Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.

Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon 029 533 1000, fax 029 533 1035, förnamn.efternamn@oph.fi, www.oph.fi

2 (24)

3 (24)

4 (24) VALTAKUNNAN JA KIRKKONUMMEN KUNNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 4.3 Opiskeluhuolto ja turvallisuuden edistäminen 1.8.2014

5 (24) Sisällysluettelo LUKU 4.3 OPPILASHUOLTO 5 4.3.1 OPISKELUHUOLLON KESKEISET PERIAATTEET 5 Yhteisöllinen opiskeluhuolto 5 Yksilökohtainen opiskeluhuolto 6 Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä 6 4.3.2 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAT JA NIIDEN LAATIMINEN 7 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta 7 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen 7 1. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELIJAHUOLTOPALVELUT 8 Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö 9 Opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan 9 Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut 9 Opiskeluterveydenhuolto 10 Muut opiskelijan opiskelun tukemiseen osallistuvat tahot oppilaitoksessa 10 2. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT 11 Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi 12 Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi 12 Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi 12 Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt 12 Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa 13 Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö 13 Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen 13 Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa 14 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen 14

6 (24) Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa 15 A. SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 15 B. TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ JA UHKA- JA VAARATILANTEISSA 16 3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 17 Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö 18 Asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet 18 Konsultointi 19 Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa 20 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys 20 Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa 21 Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi 21 Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi ja nuorisotoimi) 21 4. YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA 23 Opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa 23 Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä 24 Opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa 24 Käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä 24 Käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta 24 Menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä 25 5. OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN 25

7 (24) LUKU 4.3 OPPILASHUOLTO Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. 4.3.1 OPISKELUHUOLLON KESKEISET PERIAATTEET Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

8 (24) Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida

9 (24) annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. 4.3.2 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAT JA NIIDEN LAATIMINEN Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat:

10 (24) 1. OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELIJAHUOLTOPALVELUT Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan. Kirkkonummen opiskeluhuollon resurssit ja yhteistyötahot sekä niiden toimintatavat on raportoitu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö Opiskeluhuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Opiskeluhuollon palvelut jakaantuvat sivistystoimen ja perusturvan kesken. Sivistystoimi vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen psykologi- ja kuraattoripalveluista. Perusturva vastaa opiskeluhuoltoon liittyvistä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti kunnan omana palvelutuotantona, jossa painotetaan hallintokuntien yhteistyötä. Kunnan omaa palvelutuotantoa täydennetään tarvittaessa ostopalveluna.

11 (24) Opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki edellyttää, että 1.8.2014 alkaen psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat opiskelijoiden saatavilla esiopetuksesta aina toiselle asteelle saakka. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Mahdollisuus on järjestettävä myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Mikäli oppilaitoksen oma kuraattori tai psykologi ei pysty määräajassa järjestämään aikaa, otetaan yhteys johtavaan koulupsykologiin ja tätä kautta opiskelija ohjautuu saamaan lainmukaisia opiskeluhuollon palveluja. Psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja. Kuraattori on sosiaalityön asiantuntija oppilaitosyhteisössä. Kuraattori tarkastelee sosiaalisia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti yksilön, perheen, ryhmän ja oppilaitosyhteisön tasolla. Kuraattorityössä edistetään opiskelijoiden sosiaalista kasvua ja arjen sujumista, toimintakykyä ja vuorovaikutussuhteita. Kuraattorityön tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja opiskelun tukeminen sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sosiaalityön keinoin. Psykologi on lapsen ja nuoren psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian erityisosaaja. Oppilaitoksessa työskentelevä psykologi tarkastelee ilmiöitä niin yksilön, perheen, ryhmän, yhteisön kuin organisaation näkökulmista. Psykologin työn tavoitteena on edistää opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea opiskelutavoitteiden saavuttamista. Sekä psykologin että kuraattorin työhön sisältyy asiakastyötä, konsultaatiota sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi tehtyä yhteistyötä. Opiskeluterveydenhuolto Lukiossa opiskeleville nuorille on tarjolla opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijat kutsutaan ensimmäisenä vuonna terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen ja tässä yhteydessä heille tarjotaan mahdollisuus lääkärintarkastukseen joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Kutsuntaikäiset käyvät opiskeluterveydenhuollossa sekä terveydenhoitajan että lääkärin ennakkotarkastuksessa. Terveystarkastuksessa on tärkeä saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveyden edistämisen lisäksi opiskeluterveyshuollon tavoitteena on tunnistaa erityistä tukea

12 (24) tarvitsevat opiskelijat mahdollisimman varhain. Terveystarkastuksessa kiinnitetään erityisesti huomioita opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja mielialaan, päihteisiin sekä seksuaaliterveyteen. Opiskeluterveydenhuollossa toteutetaan terveysneuvontaa ja ohjausta. Yksilö- ja ryhmäneuvonnassa painotetaan kansanterveyden kannalta keskeisiä aiheita ja tekijöitä, joita esimerkiksi kouluterveyskysely nostaa esiin. Näitä ovat: mielenterveys, seksuaalisuus, tartuntataudit, väkivalta ja koulukiusaaminen, tapaturmien ehkäisy ja turvallisuus, ravitsemus, painon hallinta, tupakoinnin, päihteiden ja huumaavien aineiden käytön ehkäisy ja lopettaminen, uni ja lepo, hygienia, suun terveys, liikunnallinen elämäntapa sekä tietokonepelit, tv-viihde ja viihde-elektroniikka. Yksilö- ja ryhmäneuvontaa toteutetaan suunnitelmallisesti ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden kohdennettuna opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Muut opiskelijan opiskelun tukemiseen osallistuvat tahot oppilaitoksessa Oppilaitoksessa voi työskennellä määräaikaisesti tai projektiluonteisesti esim. kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijöitä. Opiskeluhuoltotyössä varmistetaan, että työn- ja vastuunjako eri toimijoiden kesken on selkeä. Porkkalan lukion kuvaus käytettävissä olevista opiskelijahuollon palveluista ja siitä, miten ne kohdennetaan yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskelijahuollon kehittämiseen ja seurantaan on oppilaitoksen lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. 2. YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi.

13 (24) toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen sekä yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaisesti oppilaitosyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pyrkivää ennaltaehkäisevää yhteistoimintaa kaikkien toimijoiden (opiskelijat, vanhemmat, henkilökunta, alueen yhteistyötahot jne.) kanssa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä opiskelijan ja huoltajan osallisuutta oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Opiskelijahuoltoryhmässä käsitellään kouluterveyskyselyn tulokset, kriisisuunnitelmat, koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät toimintamallit ja muut hyvinvointiin liittyvät selvitykset ja suunnitelmat. Kuvaus Porkkalan lukion yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön toimintatavoista ja malleista on raportoitu oppilaitoksen lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa kuntakohtaisen opetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi Kuvaus Porkkalan lukion opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi on raportoitu oppilaitoksen lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa kuntakohtaisen opetussuunnitelman linjausten mukaisesti. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi Yhteistyö on kuvattu kohdassa 4.

14 (24) Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi Yhteistyö on kuvattu kohdassa 4. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmää johtaa joko rehtori tai apulaisrehtori. Rehtorin ollessa poissa johtaa ryhmää oppilaitoksen lukuvuosisuunnitelmaan kirjattu rehtorin sijainen. Opiskeluhuoltoryhmä on monialainen ja siihen kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi opinto-ohjaaja, opiskeluhuollon terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi sekä laaja-alainen erityisopettaja. Lisäksi opiskeluhuoltoryhmään voidaan kutsua mukaan opiskelijoiden, huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja yhteistyötahojen edustajia asian ja toiminnan kannalta järkevällä tavalla. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita ja ryhmässä voi olla mukana esim. nuorisotyöntekijä, seurakunnan edustaja tms. joka vaikuttaa nuorten arjessa. Kokoontuu ennalta sovitusti oppilaitoksen tarpeiden mukaan. OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ Kokoontuminen ja kokoonpano Tehtävät Kirjaaminen rehtori/apulaisrehtori koollekutsuja ja puheenjohtaja tarvittaessa apulaisrehtori ryhmän kokousmuistioiden kirjaaja kuraattori opiskeluhuollon terveydenhoitaja psykologi laaja-alainen erityisopettaja opinto-ohjaaja tarvittaessa opettaja-/opiskelijaedustu s, oppilaitoksen henkilökunnan tai yhteistyötahon edustaja Vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä laatii oppilaitoksen opiskeluhuolto-suunnitel man, edistää yhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta sekä toteuttaa ja kehittää muuta yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Ryhmän käyttämiä keinoja voivat olla esim. kouluterveyskyselyn jalkauttaminen, ilmapiirija kiusaamiskartoitusten tekeminen. Ryhmää johtaa rehtori tai apulaisrehtori. Vapaa-muotoinen muistio

15 (24) Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa Porkkalan lukio tekee yhteistyötä kunnan tarjoamien nuorisopalvelujen, lastensuojelun ja poliisin kanssa opiskeluhuollon kehittämiseksi. Porkkalan lukion kuvaus yhteistyökäytännöistä oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa (esim. nuorisopalvelut, kolmas sektori) on raportoitu oppilaitoksen lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö Opiskeluterveydenhuollon työntekijät osallistuvat oppilaitosyhteisössä opiskelijoiden terveyden edistämiseen ja terveystiedon vahvistamiseen yhteistyössä opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa. Terveystieto-oppiaineen opetusta voidaan toteuttaa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja muun opiskeluhuollon kanssa. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja voi osallistua opettajien tukena terveystiedon opetukseen. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Lukuvuoden alkaessa ryhmänohjaajat käsittelevät opiskelijoiden kanssa oppilaitoskohtaiset poissaolokäytänteet. Kurssin aikana opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa. Alle 18-vuotiaiden kohdalla selvityksen tekee huoltaja. Kukin opettaja vastaa oman opetusryhmänsä poissaolojen kirjaamisesta. Opetuksen läsnäolomerkinnät ovat ajan tasalla. Opettajan havaitessa riskin opiskelijan kurssin keskeytymisestä hänen on hyvä ottaa tilanne puheeksi opiskelijan kanssa. Vastuu opiskelijan opintojen etenemisen seurannasta on myös ryhmänohjaajalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota muutokseen opiskelijan läsnäolossa: äkillisesti lisääntyneet selittämättömät poissaolot selvitetään opiskelijan, huoltajien ja tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa Esteettömän opiskeluympäristön varmistamiseksi on tehty toimenpiteitä (esim. hissin käytön mahdollisuus). Tapaturmien ehkäisy on osa kokonaisvaltaista turvallisuuden edistämistä oppilaitoksessa.

16 (24) Turvallisuussuunnittelun tulee pohjautua aina oppilaitoskohtaisten uhkatekijöiden selvittämiseen Opetushenkilöstön vastuulla on toteuttaa opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta tapaturmista ja turvallisuudesta. Lisäksi oppilaitoksen johdon tulee huolehtia, että oppilaitoksessa on riittävästi ensiaputaitoista henkilökuntaa, jotta toiminta hätätilanteessa on mahdollisimman tehokasta ja loukkaantunut henkilö saadaan mahdollisimman nopeasti hoitoon. Opettajien ja muun koulun henkilökunnan ensiaputaitoja ja näiden valmiuksien ylläpitämistä edistetään säännöllisillä koulutuksilla. Suunnitelmallinen tapaturmien seuranta on suositeltavaa ja tuottaa tietoa suoraan oppilaitoksessa tehtävän ennaltaehkäisytyön tueksi. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö koulun alueella on kielletty. Oppilaitoksen henkilökunnan tehtävänä on huolehtia valvonnasta. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä oppilaitosyhteisössä. Tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut nuori ja puuttua tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Oppilaitoksessa käsitellään päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Lisäksi järjestetään erillistä päihdevalistusta. Yleinen asennevaikuttaminen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa/koko perheelle tarkoitetuissa tilaisuuksissa voidaan antaa ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekä vahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi. Alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön puututaan aina. Kunnassa on laadittu päihdestrategia. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökuntaa koulutetaan päihteiden käytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen. Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana oppilaitoksessa tai oppilaitoksen alueella puututaan. Muutokset opiskelijan opiskelutavassa, käyttäytymisessä ja olemuksessa sekä selittämättömien poissaolojen lisääntyminen voivat liittyä päihteiden käyttöön. Mitä varhaisemmassa vaiheessa puututaan päihteiden käyttöön, sitä suuremmat mahdollisuudet on vaikuttaa ja ehkäistä kierteen paheneminen. Huolen herätessä opiskelija ohjataan terveydenhoitajalle. Asiaa voidaan käsitellä myös monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ala-ikäisen nuoren vanhempiin otetaan yhteyttä ja tarvittaessa otetaan yhteyttä verkoston muihin toimijoihin. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö kotien kanssa päihdetilanteissa on tärkeää. Tarvittaessa järjestetään verkostokokouksia ja nuori ohjataan asianmukaiseen hoitoon. Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille, jos on huolissaan lapsesta tai nuoresta. Laki velvoittaa opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Lastensuojeluilmoitus johtaa lapsen tai nuoren ja huoltajan tilanteen arviointiin ja tarvittaessa laajempaan lastensuojelun tarpeen selvitykseen. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

17 (24) Oppilaitosyhteisön ja -ympäristön on suojattava terveyttä. Hyvät työ- ja oppimisolosuhteet luovat edellytykset koko oppilaitosyhteisön hyvinvoinnille, työkyvyn säilyttämiselle sekä tulokselliselle oppimiselle. Opiskelijan terveyden edistämiseksi on oppilaitosyhteisön ja oppimisympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa. Työolot tutkitaan säännöllisesti työsuojeluviranomaisten aloitteesta. Tarkastuksesta laaditaan raportti ja samoin todetuista puutteista ja niiden korjaamisesta laaditaan suunnitelma. Arvioinnissa todettujen puutteiden korjaamista seurataan vuosittain. Oppilaitosyhteisön ja ympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä. Fyysiset työolot, kuten sisäilman laatu, opiskelun ergonomia, tapaturmavaarat, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja oppilaitoksen siivouksen asianmukainen taso huomioidaan tarkastuksessa. Tarkastuksessa tulee käydä läpi opiskeluhuollon suunnitelma. A. SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, yhteistyö huoltajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on Porkkalan lukion lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa.

18 (24) B. TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ JA UHKA- JA VAARATILANTEISSA Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille, toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Kaikissa Kirkkonummen kouluissa ja oppilaitoksissa on laadittu kriisisuunnitelma, joka on oppilaitoksen lukuvuosittain laatiman opetussuunnitelmaan liitteenä. Kriisisuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Kriisisuunnitelmat käydään henkilöstön kanssa läpi lukukauden alussa. Kriisisuunnitelmia säilytetään sovitussa paikassa oppilaitoksessa. Poistumis- ja suojautumisharjoitus tehdään koululla lukuvuosittain. Henkilökunnan turvallisuuskoulutus ja palotarkastus tehdään joka toinen vuosi. 3. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi:

19 (24) opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet, yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa, opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys, sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi sekä tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) Oppilaitosyhteisön tai opiskelijoiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Oppilaitoksessa opiskeluhuolto on kaikkien siellä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu oppilaitoksen hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. Opiskelijan omat toivomukset on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Alaikäisellä tai vajaavaltaisella on oikeus kieltää huoltajaa tai muuta laillista edustajaa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn ja saamasta häntä koskevia tietoja. Kieltoon on oltava painava syy, jos ei selvästi vastoin opiskelijan etua. Arvion edun vastaisuudesta tekee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä lastaan käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Opiskelijan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita voi käsitellä opiskelijan suostumuksella monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella opiskelijan asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot oppilashuoltokertomukseen. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittavat yhteistyö Opiskeluhuollon toimijat ja niiden reusrssit ja toimintatavat on kuvattu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

20 (24) Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan suostumusta. Ennen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista tulee koollekutsujan sopia opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa asiantuntijaryhmän kokoonpanosta. Oppilaitos määrittelee itse oppilaitoskohtaisen toimintakulttuurin. Se voi olla mm. konsultaatioajan järjestämistä opettajille. Opettaja voi myös suoraan olla yhteydessä asiantuntijoihin ryhmän kokoamiseksi. Asiantuntijaryhmä kootaan (opettaja tai muu opiskelijahuollon jäsen, jolle asia kuuluu) kun tarvitaan moniammatillista näkökulmaa ja osaamista opiskelijan tuen varmistamiseksi. Opiskelija ja huoltajat voivat olla läsnä tai opiskelijalta/huoltajilta tulee olla suostumus asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Vastuuhenkilö (koolle kutsuja) tiedottaa opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat ja sovitut järjestelyt tarvittaville henkilöille, esim. rehtorille. Koolle kutsu tulee olla kirjattuna oppilaitoksen sopimalla tavalla (helmiviesti). Monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksen aluksi hankitaan opiskelijan/huoltajan kirjallinen suostumus tapaamiselle ja läsnäolijoille. ASIANTUNTIJARYHMÄ Kokoontuminen ja kokoonpano Tehtävät Kirjaaminen Muuta huomioitavaa kokoontuu tapauskohtaisesti kokoonpano vaihtelee riippuen käsiteltävän opiskelijan/opis kelijaryhmän asiasta mahdollisuuksi en mukaan opiskelija itse ja huoltaja ne opiskelijahuollo n/opetuksen työntekijät, jotka ovat saaneet luvan ja joiden tehtäviin ensisijaisesti kuuluu käsiteltävän asian hoitaminen asian käsittelyyn on mahdollista pyytää neuvoa ja Yksittäisen opiskelijan/opetusryh män tuen tarpeen selvittäminen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen. Prosessi Opiskelijan asian hoitaakseen ottanut työntekijä (opettaja/opiskelijahu ollon työntekijä) on yhteydessä opiskelijaan ja huoltajaan, kertoo huolestaan ja pyytää lupaa asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Opiskelijalle ja huoltajalle tarjotaan mahdollisuus olla paikalla asian käsittelyssä. Asiaa hoitavalla työntekijällä on Ryhmä valitsee keskuudestaan kirjaajan, joka kirjaa sovitut asiat kunnan word-pohjaiseen oppilashuoltoker -tomukseen. Oppilashuoltokert omukseen saa tutustua työntekijä, joka on osallistunut asian käsittelyyn. Oppilashuoltokert omus säilytetään paperiversiona koulun arkistossa. Yksittäisistä opiskelijan oppilashuoltokerto -muksista muodostuu opiskelijan oppilashuoltorekisteri Oppilaitoksen rehtori vastaa koulun oppilashuoltorekisteristä. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä lastaan käyttämästä opiskelijahuollon palveluja. Opiskelijalla on oikeus kieltää huoltajaa osallistumasta asiansa käsittelyyn, jos syy on painava. Arvion tekee sos. ja terv.alan ammatihenkilö. Asiaa hoitavalla työntekijällä on seuraavat tiedot, jos huoltaja/opiskelija ei ole itse paikalla: opiskelijan

21 (24) konsultaatiota asiantuntijoilta mahdollisesti muita asiantuntijoita ja opiskelijan kanssa työskenteleviä henkilöitä opiskelijan ja alaikäisellä huoltajan suullinen lupa tai allekirjoitettu suostumuslomake opiskelijan asian käsittelyyn. Työntekijä kutsuu työryhmän koolle. Paikalla ovat ne asiantuntijat, joiden läsnäoloon opiskelija ja huoltaja ovat antaneet suostumuksensa. hoidollinen tilanne: mahdollinen hoitava ja tutkiva taho ja opiskelijan saamat hoidolliset palvelut, terapiat, lääkitykset viimeisimmät asiantuntijalausu nnot perusturvan antama tuki opiskelijalle/perh eelle Konsultointi Oppilaitoksen yksilöllisen opiskeluhuollon keskeinen työmuoto on myös konsultointi, jolloin opettaja/huolen kantaja voi suoraan keskustella opiskelijan tilanteesta opiskelijahuollon työntekijän kanssa. OPISKELIJAHUOLL ON TYÖNTEKIJÄN KONSULTOINTI Kokoontuminen ja kokoonpano Tehtävät Kirjaaminen Säännöllisesti, etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti yksittäiset opetuksen/opiskel ijahuollon työntekijät keskenään Opettajan on mahdollista konsultoida opiskelijahuol lon työntekijää/m uuta asiantuntijaa asiassa, joka koskee opiskelijaryh män tai yksittäisen opiskelijan terveydentila a/hyvinvointia. Konsultointi tehdään työntekijöide n keskenään sopimalla ajalla. Oppilaitoksella ei kirjaamisvelvoitett a ellei sovita suunnitelmallisist a jatkotoimenpiteist ä.

22 (24) Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa Nivelvaiheissa eri opiskeluhuollon tahojen tehtävänä on tukea opiskelijan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumista. Nivelvaiheet ovat siirtymisessä esiopetuksesta alkuopetukseen, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toiselle asteelle. Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on alueellisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen luominen koulujen ja oppilaitosten kesken. Kirkkonummen kunnassa on käytössä nivelvaihemallit, joista selviää eri ammattilaisten tehtävät ja työjärjestys koulupolun nivelvaiheissa. Nivelvaiheissa huolehditaan sekä opetuksen että opiskeluhuollon järjestämiseksi tarvittavien tietojen siirtämisestä. Siirryttäessä peruskoulusta lukiokoulutukseen tehdään yhteistyötä opiskelijan ja huoltajan kanssa. Opiskelijan yksilökohtaiset tarpeet huomioiden opiskeluhuolto tukee opiskelijaa jatko-opintoihin suuntautumisessa. Opinto-ohjaajat työskentelevät opiskelijoiden kanssa lukio-opintojen etenemisessä ja valmentamisessa jatko-opintoihin. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Kirkkonummen kunta ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen oppilashuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskelijahuollossa laadittavat oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Oppilashuollon esimies toimii rekisterin vastuuhenkilönä ja määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa Kokonaisvastuu nuoren sairauden hoidosta ja lääkkeiden annosta on aina nuorella ja vanhemmilla. Nuoren ja hänen vanhempiensa tehtävänä on kertoa oppilaitoksessa sairaudestaan ja sen hoidosta.. Nuoren sairaus saattaa vaatia erityistoimenpiteitä, mutta erityisjärjestelyt on aina sovittava tapauskohtaisesti kodin ja oppilaitoksen yhteisymmärryksessä. Kun nuorella on vakava tai pitkäaikainen sairaus, on mahdollista järjestää hoitoneuvottelu, johon osallistuvat henkilöt kootaan tapauskohtaisesti opiskelijan toiveen ja tarpeen mukaisesti. Hoitoneuvottelussa selvitetään nuoren selviytymistä ja hänen mahdollisesti vaatimiaan

23 (24) erityisjärjestelyjä sekä kirjataan hoitoneuvottelussa sovitut asiat. Hoitoneuvotteluun pyydetään mukaan terveydenhoitaja ja tarvittaessa lääkäri. Hoitoneuvottelu sovitaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun nuorella on todettu vakava tai pitkäaikainen sairaus, joka vaikuttaa nuoren vointiin. Hoitoneuvottelua voi ehdottaa myös oppilaitoksen henkilöstö kun nuoren voinnissa ja jaksamisessa tapahtuu havaittavia muutoksia. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on velvollisuus auttaa parhaan kykynsä mukaan, jos nuorella on hätätilanne kuten epilepsiakohtaus, insuliinishokki tai vakava allerginen reaktio. Todistus erityisruokavalion tarpeesta -lomake on päivitetty vastaamaan valtakunnallista allergiaohjelmaa, joka korostaa terveyden tukemista. Pysyvistä erityisruokavalioista, kuten keliakiaruokavaliosta ja diabeetikon ruokavaliosta sekä vaikeista ruoka-allergioista, täytetään todistus erityisruokavalion tarpeesta ruokailua varten. Lomake toimitetaan terveydenhoitajan kautta koulukeittiöön. Kansallisen Allergiaohjelman mukaisesti lieviä oireita (ohimenevä suun kutina tai kirvely tai ihon punoitus) aiheuttavia ruoka-aineita ei tule enää hoitaa välttämisellä vaan altistamalla ja vähitellen siedättämällä. Näin ollen lievistä allergiaa aiheuttavista ruoka-aineista ei enää laadita välttötodistusta. Uskonnollisista ja eettisistä ruokarajoituksista vanhemmat ilmoittavat erillisellä lomakkeella suoraan koulukeittiöön. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille. Terveydenhoitajat tapaavat opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan sairausvastaanoton merkeissä, tarvittaessa opiskelijat voivat käyttää myös terveysasemien palveluita. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tehdään yhteistyötä myös muiden hoitotahojen kanssa sekä ohjataan asiakkaita mielenterveys-, päihde- että seksuaaliterveyspalveluihin. Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi ja nuorisotoimi) Opiskeluhuollon keskeisistä yhteistyötahoista nuorisotoimi, nuorten hyvinvointiasema ja lastensuojelu on kuvattu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Erikoissairaanhoidossa tehdään opiskelijoille neurologisia ja neuropsykologisia jatkotutkimuksia perusterveydenhuollon lääkärin lähetteellä. Sairaalan foniatrit ja puheterapeutit tekevät myös tarvittaessa tutkimuksia ja antavat lausuntoja koulunkäynnin ja opetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tunne-elämän tutkimus ja hoidon tarpeen arviointi sekä hoito tapahtuvat Jorvin nuorisopsykiatrisella poliklinikalla ja Jorvin sairaalan nuorisopsykiatrian osastoilla. Nuorisopsykiatrisen hoidon piiriin pääseminen edellyttää lääkärin arviointia ja lähetettä.

24 (24) Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä palvelee lapsia ja nuoria perusopetusikäisistä aina nuoriin aikuisiin asti. Ryhmän tavoitteena on tarjota lisäapua lapsen ja nuoren tilanteen selvittelyssä silloin, kun 1) lapsi tai nuori tarvitsee lisätutkimuksia perusturvassa tai erikoissairaanhoidossa 2) erikoissairaanhoidon palautteita on tarve käsitellä moniammatillisesti 3) lapsen tai nuoren kokonaistilanne vaatii hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kuntoutustyöryhmässä on edustus seuraavista ammattiryhmistä ja alueista.: lääkäri, puheterapia, fysioterapia, lastensuojelu ja oppilashuolto. Keskeistä oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa toteutettavassa yhteistyössä on varmistaa opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen. Opiskelijalla, huoltajilla ja jokaisella opiskelijaa tukevalla taholla on selkeä kuva siitä, miten ja kenen kanssa opiskelijan asioita edistetään. Toimivan yhteistyön lähtökohtana on opiskelijan, perheen ja toimijoiden keskinäinen arvostus. Yhteistyötä toteutetaan dialogisin keinoin. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Opiskelijahuollon toimijat ja niiden toimintaperiaatteet on kuvattu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Yksittäistä opiskelijaa koskevassa opiskeluhuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilaitoksen ulkopuolisia tahoja tai opiskelijan läheisiä. Tällaisia koulun ulkopuolisia tahoja voivat olla mm. erikoissairaanhoito ja lastensuojelu. Opiskelijan/huoltajan kirjallinen suostumus pyydetään opiskeluhuollolliseen työhön laadittua lomaketta käyttäen. Opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen kannalta on tärkeää jakaa tietoa huoltajien ja niiden toimijoiden kanssa, jotka tukevat opiskelijan kasvua, kehitystä ja oppimista. Mikäli opiskelijaa tuetaan oppilaitoksen ulkopuolisten toimijoiden taholta (esim. lastensuojelu, erikoissairaanhoito), yhteistyön ja tiedon jakamisessa on hyvä hyödyntää mm. verkostotapaamisia kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Tarkoituksena on koota opiskelijan tukemisen kannalta keskeiset toimijat yhteen. Näin voidaan välttää mm. päällekkäisiä tukitoimia ja suunnitella opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimet hänen tukemisekseen. Keskeistä on sopia yhdessä työnjaosta jatkotoimenpiteiden suhteen sekä seuraava tapaaminen seurannan varmistamiseksi. Verkostotapaamisten koollekutsumisen työnjaosta sovitaan oppilaitoksen opiskelijan asioissa kootun monialaisen asiantuntijaryhmän kesken. Oppilaitos tekee yhteistyötä poliisin kanssa tarpeen mukaisesti tilanteissa, joissa opiskelijan turvallisuus on vaarantunut. Yhteistyötä ohjaavat oppilaitoksen toimintaohjeet äkillisessä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Kuvaus Porkkalan lukion opiskelijahuollollisesta yhteistyöstä ulkopuolisten toimijoiden kanssa on raportoitu oppilaitoksen lukuvuosittain laatimassa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. 4. YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassa kuvataan opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa, opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden