Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi
Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto on korkea
Yliopistotutkinto tuottaa huomattavan summan tuloja yli elinkaaren verotuksesta huolimatta (Koerselman ja Uusitalo, 2016) Yliopisto-tutkinnon suorittaneet miehet (vasen kuva) ansaitsevat nettona noin 600 000 euroa enemmän yli elinkaaren kuin keskiasteen tutkinnon suorittaneet miehet (katkoviiva). Naisille korkeakoulutuksen suhteellinen tuotto on noin 400 000 euroa (oikea).
Kokonaisansion mediaani, e/kk Korkeakoulutus tuottaa hyvin (Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot kuukaudessa 2015) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-69 Ikäryhmä Perusaste Keskiaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenneaineisto.
Työttömyysaste 35% 30% 25% Korkeakoulutus suojaa työttömyydeltä (Työttömyysaste, 2014) 20% 15% 10% 5% 0% 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Ikäryhmä Perusaste Keskiaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. Työttömyyttä mitataan vuoden lopussa päätoimen perusteella
Onko epävarmuus kasvanut? Epävarmuuden on havaittu paikoin lisääntyneen (esim. Fuchs-Schundeln et al., 2010; Domeij ja Floden, 2010) liittyen etenkin talouden laskusuhdanteisiin (esim. Blundell et al., 2013) On kuitenkin tarpeen korostaa, että: I. Epävarmuus (=työttömyysriski) koskettaa alhaisesti koulutettuja suhteessa paljon II. III. enemmän Korkeakoulutus opettaa oppimaan. Laaja-alainen ja yleissivistävä korkeakoulutus on vakuutus, joka auttaa yksilöä sopeutumaan muutoksiin ammattispesifiä koulutusta paremmin (esim. Hanushek et al., 2017) Lisääntyneeseen epävarmuuteen voidaan vastata uudistamalla opintotukijärjestelmää tulosidonnaiseen suuntaan (esim. Chapman, 2006; Lochner ja Monge-Naranjo, 2016)
Huomio 2: Yliopistoihin jonotetaan ja kaikki uudet opiskelijat eivät ole oikeasti uusia
Jonottamisen kokonaiskustannuksista ei tiedetä tarpeeksi (Jonottamisen kustannus = lukukausimaksu opiskelijoille ja yhteiskunnalle joka heitetään hukkaan ) 19-vuotiaana ylioppilaaksi valmistuneet naiset ja yliopistoon kirjoille pääsy 45% 40% 39 % 35% 30% 25% 29 % 20% 15% 19 % 10% 15 % 5% 0% 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ylioppilasvuosi Suoraan lukiosta 1 välivuosi 2 välivuotta 3 välivuotta 4 välivuotta 5 välivuotta Yliopistoon pääsyä mitataan ensimmäisellä kirjoilletulovuodella. Kuviossa osuudet on pinottu. Lähde: Tilastokeskuksen tutkinto- ja opiskelijarekisteri.
Aidosti uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä on vuosittain aivan jotain muuta kuin mitä luulemme 35000 30000 29 000 25000 20000 21 000 15000 16 000 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ylioppilaat - alle 21 vuotiaat Uudet yliopisto-opiskelijat kyseisessä korkeakoulussa Uudet yliopisto-opiskelijat (Korjattu) Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot
Mahdollisuuksien tasa-arvo
Vallitseva totuus Suomessa (Kivinen & Hedman): Yliopistokoulutukseen osallistuminen 24 ikävuoteen mennessä (vetosuhteet) Esimerkki: Vuonna 1990 akateemisen perheen lapsella oli 10,8 kertainen vetosuhde olla kirjoilla yliopistossa 24 ikävuoteen mennessä ei-akateemisen perheen lapseen verrattuna. Lähde: Kivinen, O &Hedman, J. Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälinen taso on väitettyä parempi. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 81 (2016):1. Kuvio 2.
Mitä edellinen kuvio todella kertoo korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvosta? Yliopistokoulutukseen osallistuminen 24 ikävuoteen mennessä (vetosuhteet) ODDS RATIO 25 20 15 14,3 10,1 10 6,7 5,9 6,4 5 0 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Akateeminen perhe/ei-akateeminen perhe Ylioppilas akateemisesta perheestä/ylioppilas ei-akateemisesta perheestä Lähde: Tilastokeskuksen rekisteriaineistot (totaali ja VL50-otos)
Huomio 3: Vetosuhteiden käyttö johtaa vääriin johtopäätöksiin tasa-arvon kehityksestä. Syy: Perusryhmän koko (vanhempien koulutusryhmän koko) muuttuu ajassa
0,40 Järjestyskorrelaatioiden mukaan korkeakoulutuksen tasaarvossa ei ole tapahtunut muutosta parempaan (Yliopistokoulutukseen osallistuminen 24 ikävuoteen mennessä) 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Vanhempien koulutus (Spearman) Vanhempien koulutus (Kendal tau b) Vanhempien tulot (Spearman) Vanhempien tulot (Kendal tau b) Lähde: Uusitalo, R. ja Karhunen, H. (2017). 50 vuotta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa, Yhteiskuntapolitiikka (tulossa).
Lopuksi Korkeakoulutuksen tuotto on korkea. Korkeakoulutetut ovat maamme hyväosaisia (41 prosentilla 35-34 v. on korkeakoulututkinto) Korkeakoulujärjestelmämme ei pysty vastaamaan siihen kohdistuvaan koulutuskysyntään. Tarvitaan nopeasti huomattava määrä lisää aloituspaikkoja Korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvossa ei ole tapahtunut suurta muutosta parempaan viimeisen 20-30 vuoden aikana
Lähteet Blundell, R., H. Low, & I. Preston (2013). Decomposing changes in income risk using consumption data. Quantitative Economics 4 (1), 1-37. Chapman, B. (2006). Income contingent loans for higher education: International reforms. Handbook of the Economics of Education, 2, 1435-1503. Domeij, D. & M. Floden (2010). Inequality trends in Sweden 1978-2004. Review of Economic Dynamics 13 (1), 179-208. Fuchs-Schundeln, N., D. Krueger, & M. Sommer (2010). Inequality trends for Germany in the last two decades: A tale of two countries. Review of Economic Dynamics 13 (1), 103-132. Hanushek, E. A., Schwerdt, G., Woessmann, L., & Zhang, L. (2017). General Education, Vocational Education, and Labor-Market Outcomes over the Lifecycle. Journal of Human Resources, 52(1), 48-87. Koerselman, K., & Uusitalo, R. (2014). The risk and return of human capital investments. Labour Economics, 30, 154-163. Lochner, L. & Monge-Naranjo, A. (2016). Student Loans and Repayment: Theory, Evidence, and Policy. Handbook of the Economics of Education, 5, 397-478.