SEUROJEN PALLOLIITTO. Esitysmateriaali liittovaltuuston kokoukselle

Samankaltaiset tiedostot
SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE. Projektisuunnitelma

Huippu-urheilun verkostopäivät. Pekka Clewer

Suomalaisen jalkapallon kehityspäivät Marco Casagrande

SEUROJEN PALLOLIITTO. Ennakkomateriaali liittohallituksen ja -valtuuston kokouksiin

SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Stadin paras kasvattajaseura Toimintasuunnitelma vuosille

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Kaarinan Pojat ry. Vuoden Urheiluseura Seuraesittely LiikUn TJ-klubi POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS

Mielenkiintoiset kilpailut tuovat yleisöä ja tukevat pelaajien kehittymistä.

SEURATOIMINTA Olympiakomitean ja jäsenjärjestöjen yhteiset tavoitteet 2020-luvun seuratoiminnalle

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

SUOMEN PALLOLIITON POHJOIS-SUOMEN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

SUOMEN PALLOLIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Millainen FC Kangasala olisi jalkapalloseurana parhaimmillaan / unelmana vuoden 2017 lopulla Keskittyminen junioritoimintaan vaihtoehtoisena brändinä

Suomalaisen jalkapallon toimintastrategia. Suomalaisen jalkapallon toimintastrategia. piirin toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Lajiryhmät lajikohtainen operatiivinen toiminta kansallisella tasolla

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2012

Seurojen Palloliitto Tilannekatsaus Syksy 2018

Toimintasuunnitelma 2014

Liittovaltuuston työkokous Seurojen Palloliitto -kehitysohjelma

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

MEILAHDEN SEURAKUNTA. Hyväksytty seurakuntaneuvostossa ORGANISAATIORAKENNE V. 2011

Matkalla uuteen maakuntaan

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Suomen Palloliitto, liittohallitus Talenttivalmentajatuki

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 LAPIN LIIKUNTA RY

OLL:N YDINTOIMINTA-ALUEET

1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Seurojen Palloliitto Tilannekatsaus Seurojen ääni 2019

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Ringetteliiton alueiden sarjaseminaarit

minäkin voin osallistua ja edustaa! Kehitysvammaisten Tukiliiton uudistus Esittely - lyhyt versio

Kuntarakenneselvityksistä

PELAAJAKEHITYKSEN PÄÄVALINTA: PELAAJAN LAADUKAS ARKI. Palloliiton uusi strategia ja valmennuslinja vaikutus pelaajakehitykseen

Musan Salama. strategia

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille Petri Puronaho

Valmennuskeskuksen esittely Pelaajakehitys ja pelaajan polku uuden strategian valossa

Sovitut toimintatavat

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Suomen Palloliitto Seuraohjelma Seuraohjelmaworkshop Isännän Ääni seminaarit, kevät 2013

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Seuran arvio oman toimintansa nykytilasta

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

SEUROJEN PALLOLIITTO -KEHITYSHANKE

Porin seudun kuntarakenneselvitys

PALLOLIITON HELSINGIN PIIRI TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

Seurapäivien ryhmäkeskustelut Seurapäivät Veli-Tapio Kangasluoma

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Olympiakomitea ja Liikunnan aluejärjestöt YHDESSÄ ENEMMÄN. #YhdessäEnemmän #Liikunnanaluejärjestöt #SuomenOlympiakomitea. Aluepäivät 15.8.

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Mitä sääntömuutos käytännössä tarkoittaa?

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Seurafoorumi Tampere

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Tervetuloa pohjoisen kehitysryhmien yhteiskokoukseen Ouluun

Setlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus. Liittokokous Pentti Lemmetyinen

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut

Elinvoimainen seura Seuran hallitus johtaa vai on johdettavana?

Tampereen nuorisovaltuuston johtosääntö Suurkokouksessa

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Tavoite: Urheilijan tarpeiden huomioiminen Toimenpide Kumppanit Resurssit Mittari Aikataulu Aluetoiminnan ja - Valmennuksen

Seurojen PJ -foorumi, Mikkeli

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

Avaimet käytännön työlle

PARASTA KEHITTÄMISTÄ YHTEISTYÖLLÄ!

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Näin luet toimintasuunnitelmaa

JALKAPALLOSEUROJEN LAATUJÄRJESTELMÄ TYÖKALU SEURAN KEHITTÄMISEEN

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi , Kristiina Jokelainen

LIITE 3. Liittohallituksen esitys Toiminta- ja hallintomalliksi Ennakkomateriaali liittovaltuustolle

Transkriptio:

SEUROJEN PALLOLIITTO Esitysmateriaali liittovaltuuston kokoukselle

YLEISIÄ AJATUKSIA MUUTOKSESTA 2

YLEISIÄ AJATUKSIA MUUTOKSESTA MAAILMA MUUTTUU KAIKEN AIKAA, JA MYÖS JALKAPALLON TOIMINTAMALLIEN JA RAKENTEIDEN TULEE ELÄÄ AJASSA Maailma on kutistunut. Liikkuminen on helpottunut ja teknologia kehittynyt mahdollistaen toiminnan laadukkaan johtamisen ja palveluiden tehokkaan tuottamisen aiempaa keskitetymmin. Lajisisältö kehittyy kovaa vauhtia suuremmissa jalkapallomaissa. Vastaaminen tähän muita pienemmillä resursseilla vaatii kapean osaamisen tehokasta hyödyntämistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Harrastamisen kustannukset uhkaavat karata käsistä olosuhteiden ja valmennuksen laatua nostettaessa ja talkoopohjaisen toiminnan rapautuessa. Tätä voidaan jarruttaa järjestämällä toiminnot mahdollisimman tehokkaasti. Toiminnassa mukana olevat ovat aiempaa vaativampia. Toimintaa pyörittäviltä yhdistyksiltä odotetaan enenevissä määrin vastaavaa tekemisen ja johtamisen laatua kuin kaupallisilta organisaatioilta. Luottamustehtävät eivät houkuttele nuoria. Uudet sukupolvet vieroksuvat urheilujärjestöjen politikointia ja suhmurointia. Emme voi enää vain todeta tämän olleen aina näin. 4

YLEISIÄ AJATUKSIA MUUTOKSESTA VASTAKKAINASETTELUN SIJAAN MEIDÄN TULISI RAKENTAA LUOTTAMUSTA JA EDISTÄÄ YHTEISPELIÄ ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ Huippu- ja kilpaseura VS JA Kasvattajaja harrasteseura Kasvattaja- ja harrasteseurat ovat yhtä tärkeitä kuin huippu- ja kilpaseurat. Ilman laajaa ja laadukasta perustoimintaa ei voida synnyttää huippupelaajia. Seurojen tulisi hahmottaa oma roolinsa ja toteuttaa tätä laadukkaasti. Kaikkien ei ole mielekästä pyrkiä olemaan huippu- tai kilpaseura. Iso seura VS. JA Pieni seura Nuoren pelaajan on tärkeä saada harrastaa jalkapalloa lähellä kotia. Seuroja tarvitaan kaikkialla Suomessa, myös pieniä seuroja isommissa kaupungeissa. Seurojen olisi järkevä miettiä seurayhteistyötä tai jopa yhdistymisiä. Tämä edesauttaa laadukkaan toiminnan järjestämistä tehokkaasti. Helsinki VS. JA Muu Suomi Ei ole järkevää keskittää tekemistä Helsinkiin. Lajin kehittämisen kannalta on tärkeää hajauttaa tekeminen vaikka sen johtaminen tapahtuisikin keskitetysti. Urheiluseuroilla on mahdollisuus ottaa nykyistäkin laajempi rooli hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarina. Tämä edellyttää vahvaa alueellista läsnäoloa kaikkialla Suomessa. 5

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA 6

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA PROJEKTIN AIKANA KERÄTYISSÄ ODOTUKSISSA KOROSTUVAT TIETYT NÄKÖKULMAT, JOTKA ON HUOMIOITU EHDOTETUSSA TOIMINTAMALLISSA Yleiset odotukset toimintamallia kohtaan Toiminnan yhtenäisyys ympäri maata Laadukkaat ja modernit, tasalaatuiset palvelut Lähipalveluiden olemassa olo ja vahvistaminen Seurojen osaamisen hyödyntäminen Parhaiden käytänteiden jakaminen Virtaviivaisuus: päällekkäinen ja hallinnollinen tekeminen minimiin Selkeät päätösvalta- ja vastuusuhteet Henkilöiden riittävä osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen Eri osapuolten tarpeiden ja näkökulmien huomiominen Käytännössä oltava erillisten organisaatioiden sijaan: Yksi henkilöstö Yksi talous 7

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA ERILAISISTA ORGANISOITUMISMALLEISTA MAHDOLLISIKSI NOUSIVAT ALUELÄHTÖINEN JA TOIMINTALÄHTÖINEN ORGANISAATIO Aluelähtöinen organisaatio Toimintolähtöinen organisaatio Alue A Toim. 1 Toim. 2 Toim. 3... Alue A Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Alue B Alue B Alue C Alue C...... Alueet ensisijaisena johtamisulottuvuutena Alueella olevat resurssit raportoivat aluejohtajille, jotka raportoivat pääsihteerille Alueet tekevät lopulliset päätökset Toiminnot ensisijaisena johtamisulottuvuutena Alueilla olevat resurssit raportoivat valtakunnallisille toimintojen vetäjille, jotka raportoivat pääsihteerille Toiminnot tekevät lopulliset päätökset Alueella voi olla oma, toiminnot ylittävä, johtoryhmä Katsomme, että toimintolähtöinen organisaatio mahdollistaa selvästi aluelähtöistä organisaatiota paremmin strategian toteuttamisen ja myös projektissa eri tahoilta kerättyihin odotuksiin vastaamisen. 8

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA TOIMINTOLÄHTÖISESSÄ MALLISSA MYÖS ALUEULOTTUVUUDEN JOHTAMISELLA ON KESKEINEN ROOLI Pääsihteeri Tukitoiminnot Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3 Toiminto 4 Alue X... Alueiden rooli toissijaisena johtamisulottuvuutena Toimia lähellä seuroja niiden yhteyspisteenä Koordinoida alueen sisällä lähipalveluita ja toimintaa Tuoda esiin alueen erityispiirteet ja alueen seurojen tarpeet toiminnan kehittämisessä Toimintojen rooli ensisijaisena johtamisulottuvuutena Vastata laadukkaiden palveluiden tuottamisesta tasalaatuisesti kaikkialla Suomessa Varmistaa kriittisen osaamisen kohdentaminen vaikuttavasti pelaajen ja seurojen toimintaan Organisoida tukitoiminnot tehokkaasti Jatkuvasti kehittää osaamista, palveluita ja toimintamalleja 9

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA EHDOTUS TOIMINTOJAOSTA ON PITKÄLTI NYKYISEN KALTAINEN JOILLAIN TARKENNUKSILLA ALATOIMINTOIHIN Pääsihteeri Tukitoiminnot Ydintoiminnot Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailutoiminta Myynti, markkinointi ja viestintä Valmennus Seuratoiminnan kehittäminen Kilpailutoiminta Myynti Ydintoimintojen alatoiminnot Markkinointiviestintä Valmentajakoulutus Grassroots Erotuomaritoiminta Valmennuskeskukset Huippu -jalkapallo Jäsenpalvelut Viestintä ja vaikuttaminen Huippujalkapallon eteenpäin viemiseksi tulisi perustaa erillinen, alatoiminnot läpileikkaava, virtuaaliorganisaatio, johon kuuluu eri alatoimintojen erikoisosaajia. 10

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA ALUEJAKO PITÄISI TEHDÄ 4-5 ALUEEN POHJALTA Aluejakoa määritettäessä pitää varmistaa, että kullakin alueella on riittävä pelaaja- ja harrastajapohja, jotta palvelut voidaan organisoida järkevästi ja tuottaa tehokkaasti. Alueiden pitäisi myös olla pelaaja- ja harrastajapohjaltaan nykyiseen verrattuna enemmän samankokoisia, jotta organisaatiot voidaan rakentaa yhteneväisellä logiikalla. Organisaatiossa alueiden yli muodostuvien tiimien on oltava kokonsa puolesta tehokkaasti johdettavissa ja koordinoitavissa. Aluejaossa tulee huomioida mahdolliset alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi kielialueet. Katsomme, että 4-5 aluetta muodostaa toimivan pohjan aluerakenteelle. Jaettaessa resurssit tätä isommalle aluemäärälle on riski, että kaikille alueille ei voida turvata riittäviä resursseja laadukkaisiin palveluihin. 11

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA NÄKEMYKSEMME MUKAAN TOIMINTALÄHTÖINEN ORGANISAATIO OLISI MERKITTÄVÄ EDISTYSASKEL NYKYTILAAN NÄHDEN Yhtenä organisaationa toimiminen mahdollistaa toiminnan yhtenäisyyden: toimintatavat, palvelut, säännöt ja maksut. Yksi organisaatio, jossa ensisijainen päätösvalta- ja tulosvastuu määrittyy yksiselitteisesti toiminnon suunnassa mahdollistaa strategian tehokkaan toimeenpanon. Palveluiden laatu harppaa eteenpäin, kun toimintolähtöisyys sitoo tiettyyn toimintoon keskittyvän tiimin yhteen erikoistumaan, kehittymään ja kehittämään. Hallinnollista tekemistä ja ulkoistuksia voidaan koota yhteen ja tehostaa tukitoiminnoissa ja ydintoimintojen sisällä. Resursseja vapautuu seurojen tukemiseen ja lähipalveluihin. Huippu saa nykyistä parempaa tukea kaikkialla Suomessa, kun esimerkiksi pelaajakehityksen palveluketju nivotaan yhteen. Huippuosaajat pitää tuoda yhteen, muttei eristää omaksi erilliseksi yksikökseen. Seurojen osaaminen otetaan nykyistä määrätietoisemmin koko suomalaisen jalkapallon käyttöön resursoimalla niille tekemistä. Seurojen toinen toisilleen tarjoamat palvelut lähentävät seuroja toisiinsa. 12

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA JALKAPALLON KEHITTÄMINEN MEIDÄN KAIKKIEN HYVÄKSI EDELLYTTÄÄ RESURSSIEN ROHKEAA KOHDENTAMISTA TASAJAON SIJAAN Perustoiminta Huipputoiminta Ydintoiminnot, esim. pelaajakehitys Perustoiminta 2 Huipputoiminta 3 1 Tehostetaan tuki- ja hallinnollisia toimintoja 2 Kohdennetaan resursseja suhteellisesti nykyistä enemmän huipputoimintaan menestymiseksi ja lajin kehittämiseksi Tuki- ja hallinnolliset toiminnot, esim. taloushallinto 1 3 Menestys lisää lajin kiinnostavuutta ja tuo kaikkeen toimintaan lisää resursseja LÄHTÖTILANNE TAVOITETILANNE 13

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA RESURSSIANALYYSIN PERUSTEELLA USKOMME, ETTÄ VOIMME VAPAUTTAA RESURSSEJA TUKITOIMINNOISTA YDINTOIMINTOIHIN Tukitoiminnot Henkilötyövuosia nykytilassa (omat ja ulkoistetut resurssit) 36 25 28 Myynti, markk. ja viestintä 19 Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailutoiminta 32 Suunta?? Vaikutukset seuroihin (esimerkkejä) Seuroille roolia alemman tason valmennuskoulutuksen järjestämisessä [Ei olennaista vaikutusta seurojen resursseihin] Seurojen rooli kilpailutoiminnan järjestämisessä mietittävä Seuroille roolia alueensa tapahtumien myynnissä, viestinnässä ja vaikuttamisessa Kenties mahdollisuus tarjota seuroille taloushallinnon palveluita 14 Huom. Toiminnan tehostaminen ei saa kasvattaa seurojen työmäärää. Tarve on pikemminkin tukea seuroja näiden arjessa laadukkailla alustoilla ja palvelutarjonnalla.

EHDOTUKSEMME TOIMINTAMALLISTA UUTEEN MALLIIN LIITTYY TIETTYJÄ PELKOJA, MUTTA NÄEMME, ETTÄ NÄMÄ VOIDAAN RATKAISTA Uuteen malliin liittyvä pelko Ratkaisu Palvelujen keskittyminen etelään Palvelujen keskittyminen suurille seuroille Hallintomallissa pitää yhteisesti lyödä lukkoon periaatteet, joista organisaatio on tulosvastuullinen: esim. tietty palvelulupaus jokaiselle seuralle missä päin Suomea tahansa. Lisäksi seurojen lähipalvelut tuotetaan hajautetusti ympäri Suomea. Palvelujen keskittyminen huipuille Huippua ei eriytetä omaksi toiminnokseen vaan se on osa kaikille tarjottavaa palveluketjua. Näin huippuosaaminen palvelee nykyistä paremmin kaikkia. One fits all vaikka alueet erilaisia Alueellinen näkökulma syntyy toiminnot läpileikkaavissa tiimeissä alueiden sisällä. Lisäksi seurat vaikuttavat alueensa palveluihin hallintomallin kautta. Toimintojen siiloutuminen ja yhteispelin puute Toiminnot läpileikkaavat tiimit ja foorumit pitävät huolen, että toiminta on yhtenäistä. 15

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA 16

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA HALLINTOMALLIIN LIITTYVISSÄ ODOTUKSISSA KOROSTUIVAT MALLIN SELKIYTTÄMINEN, MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA JA UUSIUTUMINEN Rakenteeseen liittyvät odotukset Hallintomallin selkeys: Hallintomallia tulisi yksinkertaistaa ja sen eri elinten rooleja täsmentää. Selkeä kytkentä operatiiviseen organisaatioon: Hallintomallin on oltava samaa paria toimintamallin kanssa. Seurojen suorempi vaikuttaminen: Joka seuralla on oltava mahdollisuus osallistua suoraan ylimmän päättävän elimen (Seurojen kokous, nyk. liittokokous) kokoontumisiin. Alueiden ja kentän osallistaminen: Seuroilla on oltava mahdollisuus tuoda näkemyksensä alueensa toiminnan kehittämiseen. Muut kuin rakenteeseen liittyvät odotukset Avoimuus: Luottamustehtäviin asetutaan julkisesti ehdolle ennen vaaleja. Henkilövalinnoissa enemmistövaali (ei listoja). Valtakirjoilla edustaminen ja kaupankäynti kielletään. Selkeä logiikka äänimäärien takana: Seurojen äänimäärät pelaajamäärien mukaan. Sääntömuutosasioissa ¾-enemmistö sekä seuroista että pelaajamäärästä (kahdet äänestysliput). Sukupuolten tasapaino: Päättävissä elimissä vähintään 25 % molempia sukupuolia. Kausirajoitteet: Luottamuselimille asetetaan yhtäjaksoisten kausien enimmäismäärät uusiutumisen turvaamiseksi. 17

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA HALLINTOMALLIN TULISI PERUSTUA SELKEÄÄN KOMENTOKETJUUN YLHÄÄLTÄ ALAS; RISTIVETOA SIVUSTA EI SAISI TULLA Ylimmät päättävät elimet hyväksyvät strategian, tekevät muut ylätason linjaukset suunnasta ja valitsevat hallituksen. Hallitus vastaa strategian toimeenpanosta ohjaamalla operatiivista johtoa, mutta jättäen sille työrauhan operatiivisissa päätöksissä. Operatiivinen johto johtaa operatiivista organisaatiota ja tekee sen työtä koskevat päätökset, vastaten tuloksista hallitukselle. Hallituksen yläpuoliset elimet Hallitus Pääsihteeri Toiminto Jotta hallintomalli toimisi, alueelliset luottamuselimet eivät voi ohjata operatiivista organisaatiota sivusta vaan toimivat hallituksen kautta. Operatiivinen henkilöstö työskentelee operatiivisen johdon ohjauksessa ja sen antamalla liikkumatilalla. Alue Alueelliset luottamuselimet Operatiivinen organisaatio Luottamuselimet 18

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA KAHDEN PORTAAN MALLISSA HALLITUS ON SUORAAN SEUROJEN KOKOUKSEN ALLA Operatiivinen organisaatio Luottamuselimet Hallitus (~12 henkeä) Pelaajakeh. valtakunnal. asiantuntijaryhmä Seurojen kokous (ei tarkasteltu tässä lähemmin) 1 2 3 4 5 A Pääsihteeri Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailutoiminta Tukitoiminnot M&M ja viestintä A B C 1 2 3 4 5 Toiminnon sisäinen johtoryhmä yli alueiden Alueen johtoryhmä sisältäen kaikki toiminnot Alueen luottamushenkilöpohjainen ohjausryhmä Valtakunnallisten asiantuntijaryhmien vetäjät Ulkopuoliset hallitusammattilaiset Puheenjohtaja Pääsarjaedustaja (vpj) Alueiden puheenjohtajat (yksi näistä vpj) Pohjoinen alue Toimintojen alueelliset vetäjät Alueell. asiantuntijaryhmien vetäjät B Joku alueen toimintojen vetäjistä toimii samalla alueen vetäjänä. Tämä ei ole kuitenkaan varsinainen positio. Alueen ohjausryhmän vetäjä 19 Sama henkilö C

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA KOLMEN PORTAAN MALLISSA SEURAPARLAMENTTI, JOSSA VAHVA ALUEELLINEN NÄKÖKULMA Seuraparlamentti (30+ henkeä) Hallitus (~8 henkeä) Pelaajakeh. valtakunnal. asiantuntijaryhmä Seurojen kokous (ei tarkasteltu tässä lähemmin) 1 2 3 4 A Pääsihteeri Pelaajakehitys Seurakehitys Kilpailutoiminta 5 Tukitoiminnot M&M ja viestintä 6 A B 1 2 3 4 5 6 Toiminnon sisäinen johtoryhmä yli alueiden Alueen johtoryhmä sisältäen kaikki toiminnot Valtakunnallisten asiantuntijaryhmien vetäjät Ulkopuoliset hallitusammattilaiset (toinen näistä vpj) Puheenjohtaja Pääsarjaedustaja (vpj) Parlamentin pj (puheoikeus hallituksessa) Alueiden seuraparlamenttiedustajat Pohjoinen alue Toimintojen alueelliset vetäjät Alueell. asiantuntijaryhmien vetäjät B Joku alueen toimintojen vetäjistä toimii samalla alueen vetäjänä. Tämä ei ole kuitenkaan varsinainen positio. Alueen seuraparlamenttiedustajien yhteydenpito alueellisten asiantuntijaryhmien vetäjiin 20 Sama henkilö

EHDOTUKSEMME HALLINTOMALLISTA HALLINTOPORTAIDEN MÄÄRÄLLÄ ON VAIKUTUSTA HALLITUKSEN KOKOONPANOON JA TAPAAN VARMISTAA ALUEELLINEN NÄKÖKULMA Kahden portaan malli Kolmen portaan malli Vuotuinen Seurojen kokous, ei nykyisen liittovaltuuston kaltaista väliporrasta. Laajahko hallitus, koska mukana myös ~4 alueiden edustajaa. Tarve alueelliselle ohjausryhmälle, koska aluenäkökulma jää muuten ohueksi. Seurojen Kokous strategisempi neljän vuoden välein kokoontuvana. Alueulottuvuus hoidettu Seuraparlamentin kautta Seuraparlamentin rooli määritettävä Kompakti ammattihallitus. Ei tarvetta varsinaiselle alueelliselle ohjausryhmälle, koska alueet vahvasti edustettuina Seuraparlamentissa. 21

ETENEMINEN 22

ETENEMINEN TARKENNETTU HAHMOTELMA HANKKEEN ETENEMISESTÄ KESKUSTELLAAN LIITTOHALLITUKSESSA JA TÄMÄN JÄLKEEN LIITTOVALTUUSTOSSA Touko-syyskuu 2017 Loka-marraskuu 2017 Joulu-maaliskuu 2018 Maaliskuu-joulukuu 2018 3 4 5 6 Valitun mallin yksityiskohtainen suunnittelu Toteutussuunnitelman laatiminen Valmistautuminen ylimääräiseen liittokokoukseen Valmistautuminen uuden organisaation käynnistämiseen 1.1.2019- Laajempi keskustelu tavoitetilasta: roadshow seuroille ja piireille, henkilöstötapaamiset Valitun mallin yksityiskohtainen suunnittelu (vastuut, mittarit, ) Taloudellisten ja henkilöstövaikutusten tarkempi kuvaus Muutoksen mahdollistajien tunnistaminen (esim. harmonisointitarpeet) Toteutuksen vaiheistuksen suunnittelu Piirien syyskokoukset - esitysluonnoksen käsittely - liiton ja piirien välisen muutokseen liittyvän sopimuksen käsittely - liittokokousedustajavalinnat Päätösesityksen valmistelu liittovaltuustolle Sääntömuutosten valmistelu liittovaltuustolle Sääntöjen ennakkotarkistus (PRH) Toteutussuunnitelman viimeistely Henkilöstön kuuleminen ja organisoitumisvalmistelut Järjestelmien harmonisoinnin valmistelu ja valmistautuminen käyttöönottoon (mm. talous) Liittokokousesityksen valmistelu Ensimmäisen vaiheen käynnistäminen vaiheittain vuoden 2018 alusta alkaen Liittokokouksen päätösten mukaisesti toiminnan ja talouden valmistelu keväästä 2018 alkaen Tarkentuu muilta osin Liittohallituksen ja - valtuuston kokoukset 5. - 6.5. Päätöksiä etenemisestä LH:n ja LV:n ylim. työkokous 23.-24.9.? Ei päätöksiä? LH:n kokous: 7-14 vrk ennen LV:tä (Ohjausryhmä) Liittovaltuuston kokous 24. - 25.11. Päätöksiä Ylimääräinen liittokokous Helmi-maaliskuu Päätöksiä 23 Ohjausryhmän kokous (LH) Seurojen ääni -seminaari Piirikokous