AKU-Pirkanmaa 1 (17) AKU- Pirkanmaa Työsuunnitelma Seppo Soimakallio Anne-Maarit Selinummi Alueellinen kuvantamiskeskus PSHP
AKU-Pirkanmaa 2 (17) Sisällysluettelo 1. Tausta...3 2. Tavoite...5 3. Toteutus...6 3.1. Laitehankinnat...6 3.2 Kunnat...7 3.3 Ohjaus- ja johtoryhmä...7 3.4 Projektiryhmä...7 3.5 Selvitystyöt, syksy 2006...8 3.5.1 Digitointi: kuvaaminen ja kuvien jakelu...8 3.5.2 Tietoliikenne...9 3.5.3 Kuvausprosessi...10 3.5.4 Tietoturva ja suostumuksenhallinta...12 3.5.5 Arkisto...13 3.5.6 Kustannukset...13 3.5.7 Asiakastyytyväisyys...14 3.6 Selvitystyö projektin lopussa...16 3.7 Raportointi...16 4. Projektin rajaus...17
AKU-Pirkanmaa 3 (17) AKU-PIRKANMAA PROJEKTIN TYÖSUUNNITELMA 1. Tausta Kuvantamisella (radiologiset tutkimukset) on keskeinen asema potilaan hoitoketjussa tänä päivänä. Kansanterveyslain myötä terveyskeskukset lähes poikkeuksetta varustettiin myös röntgentutkimuslaitteilla. Tutkimuksia on tehty paljon terveyskeskuksissa ja koko Suomessa enemmän väestöön suhteutettuna kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2000 tehtiin noin 4,1 miljoonaa röntgentutkimusta (Hakanen). Kuvaukset puolestaan aiheuttavat kustannuksia. Vaikka röntgentutkimustoimintaa säätelevät säteilylaki ja asetus, tehdään tutkimuksia puutteellisin perustein ja toistetaan tarpeettomasti eri syistä johtuen. Tutkimusten määrä vaihtelee eri puolilla maata ja sen on todettu korreloivan vastaanottokäynteihin. Sairaalassa toisaalta uusitaan paljon aikaisempia tutkimuksia, joko niiden puuttumisen tai laadun vuoksi (Vesala 1999). Digitaalinen kuvantaminen mahdollistaa kuvanlaadun parantamisen ja myös kuvien elektronisen taltioinnin ja siirron. Nämä seikat puolestaan mahdollistavat konsultoinnin, arkistoinnin sekä lausunnot eri paikkakunnillakin. Kuva löytyy sieltä, missä sen pitää ollakin. Itä- Suomessa on selvitetty terveyskeskusten röntgentoiminnan tuotantomahdollisuuksia ja kustannushyöty pienissä yksiköissä on huonoin (Vesala 2003). Keski-Suomessa puolestaan on tutkittu röntgenyksiköiden vähentämisen aiheuttamia muutoksia eri tahoille (Lantto 2002). Pirkanmaalla on selvitetty tutkimusten kustannuksia ja toimintamalleja (Lääperi 1996, Jääskeläinen 2002, Lehtisalo 2004).
AKU-Pirkanmaa 4 (17) Kansallinen terveyshanke edellyttää hoitoketjujen toimimista, joista esimerkkinä on jo käytössä oleva hoitotakuu. Toisaalta edellytetään laboratorio ja kuvantamistoiminnoissa huomattavia kustannussäätöjä jopa organisaatiomalleja muuttaen. Yhtenä vaihtoehtona on ehdotettu liikelaitostamista. Kuvantaminen liittyy olennaisesti potilaiden diagnostiikkaan ja jonot siellä voivat estää hoitotakuun toteutumista. Tämän vuoksi osana hoitoketjua edellytetään toiminnan tehostumista ja säästöjä jotka voidaan pitkällä tähtäyksellä toteuttaa toiminnan digitoimisella ja toimintojen yhdistämisellä. Tällä hetkellä vaikea ongelma on tietojärjestelmien yhdistäminen, tietosuojakysymykset sekä elektroninen potilaskertomus. Tällä hetkellä ei ole valtakunnallista pitkäaikaisarkistoa eikä koko valtakunnassa toimivaa yhtenäistä tietojärjestelmää, joita tarvitaan pitkän tähtäimen toiminnassa. Kuvaliikenne on teknisesti hoidettavissa helposti yhteisen Dicom-standardin ansiosta. Jotta alueellisesti ollaan tasa-arvoisia, tarvitaan investointeja toiminnan digitoimiseksi. Kuitenkin on tarkkaan laskettava, mikä toiminta on taloudellisesti edullista koska investointikulut ovat kuitenkin pienille yksiköille ja kunnille korkeat ja taloudellinen todellinen hyöty filmittömästä ja paperittomasta järjestelmästä saadaan vasta 4-5 vuoden kuluttua. Liikelaitosmallia tarjotaan yhtenä vaihtoehtona toiminnan järjestämiseksi. Liikelaitos toimiessaankin on sairaanhoitopiiriin tiukasti kuuluva, mutta oman johtokunnan ansiosta myös helpommin toimintaan sopeutuva. Liikelaitoksella on mahdollisuus tarjota erilaisia palveluja ja myös omistaa esimerkiksi terveyskeskuksen koko röntgentoiminta. Kun kustannuksia arvioidaan, on tärkeä tietää, mikä palvelumuoto on edullisin ja vastaa myös toiminnan osalta parhaiten terveyskeskuksen potilaiden ja sairaaloiden tarpeita.
AKU-Pirkanmaa 5 (17) 2. Tavoite Hankkeen tavoitteena on selvittää kuvantamisen liikelaitoksen (AKU) mahdollistamien erilaisten palvelumallien soveltuvuus tehokkaan hoitoketjun toteuttamiseksi tarkasteltuna palveluita alueen, potilaan ja talouden näkökulmasta. Liikelaitoksen mahdollistamat yllämainitut palvelumallit ovat: Terveys- Keskus 1 Terveyskeskus 2 AKU 3 AKU Terveys- Keskus 4 Valtakunnan arkisto 1. Terveyskeskus digitoi oman kuvantuotantojärjestelmänsä ja tarvitsee siihen arkistopalveluja, joita liikelaitos tarjoaa. Arkistopalvelut sisältävät silloin kuvien säilytyksen myös pitkäaikaisarkistossa. 2. Terveyskeskus digitoi oman toimintansa ja liikelaitos tarjoaa terveyskeskuksen omistamilla tiloilla ja laitteilla radiologin konsultaatiopalvelut sekä kuvien arkistoinnin.
AKU-Pirkanmaa 6 (17) 3. Liikelaitos tuottaa röntgenpalvelut ja arkistoinnin terveyskeskukselle maksaen tiloista, laitteista ja henkilöstön työvoimapanoksesta yhteisesti sovitun korvauksen. 4. Vertailuna käytetään aiemmin digitalisoitua terveyskeskuksen röntgenyksikköä, joka toimii täysin itsenäisesti. 3. Toteutus 3.1. Laitehankinnat Hankkeen toteuttaminen vaatii terveyskeskuksilta digitaalista toimintatapaa. Digitalisointi vaatii terveyskeskusten röntgenlaitekannan uusimista, koska käytössä olevat laitteet ovat niin vanhoja että niiden päivittäminen digitaalisiksi ei ole mahdollista. Laitehankinta on toteutettu AKU:n ja terveyskeskusten yhteisenä hankkeena, jolloin AKU on tarjonnut terveyskeskuksille asiantuntemusta teknisissä ja itse hankintaprosessiin liittyvissä asioissa. Laitehankinnassa on ollut mukana myös terveyskeskuksia, jotka eivät ole mukana AKU- Pirkanmaa hankkeessa Kuvauslaitehankinnasta on pidetty tarjouskilpailu kesän 2006 aikana, joka ratkesi Oriola Oy:n hyväksi. Digitalisointiin kiinteänä osana kuuluvan levykuvantajärjestelmän tarjouskilpailu tullaan viemään loppuun syksyn 2006 aikana, jolloin terveyskeskusten on tarkoitus olla valmiita siirtymään digitaaliseen toimintatapaan vuoden 2007 alusta.
AKU-Pirkanmaa 7 (17) 3.2 Kunnat Hankkeeseen mukaan pyydetyt kunnat ovat: Malli 1 Virrat Malli 2 Ruovesi Malli 3 Orivesi Malli 4 Lempäälä 3.3 Ohjaus- ja johtoryhmä AKU-Pirkanmaa hankkeelle on nimetty johtoryhmä johon kuuluvat toimitusjohtaja Väinö Turjanmaa ja vastuualuejohtaja Seppo SoimakallioPSHP:n Alueellisesta kuvantamiskeskuksesta, kunnanjohtaja Markku Raiskinmäki Ruoveden kunnasta, kaupunginjohtaja Pauli Ihamäki Toijalan kaupungista, ylilääkäri Kalevi Saloranta Virtain terveyskeskuksesta sekä ylilääkäri Sari Mäkinen Oriveden terveyskeskuksesta. Johtoryhmä toimii projektin ohjaus- ja seurantaryhmänä, sekä johtaa projektiryhmän toimintaa. Johtoryhmän toiminta perustuu kokouksiin joita pidetään tarpeen mukaan kerran kuukaudessa tai harvemmin. 3.4 Projektiryhmä Hankkeen varsinaisesta toteutuksesta vastaa johtoryhmän nimeämä projektiryhmä, johon kuuluvat projektipäällikkönä toimiva vastuualuejohtaja Seppo Soimakallio ja sairaalainsinööri Anne-Maarit Selinummi, PACS/RIS-hoitaja Tero Lehtonen Alueellisesta kuvantamiskeskuksesta, tietojärjestelmäpäällikkö Antti Jokela ja sairaalainsinööri Juha Aalto PSHP:stä, ylilääkäri Sari Mäkinen
AKU-Pirkanmaa 8 (17) Oriveden terveyskeskuksesta ja rtg-hoitaja Riitta Salunen Ruoveden terveyskeskuksesta. Projektiryhmän kokouksiin voidaan myös tarvittaessa kutsua eri alojen asiantuntijoita. Projektiryhmä hoitaa hankkeen käytännön selvitystyöt ja niiden organisoimisen. Projektiryhmä raportoi johtoryhmälle sekä valmistelee raportit STM:lle. 3.5 Selvitystyöt, syksy 2006 Projekti sisältää useita huomattavia toiminnan muutoksia, jotka vaikuttavat sekä käytännön työhön, että myös potilaisiin. Tämän vuoksi suoritetaan selvitystyöt sekä ennen projektin varsinaista käynnistämistä että välittömästi projektin lopettamisen jälkeen. Näin ollen ensimmäinen selvitystyö ajoittuu syksyyn 2006 ja loppuselvitystyö vuoden 2007 2008 vaihteeseen. Selvitystyössä tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. 3.5.1 Digitointi: kuvaaminen ja kuvien jakelu Tällä hetkellä työsuunnitelmaa tehtäessä terveyskeskukset ovat vielä analogisia ja tulostus perustuu filmitulostukseen. Kuitenkin projekti edellyttää digitalisointia, kuvan toteuttamista digitaalisessa muodossa, kuvansiirron mahdollisuutta sekä arkistointia digitaalisessa muodossa. Tämä tulee olemaan myös valtakunnallinen käytännön tulevaisuus kansallisen terveyshankkeen arkistoinnin osana. Digitoinnin toteuttamiseksi tarvitaan digitaaliset kasetit, niiden lukijalaitteet sekä taltiointi ja jakelu, joiden hankintaprosessi on parhaillaan käynnissä (luku 3.1) Hankinta tulee liittymään myös laiteasennuksiin, koska laitteiden säädöt on tehtävä digitaalikuvantamisen mukaan, muuten kasetit ovat entisen kaltaisia, eikä muita muutoksia tarvita. Digitaalisten
AKU-Pirkanmaa 9 (17) kuvien tulkinta tapahtuu monitorilta ja selvitystyössä varmistetaan käytettävissä olevien monitorien tila. Myös koulutusta digitaalikuvien tulkintaan ja arviointiin sekä laatukriteereihin tarvitaan. Laitetoimittajat suorittavat siitä suurimman osan, mutta tarpeen vaatiessa Alueellisen kuvantamiskeskus voi sitä myös täydentää. Tulostuslaitteissa on paikallinen muistikapasiteetti, jota voidaan hyödyntää useiden kuukausien ajan ja vasta sen jälkeen on välttämätöntä kuvia arkistoida. Kuitenkin käytännössä on järkevintä kuvat myös lähettää AKU:n pitkäaikaisarkistoon. Tämä on tärkeä kuvamateriaalin luomiseksi sekä potilaiden jatkohoidon kannalta. Selvitystyöt: kuvauslaitteet kuvauskäytännöistä ja kuvausarvoista kuvien jakelu (digitaalisuus) monitorit. Vastuu: laitetoimittajat ja AKU 3.5.2 Tietoliikenne Digitaalikuvan yksi huomattava etu on tiedonsiirron mahdollistaminen nopeasti. Tietoa voidaan siirtää talon sisällä eri lääkäreiden vastaanottopisteisiin sekä ulos naapuriterveyskeskuksiin tai - sairaaloihin. Lisäksi tärkeä asia on tiedonsiirto arkistoon. Tulevaisuudessa, kun valtakunnallinen hanke on toteutettu, kuvia voidaan tarvita eri puolilla Suomea, jolloin niiden lähettäminen ja vastaanottaminen on oltava mahdollista kaikissa yksiköissä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on tärkeää selvittää tietoliikenneyhteydet ensinnäkin terveyskeskuksen sisällä ja siitä
AKU-Pirkanmaa 10 (17) ulospäin koko Pirkanmaan alueella. Ensisijaisesti tässä yhteydessä on syytä varmistaa kapasiteetti ja varayhteydet ongelmien sattuessa. Selvitystyössä tarvitaan tietoliikenneasiantuntijoita sekä terveyskeskuksen sijaintikunnan edustajia. Selvitystyöt: tietoliikenneyhteydet - kuntien sisällä - naapurikuntien välillä - TAYS Vastuu: kuntien edustajat tietoliikenne asiantuntijat (TIO?) 3.5.3 Kuvausprosessi Terveyskeskuksissa on jokaisessa omat tietojärjestelmänsä siten, että Orivedellä ja Ruovedellä on Mediatri ja Virroilla Effica. Tarkoituksena on, että oman tietojärjestelmän kautta pääsee suoraan kuviin ja lausuntoihin. Kuitenkin järjestelmien yhteensovittaminen ja toiminnallisuus vaativat tarkat selvitykset. Tässä tarvitaan laitetoimittajien yhteistyötä niin PACS:n, RIS:n kuin terveyskeskusten tietojärjestelmien osalta. Myös AKU:ssa asioita on selvitettävä erityisesti PACS:n ja RIS:n osalta on otettava selvää miten muissa yksiköissä otetut kuvat saadaan kansioitua arkistoon, ja toisaalta miten RIS:n kautta voidaan sanelut toteuttaa terveyskeskuksen järjestelmään. Samassa yhteydessä voidaan myös selvittää, tarvitaanko mitään tiedonsiirtoon liittyviä osioita mukaan.
AKU-Pirkanmaa 11 (17) Käytännön kuvausasiat alkavat lähetteen teolla, joka tehdään oman terveyskeskuksen tietojärjestelmään, josta se siirtyy röntgenyksikköön. Näin voidaan suorittaa kuvaus ohjeiden mukaan digitaalisessa muodossa. Kun kuvat on saatu, ne ovat aluksi terveyskeskuksen muistilla, jossa ne voidaan paikallisesti sanella työasemalta tai lähettää saneltavaksi ulkopuolelle. Se, miten ulkopuolella tehtävä sanelu saadaan terveyskeskuksen tietojärjestelmään, on selvitettävä, jotta prosessi saadaan kokonaisuudessaan digitaaliseksi, eikä faxia tai muita perinteisempiä menetelmiä tarvitse enää käyttää. Myös on selvitettävä, kuka sanelut kirjoittaa. Onko se tapahtumassa terveyskeskuksessa, AKU:ssa vai lääkärin omasta toimesta. Käytännön selvitystyö edellyttää koko ketjun tarkastelua lähetteen rakentamisesta lausunnon saamiseen sitä pyytävälle henkilölle. Myös tärkeä asia on ultraäänitutkimusten suorittaminen, joka tapahtuu terveyskeskuksessa. Myös ultraäänilaitteiden pitäisi olla digitaalisesti liitettäviä jossakin vaiheessa. Aluksi kuvat voidaan tehdä ja taltioida perinteisesti, mutta tavoite on että myös ne ovat digitaalisessa muodossa ja arkistoituna. Ultraäänitutkimuksen tekeminen edellyttää paikan päälle lääkäriä, joka voi ne sitten sanella. Selvitystyötä tarvitaan eri järjestelmien yhteensopivuuteen sekä työn organisointiin terveyskeskuksessa ja AKU:ssa. Tämän vuoksi tarvitaan selkeät vuokaaviot jokaisesta yksiköstä toiminnan osalta. Selvitystyöt: työnkulku tällä hetkellä vuokaaviot järjestelmien yhteensopivuus - Effica, Mediatri Commit - kuvat (tk:t Agfa-PACS) palveluiden toteutus - lausunnot
AKU-Pirkanmaa 12 (17) - UÄ-kuvaukset Vastuut: Riitta Salunen (vuokaaviot) laitetoimittajat, PACS-hoitajat (yhteensopivuus) Seppo Soimakallio Anne-Maarit Selinummi ja tk-ylilääkärit (palvelut) 3.5.4 Tietoturva ja suostumuksenhallinta Tietoturvalla tässä yhteydessä ymmärretään hyvin laajasti potilastietojen arkistointiin ja käsittelyyn liittyviä asioita, kuten tietojärjestelmiin sisään kirjautuminen, oikeus selata tietoja, tehdä merkintöjä potilastietoihin jne. Suostumuksenhallinnalla tarkoitetaan potilaan antaman suostumuksen pyytämistä ja kirjaamista tietojärjestelmiin kirjaamista. Tieturvaan ja suostumuksen hallintaan liittyy olennaisesti myös niiden valvonta ja sen toteutus. Selvitystyöt: Tietoturvavaatimukset (laki) Suostumuksenhallinta (laki) Tietoturvan ja suostumuksenhallintaan sopivat atk-ratkaisut Vastuut: Pentti Tyynelä (laki) Väinö Turjanmaa ja Pentti Tyynelä (tietoturvaan ja suostumuksenhallintaan sopivat ohjelmistot)
AKU-Pirkanmaa 13 (17) 3.5.5 Arkisto Arkistoratkaisun valitseminen on yksi keskeisimmistä selvitystyön osista. Miten saadaan ratkaistua kuvien siirtyminen arkistoon eri yksiköistä, niiden säilyttäminen sekä siirto takaisin terveyskeskukseen tai mahdolliseen jatkohoitopaikkaan katseltaviksi. Arkistoratkaisu voi olla sisäinen digitaalikasettien lukijaan liittyvä, tai AKU:n sairaanhoitopiirin alueella tarjoama arkistopalvelu. Arkistoilla on yhteys toisiinsa, ja AKU:n arkistosta on yhteys valtakunnalliseen pitkäaikaisarkistoon. Arkistointiin liittyvät salassapitoasiat, logitiedoston toteutus sekä arkiston käyttö ja vastuuasiat Ja niiden kustannukset kuuluvat myös selvitettäviin asioihin. Selvitystyössä tarvitaan asiantuntija-apua niin laitetoimittajilta kuin tietosuoja-asioista vastaavilta henkilöiltä. Lisäksi on varmistettava, että kaikkien arkistojen kapasiteetti on riittävä tutkimusten saamiselle ja löytämiselle. Selvitystyöt: arkiston tekniset, taloudelliset, ja juridiset vaatimukset Vastuut: Pentti Tyynelä (laki ja tietosuoja) Juha Aalto (tekniikka) Antti Jokela ( ATJ/ tietojärjestelmät/ TAYS) Riitta Hakola-Rantanen ja Anne-Maarit Selinummi (kustannukset) 3.5.6 Kustannukset
AKU-Pirkanmaa 14 (17) AKU:n sädediagnostiikassa on tehty vuoden 2005 2006 aikana kustannuslaskenta Ecomed IC-ohjelmaa käyttäen. On perusteltua toteuttaa samalla menetelmällä myös kustannusten laskenta terveyskeskuksissa, jotta hinnat saadaan vertailukelpoisiksi ja todellisiksi. Tämä on myös välttämätön tulevaisuudessa kuluttajaviranomaisia varten, jotka tulevat tarkistamaan hinnoittelun. Kustannuslaskennassa on mukaan otettava investoinnit ja niiden poistot, tilaratkaisut, tarvikeratkaisut, henkilöstö sekä erilaiset juoksevat kulut mukaan on otettava myös jonkinasteinen vyörytys hallinnon osalta. Selvitystyö tehdään yhdessä projektin ja terveyskeskusten kanssa. Selvitystyössä tarvitaan talousasiantuntemusta. Selvitystyöt: AKU:n kustannukset -hinnoittelu kustannuslaskenta/tk:t Vastuut: Virtain kaupungin talouspäällikkö Marjatta Iivonen Anne-Maarit Selinummi 3.5.7 Asiakastyytyväisyys Tämän hetken toiminnan arviointi on välttämätön pohja tuloksen saamiseksi. Jonotusajat, kuvauskäytännöt, lausuntojen saaminen sekä niiden hyödyntäminen on selvitettävä myös asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaita ensisijaisesti ovat lääkärit, jotka pyytävät tutkimuksia, saavat niistä vastauksia ja hyödyntävät niitä potilashoitoon. Toiminnassa tulee melko huomattava muutos kuvien digitaalisen muutoksen ansioista. Kuvansaannin reaaliaikaisuus ja kuvan laatu vaikuttavat varmasti päätöksen tekoon, mutta myös konsultoinnit ja lausunnot. Myös lääkärit
AKU-Pirkanmaa 15 (17) itse antavat lausuntoja ja joutuvat tulkitsemaan kuvia monitorilta. Tämän vuoksi on selvitettävä heidän tyytyväisyytensä tämän hetken tilanteeseen ja projektin lopussa uuteen järjestelmään. Yhtälailla uudet käytännön järjestelyt tulevat vaikuttamaan myös potilaisiin. Potilaiden saama informaatio, odotusajat, ohjeet sekä kuvaustoiminnan toteutus selvitetään sekä miten menetellään kuvauksen jälkeen; odotusaika lääkärille, vastausten ja hoidon osalta tai jatkohoito jossakin muualla. Myös kuvien saatavuus digitaali-/perinteisessä muodossa sekä niiden säilytys on selvitettävä potilaiden ja lääkärikunnankin osalta. Selvitystyö tehdään alussa ja projektin lopussa ja siihen tarvitaan markkinatutkimusasiantuntijuutta. Kunnan kannalta saatavuus: päivystykset jne, laatu, kustannustehokkuus Selvitystyöt: ennen digitointia - lääkärit - toiminnan joustavuus - tutkimusten saatavuus (odotusajat) - kuvan tulkinta (itse/lausunnot) - tyytyväisyys laatuun - konsultaatiomahdollisuus (päivystys) - lähete - lausuntoliikenne aika, laatu, tyytyväisyys palvelukokonaisuuteen - potilaat - odotusajat -palvelu
AKU-Pirkanmaa 16 (17) -saatu info kuvista - vaikutus hoitoon sama digitoinnin jälkeen Vastuut: ulkopuolinen tutkija tk-ylilääkärit 3.6 Selvitystyö projektin lopussa Projektin lopussa on tehtävä vastaavat selvitystyöt kuin alussa ja verrattava tilannetta eri yksiköiden kesken. Vertailu tehdään vuoden 2007 lopussa tai 2008 alussa, jolloin vuoden aikana tapahtuneita muutoksia verrataan toiminnallisuuden, taloudellisuuden sekä lain velvoitteiden täyttymisen kannalta. Projektin tavoitteena on selvittää mahdollisimman edullinen ja toimiva ratkaisumalli 3.7 Raportointi Projektin väliraportti annetaan vuoden 2007 alussa. Raportissa selvitetään projektin sen hetkinen tilanne ja myös primaariselvitysten toteutus. annetaan projektin loputtua vuoden 2008 alussa. Siinä loppuarviointeja verrataan lähtötilanteeseen ja vedetään johtopäätökset eri mallien toimivuudesta ja taloudellisuudesta sekä suositellaan ministeriölle parasta osoitettavaa mallia jatkokehittämiseksi tai suositukseksi.
AKU-Pirkanmaa 17 (17) 4. Projektin rajaus Hankkeen ehtoihin kuuluu tiettyjä asioita. Hankkeessa voidaan käyttää asiantuntijapalveluita, järjestää koulutusta, ja käydä informoimassa projektista sekä huolehtia kokousjärjestelyistä ja niihin liittyvistä matkakustannuksista. Hankkeeseen EI KUULU käytännön toiminnan kuluja eikä laitehankintoja.