunnitelmasta Omaishoidon kriteerit ja omaishoitoa tukevat palvelut Kotihoidon myöntämisen kriteerit Kotikuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli Tehostetun palveluasumisen kriteerit VALMISTELU KÄYNNISSÄ Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Lape-hanke) Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen Tk-vuodeosastot ja avovastaanotot Kuntoutuksen kokonaistarkastelu Sosiaalihuollon kokonaisuus Vanhustenhuollon kokonaisuus Päivystys ja ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto VALMISTELU KÄYNNISTYMÄSSÄ
Yhteenveto Sote-TKI alaryhmän työskentelystä
TKI-TOIMIJOIDEN PAINOPISTEALUEET, NYKYTILA Tutkimus Tiedon tuotanto Koulutus Osaaminen Innovaatiot Kehittäminen ASIAKAS ja ASUKAS - - - - - - - - - - TUOTANTO: KUNNAT, JÄRJESTÖT, YKSITYISET Erikoissairaanhoidon yksiköt ja PTH-yksiköt - - - YLIOPISTOT - - - - - - - - - - AMMATTIKORKEAKOULUT AMMATTIOPISTOT - - - - - - - - - - - - - - POSKE ja SAAMELAISYKSIKKÖ VÄLINEINÄ HANKKEET ja ERILLISRAHOITUS (THL, STM, ESR)
MIHIN TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA INNOVAATIOITA TARVITAAN? TAVOITTEENA TIETOON PERUSTUVA, KEHITTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN TOIMINTA KAIKILLA TASOILLA YTA Järjestäjä Maakunta HYTE (maku & kunnat) Sopimusvelvoite alueen maakuntien kesken tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta Palvelulupaus, rahoitus Strateginen suunnittelu: palvelutarve, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, laatu, yhdenvertaisuus Tuottajakriteereiden määrittely Maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden strateginen kehittäminen Tuotannon tuki: osaamisen ja palveluiden kehittäminen Vaikuttavat, integroidut, kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet Tieto väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja palvelutarpeesta Vaikuttavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä YTA Järjestäjä Maakunta Palvelutuotanto Palvelutuotanto HYTE (maku & kunnat)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alueja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä Maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä Maakunta tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 16 Maakuntien yhteistyösopimus Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus. Sopimus on laadittava valtuustokausittain. 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa maakuntien on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa
Sote-TKI-yksikkö Tuotannon kehittämistoiminnan koordinointi Yhteistyöalueen toimintaan osallistuminen Ennakointi Seuranta Arviointi Hyte Kuntien ja maku yhteistyön koordinointi Laadunvarmistaminen Asiakasosallisuus Osaamisen kehittäminen Oppilaitos ja koulutusyhteistyö Tutkimus Saamenkielisten palveluiden kehittäminen Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö
SOTE-TKI-YKSIKKÖ MAAKUNNASSA LAPIN MAAKUNTA MAAKUNNAN SOTE-JÄRJESTÄJÄ SOTE-TKI- YKSIKKÖ SOTE- TUOTTAJAT MAAKUNNAN LIIKELAITOS MAAKUNNAN YHTIÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT JÄRJESTÖ- TUOTTAJAT
Tämän hetken TKI-henkilöstö, joka soteuudistuksessa siirtyy maakunnalle Tällä hetkellä vakituisia henkilöitä on 26,5 ja määräaikaisia 46,5 Vakituiset työntekijät jakautuvat seuraavasti: Poske Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5 Poske Saamelaisresurssi 0,5 Lapin sairaanhoitopiiri 13 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 5 Rovaniemen kaupunki 3 46,5 TKI työntekijät 26,5 Vakituiset Määräaikaiset + hankkeet Nykyistä mitoitusta suurempi tarve on sosiaalitoimen kehittämisessä, saamelaisresurssissa (nyt 0,5 -> jatkossa 2), tutkimuspuolella sekä yhdyspintatyössä (esim. koulu th) Ongelma on, että kaikkien pitäisi tehdä kehittämistyötä oman työn ohessa, mutta aika ei tahdo riittää edes lakisääteisten tehtävien hoitamiseen Resurssipulan vuoksi kehittämistyöntekijät joutuvat käyttämään omaa työaikaansa organisaation muihin tehtäviin, esim. yleishallintoon, kilpailutuksiin, sijaistuksiin
Poliittisen ohjausryhmän linjattavat asiat
Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että: 1. 2. 3. 4. TALOUS, ASIAKAS/PROSESSIT, HENKILÖSTÖ, JOHTAMINEN Talous: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan tulevan maakunnan talouden reunaehdot huomioiden kehittämällä toimintaa kustannustehokkaaksi, realistisesti ja Lapin maakunnan eri alueet huomioiden. Asiakas ja prosessit: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan huomioimalla kehittämällä palveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi ja laadukkaiksi ja huomioimalla palveluiden saatavuus koko Lapin maakunnan alueella. Prosesseja kehitetään joustaviksi ja asiakaslähtöisiksi. Henkilöstö: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan ottamalla henkilöstö mukaan uudistuksen valmisteluun, jolla voidaan osaltaan turvata osaavan, sitoutuneen ja joustavan sotehenkilöstöresurssin pysyminen Lapin maakunnassa. Johtaminen: Sote-uudistuksen valmistelussa edellytetään ja tuetaan asiantuntevaa, visiönääristä, oikeudenmukaista, mutta myös määrätietoista johtajuutta
Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että 5. 6. 7. 8. IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapin maakunnan ikäihmisten palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti (ks. seuraava dia). Muutoksen painopisteenä on kotihoidon, kotikuntoutuksen lisääminen sekä ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen. Lapin maakunnan ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistä tuetaan suuntaamalla resurssia laitoshoidosta kotiin annettaviin palveluihin. Lapin maakunnan kunnat ottavat käyttöön omaishoidontuen myöntämisen perusteet (diasetin lopussa) jo ennen sote-uudistusta. Lapin maakunnan kunnat ottavat käyttöön yhdessä määritettyjen kotihoidon myöntämisen perusteet (diasetin lopussa) jo ennen sote-uudistusta.
Ikäihmisten palvelurakennesuositus Palvelurakennesuositus Lappi v. 2015 Min-max (Sotkanet) Lappi v. 2015 keskimäärin (Sotkanet) Tavoite 2022 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 13-14% Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Tehostetun palveluasumisessa olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, 2-3% 81,7-93,6 90,6% 93 94 % 4,8-30% 11,9% 13-14 % 4-15,1% 6,6% 6 8 % 3,3-16,9% 7,4% 5 6 % 0-11,7% 2,0% Maksimi 1%
Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lapin maakunnassa kehitetään ja otetaan käyttöön perhekeskustoimintamalli. 9. 10. KEHITYSVAMMAISTEN (ERITYISTASON) PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Lapin maakunnassa kehitetään kehitysvammaisten palveluita valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Painopistealueina ovat: laitoshoidon purkaminen, kuntoutus- ja asumispalvelujen kehittäminen sekä erityistason osaamisen varmistaminen Lapin maakunnassa
Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että PALVELUKONSEPTIMALLI 11. Sote-uudistuksen valmistelun jatkotyöskentelyn pohjaksi otetaan palvelukonseptimalli, joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1. perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2. ikäihmisten palvelut 3. terveyden ja sairaanhoidon palvelut 4. kuntoutuspalvelut
Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että 12. PERUSTETTAVAT RYHMÄT Sote-uudistuksen valmistelun jatkotyöskentelyä varten perustetaan seuraavat ryhmät: 1. Kehitysvammaisten palveluiden ryhmä 2. Tk-vuodeosastoja ja avovastaanottoja koskeva ryhmä 3. Sosiaalihuollon kokonaisuutta koskeva ryhmä 4. Päivystystä ja ensihoitoa koskeva ryhmä 5. Mielenterveys- ja päihdehoitoa koskeva ryhmä 6. Suun terveydenhuoltoa koskeva ryhmä 7. Kuntoutuksen kokonaisuutta koskeva ryhmä, jos osoittautuu tarpeelliseksi Ryhmien kokoamisessa huomioidaan osaaminen, seudullisuus, moniammatillisuus, saamelaiset, eri sektorit (esh, pth, sos.) yhdistykset/kolmas sektori
Omaishoidontuen ja kotihoidon kriteeristöt
Omaishoidon tuen peittävyys 2015 16 14 12 10 8 6 4 2 0 4,7 6,6 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3262) 2015 11,7 7,6 4 5,9 5,2 15,1 7,8 8,9 6,4 8,9 6,6 8,7 6,1 10,9 7 9,6 5,4 5,3 11,4 4,9 9.6.2017 Liisa Niiranen 37
Omaishoitotuenmyöntämisen kriteerit Nykyiset Rava-arvot ja palkkiot Maksuluokka Rava-arvon vaihtelu Tuen vaihteluväli Keskimäärin 1. maksuluokka 1, 65-2,6 392-426 395 2. maksuluokka 2,2-3,09 433-654 501 3. maksuluokka 2,71 3,5 554-949 707 4. maksuluokka 3,61 795 795 Erityismaksuluokka 784-1560 894 Tukiluokka 192-281 9.6.2017 38
Esitys maksuluokkien yhtenäistämisestä Maksuluokka Rava-arvo/ RAI Palkkio 1. Maksuluokka 2,2 3/ Maple 3 Alle 65 v ja lasten pisteet tarkentuvat 2. Maksuluokka 3 3,49/ Maple 4 Alle 65 ja lasten pisteet tarkentuvat 3. Maksuluokka 3,5 / Maple 5 Alle 65 ja lasten pisteet tarkentuvat 395 501 707 Erityismaksuluokka 894 Tukiluokka Alle 2,2 50 % alimmasta tuesta 9.6.2017 39