Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014
181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty ala: Uusimaa 2013, TIKE Maataloustilastot Leipävilja Rehuvilja Nurmet alle 5 v. muut 50 000 50 000 25 000 25 000 28 000 ha kesanto, luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel
Mustijoki Vanha ekologinen luokitus Vuodet 2000-2007 Tarja Haaranen, YM 3
3 500 maatilaa Tilojen keskikoko 51 ha Uusimaa 2013, TIKE Maataloustilastot Tilakoot, 2011: 3-9,99 ha 650 kpl 50 ha 1 300 kpl 100 ha 420 kpl 200 ha 69 kpl Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel
RAVINNETASEET 2012 ja 2001-2012 kg Väkilannoite A Lanta B Uusimaa Siemen C Sato D Tase A+B+C-D TYPPI 80,9 16,1 3,4 65,8 35 FOSFORI 5,7 2,6 0,7 11,9-2,9 Lähde: MTT kg/ha 70 Typpi Fosfori 60 50 40 30 20 10 0-10 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Peltojen kaltevuus Etäisyys vesistöstä Uusimaa 6 % 10 % 15 % 0 25 m 2 500 ha 1 200 ha 480 ha 0 50 m 4 900 ha 2 200 ha 820 ha Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus/Joni Koskinen, Riikka Elo Porvoonjoki Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel
Maatalouden eväitä, ryhmätöiden antia 24.2, Helsinki ja 27.2, Lohja
1. Mitkä ovat tärkeimmät vesienhoidon toimenpiteet Uudellamaalla? suojavyöhykkeet talviaikainen kasvipeite eroosion torjunta ravinteiden käytön hallinta maan rakenne viljelykierto aluskasvit syyskylvöiset kasvit kohdentaminen tärkeää hyvä kannattavuus järkevä tilakoko viljelyn keskittäminen tuottaville pelloille korkea satotaso lisää porkkanaa o neuvonta o infot o vapaaehtoinen ja pakollinen koulutus o tutkimustieto näkyväksi o ranta-asukkaiden ja viljelijöiden yhteistyö Luonnon monimuotoisuus
2. Miten viljelijä voi hyötyä vesienhoidosta? hyvä mieli parempi elinympäristö myös tuleville sukupolville imago tukien hyväksyttävyys pelto tuottaa paremmin parempi hinta kiinteistön arvo nousee ympäristötuki korvaa kulut virkistyskäyttö kalastus vedenhankinta uusi, mielenkiintoinen näkökulma työhön o ravinteiden kierrätys o ilmastonmuutoksen hillitseminen o resurssien hallinnan parantaminen o lannoite- ja polttoainesäästöt
3. Miten kuntien viranomaiset, vesiensuojeluyhdistykset, neuvonta ym. voivat kannustaa ja tukea viljelijöitä maatalouden vesienhoitoon? Ei rimaa liian ylös positiivista kannustusta viljelijöiden keskinäistä mentorointia oppimista pienryhmissä tilakohtaista neuvontaa byrokratian vähentämistä tietoa kuntien ympäristön tilasta vesiensuojelyhdistyksen ylläpitämiltä sivuilta: www.vesientila.fi kunnan viranomainen voi edistää vesienhoitoa osallistumalla hankkeisiin, tutkimuksiin ja mittauksiin. Ojitusyhtiöiden herättely
4. Mitä käyttöä nurmelle? kompostointi energiakäyttö, biokaasutus viherlannoitteeksi ja maan parannukseen omille pelloille hevosheinäksi, jos kelpaa lisää urakoitsijoita lisää koneita heinänkeräilypankki/laidunpankin yhteyteen?
Vesiensuojelutoimia rahoitetaan pääasiassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 varoilla maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet Nykyinen ympäristötukijärjestelmä kattaa 94 % peltoalasta Tavoitteena on sama sitoutumisen määrä uuteen ympäristökorvausjärjestelmään.
Perustoimenpiteet 2016-2021 Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet Asetus uudistettavana, uusi voimaan 2015 alussa Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan, kesantojen hoito Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet Eläinsuojien ympäristölupamenettelyn kehittämishanke Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet Levityskaluston testaus, koulutus
Täydentävät toimenpiteet 2016-2021 Viherryttämistoimenpiteen ekologinen ala Tilalla on oltava 5 % maatalousmaan määrästä ekologista alaa, jota voivat olla esimerkiksi kesannot.
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen (U) Uusimaa Täydentävä toimenpide V = vanha U = uusi Maatalouden suojavyöhykkeet (V) Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (V) Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (V) Ravinteiden käytön hallinta (V/U) Lannan ympäristöystävällinen käyttö (V/U) Peltojen käyttötarkoituksen muutos (V)? Maatalouden tilakohtainen neuvonta (V) 5 000 ha 20 kpl 200 ha 150 000 ha 175 000 ha 15 000 ha 800 henkilöä Lannan prosessointi (V/U) 10 000 m³ Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet (V) 338 muodostumaa Kuvat: MAVI / Martina Motzbäuchel
P kg Toimenpideyhdistelmällä saavutettava kuormitusalenema sektoireittain Sektori Kg P % jäljelle jää kg P Maatalous 5 231 20 % 20305 Metsätalous 0 0 % 758 Haja- ja loma-asutuksen jätevedet 0 0 % 4579 Turvetuotanto 0 0 % 1 Yhteensä 5 231 15 % KUTOVA malli Mustijoen vesienhoidon toimenpiteiden arvioinnin tukena Hinta 2,3 milj. 430 /fosforikilo 30000 25000 20000 15000 10000 Kuormitus toimenpiteiden jälkeen Kuormitus ennen toimenpiteitä 5000 0 Maatalous Metsätalous Haja- ja lomaasutuksen jätevedet Turvetuotanto
Teoreettinen Toimenpide maksimimäärä Toteutettava määrä yksikkö Suojavyöhykkeet, <0,5% kaltevuus 523 ha Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus 429 ha Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus 394 80 ha Suojavyöhykkeet, 3,0-6,0% kaltevuus 292 100 ha Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus 20 20 ha Pienet kosteikot (<0,5 ha), 20-30 % peltoa 11 kpl Pienet kosteikot (<0,5 ha), 30-50 % peltoa 15 2 kpl Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa 23 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 20-30 % peltoa 81 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 30-50 % peltoa 90 1 kpl Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa 62 1 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), 20-30 % peltoa 36 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), 30-50 % peltoa 38 1 kpl Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa 19 1 kpl Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus 6143 6000 ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus 5031 5000 ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus 4620 4600 ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus 3426 3400 ha Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus 237 200 ha Monivuotinen nurmiviljely, <0,5% kaltevuus 544 ha Monivuotinen nurmiviljely, 0,5-1,5% kaltevuus 359 ha Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus 322 100 ha Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus 250 ha Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus 52 ha Säätösalaojitus ym. 6258 ha Ravinteiden käytön hallinta 24088 23000 ha Kipsin levitys pelloille HUOM! Soveltuvuus järvivesisöihin* 8782 500 ha
Kustannustehokkuus ( /P kg) 6 Monivuotinen nurmiviljely, >6,0% kaltevuus 27 7 Suojavyöhykkeet, >6,0% kaltevuus 42 8 Monivuotinen nurmiviljely, 3,0-6,0% kaltevuus 64 9 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, >6,0% kaltevuus 82 11 Kipsin levitys pelloille 118 12 Pienet kosteikot (<0,5 ha), > 50 % peltoa 124 13 Suuret kosteikot (> 2 ha), > 50 % peltoa 148 14 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 3,0-6,0% kaltevuus 150 15 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), > 50 % peltoa 184 16 Suuret kosteikot (> 2 ha), 30-50 % peltoa 213 17 Pienet kosteikot (<0,5 ha), 30-50 % peltoa 217 18 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 30-50 % peltoa 247 20 Suuret kosteikot (> 2 ha), 20-30 % peltoa 318 21 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 1,5-3,0% kaltevuus 348 22 Pienet kosteikot (<0,5 ha), 20-30 % peltoa 350 23 Keskikokoiset kosteikot (0,5-2 ha), 20-30 % peltoa 441 24 Suojavyöhykkeet, 1,5-3,0% kaltevuus 473 29 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, 0,5-1,5% kaltevuus 636 30 Ravinteiden käytön hallinta 707 31 Monivuotinen nurmiviljely, 1,5-3,0% kaltevuus 992 32 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta, <0,5% kaltevuus 1060 34 Suojavyöhykkeet, 0,5-1,5% kaltevuus 1596
Kiitos Uudenmaan 19 ympäristökeskus/irmeli Ahtela Suojavyöhyke erittäin tarpeellinen 22. 3.2 007