1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi
2 Tausta Osallistava toimintatutkimus 12 yksintulleen tytön (8-17v) ja heidän kanssaan työskentelevien ohjaajien kanssa. Tavoitteena luoda osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia sekä lisätä hyvinvointia turvapaikkaprosessin aikana Tutkimuskysymykset: 1. Minkälainen osallisuus on merkityksellistä yksintulleiden lasten turvapaikkaprosessin aikana? 2. Miten alaikäisyksiköt voivat toimia osallistavan kasvatuksen kenttinä?
3 Osallistava kasvatus, mitä ja miksi? Osallisuus termeistä participation, engagement tai social inclusion Sopimusvaltiot takaavat lapsille, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, artikla 12)
4 Osallistamisen erityispiirteet vastaottokeskuksessa Tasapainoilua kulttuurien, iän, sukupuolten ja epäluottamuksen vaatimuksissa Kulttuuriset käsitykset lapsuudesta ja aikuisuudesta sekä sukupuolirooleista Keneen voi luottaa, luotetaanko lapseen, mikä vaikuttaa turvapaikkapäätökseen?
5 Dialogi Todellisuuden nimeämistä ja muuttamista, joka rakentuu uskosta ihmisiin tasa-arvoisina subjekteina (Freire (1972/2000) Keskeistä pystyä näkemään asiat toisen osapuolen näkökulmasta ilman liiallista empatiaa (Buber 1993) Sodan kokeneet lapset antavat kokemuksilleen merkityksiä, joita on vaikea arvioida ulkopuolelta (Boyden ja de Berry 2004), vaarana uhriuttaminen Harjoiteltu tarina vai lapsen oma ääni? Näkymättömät ja harmittomat lapset (Kohli 2006)
6 Koti ja kuuluvuus Kuuluvuuden tunne (belonging) yksi kolmesta avaintekijästä yksintulleiden lasten hyvinvoinnin tukemisessa (Kohli 2011) Vaatimus osallisuudelle Tytöt: Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, kodinomaisuus ja hyväksyntä Tytöt ja ohjaajat: Arjen suojelu vaikeilta asioilta Ohjaajat: Sohva, tuntosarvet ja huumori
7 Korvaamattomat aikuiset Useissa määritelmissä lasten ja nuorten osallisuus tarkoittaa aikuisten vallan vastustusta Suojelu ja osallisuuden tukeminen eivät sulje toisiaan pois vaan tukevat toisiaan (Lansdown 2010) Luotettavien aikuisten tuki oikeuksista tärkein
8 Harmaata aluetta Ohjaajien haastatteluissa usein mainittu harmaalla alueella navigointi koettiin haasteena Suunnitelmat ja säännöt muuttuivat tilanteen mukaan Se voi olla myös mahdollisuus lapsen kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen
9 Kulttuurisensitiivisyys Vähemmän oletuksia, enemmän tuntosarvia Osallisuus oikeutena, ei velvollisuutena Tyttömäisten ja poikamaisten toiveiden huomiointi, sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolineutraaliutta Lupa keskittyä tulevaan Välillä pitää muistuttaa itseä että vaikka --- tyttö joka täällä oli, päivästä pitkään täällä meillä kotona ja tuntuu että mitä me keksittäis hänelle että olisi jotain omaa. Mutta hän saattaa olla äärettömän tyytyväinen siihen että on katto pään päällä ja rauha. Mitä me ollaan arvottamaan että onko joku onnellinen täällä neljän seinän sisällä?
10 Haastavaa mutta mahdollista Me asutaan täällä (Suomessa) koko elämä, pitää oppia itse. Eihän silloin opi jos aina joka kerta joku näyttää sinulle, se ei ole oppimista. Silloin tulee laiskaksi, elämä ei ole kokonaista. Ohjaajat tekee hyvää työtä, he auttavat kaikkia alussa, sitten jättävät rauhaan. Se on hyvä tulevaisuuden takia. Meidän mielestä ohjaajat ovat tosi hyviä, lapset saa hyvän elämän koska he oppivat tekemään asioita itse.
11 Lähteet Boyden J & de Berry J (2004) Children and Youth on the Front Line. Ethnography, Armed Conflict and Displacement. New York, Berghahn Books. Buber M & Pietilä J (1993) Minä ja Sinä. Porvoo, WSOY. Freire P (cop. 2000) Pedagogy of the oppressed. New York, Continuum. Kohli R (2006) The Sound Of Silence: Listening to What Unaccompanied Asylum-seeking Children Say and Do Not Say. British Social Work 36(5): 707-721. Kohli R (2011) Working to Ensure Safety, Belonging and Success for Unaccompanied Asylum seeking Children. Child Abuse Review 20(5): 311-323. Lansdown G (2010) The realisation of children's participatory rights: critical reflections. In Percy-Smith B & Thomas N (eds) A Handbook of Children and Young People's Participation: perspectives from theory and practice. London, Routledge: 11-23. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, Artikla 12.