Tuotantotehokasta bioenergiaa VSS Biopower - Nykyaikaisesti ajatteleva yritys mullistaa biovoima-alan tuotantotehokkuuden. VSS Biopower luo uutta, suomalaista, puhdasta energiataloutta. Kotimaiseen teknologiaan perustuva toimintakonsepti mahdollistaa biovoimalatoiminnan, jossa valmistuu niin biokaasua, biodieseliä kuin biolannoitteita luomuviljelyyn. Kaikki ympäristöystävällisesti ja kiertotalousperiaatteella toteutettuna. Mistä on kyse? VSS Biopower tuottaa biohajoavista rasvoista ja muista materiaaleista biodieseliä liikenteelle ja teollisuudelle. Prosessista syntyy raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle. Maatalouteen se tuottaa biolannoitetta. Elintarviketeollisuuden tuotannossa muodostuvien ylijäämien kuljettaminen hävitettäväksi aiheuttaa suuren kuluerän. VSS Biopowerin elintarviketeollisuuden prosessiosaamiseen perustuvassa mallissa tuotantoprosessien ylijäämät käsitellään ekologisesti ja kustannustehokkaasti. Ekologisten uusiutuvien energiamuotojen tarve on yhteiskunnassamme kiistaton, kun fossiilisen energian käyttöä rajoitetaan. Markkinakysyntä niin biokaasulle kuin biodieselille on jatkuvassa kasvussa. Erityisesti jätteen ja tuotannon ylijäämäraaka-aineen mahdollistamat energiaratkaisut ovat kysyttyjä. Osoituksena VSS Biopowerin investointihankkeen merkittävyydestä on Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) nimennyt VSS Biopowerin investointihankkeen yhdeksi vuoden 2017 energiateknologian kärkihankkeista Suomessa. Investointihankkeelle on myönnetty 2,95 miljoonan euron investointituki, mikä on yksi suurimmista energiateollisuushankkeille myönnetyistä tuista. Tiimi ja tausta VSS Biopowerin ydintiimi on kotoisin Lounais-Suomesta Säkylästä, jonne myös biovoimalaitos rakennetaan. Toimitusjohtaja Jouni Virtanen on oman kylän poikia. Hänen yhtiökumppaneinaan ovat lähiseudulla asuvat veljekset Jari ja Rami Sillanpää. He ovat Jounin enoja, ja kaikki kolme olivat hankkeen alkuaikoina töissä säkyläläisellä kalkkunateurastamolla. Idea uudella tavalla toimivaan biovoimalaan syntyi Amerikantyömatkalla. - Se oli hullu idea. Aloimme pohtia ylijäämien hyödyntämistä sekä biokaasun ja dieselin tuotannon yhdistämistä. Lumipallo lähti vyörymään, Virtanen kuvaa. Idean kehittäminen toimivaksi konseptiksi kesti vuoden. Suurena hyötynä konseptin kehittämisessä oli kolmikon pitkä ja laaja käytännön osaaminen tuotantoprosesseista sekä siipikarjateollisuudessa syntyvistä ylijäämistä. Teknologia- ja tuotantoprosessiosaamisen
lisäksi tarvitaan taloustietämystä. Siitä vastaa Mikko Marttunen. Tällä hetkellä omarahoitusosuuteen haetaan vaihtovelkakirjalainaa, jotta hanke voidaan käynnistää. JOUNI VIRTANEN, TOIMITUSJOHTAJA Jouni on energinen ja ulospäinsuuntautunut euralainen. Hän on valmistunut elektroniikkaasentajaksi Turun ammatti-instituutissa. Kemissä alkaneet insinööriopinnot keskeytyivät, kun hän sai mielenkiintoisen työn. Jouni toimi kunnossapidon työnjohtajana noin kolme vuotta. Tehtävässä hän sai kokemusta johtamisesta, yrityksen taloudenhoidosta ja kansainvälisestä toiminnasta. Tällä hetkellä Jouni toimii tuotantoprosessien kehittämis- ja tehostamisprojekteissa biovoimalahankkeen rinnalla. Jouni on suunnitellut asiakaslähtöisen elintarviketuotantolaitoksen layoutin, teknistä toteutusta, työergonomiaa, puhtaanapitoa, huoltoa ja turvallisuutta. Nyt kuitenkin houkuttelee yrittäjyys kahden enon kanssa biokaasulaitoksessa. MIKKO MARTTUNEN, TALOUSJOHTAJA, KTM, BALANCO OY Mikolla on laaja kokemus taloushallinnosta, konsultoinnista ja tilintarkastuksesta. Mikko on osallistunut lukuisiin yritysten taloushallinnon kehittämishankkeisiin, ollut tervehdyttämässä kriisiyhtiöitä, toiminut niin vuokra- kuin yrityksen sisäisenä talouspäällikkönä, kehittänyt talousraportointikäytänteitä ja raportointia eri toimialoilla toimivissa yrityksissä sekä ollut mukana useiden yhtiöiden rahoitus- ja omistusjärjestelyissä. Uransa aikana Mikko on toiminut muun muassa Rätinki Oy:ssä, Proact Finland Oy:ssä, Talenom Oy:ssä, SNL Oy:ssä sekä KPMG:ssä. Tällä hetkellä hän on toimitusjohtajana Balanco Accounting Oy:ssä ja samalla vuokrattuna talousjohtajana VSS Biovoima Oy:ssä. JARI SILLANPÄÄ, TUOTANTO JA TUOTEKEHITYS Jari on toiminut vuosia elintarvikealalla esimiestehtävissä. Viime vuodet hän on ollut tuotantopäällikkönä Länsi-Kalkkuna Oy:ssä. Hänellä on pitkä kokemus useista elintarviketeollisuusprojekteista. Projektit ovat myös opettaneet viranomaisprotokollaa. Jarin vahvuudet ovat tuotantoprosessien sekä tuotantolaitosten yleisjohtamisessa. Lisäksi hänellä on biovoimalayrittämisessä tarvittava laaja kontaktiverkosto raaka-ainetoimittajista. Yrittäjyys on kiinnostanut Jaria aina. Biokaasulaitoksessa palaset loksahtivat kohdalleen - ala tuntuu omalta. Jari toimii VSS Biovoima Oy:n hallituksen puheenjohtajana. RAMI SILLANPÄÄ, YLLÄPITO JA SYÖTTEIDEN VASTAANOTTO Rami on ollut elintarviketehtaissa erilaisissa työtehtävissä lähes koko ikänsä. Hän on ollut muun muassa jätevedenpuhdistamon valvoja, tuotannon työntekijä sekä leikkuuosaston ajomies ja kunnossapitovastaava. VSS Biopowerissa Ramin vastuulla on käytännön tuotanto, laitoksen ylläpito ja syötteiden vastaanotto. Rami on VSS Biovoima Oy:n hallituksen jäsen. Kohdemarkkinat ja kohderyhmä Asiakkaitamme sekä lopputuotteiden että syötteenä käytettävien raaka-aineiden osalta tulevat olemaan pääasiassa Satakunnan alueella toimivat elintarvikeketjun eri vaiheissa toimivat yrittäjät, yritykset ja alkutuottajat. Tiukentuvat ympäristölain säädökset ohjaavat yrityksiä etsimään uusia ratkaisuja ylijäämäraaka-aineen käsittelyyn. Markkinat ovat
seuraavat vuodet kasvussa, sillä sivuvirtoja on tarjolla enemmän kuin on paikallista käsittelykapasiteettia. Kilpailun muodostavat pääasiassa Gasum, Satakierto ja Biolan. Kaikki ovat pitkään toimineet alalla ja vakiinnuttaneet omat raaka-ainevirtansa. Heillä on myös potentiaalia kasvattaa omaa kapasiteettiaan jatkossa. VSS Biopowerin kilpailuetuna ovat nykyaikaisemmat ja tehokkaammat tuotantoprosessit sekä laajemmat lopputuotevalikoimat. Lopputuotannon myynnin aiesopimusten yksityiskohtia neuvotellaan parhaillaan ja ne tullaan allekirjoittamaan kesän aikana. Tuotanto myydään suuremmille alan toimijoille, jotka vastaavat sen jälleenmyynnistä. VSS Biopowerin rooli on tuottaa tasaisen tehokkaasti sopimusten mukaiset minimimäärät. Ostajat sitoutuvat myös ostamaan mahdollisen ylituotannon eli tuotantoa ei jää yhtiön itsensä myytäväksi voimalaitoksen yhteydessä olevaa biokaasupolttoaineasemaa lukuunottamatta. Biokaasu Omaan käyttöön menee noin kahdeksan prosenttia tuotannosta. Muun tuotannon ostaa suomalainen energiayhtiö. (Aiesopimus luonnosteltu 54,65 /MWh.) Biodiesel Suomalainen energiayhtiö ostaa koko biodieseltuotannon. (Aiesopimus valmisteilla, hinta noin 1000 /tonni.) Lannoite Prosessista poistuva mädäte soveltuu maatalouden biolannoitteeksi ja myydään paikallisille viljelijöille. (Hinta-arvio 5 /tonni.) Rahoitus ja toteutus Nyt kerättävä 2 400 000 euron rahoitus käytetään VSS Biopowerin investointeihin ja biovoimalan käynnistämiseen yhtiön omistamalla tontilla Säkylässä. Joukkorahoituskampanjassa tarjottavalla vaihtovelkakirjalainalla haetaan 1 200 000 euroa tästä summasta. Toinen 1 200 000 euroa haetaan pääomalainana institutionaalisilta sijoittajilta. Yhtiöllä on aiesopimus Suomalaisen BioGTS Oy:n kanssa biokaasu- ja biodiesellaitoksen toimittamisesta avaimet käteen -periaatteella. Sopimus sisältää yhdistelmälaitoksen rakentamisen sekä sen ylösajon ja käyttökoulutuksen ensimmäisen toimintavuoden aikana. VSS Biopowerin biovoimalaitoshanke toteutetaan yhteensä 11 600 000 euron investointiohjelmalla. Se jakautuu seuraavasti: VSS Biovoiman rahoitustarve: Voimalan laitteistot 8 850 400 Rakennukset 1 418 500
Maa-alue/tontti 292 500 Käyttöpääoma 1 038 600 Yhteensä 11 600 000 Rahoitusinstrumentit: Osakepääoma 300 000 (omistajat) Pääomalainat 2 400 000 Investointituki 2 950 000 Velkakirjalaina/leasing 5 950 000 Yhteensä 11 600 000 VSS Biopowerin hakemilla 1 200 000 euron vaihtovelkakirjalainalla sekä 1 200 000 euron pääomalainalla varmistetaan muun rahoituksen käyttöönotto ja investoinnin toteuttaminen. Muu rahoitus vaatii oman peruspääoman. Yhtiön toiminnan odotetaan käynnistyvän rakennustöiden osalta syksyllä 2017. Biokaasulaitos saadaan ensimmäisenä tuotantokäyttöön noin vuoden kuluttua rakennustöiden aloittamisesta ja biodiesellaitoksen tuotanto noin puoli vuotta biokaasulaitoksen jälkeen. Lannoitetuotanto käynnistyy rinnakkain biodiesellaitoksen kanssa. Hankkeen plussat ja miinukset: Tuloslaskelma ja tase-ennuste perustuvat aiesopimukseen pohjaavaan myyntituottoon. Raaka-ainesyötteiden sekä muun tuotannon kustannukset perustuvat mahdollisimman tarkkoihin ja varovaisiin kustannusarvioihin. Tehtaan rakennuskulut pohjautuvat suomalaisen BioGTS Oy:n tarjoukseen. Se käsittää toimivan tehtaan ja käyttökoulutuksen. Tuotantokustannuksissa on huomioitu puskureita yllättäviä tilanteita varten. Yhtiöllä ei ole osakassopimusta ja osakevaihdon toteuttava sijoittaja saa tasavertaiset osakasoikeudet yhtiössä. Yhtiö liittyy kansalliseen arvo-osuusjärjestelmään ja kaikki osakeomistukset hallinnoidaan sekä ylläpidetään siinä. Lainasijoitukset näkyvät sijoittajan verkkopankissa ja säilytetään viranomaisten suosimalla tavalla. Tuotannon alettua sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yli 30 prosenttia. Muu rahoitus ei toteudu, ellei yhtiö saa hankittua muiden rahoittajien (pankki + Finnvera + TEM) vaatimaa 30 prosentin omarahoitusosuutta. TEM:n kärkihanketuen takaraja on elokuu 2017. Investointihankkeen tulee käynnistyä siihen mennessä ja omarahoitusosuuden on oltava hankittuna. Lisäaika on mahdollinen, mutta ei varmaa.
Tarjottava vaihtovelkakirjalaina on saantijärjestykseltään heikompi yhtiölle tulevien investointiin liittyvien pankkilainojen sekä 1,2 miljoonan euron pääomalainan osalta. Näiden lainojen kovenantit ja/tai yhtiön tuloksen kehityspoikkeamat saattavat viivästyttää korkojen ja pääoman takaisinmaksua tai huonoimmassa vaihtoehdossa jopa estää sen, jos yhtiö ajautuu selvitystilaan. Tuotannon aloittamisen viivästyminen voi vaikuttaa yhtiön tuottoennusteisiin tai viivästyttää niitä. Aloitusaikataulutuksella on pyritty välttämään nuo riskit. Muut riskit yhtiö arvioi vaikutuksiltaan pieniksi ja ne liittyvät normaaliin yritystoimintaan. Valuaatio Koska kyseessä on vasta käynnistyvä biovoimalaitos, on valuaation pohjana käytetty liitetiedoissa olevaa kuuden vuoden tulos- ja tase-ennustetta. Pidempi aikajana arvon tarkastelussa on perusteltua otettaessa huomioon voimalaitostoiminnan pitkäjänteinen luonne sekä aiesopimustasolla jo olevat viiden vuoden toimitussopimukset koko tuotannolle. Ennusteissa on käytetty turvamarginaaleja ja näistä huolimatta liiketoiminnan kassavirran ennustetaan olevan vuosina 2018-2023 lähes 10 000 000 euroa. Tilikausien tulos rahoituserien jälkeen vuosilta 2018-2023 odotetaan olevan noin 5 000 000 euroa. Yhtiön arvoksi on näiden pohjalta määritetty tähän hetkeen 4 800 000 euroa, johon tarjottavan vaihtovelkakirjan vaihtosuhde on kiinnitetty. Yhtiö haluaa suunnitelmien muuttuvan toimivaksi biovoimalaksi ja on siksi halukas tarjoamaan kiinnostavaa sijoituskokonaisuutta. Kyseessä on tasaista kassavirtaa tuottava, varsin ennustettavasti toimiva laitos, jonka raaka-ainesyötteet sekä lopputuotteiden myynti on varmistettu useaksi vuodeksi eteenpäin. Vaihtovelkakirjalaina Haettavan rahoituksen määrä on 1 200 000 euroa. Laina-aika kolme vuotta 08/2017-08/2020. Korko seitsemän prosenttia pa. Korkojen lyhennys vuosittain elokuun lopussa. Mahdollisuus vaihtaa viimeisenä lainavuotena lainattu pääoma (ei korkoa) yhtiön osakkeisiin vaihtosuhteella 1 euro = 1 osake. Yhtiöllä ei ole osakassopimusta ja osakevaihdon toteuttava sijoittaja saa tasavertaiset osakasoikeudet yhtiössä. Yhtiö liittyy kansalliseen arvo-osuusjärjestelmään ja kaikki osakeomistukset hallinnoidaan ja ylläpidetään arvo-osuusjärjestelmässä. Kampanjaan sijoittaminen edellyttää voimassa olevaa arvo-osuustiliä tai sen avaamista. Sijoitus näkyy sijoittajan verkkopankissa muiden sijoitusten kanssa ja on viranomaisten suosimalla tavalla todennettavissa. Arvo-osuusjärjestelmän käyttö lisää sijoittajaturvaa. Osakkeita on vaihtovelkakirjalainan kautta tarjolla maksimissaan 1 200 000 kpl. Yhtiön kokonaisosakemäärä tulee olemaan enintään 4 800 000 kpl. 10 000 euron sijoitus vastaa siis 10 000 osaketta ja 0,2 prosentin omistusta yhtiöstä. Päätös vaihto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä kolme kuukautta ennen laina-ajan päättymistä. Vaihtovelkakirjalainan kautta ulos jaettava omistus on enintään 25 prosenttia yhtiön osakkeista. Minimisijoitus 2 000 euroa. Linkki sijoituskierrokselle. www.rahamarkkinakeskus.fi