Lapin sote-valmistelun TKIalaryhmän. Tiivistelmä. Pohtimolampi Päivi Salminen

Transkriptio

1 Lapin sote-valmistelun TKIalaryhmän työskentelyprosessi Tiivistelmä Pohtimolampi Päivi Salminen

2 TOIMEKSIANTO Työsuunnitelman laatiminen Työsuunnitelmassa kuvattava: 1. Kehittämisen rakenteet maakunnassa ja yhteistoimintaalueella 2. Innovaatio- ja yritystoiminnan tarpeiden huomioon ottaminen sote-valmistelussa 3. Koulutus & osaaminen 4. Tiedontuotanto & tutkimus Seuranta- ja arviointi-suunnitelman LUONNOKSEN laatiminen Soten valmistelu- ja alkuvaiheeseen Saamenkielisten palveluiden huomioiminen

3 Lapin sote-valmistelun TKI-alaryhmän jäsenet Sote-TKI VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN Kemi-Tornio/ Ylitornio Maarit Alalahti Eila Metsävainio Pohjois-Lappi Jaakko Seppänen Päivi Rautio Tunturi-Lappi +Pello Päivi Salminen (pj) Anne Näkkäläjärvi Itä-Lappi Pertti Virta Pertti Severinkangas Rova-seutu Paula Reponen Tuulikki Louet-Lehtoniemi LSHP Mikko Häikiö LPSHP Merja Haapakorva-Kallio Riitta Rautalin Kolpene / Poske Kaisa Kostamo-Pääkkö Asta Niskala Lapin yliopisto Anneli Pohjola Tarja Kemppainen Lapin amk Sirkka Saranki-Rantakokko Outi Hyry-Honka Rovaniemen koulutusky Ritva Vartiainen Leila Karjalainen Lappia Virpi Lilja Kolmas sektori Arja Kilpeläinen Marika Ahola Saamelaiskäräjät Pia Ruotsala Juha Guttorm Muutosagentti Liisa Niiranen Muutosagentti Harri Tiuraniemi Lapin liitto Jukka Hakola Lapin liitto Kaarina Mäcklin Lapin liitto Tommi Lepojärvi Lapin liitto Maria Vaittinen Lapin liitto Maija Valta

4 Lapin sote-valmistelun TKI-alaryhmän kokoontumiset VARSINAISET KOKOUKSET VAPAAEHTOISET KOKOUKSET

5 TKI-TOIMIJOIDEN PAINOPISTEALUEET, NYKYTILA Tutkimus Tiedon tuotanto Koulutus Osaaminen Innovaatiot Kehittäminen ASIAKAS ja ASUKAS TUOTANTO: KUNNAT, JÄRJESTÖT, YKSITYISET Erikoissairaanhoidon yksiköt ja PTH-yksiköt YLIOPISTOT AMMATTIKORKEAKOULUT AMMATTIOPISTOT POSKE ja SAAMELAISYKSIKKÖ VÄLINEINÄ HANKKEET ja ERILLISRAHOITUS (THL, STM, ESR)

6 TYÖSKENTELYN LÄHTÖKOHTIA 1. LAPIN NYKYISTEN TKI-TOIMIJOIDEN TUNNISTAMINEN - Mitkä tahot siirtyvät uudistuksessa maakunnalle (kunnat, kuntayhtymät) ja mitä eivät (oppilaitokset, järjestöt) 2. NYKYINEN LAPIN MAAKUNNAN TKI-RAKENNE, TOIMIJOIDEN SIJOITTUMINEN SUHTEESSA TOISIINSA JA TUOTANTOON - Sote integraatio ei ole toteutunut - Hajanainen, päällekkäistä toimintaa, resursseista kilpailua - Lappi ei esiinny ulkopuolisille yhtenäisenä ja vahvana 3. MAAKUNTA JA SOTE-UUDISTUKSEN AIHEUTTAMA UUDISTUSTARVE JA LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET - Järjestämisen ja tuotannon erottaminen - Sote-integraation ja valinnanvapauden toteuttaminen - Järjestäjätahon lainsäännön velvoitteet TKI-toiminnasta (Järjestämislakiluonnos 16 ja 35) 4. ERILAISET VAIHTOEHTOISET TKI-RAKENTEET ja niidet SWOT-ANALYYSI Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat 5. TYÖRYHMÄN EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN UUDEKSI TKI-RAKENTEEKSI

7 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta maakunnassa Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien on kehittämistehtäväänsä liittyen sovittava muiden samaan yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Lisäksi mainittujen maakuntien on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja tuottavien yhtiöiden ja yhteisöjen on osallistuttava palvelujen kehittämiseen maakunnan määrittelemällä tavalla. Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa.

8 16 Maakuntien yhteistyösopimus Yhteistyösopimuksessa on sovittava: 1) toimenpiteistä palvelujen integraation ja yhdenvertaisen saatavuuden, asiakkaiden osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien varmistamiseksi; 2) toimenpiteistä vaikuttavan, laadukkaan ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteen varmistamiseksi; 3) maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä ympärivuorokautisen päivystyksen tuottamisessa siltä osin kuin siitä ei säädetä 11 :ssä tai muualla; 4) ensihoidon yhteistyöstä ja sovittamisesta yhteen muun toiminnan kanssa sekä ensihoitokeskuksen toiminnan rahoittamisesta; 5) maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä muiden kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukipalvelujen järjestämisessä, muun toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista; 6) yhteistyöalueen investointisuunnitelmasta, johon sisältyy maakuntalain 12 :ssä tarkoitettu maakuntien yhteinen esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesti merkittävistä tai sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoisista investoinneista; 7) maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa; 8) sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittamisesta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä yhteistyöalueella; 9) häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämistä toimenpiteistä; 10) muusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä.

9 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä LUONNOS 16 Maakuntien yhteistyösopimus Sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus. Sopimus on laadittava valtuustokausittain. Sopimuksessa on otettava huomioon asiakkaiden tarpeet sekä 26 :n mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Sopimuksen toteutumista on seurattava ja arvioitava vuosittain. Sopimusta on tarvittaessa muutettava.

10 VALTAKUNNALLINEN TASO MINISTERIÖT Pohjois- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa YTA sopimuksellinen rakenne Lappi Kainuu

11 MIHIN TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA INNOVAATIOITA TARVITAAN? TIETOON PERUSTUVA, KEHITTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN ASIAKKAAN PALVELU JA KOHTAAMINEN HENKILÖSTÖN OSAAMINEN MUUTOSTEN TOIMEENPANO KOULUTUS KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN MAAKUNNAN TKI KOKONAISUUDEN KOORDINOINTI VERKOSTOJOHTAMINEN INTEGROIDUT TYÖRYHMÄ TKI TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ HYTE EDISTÄMINEN KOORDINOINTI MAAKUNNASSA LAINVAMISTELU LAKIMUUTOKSET YHTEISTYÖ MAAKUNNAN ULKOPUOLELLE YTA VALTAKUNTA EDUNVALVONTA VAIKUTTAMISTYÖ VIESTINTÄ RAJAN YLI MENEVÄ YHTEISTÖ KV YHTEISTYÖ TIEDOTUOTANNON TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISEN TARVE TUOTANTO JÄRJESTÄJÄ MITEN JÄRJESTÄJÄTAHO TEKEE SEURANTAA JA ARVOINTIA

12 MIHIN TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA INNOVAATIOITA TARVITAAN? TAVOITTEENA TIETOON PERUSTUVA, KEHITTÄVÄ JA INNOVATIIVINEN TOIMINTA KAIKILLA TASOILLA YTA Järjestäjä Maakunta HYTE (maku & kunnat) Sopimusvelvoite alueen maakuntien kesken tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta Palvelulupaus, rahoitus Strateginen suunnittelu: palvelutarve, asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, laatu, yhdenvertaisuus Tuottajakriteereiden määrittely Maakunnan liikelaitoksen ja yhtiöiden strateginen kehittäminen Tuotannon tuki: osaamisen ja palveluiden kehittäminen Vaikuttavat, integroidut, kustannustehokkaat palvelukokonaisuudet Tieto väestön hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja palvelutarpeesta Vaikuttavia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytäntöjä YTA Järjestäjä Maakunta Palvelutuotanto Palvelutuotanto HYTE (maku & kunnat)

13 Järjestäminen, tuottaminen ja TKI-toiminta Järjestäjä (maakunta) velvoittaa kaikkia maakunnan alueella toimivia palveluntuottajia myöhemmin määriteltävään tietyntasoiseen tiedontuotantoon ja yhteistyöhön TKI-sektorin kanssa Mahdollistaa myös järjestäjän laadunvalvonnan Mahdollistaa maakunnallisen seurannan, raportoinnin ja tiedon tuotannon Kehittäminen ja innovaatiot tapahtuvat usein käytännössä, tuotannossa. Palvelutuottajien velvoite yhteistyöhön TKI-sektorin kanssa mahdollistaa hyvien käytäntöjen käyttöönoton koko maakunnan alueelle. -Entä tuottajien keskinäinen kilpailu? TKI-sektorin kautta yhteys kunnissa tehtävään sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin edistämiseen Pienten kuntien mahdollisuus osallistua TKI-toimintaan? TKI:n rooli asiakasosallistumisessa?

14 Uusi TKI-rakenne: vaihtoehtoiset mallit 1. Nykytila, ei muutosta 2. Vahvistetaan tällä hetkellä TKI-keskiössä (Poske, PTH, ESH) olevien yksiköiden asemaa 3. Elinkaarimallin mukaan kootut TKI-yksiköt 4. Kehittämistä tekevät yksiköt muodostavat yhden yhteisen organisaatio 5. Kehittämisen ohjausyksikkö maakunnallisen järjestäjän alla, ohjausyksikön alla kehittämistä tekevät tahot, palvelutuottajan puolella tuottamiseen kehittämisyksiköt 6. Kehittämisen ohjausyksikkö yta-alueella

15 Lapin maakunnan Sote-TKI -yksikkö - alaryhmän suositus Vastaa integroidun kehittämistoiminnan koordinoinnista alueellaan Toimii yhteistyössä YTA:n kanssa Huolehtii järjestäjän määrittelemistä tehtävistä

16 SOTE-TKI-YKSIKKÖ MAAKUNNASSA LAPIN MAAKUNTA MAAKUNNAN SOTE-JÄRJESTÄJÄ SOTE-TKI- YKSIKKÖ SOTE- TUOTTAJAT MAAKUNNAN LIIKELAITOS MAAKUNNAN YHTIÖT YKSITYISET PALVELUNTUOTTAJAT JÄRJESTÖ- TUOTTAJAT

17 TKI-YKSIKÖN TEHTÄVÄT Sote-TKI-yksikkö Tuotannon kehittämistoiminnan koordinointi Yhteistyöalueen toimintaan osallistuminen Ennakointi Seuranta Arviointi Hyte Kuntien ja maku yhteistyön hytetyön koordinointi Laadunvarmistaminen Asiakasosallisuus Osaamisen kehittäminen Oppilaitos ja koulutusyhteistyö Tutkimus Saamenkielisten palveluiden kehittäminen Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö

18 Seurannan ja arvioinnin lähtökohtana soteuudistuksen tavoite ja lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. (1 ) Lapin erityiset teemat: saamelaisten palvelut, harvaan asutun alueen erityishaasteet, rajayhteistyö

19 Seuranta- ja arviointisuunnitelman luonnos Tavoitteena sote-prosessia kehittävä seuranta ja arviointi 7/ /2018 (Ennakoiva arviointi) ja 1/ /2021 (Kehittävä arviointi) Miten mennään kohti tavoitetta? Keinojen avulla tavoitteeseen: i. Sote-palveluiden järjestäminen ii. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot soten toteutuksen tukena iii. Sote-palveluiden tuottaminen iv. Integraatio ja palveluiden yhteensovittaminen v. Valinnanvapauden toteutuminen vi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyte-tiedon tuottaminen vii. Arvio sote-uudistuksen kokonaisuuden toteutumisesta Lapin maakunnassa

20 Seuranta- ja arviointikysymys Millainen/miten järjestäminen/tuottaminen/ TKI/integraatio/valinnanvapaus/hyte/kokonaisuus edistävät ja ylläpitävät väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistavat yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut verrattaessa palveluita koko maahan? (1 ) Miten em. toimissa huomioidaan Lapissa erityisesti seurattavat asiat: saamelaisten palvelut, rajayhteistyö ja harvaan asutun alueen erityishaasteet?

21 Nykyinen TKI-henkilöstö, joka sote-uudistuksessa siirtyy maakunnalle Vakituisia työntekijöitä on 26,5 eli 0,33 % koko sotehenkilöstöstä. Määräaikaiset mukaan lukien henkilöitä on 73 eli 0,91% koko sote-henkilöstöstä (noin henkilöä). Poske Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5 hlöä Poske Saamelaisresurssi 0,5 hlöä Lapin sairaanhoitopiiri 13 hlöä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 5 hlöä Rovaniemen kaupunki 3 hlöä TKI työntekijät 26,5 46,5 Vakituiset Määräaikaiset + hankkeet Nykyistä mitoitusta suurempi tarve on sosiaalitoimen kehittämisessä, saamelaisresurssissa (nyt 0,5 -> jatkossa 2), tutkimuspuolella sekä yhdyspintatyössä (esim. koulu th) Ongelma on, että kaikkien pitäisi tehdä kehittämistyötä osana omaa työtä, mutta aika ei tahdo riittää edes lakisääteisten tehtävien hoitamiseen Resurssipulan vuoksi kehittämistyöntekijät joutuvat käyttämään omaa työaikaansa organisaation muihin tehtäviin, esim. yleishallintoon, kilpailutuksiin, sijaistuksiin

22 Esimerkkejä mitä hankkeissa tapahtuu Kärkihankkeet: Toimiva kotihoito ja Perhekeskustoimintamalli Paljon palveluita käyttävät, paljon tukea tarvitsevat PATU-hanke Sosku, sosiaalinen kuntoutus vuotiaille yhteistyössä koulujen kanssa Likellä, liikkuvat palvelut Lapin sote-savotta

23 Mitä nyt? Järjestämisen, tuottamisen, TKI:n työn integrointi Johtamisen ja kehittämisen suhde? Lapin TKI:n tehtävä ja erikoistuminen YTA-alueella? Työntekijöiden valmentaminen uuteen ajattelutapaan ja työotteeseen Asukkaiden aktivoiminen mukaan yhteiskehittämiseen Millaiseen? Lupaukset? Konkretisointi Odotetaanko järjestäjän linjauksia -mitä tehdään odottaessa?

24 KIITOS!