Luonnos. Sote poliittinen ohjausryhmä

Transkriptio

1 Luonnos Sote poliittinen ohjausryhmä

2 Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie lin > Väliaikaishallinnon vaihe 9-10 /2017 2/2018 Maakuntavaltuusto aloittaa työskentelyn 3/2018

3 Koko Lapin Sote-prosessi

4 Koko Lapin Sote -prosessi 2-6/2016 Päätös Sodankylä pol.ohry: Päätettiin hyväksyä tiekartta jatkovalmistelun pohjaksi seuraavilla täydennyksillä: Kunnat valitsevat poliittiseen ohjausryhmään kaksi edustajaa, mielellään johtavista luottamushenkilöistä. Kuntien, Lapin liiton, sairaanhoitopiirien ja Kolpeneen ky:n johtajat osallistuvat kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Alatyöryhmien työskentelyssä huomioidaan erityisesti rajat ylittävä yhteistyö ja saamenkielisten palveluiden tuottaminen. Kärkihankkeiden ja muutosagenttien hallinnointi Kolpeneen ky, koordinointi poliittinen ohry/muutoshallinto. Jatkovalmistelussa hyödynnetään jo tehtyä työtä, jota koordinoidaan maakunnallisesti.

5

6 Lapin sote-valmistelun järjestämisen alaryhmä- palvelustrategia

7 Tehtävä Aikataulutus Käytettävissä resursseja Vastuut, koordinointi Työsuunnitelma Tommi Tommi tekee pohjaversion, tiimissä työstetään Järjestämissuunnitelma (pääkohdat ja valitut keihäänkärjet) Järjestäjän palvelustrategia ja palvelulupaus Palvelutoiminnan mallit ja periaatteet Tuottamisen ohjaus ja valvonta Liisa, Harri, Lahja, Asta, Kaisa Maria, Pertti, Miia, Tommi ym. Liisa & Asta pohjustaa, tiimissä, 2 shp:n aikaisempia pohjia hyödyksi? 1-3/2017 Kts. yllä Strategiantyöstö (Tommi) Palvelulupaus valtakunnallisen kärkihankkeen kanssa 2-3/2017 Kts. yllä Maakunnan/valtakunnalliset materiaalit? 2-4/2017 Kts. yllä Maakunnan/valtakunnalliset materiaalit? Järjestämissuunnitelma 1-5/2017 Kts. yllä Tavoite hyvä pohja väliaikaishallinnolle (Tommi) Sote-johtoryhmän käsittelyyn Runko, pääkohdat, keihäänkärjet /2017 3/2017 3/2018 3/2017 4/2017 5/2017 Riskikartoitus 5 / 2017 Kts. yllä 5/2017 Tukipalvelut, henkilöstö, kiinteistöt 1/2017-7/2017 Maku ja Sotehankkeet Maku-esivalmistelu & Sote

8 Järjestämisen alaryhmä on työstänyt Lapin maakunnan palvelustrategiaa palvelustrategia-käsite esiintyy uudessa lainsäädännössä Palvelustrategia on nähtävissä Lapin sote-savotta hankkeen kotisivuilla: Kyseessä on keskeneräinen luonnos, jota väliaikaishallinnon aikana täydennetään Palvelustrategia vastaa kysymyksiin mitä ja kenelle SEURAAVILLA SIVULLA ON ESITELTY TIIVISTETYSTI PALVELUSTRATEGIAA

9 1. JOHDANTO Maku ja sote-uudistuksen tausta Palvelustrategia korvaa valmistuessaan aiemmat sairaanhoitopiirien vastuulla olevat lakisääteiset terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat Palvelustrategiaan pyritään sisällyttämään kaikki ne oleelliset asiat, jotka tulee huomioida tulevan sote-uudistuksen ja valmisteilla olevan lainsäädännön myötä.

10 2. Lapin maakunnan sote-uudistuksen valmisteluvaiheet Kuvataan kokoonpanojen työskentelyä syksystä 2016 kesään 2017 asti sekä väliaikaishallinnon aikana tapahtuvaa työskentelyä

11 3. Keskeinen lainsäädäntö ja sen uudistukset Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain keskeinen sisältö Vallinnanvapauslain keskeinen sisältö

12 4. Taustaa Lapin maakunnan sote-uudistukselle 4.1. Väestöä koskevat keskeiset tunnusluvut Lapin maakunnassa Väkiluku tulevaisuuden ennuste Väkiluku pienenee Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tällä hetkellä Lapin maakunta ei poikkea muusta maasta Ikäryhmittäinen tulevaisuuden ennuste 75 vuotiaiden määrä lähes tuplaantuu v Sosioekonominen asema tällä hetkellä Lapissa on työvoiman ulkopuolella enemmän ihmisiä kuin Suomessa keskimäärin Verotulot tällä hetkellä Lapin maakunta sijoittuu hyvin lähelle maakuntien keskiarvoa Toimeentulotukea saavien määrä Lapin maakunnassa ttt-saavien osuus on vähentynyt ja on nyt hieman alle maan keskitason Sote-tarvekerroin Lapin sote-tarpeet ovat noin kahdeksan prosenttia korkeammat kuin maassa keskimäärin

13 4.2.Valtakunnalliset kärkihankkeet ja niiden vaikutukset sote-uudistuksen valmistelulle Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Omais- ja perhehoidon kehittämisellä Digitalisaatio ja hyvinvointiteknologian hyödyntämisen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Integroidut lape-palvelut Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli, Lapin pilotti Palvelut asiakaslähtöiseksi kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat

14 5.1. Sote-uudistuksen vaikutukset Lapin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuriin 5.2. Monituottajamalli palveluiden ohjaus ja valvonta Nyt järjestämisvastuu on 21 kunnalla ja kahdella erikoissairaanhoidon kuntayhtymällä sekä kolmella muulla kuntayhtymällä Jatkossa järjestämisvastuu on yhdellä toimijalla, Lapin maakunnalla Poliittinen päätöksenteko siirtyy maakuntavaltuustolle Maakunnan sote-lautakunta uusi toimija Järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan Kilpailuilla markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittäminen Maakunnalla sote-järjestäjänä on velvoite koordinoida tuottajakenttää

15

16 LAPIN MAAKUNNAN VIRASTO / KONSERNIHALLINTO MAAKUNNAN SOTE- PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN LAPIN MAAKUNTAVALTUUSTO LAPIN MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNTAJOHTAJA LAUTA-KUNNAT SOTE- TUOTTAJAT MAAKUNNAN LIIKELAITOS MAAKUNNAN YHTIÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT JÄRJESTÖ- TUOTTAJAT

17 6.2. Monituottajamalli, palveluiden ohjaus ja valvonta Tuottajakentän koordinointi Vaikuttavuuden mittaaminen Asiakkuuksien periodiseuranta Omavalvonta Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 35 )

18 6.3. Palvelulupaus Lapin maakunnan asukkaille Lappi on mukana palvelulupaus-osahankkeessa lappilaiset palvelunkäyttäjät saavat osallistua palvelulupauksen tekemiseen Palvelulupaus valmistuu keväällä 2018 Vapaaehtoisen valmisteluvaiheen poliittinen ohjausryhmä on linjannut, että jokaisessa kunnassa on sote-keskus

19

20 Integroidut palvelukokonaisuudet Lapissa perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ikäihmisten palvelut terveyden ja sairaanhoidon palvelut kuntoutuspalvelut strategiset tukipalvelut (yhdessä maakunnan kanssa)

21 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyössä kuntien ja maakuntien kanssa STM:n ohjeistus on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen organisointia maakunnissa tarkastellaan neljän järjestämisen näkökulmasta keskeisen osa-alueen kautta: 1. maakunnan strateginen johtaminen 2. maakuntien kunnille tarjoama tuki 3. sosiaali- ja terveydenhuolto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä 4. yhdyspintapalveluiden järjestäminen

22 Sote-ICT ja digitalisaatio ja niiden kytkeytyminen maakuntauudistukseen Digitalisaation avulla parannetaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta Johtajuus ja muutoksen hallinta Henkilöstö, osaaminen ja arvoperusta Osaaminen ja henkilöstö kaiken ytimessä sote-osaamisen lisäksi satsattava markkinaosaaminen ja talousosaaminen

23 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Takaa tehokkaan ja tieteelliseen näyttöön pohjautuvan toiminnan kaikilla tasoilla Päätöksen teon väline Yhteistyö eri toimijoiden välillä Kunnat Saamelaiskäräjät Järjestöt Asukkaiden osallistaminen

24 Yhteenveto Sote-tuotannon alaryhmän työskentelystä

25 Sote-tuotannon alaryhmän tehtävät (1/2) Tehtävä 1: Tunnistaa, nimetä, priorisoida ja aikatauluttaa ne asiat (hoitoketjut, palveluverkko, kriteerit,, joiden valmistelu tulee käynnistää tai jonka valmistelua tulee jatkaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelma tehty Tehtävä 2: Sopia ja nimetä kehitettävät sote-ydinprosessit Ikäihmisten palvelujen ydinprosessit tunnistettu Muissa palveluissa kesken Jatkovalmistelun pohjaksi sovittu palvelukonseptimalli Tehtävä 3: Sopia miten Sote-ICT digitiekartta jatkotyöskentely kytketään osaksi Sote-asiakasprosessien kehittämistä ICT digitalisaatiota mietitään osana jokaista prosessia, mutta asiaa ei ole voitu viedä eteenpäin, koska maakunnallinen ICT ryhmän suunnitelma ei ole ollut vielä käytetävissä

26 Sote-tuotannon alaryhmän tehtävät (2/2) Tehtävä 4: Miettiä miten saamelaisten oikeudet ja saamelaisten kulttuuri huomioidaan sote-tuotannon valmistelussa Huomioitu eri ryhmissä, samoin valtakunnan rajat ylittävä yhteistyö Tehtävä 5: Selvittää valinnanvapauden ja monituottajamallin vaikutuksia sote-tuotannolle Tämä selvitys käynnistyy seuraavassa vaiheessa, koska lakien valmistelu viivästynyt Tehtävä 6: Tunnistaa, nimetä ja priorisoida ne kehittämiskohteet, jotka tulee valmistella ns. Sote-kuntoon ennen Ei ajankohtainen, koska raha käytetty esh työnjakoa koskevaan selvityksen

27 Palvelukonseptimalli Lapin maakunnan toimintakonseptin pohjaksi otettiin Länsi-Pohjan alueella kehitetty konsepti Palvelukokonaisuudet ovat: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ikäihmisten palvelut terveyden ja sairaanhoidon palvelut kuntoutuspalvelut strategiset tukipalvelut (nämä ovat osa maakunnallista valmistelua) Vaikka mallia on kehitetty jo pitkään, vaatii se edelleen päivittämistä

28 Palvelukonseptimallista Mallissa olevista toimialue-termeistä luovutaan ja niiden sijaan käytetään termiä palvelukokonaisuus, koska kyseessä ei ole organisaatiomalli. Tässä vaiheessa ei tule keskittyä organisaatiomallin luomiseen, vaan soteuudistuksen tavoitteiden mukaiseen integroitujen palvelujen kehittämiseen Mallista riippumatta tulee aina rajapintoja, joissa asiakkaan/potilaan sujuva palvelu on pystyttävä turvaamaan. Mallin jatkokehittämiseksi löydettiin jo asioita, joita tulisi tarkastella mahdollisimman pitkälle yhteisinä asioina, eikä asiakasryhmittäin. Näitä olivat mm. palveluneuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, omaishoito, kotihoito ja asumispalvelut Kuntoutus tulee nähdä laajana kokonaisuutena ja sen tulee kattaa myös sosiaalinen kuntoutus (ICF luokituksen viitekehyksen mukaisesti)

29 Tuotannon alaryhmä ote työsuunnitelmasta Omaishoidon kriteerit ja omaishoitoa tukevat palvelut Kotihoidon myöntämisen kriteerit Kotikuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli Tehostetun palveluasumisen kriteerit VALMISTELU KÄYNNISSÄ Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Lape-hanke) Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen Tk-vuodeosastot ja avovastaanotot Kuntoutuksen kokonaistarkastelu Sosiaalihuollon kokonaisuus Vanhustenhuollon kokonaisuus Päivystys ja ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuolto VALMISTELU KÄYNNISTYMÄSSÄ

30 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.3: Tehtävä: Valmistelu käynnissä Vastuuhenkilö Sote johtoryhmän käsittelyyn Pol ohryn käsittelyyn Omaishoidon kriteerit ja omaishoitoa tukevat palvelut Muutosagentti Liisa Niiranen Kotihoidon myöntämisen kriteerit + tunnistetaan ne mahdolliset Lapin ominaispiirteet, jotka vaikuttavat kotihoidon palveluiden myöntämiseen Toimiva kotihoito Lappiin hanke / Lahja Harju esitelty Kotikuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli Lahja Harju Valmistelu kevät-syksy 2017 Tehostetun palveluasumisen kriteerit Muutosagentti Liisa Niiranen Valmistelu kevät-syksy 2017

31 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v. 0.3 Tehtävä (Valmistelu käynnistymässä) Vastuuhenkilö Aikataulu Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (Valtakunnallinen Lapehanke) Harri Tiuraniemi Kevät 2017 syksy 2018 Kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti niiltä osin kuin sitä ei ole jo tehty, kuntoutuksen kehittäminen, erityisosaamisen säilyttäminen maakunnassa Koordinaattorina Maija Valta + ryhmän nimeäminen käynnissä Syksy

32 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.3: Tehtävä (Valmistelu käynnistettävä) Vastuuhenkilö Aikataulu Tk-vuodeosastot ja avovastaanotot (liittyy ikäihmisten palvelurakennemuutokseen, kuntoutukseen, akuuttihoidon järjestämiseen) Ryhmän nimeäminen menossa Kevät syksy 2018 Kuntoutuksen kokonaistarkastelu Tuotannon alaryhmä päätti jättää tämän vielä avoimeksi, tarvitaanko erillinen ryhmä vai sisältyykö muihin ryhmiin. Kevät syksy 2018 Sosiaalihuollon kokonaisuus Ryhmän nimeäminen käynnissä Kevät syksy

33 Tuotannon alaryhmän työsuunnitelma v.0.3: Tehtävä (Valmistelu käynnistettävä) Vastuuhenkilö Aikataulu Vanhustenhuollon kokonaisuus (muut kuin kriteerit) Ryhmän nimeäminen käynnissä Kevät syksy 2018 Päivystys ja ensihoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Hyödynnetään olemassa olevia ryhmiä ja varmistetaan että kattavat koko maakunnan Selvitetään voiko olemassa olevia ryhmiä hyödyntää/ laajentaa kattamaan koko maakunta Syksy Kevät 2019 Syksy Kevät 2019 Suun terveydenhuolto Ryhmän nimeäminen käynnissä Syksy Kevät

34 Yhteenveto Sote-TKI alaryhmän työskentelystä

35 Tehtävä TKI-ALARYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Sote TKI ryhmän käsittelyyn Sote johtoryhmän käsittelyyn Pol ohryn käsittelyyn TKI-alaryhmän työsuunnitelman esitteleminen Lapin nykyisen TKI-rakenteen kuvaaminen TKI:n suhde tuotantoon ja järjestämiseen Tiedontuotannon, osaamisen, tutkimuksen ja kehittämisen tarpeet uudessa Lapin maakunnassa Uuden TKI-rakenteen valmistelu Sote-uudistuksen seuranta ja arviointisuunnitelmaluonnos Uusi TKI-rakenne valmis Seuranta ja arviointisuunnitelmaluonnos valmis Saamenkielen ja kulttuurin asema kokonaisuudessa Työskentelyn yhteenveto ja viimeistely

36 TKI-TOIMIJOIDEN PAINOPISTEALUEET, NYKYTILA Tutkimus Tiedon tuotanto Koulutus Osaaminen Innovaatiot Kehittäminen ASIAKAS ja ASUKAS TUOTANTO: KUNNAT, JÄRJESTÖT, YKSITYISET Erikoissairaanhoidon yksiköt ja PTH-yksiköt YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAKOULUT AMMATTIOPISTOT POSKE ja SAAMELAISYKSIKKÖ VÄLINEINÄ HANKKEET ja ERILLISRAHOITUS (THL, STM, ESR)

37 MIHIN TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA INNOVAATIOITA TARVITAAN? TAVOITTEENA TIETOON PERUSTUVA, KEHITTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN TOIMINTA KAIKILLA TASOILLA YTA Järjestäjä Maakunta HYTE (maku & kunnat) Sopimusvelvoite alueen maakuntien kesken tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta Palvelulupaus, rahoitus Strateginen suunnittelu: palvelutarve, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, laatu, yhdenvertaisuus Tuottajakriteereiden määrittely Maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden strateginen kehittäminen Tuotannon tuki: osaamisen ja palveluiden kehittäminen Vaikuttavat, integroidut, kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet Tieto väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja palvelutarpeesta Vaikuttavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä YTA Järjestäjä Maakunta Palvelutuotanto Palvelutuotanto HYTE (maku & kunnat)

38 Järjestämisen ja tuotannon suhde TKI-alaryhmään Järjestäjän tulee velvoittaa kaikkia maakunnan alueella toimivia palveluntuottajia myöhemmin määriteltävään tietyntasoiseen tiedontuotantoon ja yhteistyöhön TKI-sektorin kanssa Mahdollistaa myös järjestäjän laadunvalvonnan Mahdollistaa maakunnallisen seurannan, raportoinnin ja tutkimuksen Kehittäminen ja innovaatiot tapahtuvat usein käytännössä, tuotannon puolella ja siten palvelutuottajia tulee velvoittaa yhteistyöhön maakunnalliseen TKI-sektorin kanssa Mahdollistaa hyvien käytäntöjen käyttöönoton koko maakunnan alueelle TKI-sektorin kautta tulee pitää yhteys kunnissa tehtävään sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistämiseen Kaikessa toiminnassa tulee huomioida pienten kuntien mahdollisuus osallistua TKI-toimintaan Asiakasosallistuminen yhdessä järjestämisen ja TKI:n kanssa

39 Seuranta- ja arviointisuunnitelmaluonnos 1.Suunnitelmaluonnoksen lähtökohtia 2.Seurattavat toimenpiteet i. Sote-palveluiden järjestäminen ii. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot soten toteutuksen tukena iii. Sote-palveluiden tuottaminen iv. Integraatio ja palveluiden yhteensovittaminen v. Valinnanvapauden toteutuminen vi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyte-tiedon tuottaminen vii. Arvio sote-uudistuksen kokonaisuuden toteutumisesta Lapin maakunnassa 3.Kehittämistä vaativat asiat 4.Seuranta- ja arviointisuunnitelman laadintaan tarvittavat resurssit

40 Uusi Lapin maakunnan sote-tki-rakenne Kevät 2017 Lapin sote-valmistelun TKI-alaryhmä

41 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien on kehittämistehtäväänsä liittyen sovittava muiden samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Lisäksi mainittujen maakuntien on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa.

42 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 16 Maakuntien yhteistyösopimus Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus. Sopimus on laadittava valtuustokausittain. Sopimuksessa on otettava huomioon asiakkaiden tarpeet sekä 26 :n mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Sopimuksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. Sopimusta on tarvittaessa muutettava.

43 16 Maakuntien yhteistyösopimus Yhteistyösopimuksessa on sovittava: 1) toimenpiteistä palvelujen integraation ja yhdenvertaisen saatavuuden, asiakkaiden osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien varmistamiseksi; 2) toimenpiteistä vaikuttavan, laadukkaan ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteen varmistamiseksi; 3) maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä ympärivuorokautisen päivystyksen tuottamisessa siltä osin kuin siitä ei säädetä 11 :ssä tai muualla; 4) ensihoidon yhteistyöstä ja sovittamisesta yhteen muun toiminnan kanssa sekä ensihoitokeskuksen toiminnan rahoittamisesta; 5) maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä muiden kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukipalvelujen järjestämisessä, muun toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista; 6) yhteistyöalueen investointisuunnitelmasta, johon sisältyy maakuntalain 12 :ssä tarkoitettu maakuntien yhteinen esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesti merkittävistä tai sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoisista investoinneista; 7) maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa; 8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittamisesta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä yhteistyöalueella; 9) häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämistä toimenpiteistä; 10) muusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä. Edellä 2 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen työnjakojen on edistettävä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua sekä tarkoituksenmukaisen, kustannusvaikuttavan ja tehokkaan tuotantorakenteen toteutumista. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella palveluja antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

44 VALTAKUNNALLINEN TASO MINISTERIÖT Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa YTA sopimuksellinen rakenne Lappi Kainuu

45 Sote-TKI-yksikkö Tuotannon kehittämistoiminnan koordinointi Yhteistyöalueen toimintaan osallistuminen Ennakointi Seuranta Arviointi Hyte Kuntien ja maku yhteistyön koordinointi Laadunvarmistaminen Asiakasosallisuus Osaamisen kehittäminen Oppilaitos ja koulutusyhteistyö Tutkimus Saamenkielisten palveluiden kehittäminen Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö

46 Lapin maakunnan Sote TKI-yksikkö Vastaa integroidun kehittämistoiminnan koordinoinnista alueellaan Toimii yhteistyössä YTA:n kanssa Sisältää viisi lakisääteistä tehtäväaluetta: 1. Ennakointi, seuranta, arviointi 2. Hyte, kuntien ja maku yhteistyö, 3. Laadunvalvonta, asiakasosallisuus 4. Osaamisen kehittäminen, Oppilaitos- ja koulutusyhteistyö, tutkimus 5. Saamenkielisten palveluiden kehittäminen koko maassa Lapin erityiskysymykset: rajayhteistyö, digipalvelut ja haja-asutusalueet Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö Järjestäjän määrittelemät tehtävät Sivutoimipisteenä saamelaisyksikkö Toimintamallina on lisäksi perustettavia yhteistyöryhmiä, esim. tuottajista koostuva TKIvastaavien yhteistyöverkosto ja YTA-edustusryhmä

47 SOTE-TKI-YKSIKKÖ MAAKUNNASSA LAPIN MAAKUNTA MAAKUNNAN SOTE-JÄRJESTÄJÄ SOTE-TKI- YKSIKKÖ SOTE- TUOTTAJAT MAAKUNNAN LIIKELAITOS MAAKUNNAN YHTIÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT JÄRJESTÖ- TUOTTAJAT

48 Tämän hetken TKI-henkilöstö, joka soteuudistuksessa siirtyy maakunnalle Tällä hetkellä vakituisia henkilöitä on 26,5 ja määräaikaisia 46,5 Vakituiset työntekijät jakautuvat seuraavasti: Poske Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5 Poske Saamelaisresurssi 0,5 Lapin sairaanhoitopiiri 13 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 5 Rovaniemen kaupunki 3 46,5 TKI työntekijät 26,5 Vakituiset Määräaikaiset + hankkeet Nykyistä mitoitusta suurempi tarve on sosiaalitoimen kehittämisessä, saamelaisresurssissa (nyt 0,5 -> jatkossa 2), tutkimuspuolella sekä yhdyspintatyössä (esim. koulu th) Ongelma on, että kaikkien pitäisi tehdä kehittämistyötä oman työn ohessa, mutta aika ei tahdo riittää edes lakisääteisten tehtävien hoitamiseen Resurssipulan vuoksi kehittämistyöntekijät joutuvat käyttämään omaa työaikaansa organisaation muihin tehtäviin, esim. yleishallintoon, kilpailutuksiin, sijaistuksiin

49 Esimerkkejä mitä hankepuolella tapahtuu Kärkihankkeet: Toimiva kotihoito ja Perhekeskustoimintamalli Paljon palveluita käyttävät, paljon tukea tarvitsevat PATU-hanke Sosku, sosiaalinen kuntoutus vuotiaille yhteistyössä koulujen kanssa Likellä, liikkuvat palvelut Lapin sote-savotta hanke

50 Poliittisen ohjausryhmän linjattavat asiat

51 Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että: TALOUS, ASIAKAS/PROSESSIT, HENKILÖSTÖ, JOHTAMINEN Talous: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan tulevan maakunnan talouden reunaehdot huomioiden kehittämällä toimintaa kustannustehokkaaksi, realistisesti ja Lapin maakunnan eri alueet huomioiden. Tämän hetkisten rahoituslaskelmien mukaan maakunnan käytettävissä oleva rahasumma on n. 21 M vähemmän. Asiakas ja prosessit: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan huomioimalla kehittämällä palveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi ja laadukkaiksi ja huomioimalla palveluiden saatavuus koko Lapin maakunnan alueella. Prosesseja kehitetään joustaviksi ja asiakaslähtöisiksi. Henkilöstö: Sote-uudistuksen valmistelua jatketaan ottamalla henkilöstö mukaan uudistuksen valmisteluun, jolla voidaan osaltaan turvata osaavan, sitoutuneen ja joustavan sotehenkilöstöresurssin pysyminen Lapin maakunnassa. Johtaminen: Sote-uudistuksen valmistelussa edellytetään ja tuetaan asiantuntevaa, visiönääristä, oikeudenmukaista, mutta myös määrätietoista johtajuutta

52 Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapin maakunnan ikäihmisten palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti (ks. seuraava dia). Muutoksen painopisteenä on kotihoidon, kotikuntoutuksen ja välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen ja lisääminen sekä ympärivuorokautisen hoivan vähentäminen. Muutosta tuetaan digitalisaation keinoin. Muutoksessa huomioidaan Lapin eri seutukuntien erityispiirteet. Lapin maakunnan ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistä tuetaan suuntaamalla henkilöstöresurssia sekä laitoshoidosta että ympärivuorokautisesta hoivasta kotiin annettaviin palveluihin. Lapin maakunnan kunnat ottavat käyttöön yhdessä määritettyjen omaishoidontuen myöntämisen perusteet (diasetin lopussa) ja arvioivat niiden vaikutuksia sekä ikäihmisten palvelurakenteeseen ja hoivan porrastukseen että kustannuksiin jo ennen sote-uudistusta. Lapin maakunnan kunnat ottavat käyttöön yhdessä määritettyjen kotihoidon myöntämisen perusteet (diasetin lopussa) ja arvioivat niiden vaikutuksia sekä ikäihmisten palvelurakenteeseen ja hoivan porrastukseen että kustannuksiin jo ennen sote-uudistusta.

53 Ikäihmisten palvelurakennesuositus Palvelurakennesuositus Lappi v Min-max (Sotkanet) Lappi v keskimäärin (Sotkanet) Tavoite 2022 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 13-14% Omaishoidon tuen piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Tehostetun palveluasumisessa olevat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 5-6% Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet, 2-3% 81,7-93,6 90,6% % 4,8-30% 11,9% % 4-15,1% 6,6% 6 8 % 3,3-16,9% 7,4% 5 6 % 0-11,7% 2,0% Maksimi 1%

54 9. Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Lapin maakunnassa kehitetään ja otetaan käyttöön Lapin alueen erityispiirteet huomioon ottava lasten ja nuorten palveluja koskeva perhekeskustoimintamalli. Perhekeskustoimintamalli toimii Lapin maakunnan sote-palvelujen, kuntien palvelujen sekä järjestöjen ja seurakuntien lapsi- ja perhepalvelujen yhteen sovittajana. Painopistettä siirretään varhaiseen tukeen Mallissa verkostoidaan lasten ja nuorten (pääsääntöisesti 0-16 vuotiaat) lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut asiakaslähtöiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Palvelut koostuvat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista, jossa matalakynnyksen periaatteiden mukaisesti varmistetaan vahva yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulutoimen palveluihin (mm. neuvola- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, varhaiskasvatus, nuorisotyö). Järjestöjen ja seurakuntien palvelut (mm. vertaistuki) verkostoidaan osaksi palvelukokonaisuutta. Perhekeskustoimintamallissa hyödynnetään sähköisiä ja digitaalisia palvelumahdollisuuksia, jolla luodaan edellytykset mm. erityispalvelujen konsultaatioiden tavoitettavuuden vahvistamiselle.

55 Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että KEHITYSVAMMAISTEN (ERITYISTASON) PALVELUJEN KEHITTÄMINEN 10. Lapin maakunnassa kehitetään kehitysvammaisten palveluita valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Painopistealueina ovat: laitoshoidon purkaminen, kuntoutus- ja asumispalvelujen kehittäminen sekä erityistason osaamisen varmistaminen Lapin maakunnassa ja sen edelleen kehittäminen ja laajentaminen koskemaan kehitysvammaisten lisäksi myös muita asiakasryhmiä.

56 Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että PALVELUKONSEPTIMALLI 11. Sote-uudistuksen valmistelun jatkotyöskentelyn pohjaksi otetaan palvelukonseptimalli, joka koostuu seuraavista kokonaisuuksista: 1. perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2. ikäihmisten palvelut 3. terveyden ja sairaanhoidon palvelut 4. kuntoutuspalvelut

57 Poliittinen ohjausryhmä suosittaa, että 12. PERUSTETTAVAT RYHMÄT Sote-uudistuksen valmistelun jatkotyöskentelyä varten perustetaan seuraavat ryhmät: 1. Kehitysvammaisten palveluiden ryhmä 2. Tk-vuodeosastoja ja avovastaanottoja koskeva ryhmä 3. Sosiaalihuollon kokonaisuutta koskeva ryhmä 4. Päivystystä ja ensihoitoa koskeva ryhmä 5. Mielenterveys- ja päihdehoitoa koskeva ryhmä 6. Suun terveydenhuoltoa koskeva ryhmä 7. Kuntoutuksen kokonaisuutta koskeva ryhmä, jos osoittautuu tarpeelliseksi Ryhmien kokoamisessa huomioidaan osaaminen, seudullisuus, moniammatillisuus, saamelaiset, eri sektorit (esh, pth, sos.) yhdistykset/kolmas sektori

58 Muistiinpanoista löytyi vielä seuraavat asiat: Valinnanvapaus pilottiasia Palvelulupaus Osaaminen; markkinaosaaminen, talousosaaminen Henkilöstö, henkilöstösuunnitelma Miten edetään jatkossa, konkreettinen suunnitelma Maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden perustaminen Eli em. Asioista pitäisi saada myös pol.ohryn linjaukset

59 Omaishoidontuen ja kotihoidon kriteeristöt

60 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen,kotihoidon myöntämisen perusteet, projektipäällikkö Lahja Harju

61 Vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolakia yleislakina sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin. Vanhuspalvelulakia sovelletaan niissä tilanteissa, joissa iäkkäällä henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki. Palveluja koskevien säännösten lisäksi vanhuspalveluissa on sovellettava myös esimerkiksi SHL:n 4 luvun mukaisia sosiaalihuollon toteuttamista koskevia säännöksiä, ellei vanhuspalvelulaissa ole vastaavaa korvaavaa säännöstä. Iäkkäät asiakkaat tarvitsevat usein samanaikaisesti monia eri palveluita, joten heitä hyödyttävät SHL:n pykälät asiakkaan tuen tarpeesta ilmoittamisesta (40 ) ja monialaisesta yhteistyöstä (41 )Palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä tehtävä läheisverkoston kartoittaminen turvaa tarvittavan tuen ja avun myös niille läheisille henkilöille, jotka osallistuvat asiakkaan tukemiseen, mutta jotka eivät ole virallisesti omaishoitajia. (Lähde:Sosiaalihuoltolaista tukea kotiin vietäviin palveluihin:iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palvelut, Anne-Mari Raassina, STM Helsinki pp-esitys stm.fi/documents/ / /raassina+iäkkäiden+ja+vammaisten+henkilöiden+palvelut. pdf/94a8fe09-54f b7ff a85a2, luettu

62 Kotipalvelu (19 ) Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-,vaatehuolto-ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Kotipalvelun sisällön määrittely vastaa pitkälti aiemman sosiaalihuoltolain määritelmiä, mutta painopisteenä on entistä selkeämmin asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja asiakkaan tukeminen jokapäiväisen elämän toiminnoissa selviytymisessä. Tarpeen mukaan asiakkaalle järjestetään palveluja niihin toimintoihin, joista hänen ei ole mahdollista selviytyä itse. (Lähde sama kuin dia 2:ssa)

63 Kotipalvelu 19 ja kotihoito 20 Kotipalvelu 19 Kotipalvelua voidaan toteuttaa esim. ruokailuun ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvänä apuna, kodinhoitona ja kotona suoriutumisen tukemisena kuntoutuksen toimin. Kotipalvelun tukipalveluina järjestetään esimerkiksi ateria-ja siivouspalveluja. Kotihoito 20 Kotihoidolla tarkoitetaan kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta (Lähde sama kuin dia 2:ssa)

64 Kenelle? Muille kuin lapsiperheille ei ole sosiaalihuoltolaissa säädetty subjektiivista oikeutta kotipalvelun saamiseen. Kotipalvelua on annettava muillekin, jos se on välttämätöntä henkilön välttämättömän huolenpidon turvaamiseksi (SHL 12 ). Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa niihin palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista (21 ). Kotihoitoon lisää valtionosuutta alkaen Kuntien tulisi kehittää erityisesti käytänteitä varhaiseen palvelutarpeen havaitsemiseen, varhaiseen ja lyhytaikaiseen kotihoitoon esim. erilaisten siirtymien, kuten kotiutusten yhteydessä ja kotikuntoutukseen (Lähde sama kuin dia 2:ssa)

65 Lapin aluehallintovirastosta saatua ohjausta Kotihoidon on perustuttava asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin, ei pelkästään käytettyjen mittareiden antamiin lukemiin ( , Avikäynti LN ja LH)) Myöntämisen perusteet eivät saa olla sellaisia, että joku väestöryhmä jää automaattisesti palvelujen ulkopuolelle. ( , Avikäynti LN ja LH) Kotipalveluja on järjestettävä tarpeen mukaan ja nykyisen lainsäädännön mukaan ne kuuluvat kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Palvelutarpeen arvioinnin mukaan asiakkaalle järjestetään niitä palveluja, joista hänen ei ole mahdollista selviytyä itse. Tärkeää on rakentaa palvelusta sellainen, mikä vastaa henkilön tai perheen tuen ja avun tarvetta. Kotipalvelun tukipalveluina järjestetään esimerkiksi siivous- ja ateriapalveluja. Järjestämistapaan kunta voi luonnollisesti vaikuttaa; järjestääkö itse, ostaako ostopalveluna vai antaako esim. palvelusetelin. (Virva Juurikkala, STM:n erityisasiantuntijan vastaus ylitarkastaja Eskeliselle )

66 Lapin kotihoidon muodot Tilapäinen kotihoito on lyhytaikaista ja tarkoitettu asiakkaan väliaikaiseen palvelutarpeeseen, jolloin palvelu on harvemmin kuin kerran viikossa tapahtuvaa tai kestää ennalta lyhyeksi tiedetyn jakson. Tilapäisen kotihoidon tavoitteena on ehkäistä pidempiaikaisen tuen tarve. Tilapäisestä kotipalvelusta tai tilapäisestä kotisairaanhoidosta peritään erillinen käyntimaksu. Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan vähintään kerran viikossa kotiin annettavaa, jatkuvaa sosiaalihuoltolain mukaista kotipalvelua tai terveydenhuoltolain mukaista kotisairaanhoitoa tai molempia yhdessä. Säännöllisen kotihoidon asiakkuus käynnistyy noin kuukauden mittaisella arviointijaksolla, jonka aikana arvioidaan kotona selviytymistä ja palveluntarvetta. Palvelun myöntämisestä asiakas saa palvelupäätöksen. Palvelu perustuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan, jonka perusteella tehdään asiakkaalle tuloihin, perhekokoon ja annettavan palvelun määrään perustuva maksupäätös. Tehostettu kotihoito on lyhytaikaista ja hoitosuunnitelman mukaista, usein myös yöaikaisia käyntejä sisältävää hoitoa asiakkaan kotona. Erona tavalliselle kotihoidolle on hoidon lyhytkestoisuus ja akuutti tarve, esim. kotiutumista seuraava tehostettu kuntoutuminen tai saattohoito. Tehostettuun kotihoitoon voi liittyä myös kotisairaalatoimintaa.

67 Palvelutarpeen arviointi Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa iäkkään henkilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 :ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitettu ammattihenkilö, jolla on laajaalaista asiantuntemusta Palveluntarpeiden arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkäs henkilö on hakeutunut sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 :ssä tarkoitettuun palveluntarpeen arviointiin. Lisäksi palveluntarpeiden selvittäminen on aloitettava, kun iäkkään henkilön palveluntarpeesta on tehty vanhuspalvelulain 25 :ssä tarkoitettu ilmoitus. Asiakkaaseen otetaan yhteys palveluntarpeen arvioimiseksi seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä.

68 Arvioinnin luotettavia välineitä RAI -toimintakyvyn arviointimittaristoa käytetään palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä kuvaamaan asiakkaan palvelutarvetta. RAIhin sisältyvä MAPLe- mittari (Method for Assigning Priority Levels) kuvastaa asiakkaan kognitiivista toimintakykyä, päivittäisistä ja välineellisistä toiminnoista suoriutumista, päätöksentekokykyä ja käytösoireita, ravinnonsaantia, lääkitystä ja ihon kuntoa, kotiympäristöä ja kaatumisriskiä sekä mahdollista laitoshoitoon joutumisen uhkaa. MAPLe-5 -asteikko kuvaa asiakkaan palvelutarpeen määrää; 1 (vähäinen palvelutarve) - 2 (lievä palvelutarve) - 3 (kohtalainen palvelutarve) - 4 (suuri palvelutarve) - 5 (erittäin suuri palvelutarve). MAPLe 1-luokkaan kuuluvat asiakkaat hankkivat palvelunsa pääsääntöisesti omakustanteisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi pääsemisessä viitteellinen MAPLe-arvo on pääsääntöisesti kaksi tai enemmän. MAPLe -mittarin ohella voidaan käyttää myös RAIn terveydentilan vakautta kuvaavaa CHESS -mittaria.

69 Arvioinnin luotettavia välineitä Ravatar -sovelluksen RAVA-mittari on tarkoitettu ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen mittaamiseen. Mittari kuvaa avuntarvetta kuudessa luokassa; 1 (satunnainen), 2 (tuettu), 3-4 (valvottu), 5 (tehostettu) ja 6 (täysin autettava). RAVA-mittarin ohella suositellaan käytettävän muita täydentäviä mittareita (MMSE-kognitiivinen toimintakyvyn mittari, GDS-15- masennusoireiden tunnistamisen mittari). Lisäksi:SPPB (fyysisen toimintakyvyn mittari) ja AUDIT (alkoholinkäytön mittari).viitteellinen RAVA-arvo kotihoidon palveluiden myöntämiselle on 1.7. Sitä alemmilla RAVA-arvoilla asiakkaat ohjataan pääsääntöisesti hankkimaan palvelunsa yksityisesti hankittavina. Monipuolinen arviointi tarkoittaa, että arvioinnissa huomioidaan asiakkaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös hänen kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä.

70 Kotihoito on myös kotikuntoutusta Säännöllisen kotihoidon piiriin otetaan asiakas, joka ei selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palveluiden tuella. Palvelujen piiriin ottamiseksi hoivan, huolenpidon ja/tai sairaanhoidon tarpeen tulee olla toistuvaa. Kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä tai eväämisestä palvelukohtaisesti Säännöllisen kotihoidon asiakkuus alkaa pääsääntöisesti määräaikaisella kuntouttavalla arviointijaksolla, jonka kesto on enintään 4 viikkoa. Jakson aikana asiakkaan palveluntarvetta arvioidaan ja hänen toimintakykyään ja mahdollisuuksiaan itsenäiseen kotona asumiseen vahvistetaan. Arviointijakso toteutetaan moniammatillisesti yhdessä kuntoutustyöntekijöiden kanssa. Asiakkaalle laaditaan yksilöllinen asiakassuunnitelma, joka sisältää kuntoutumista tukevat kotihoidon palvelut. Asiakkaan palvelu voi päättyä myös ennen arviointijakson täyttymistä, mikäli hän kuntoutuu ja/tai palvelun tarve lakkaa tai hänen palveluntarpeeseensa vastataan muulla tavoin.

71 Hankkeen tukiryhmän käsittely , evästystä >Tavoitteena kaikkia 21 kuntaa tukeva malli (viimeistään maakunnassa), tällä hetkellä kunnissa erilaisia toimintaperiaatteita > RAIN käyttöön kannustaminen. Tavoitteena tulevaisuudessa on, että sama mittari olisi käytössä kaikissa kunnissa. >Enemmän kannanottoa, mitkä ovat julkisia palveluita ja mitkä yksityisiä palveluita. >Korostetaan, että kaikki palvelut ovat määräaikaisia. >Tulevaan sopiva kriteeristö/ohjeisto, silloin kun sote astuu voimaan Hyvänä nähtiin kuntoutumisen korostaminen.

72 Jatkokäsittely Hankkeen toiminnassa läpileikkaavana asiakaslähtöisyys > kuullaan sotejohtoryhmän evästykset > 21 kunnan vanhusneuvostot kehittäjäfoorumina palautteenantajana luonnoksesta toukokuussa 2017 > sivuille nähtäväksi ja kommentoitavaksi ensi viikolla Poliittinen ohjausryhmäkäsittely ? >Kuntien lausunnot? Kotihoidon yhteneväiset asiakasmaksut, aikataulu laatimiselle kk: 1-4, 2018, voimaan viimeistään

73 Omaishoidon tuen toimintaohje Liisa Niiranen

74 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua toimintaohjeen valmisteluun. 4 skypekokousta koko ryhmälle ja kaksi pienemmälle ryhmälle valmisteltaessa alle 65 vuotiaiden ja lasten toimintakyvyn arviointilomaketta. Lomakkeita testataan kunnissa kesän aikana. Lapin aluehallintovirasto kommentoinut toimintaohjetta. Muutosagentti tavannut kehittäjäasiakkaita. Lähetetään kommentoitavaksi omaishoitoyhdistyksille

75 Omaishoidon tuki Perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin (950/2006, 318/2011, 511/2016) ja nykyisin kuntien toimintaohjeisiin jatkossa maakunnan toimintaohjeisiin. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettaville annettavista tarvittavista palveluista ja omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoito tukee merkittävällä tavalla saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista mahdollistamalla asumisen omassa yhteisössä ja kieliympäristössä. Määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu

76 Omaishoidettavat ikäryhmittäin lkm maaliskuu 2016 Alle 3 v 3-6 v 7-17v Yli Hoidon tarpeen pääasiallinen syy % Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen Kehitysvammaisuus Pitkäaikainen Sairaus tai vamma Psyykkinen Sairaus tai Päihdeongelma Muistisairaus Hoidollisesti raskas siirtymävaihe Muu syy 28,1% 10,6% 21,7% 3,1% 34,4% 1,4% 0,3%

77 Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan monipuoliseen toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Päätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja kokonaisuus yksilöllisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon asuin- ja hoitoympäristön toimivuus ja mahdollisten apuvälineiden ja asunnon muutostöiden tarve. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Omaishoidettavan palvelutarpeen arviointi suoritetaan omaisten, sosiaali- ja terveydenhuollon ja tarvittaessa muun henkilöstön moniammatillisena yhteistyönä toimintakykymittareita hyödyntäen

78 Arvioinnin välineet Tällä hetkellä omaishoidon tuen arvioinnissa pääsääntöisesti käytössä Ravatar- mittari 6 kuntaa joilla oma mittari tai mittaria ei käytössä. Jatkossa käytössä ensisijaisesti RAI-mittari, jonka tukena Ravatar, MMSE, CHESS Alle 65 vuotiaan pisteytyslomake Lasten pisteytyslomake Mittarit viitteellisiä, arviointi perustuu aina kokonaisarvioon

79 Omaishoidon tuen nykyiset maksuluokat 1 kunnalla käytössä 2 maksuluokkaa + erityismaksuluokka 3 kunnalla käytössä 2 maksuluokkaa + erityismaksuluokka + alle asetuksen oleva tukiluokka. 12 kunnalla käytössä 3 maksuluokkaa+ erityismaksuluokka 4 kunnalla käytössä 3 maksuluokkaa+ erityismaksuluokka+ tukiluokka 1 kunnalla käytössä 4 maksuluokkaa+ erityismaksuluokka+ tukiluokka

80 Nykyiset Rava-arvot ja palkkiot Maksuluokka Rava-arvon vaihtelu Tuen vaihteluväli Keskimäärin 1. maksuluokka 1, 65-2, maksuluokka 2,2-3, maksuluokka 2,71 3, maksuluokka 3, Erityismaksuluokka Tukiluokka

81 Omaishoidon tuen peittävyys ,7 6,6 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:3262) ,7 7,6 4 5,9 5,2 15,1 7,8 8,9 6,4 8,9 6,6 8,7 6,1 10,9 7 9,6 5,4 5,3 11,4 4, Liisa Niiranen 81

82 Esitys maksuluokkien yhtenäistämisestä Maksuluokka Rava-arvo/ RAI Palkkio 1. Maksuluokka 2,2 3/ Maple 3 Alle 65 v ja lasten pisteet tarkentuvat 2. Maksuluokka 3 3,49/ Maple 4 Alle 65 ja lasten pisteet tarkentuvat 3. Maksuluokka 3,5 / Maple 5 Alle 65 ja lasten pisteet tarkentuvat Erityismaksuluokka 894 Tukiluokka Alle 2,2 50 % alimmasta tuesta

83 Omaishoitajan vapaat Omaishoitajalla on oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon lähes ympärivuorokautisesti vähintään 15 päivänä kuukaudessa, jollei sopimuksessa ole muuta sovittu. Muussa tapauksessa on oikeus kahden vuorokauden vapaaseen. Maakunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Vapaan voi jakaa enintään neljään kuuden tunnin jaksoon. Maakunta voi järjestää omaishoitajalle säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Maakunta järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan korvaavat palvelut palvelusuunnitelmassa sovittavalla tavalla pääasiassa asumispalveluina, sijaishoitona omaishoidettavan kotona, perhehoitona perhehoitokodissa tai hoidettavan kotona, palvelusetelillä sekä ostopalveluna tai ryhmälomituksena

84 Omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelu Maakunta järjestää omaishoitoa tukevina palveluina mm. kotihoidon- ja/tai tukipalveluita, vuorohoitoa, asunnon muutostöitä, hoitotarvikkeita, kuljetuspalveluita, apuvälineitä ja päivätoimintaa. Palveluista sovitaan tarkemmin hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Maakunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Valmennukset toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Omaishoitajille on tarvittaessa järjestettävä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Hyvinvointi- ja terveystarkastukseen eivät ole oikeutettuja omaishoitajat, jotka ovat työterveyshuollon piirissä tai joille on myönnetty lyhytaikainen omaishoito