Ajankohtaista vesienhoidon suunnittelusta Keski-Suomessa - maatalous ja vesienhoito

Transkriptio

1 Ajankohtaista vesienhoidon suunnittelusta Keski-Suomessa - maatalous ja vesienhoito Teho Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston koulutustilaisuus Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus

2 Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Vesienhoidon suunnittelun tavoitteet: pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Työ perustuu: Vesipuitedirektiivi Laki vesien- ja meren hoidosta Asetus vesienhoitoalueista Asetus vesienhoidon järjestämisestä pinta- ja pohjavesien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Vesienhoidon suunnittelu: Vesistöaluekohtainen suunnittelujärjestelmä Eri toimijoiden yhteistyö ja kansalaisten osallistuminen on keskeinen osa vesienhoitotyötä vesienhoidon yhteistyöryhmä, viralliset kuulemiset Vesienhoidon keskeinen työkalu on vesienhoitoalueelle laadittava vesienhoitosuunnitelma Suunnittelu tapahtuu kuuden vuoden sykleissä 2

3 7 Kansalliset vesienhoitoalueet 6 1 Vuoksi 2 Kymijoki - Suomenlahti 5 3 Kokemäenjoki - Saaristomeri - Selkämeri 4 Oulunjoki - Iijoki - Perämeri 5 Kemijoki 4 Kansainväliset vesienhoitoalueet 6 Tornionjoki 7 Tenojoki - Paatsjoki 8 Ahvenanmaa, huolehtii itsenäisesti vesienhoidon toimeenpanosta

4 Vesienhoidon keskeiset asiakirjat Keski-Suomessa Vn hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat päätöksellään joulukuussa 2009 K-S:n toimenpideohjelmat VHS:n valmisteluasiakirjoja Vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutus käynnissä Toimenpiteiden toteutumista on arvioitu vuoden 2012 lopussa Etusivu >Vesi ja meri >Vesien- ja merensuojelu >Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö > Vesienhoito ELY-keskuksissa >Keski-Suomi > Yllä olevasta linkistä löytyvät Keski-Suomea koskevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat 4

5 Toisen vesienhoitokauden suunnittelu käynnissä Kuuleminen vesienhoidon keskeistä kysymyksistä Toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus valmistunut kesällä Vesimuodostumien rajaukset ja tyypittely on tarkistettu ja pinta- ja pohjavedet on luokiteltu Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen on alkanut ELYissä ja vesienhoitoalueilla syksyllä 2013 luonnos toimenpideohjelmista toukokuussa 2014 Vesienhoidon yhteistyöryhmä osallistuu toimenpideohjelmien valmisteluun. Lisäksi Keski-Suomessa on kolme sektorikohtaista ryhmää (maatalous, metsätalous ja turvetuotanto), jotka osallistuvat suunnitteluun Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista kuuleminen 10/2014-3/2015 Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma luonnos tulee myös lokakuun alussa Internet-sivuille Valtioneuvostokäsittely 12/2015 5

6 Vesienhoidon suunnittelun osa-alueet Keski-Suomessa Suunnittelun osa-alueet Pintavedet: reiteittäin Pohjavedet: maakunnan taso 6

7 Pintavesien tila Keski-Suomessa Perustuu ekologiseen luokitteluun, joka on osa vesien hoidon suunnittelua ja pohjana toimenpiteiden suunnittelulle Keski-Suomessa luokiteltiin syksyllä 2013 yhteensä 463 vesimuodostumaa (315 järveä ja 148 jokea ) Uusia järvikohteita 68 ja jokikohteita 16 yhteensä 84 kpl enemmän edelliseen v tehtyyn luokitteluun verrattuna VHA2 - järvet joet 12 VHA3 - järvet 55 - joet 28 Luokitteluaineisto v (1. kausi ) VHA2 = Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue VHA3 = Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue 7

8 Hyvä ja erinomainen tila: Joet: 55 % lukumäärästä ja 48 % jokipituudesta Järvet: 81 % lukumäärästä ja 93 % pinta-alasta Tyydyttävä tai sitä huonompi tila : Joet: 45 % lukumäärästä ja 52 % pituudesta Järvet: 19 % lukumäärästä ja 7 % pinta-alasta Joillekin hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesimuodostumien luokitteluperusteissa on ns. riskimaininta tila riskissä heikentyä, mikäli esim. kuormitus nykyisestä kasvaa 8

9 K-S:ssa on 397 seurantapaikkaa Seurantaa tehdään osalla kohteita vuosittain, osalla kohteita rotaatioon perustuen (esim. 3 vuoden välein) Vuosittain seurannassa on noin kolmasosa seurantapaikoista Mitä vedestä analysoidaan Fosfori, typpi Happipitoisuus a-klorofylli-pitoisuus (levien määrä)) Sameus, kiintoaine COD Mn, väri TOC, DOC ph, alkaliniteetti (happamuus) Biologinen seurannassa tutkitaan Kasviplanktonin määrää ja koostumusta Pohjaeläimet: määrä ja lajisuhteet Piileväyhteisöt Vesikasvillisuus Kalasto Haitallisten aineiden seuranta Kartoitus, Kalojen elohopeapitoisuus 9

10 Fosforin hajakuormitus kg/km 2 /a Pistekuormituslähteet - turvetuotanto - kalankasvatus - jäteveden puhdistamot - teollisuuslaitokset (joilla oma puhdistamo) 10

11 Esimerkkejä järvien kuormitusvähentämistarpeista: LLR-mallilla lasketut kuormitusvähennykset: P-kuorman vähennys (P-tavoitteeseen) N-kuorman vähennys (N-tavoitteeseen) Kyyjärvi % 1 % Saanijärvi % - Palokkajärvi % 3 % Iso-Herttu % 35 % 11

12 Maatalouden toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteitä valmisteltu maatalousryhmässä, jossa mukana Pertti Ruuska MTK, Vesa Laitinen ProAgria, Tarja Stenman JAMK, Ilona Helle, Harri Liukkonen, Merja Lehtinen ja Ansa Selänne KESELYstä Ryhmä on kokoontunut 3 kertaa

13 Toimenpiteiden toteutusta seurataan Toimenpiteiden seurannan järjestäminen on kuvattu ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2012 Ensimmäinen toimenpiteiden toteutumisen seuranta tehtiin 11/2012 raportointi EUlle 12/2012 Toimenpiteiden toteutuminen on pohjana kauden toimenpiteiden suunnittelulle 13

14 Maatalouden toimenpiteiden toteutuminen Keski- Suomessa 2012 Toimenpide yksikkö Suunniteltu määrä Toteutuma 2012 Koulutus ja neuvonta Tilaa/a Ravinnepäästöjen hallinta, lisäys ha Ei juurikaan lisäystä Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta, lisäys ha Ei juurikaan lisäystä Talviaikainen kasvipeitteisyys, lisäys ha Suojavyöhykkeet, lisäys ha Kosteikot, lisäys kpl 63 kpl 26 14

15 Pellon osuus %:na valuma-alueen maa-alasta Maatalouden kuormitusosuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta %:na (kartta päivitetään 2014) 15

16 Muurasjärven vesistöalueen pohjoisosa Kinnula Pihtipudas Kyyjärvi Kivijärvi Viitasaari Karstula Kannonkoski Kalmarin ympäristö Pylkönmäki Murronjoen vesistöalue Saarijärvi Niiniveden, Naarasjärven ja Kiimasjärven ympäristö Äänekoski Suolahti Sumiainen Konnevesi Ristanjoen ympäristö Keuruu Multia Uurainen Jyväskylän mlk Petäjävesi Laukaa Tuomiojärven ja Hankasalmi Palokkajärven ympäristö Jyväskylä Jämsä Jämsänkoski Kurujoen-Nytkymenjoen alaosa Muurame Korpilahti Toivakka Maatianjärven, Raspion ja Autiojoen ympäristö Leivonmäki Patalahden -Juoksjärven ympäristö Luhanka Joutsa 16 Kuhmoinen

17 Maatalous Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet Suomessa Yksikkö Suunnittelutarkkuus Toimenpidetyyppi Nitraattiasetuksen mukaiset toimenpiteet (V) - Vesienhoitoalue Perustoimenpide Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (U) - Vesienhoitoalue Perustoimenpide Eläinsuojien ympäristölupien mukaiset toimenpiteet (V) - Vesienhoitoalue Perustoimenpide Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet (U) - Vesienhoitoalue Perustoimenpide Viherryttämistoimenpiteiden ekologinen ala (U) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Maatalouden suojavyöhykkeet (V) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat (V) kpl Alueellinen Täydentävä toimenpide Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen (U) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Peltojen talviaikainen eroosion torjunta (V) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Säätösalaojitus ja kastelu turvepelloilla (V) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Ravinteiden käytön hallinta (V/U) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Lannan ympäristöystävällinen käyttö (V/U) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Peltojen käyttötarkoituksen muutos (V) ha Alueellinen Täydentävä toimenpide Maatalouden tilakohtainen neuvonta (V) henkilöä Alueellinen Täydentävä toimenpide Lannan prosessointi (V/U) kuutiota Alueellinen Täydentävä toimenpide Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet (V) lkm Vesimuodostuma Täydentävä toimenpide 17

18 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 1/8 MAATALOUDEN SUOJAVYÖHYKKEET Suojavyöhykkeen voi perustaa vesistön tai valtaojan varsille ja Natura 2000 alueiden pelloille sekä pohjavesialueiden pelloille. Vyöhykkeellä on kasvettava monivuotista heinä- ja nurmikasvillisuutta sille ei saa levittää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykkeen kasvusto on korjattava vuosittain niittämällä tai laiduntamalla. Arvioidaan kokonaispinta-ala ha:na vuoteen 2021 mennessä Keski-Suomessa suojavyöhykkeitä tällä hetkellä noin 200 ha Esitetään tavoitteeksi 750 ha (arvioinnin lähtökohtana suojavyöhykkeiden ja lumo- ja kosteikkojen yleissuunnitelmat). 18

19 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 2/8 MAATALOUDEN KOSTEIKOT JA LASKEUTUSALTAAT Patoamalla tai kaivamalla tehty kosteikko tai laskeutusallas, jonka tarkoituksena on maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen pienentäminen. Arvioidaan lukumäärä vuoteen 2021 mennessä Keski-Suomessa on tällä hetkellä laskeutusaltaita 23 kpl ja kosteikkoja 26 kpl Esitetään tavoitteeksi 120 kpl eli lisäystä 71 kpl (arvioinnin lähtökohtana lumo- ja kosteikkojen yleissuunnitelmat). 19

20 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 3/8 KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Saneerauskasvien avulla voidaan torjua biologisesti sokerijuurikkaiden, perunan ja vihannesten maassa eläviä tuholaisia ja vähentää näin kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Puutarhakasvien vaihtoehtoisessa kasvinsuojelussa käytetään kehittyneitä biologisia ja mekaanisia torjuntamenetelmiä kasvinsuojeluaineiden sijasta. Arvioidaan kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä Määräksi arvioitu 20 % (= 70 ha) juurikkaiden ja puutarhakasvien pinta-alasta Keski-Suomessa Jaettu suunnittelun osa-alueille peltolohkorekisterin perusteella 20

21 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 4/8 PELTOJEN TALVIAIKAINEN EROOSIONTORJUNTA Tähän kuuluvat kaikki talviaikaisen kasvipeitteisyyden mukaiset tukikelpoiset toimet. Monivuotiset viljellyt nurmet ja talven yli säilytettävät yksivuotiset nurmet, ruokohelpi sekä monivuotiset puutarhakasvit Viljan, öljykasvien, tattarin, siemenmausteiden, kuitupellavan, härkäpavun, herneen ja sinimailasen sänki ja suorakylvö sänkeen Syyskylvöiset viljat ja öljykasvit sekä keväällä korjattava pellava ja hamppu. Myös syyssänkimuokkaus vilja-, öljykasvi-, tattari-, siemenmauste-, kuitupellava- ja härkäpapulohkoilla lasketaan mukaan. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös luonnonhoitopeltojen nurmet ja turvepeltojen nurmiviljely. Ei sisällä suojavyöhykkeitä ja pohjavesialueiden nurmiviljelyä, jotka käsitellään omina toimenpiteinä Arvioidaan kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä Määräksi Keski-Suomessa on arvioitu 70 % korvausjärjestelmään sitoutuneesta peltoalasta ( ha) 21

22 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 5/8 RAVINTEIDEN KÄYTÖN HALLINTA: Maaperän lannoittaminen viljelykasvien kasvutarpeiden mukaisesti sekä lannoituksen perustuminen maaperän ravinneanalyyseihin ravinteiden tasapainoisen käytön mukaisesti. Puutarhakasvien vähennetty lannoitus voidaan laskea mukaan. Arvioidaan ympäristökorvaukseen sitoutuneiden tilojen kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä. Keski-Suomessa arvioitu 98 % nykyisestä ympäristötukeen sitoutuneiden tilojen peltoalasta eli ha. 22

23 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 6/8 LANNAN JA ORGAANISTEN AINESTEN YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLINEN KÄYTTÖ Tilalla käytettävä lietelanta, virtsa, lannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste levitetään sijoittavalla tai multaavalla kalustolla. Kasvuston perustamisen yhteydessä lanta mullataan. Peltolohkolle voidaan myös lisätä orgaanisia aineksia, jotka voivat olla lannoitevalmistelain mukaisia orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, joissa orgaanisen aineksen osuus on vähintään 20 %. Arvioidaan kokonaispinta-ala hehtaareina vuoteen 2021 mennessä Keski-Suomessa lietelannan sijoittaminen -toimenpidettä on tällä hetkellä ha tavoitteena lisätä toimenpidettä 3000 ha eli kokonaismääräksi esitetään ha. 23

24 Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet 7/8 TILAKOHTAINEN NEUVONTA Maatiloilla tehtävä vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä tilakohtainen ympäristöneuvonta. Keski-Suomessa arvioitu neuvottavien tilojen lukumääräksi 1500 tilaa vuoteen 2021 mennessä eli 250 tilaa/vuosi LANNAN PROSESSOINTI Lannan käsittely ja jalostaminen kotieläinvaltaisilla alueilla lannan levitysalan ja ravinteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Menetelmiä voivat olla esim. lannan mekaaninen ja kemiallinen separointi, biokaasutus, kompostointi ja lannan tuotteistaminen lannoitteiksi. Arvioidaan käsitellyn lannan määrä vuoteen 2021 mennessä Keski-Suomessa käsitellyn lannan määräksi arvioitu noin m 3. Tästä määrästä uuden biokaasulaitoksen osuus reilu kolmannes. Muut ovat olemassa olevia. 24

25 Ehdotettavien toimenpiteiden määrä Keski- Suomessa, alustava yhteenveto Maatalous Yksikkö Määrä v Maatalouden suojavyöhykkeet ha 750 Lisäystä 550 ha Maatalouden kosteikot ja laskeutusaltaat Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen kpl 120 Lisäys 70 kpl ha 70 Peltojen talviaikainen eroosion torjunta ha Ravinteiden käytön hallinta ha Lannan ympäristöystävällinen käyttö ha 8700 Lisäystä 3000 ha Maatalouden tilakohtainen neuvonta tilaa Lannan prosessointi m Alustava arvio 25

26 Kiitos! Kuva: Lauri Kaisto 26