Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa

Samankaltaiset tiedostot
OSALLISUUDEN OHJEISTUS. Lapsen ääni. sinulle, joka päätät lasten asioista.

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

OSALLISUUDEN JUURET LASTEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN LIIKUNTALEIKKIKOULUSSA - OPAS LIIKUNTALEIKKIKOULUN OHJAAJILLE

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

päätöksellä ja tuli kansainvälisesti voimaan Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA: KERTOEN RAKENNETTU TOIMIEN TOTEUTETTU

Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää,

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

LAPSEN OIKEUDET KOTONA

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Positiivinen tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo

Lapsiystävällinen kunta Sanna Koskinen

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsen kuuleminen mitä se on?

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Voimaantumisesta osallisuuteen Kokoava asiantuntijapuheenvuoro

Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus. Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Sitoutumista ja yhteistyötä

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Esityksen aihe

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Ammatillinen osallisuus

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin

SELKEYTTÄMINEN. Yksin tulleiden sosiaalinen tuki vastaanottovaiheessa. TRUST-konsepti 2/2018

Kansalaistieteen yhteiskunnallinen muutospotentiaali

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen

Hyvinvointi ja liikkuminen

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

(vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakija- ja pakolaislasten edustajien koulutushanke) Kohti ehjää aikuisuutta Halaten

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Lapsen ja nuoren itsetunnon tukeminen

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

EUROOPAN UNIONIN RIGHTS, EQUALITY AND CITIZENSHIP (REC) - OHJELMAN TUKEMA HANKE

GLOBAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESS A

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Osallistavan pedagogiikan didaktinen malli

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Työpaja

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke

Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa. Valtakunnalliset Lape-päivät Riitta Laakso / Jaana Tervo

Sulkevat ja avaavat suhteet

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN

Metodologisia ja tutkimuseettisiä näkökohtia luottamukseen. Johanna Leinonen Erikoistutkija

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

Transkriptio:

1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi

2 Tausta Osallistava toimintatutkimus 12 yksintulleen tytön (8-17v) ja heidän kanssaan työskentelevien ohjaajien kanssa. Tavoitteena luoda osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia sekä lisätä hyvinvointia turvapaikkaprosessin aikana Tutkimuskysymykset: 1. Minkälainen osallisuus on merkityksellistä yksintulleiden lasten turvapaikkaprosessin aikana? 2. Miten alaikäisyksiköt voivat toimia osallistavan kasvatuksen kenttinä?

3 Osallistava kasvatus, mitä ja miksi? Osallisuus termeistä participation, engagement tai social inclusion Sopimusvaltiot takaavat lapsille, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, artikla 12)

4 Osallistamisen erityispiirteet vastaottokeskuksessa Tasapainoilua kulttuurien, iän, sukupuolten ja epäluottamuksen vaatimuksissa Kulttuuriset käsitykset lapsuudesta ja aikuisuudesta sekä sukupuolirooleista Keneen voi luottaa, luotetaanko lapseen, mikä vaikuttaa turvapaikkapäätökseen?

5 Dialogi Todellisuuden nimeämistä ja muuttamista, joka rakentuu uskosta ihmisiin tasa-arvoisina subjekteina (Freire (1972/2000) Keskeistä pystyä näkemään asiat toisen osapuolen näkökulmasta ilman liiallista empatiaa (Buber 1993) Sodan kokeneet lapset antavat kokemuksilleen merkityksiä, joita on vaikea arvioida ulkopuolelta (Boyden ja de Berry 2004), vaarana uhriuttaminen Harjoiteltu tarina vai lapsen oma ääni? Näkymättömät ja harmittomat lapset (Kohli 2006)

6 Koti ja kuuluvuus Kuuluvuuden tunne (belonging) yksi kolmesta avaintekijästä yksintulleiden lasten hyvinvoinnin tukemisessa (Kohli 2011) Vaatimus osallisuudelle Tytöt: Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, kodinomaisuus ja hyväksyntä Tytöt ja ohjaajat: Arjen suojelu vaikeilta asioilta Ohjaajat: Sohva, tuntosarvet ja huumori

7 Korvaamattomat aikuiset Useissa määritelmissä lasten ja nuorten osallisuus tarkoittaa aikuisten vallan vastustusta Suojelu ja osallisuuden tukeminen eivät sulje toisiaan pois vaan tukevat toisiaan (Lansdown 2010) Luotettavien aikuisten tuki oikeuksista tärkein

8 Harmaata aluetta Ohjaajien haastatteluissa usein mainittu harmaalla alueella navigointi koettiin haasteena Suunnitelmat ja säännöt muuttuivat tilanteen mukaan Se voi olla myös mahdollisuus lapsen kulttuurisensitiiviseen kohtaamiseen

9 Kulttuurisensitiivisyys Vähemmän oletuksia, enemmän tuntosarvia Osallisuus oikeutena, ei velvollisuutena Tyttömäisten ja poikamaisten toiveiden huomiointi, sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolineutraaliutta Lupa keskittyä tulevaan Välillä pitää muistuttaa itseä että vaikka --- tyttö joka täällä oli, päivästä pitkään täällä meillä kotona ja tuntuu että mitä me keksittäis hänelle että olisi jotain omaa. Mutta hän saattaa olla äärettömän tyytyväinen siihen että on katto pään päällä ja rauha. Mitä me ollaan arvottamaan että onko joku onnellinen täällä neljän seinän sisällä?

10 Haastavaa mutta mahdollista Me asutaan täällä (Suomessa) koko elämä, pitää oppia itse. Eihän silloin opi jos aina joka kerta joku näyttää sinulle, se ei ole oppimista. Silloin tulee laiskaksi, elämä ei ole kokonaista. Ohjaajat tekee hyvää työtä, he auttavat kaikkia alussa, sitten jättävät rauhaan. Se on hyvä tulevaisuuden takia. Meidän mielestä ohjaajat ovat tosi hyviä, lapset saa hyvän elämän koska he oppivat tekemään asioita itse.

11 Lähteet Boyden J & de Berry J (2004) Children and Youth on the Front Line. Ethnography, Armed Conflict and Displacement. New York, Berghahn Books. Buber M & Pietilä J (1993) Minä ja Sinä. Porvoo, WSOY. Freire P (cop. 2000) Pedagogy of the oppressed. New York, Continuum. Kohli R (2006) The Sound Of Silence: Listening to What Unaccompanied Asylum-seeking Children Say and Do Not Say. British Social Work 36(5): 707-721. Kohli R (2011) Working to Ensure Safety, Belonging and Success for Unaccompanied Asylum seeking Children. Child Abuse Review 20(5): 311-323. Lansdown G (2010) The realisation of children's participatory rights: critical reflections. In Percy-Smith B & Thomas N (eds) A Handbook of Children and Young People's Participation: perspectives from theory and practice. London, Routledge: 11-23. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, Artikla 12.