VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1
VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan riskistä: Työperäiseen tartuntariskiin vaikuttavat muun muassa esineen laatu, haavan syvyys ja virusmäärä. Diagnosoimaton potilas yleensä tartuttavampi (korkea virusmäärä). B-hepatiitti (HBV) HBV tarttuu ihmisveren ja sukupuoliyhteyden välityksellä ja virusta kantavasta äidistä syntyvään lapseen. Lähes kaikki suomalaisten viime vuosien tartunnat on saatu sukupuoliyhteydessä. Tartunnoista puolet ulkomailta. Työperäisiä tartuntoja (lähinnä terveydenhuollon ammateissa), verivalmisteiden välityksellä tarttuvia infektioita ja tartuntoja äidistä lapseen ei todeta edes yhtä joka vuosi. Tartuntojen määrä vaihteli terveydenhuoltoalalla v. 1992-2002 nollasta yhteen. HBV:ta kantava lapsi päivähoidossa ei aiheuta tartuntariskiä hoitopaikan muille lapsille. Lääkärikirja Duodecim, Jukka Lumio 2017 2
C-hepatiitti (HCV) Suomessa HCV on nykyään lähes yksinomaan pistoshuumeiden käyttäjien infektio. Ruiskuhuumeiden käyttäjiä on 75 % kaikista. Toisin kuin HBV, HCV ei tartu juurikaan sukupuoliyhteydessä, ja tuoreesti verisen neulan pistokin johtaa harvoin tartuntaan (1 2 %:n riski). Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen C- hepatiittitartuntojen määrä terveydenhuoltoalalla v. 1992-2002 oli viisi. Samoin kuin HBV:n kohdalla, äidistä lapseen tapahtuvia tartuntoja sekä verituotteesta ja verineulan pistosta saatuja tartuntoja todetaan hyvin harvoin. Lääkärikirja Duodecim, Jukka Lumio 2017 Human immunodeficiency virus (HIV) Ihon läpäisseiden, veristen ja HIV:tä sisältävien esineiden tartuttavuus on 0,3 %. Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole todettu yhtään työperäistä HIVtartuntaa. Noin puolet HIV-tartunnoista todetaan Suomessa vasta useiden vuosien kuluttua tartunnan saannin jälkeen ja suurin osa tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät ole tietoisia tartunnastaan. Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettuja HIV tartuntoja ei ole yhtään terveydenhuoltoalalla v. 1992-2002. 3
TYKS infektiopoliklinikan potilaista (noin 174) lähes kaikilla lääkitys ja neljä ns. elite controller-potilaita (virukset eivät nouse). Lähes kaikilla, joilla lääkitys on, virukset mittaamattomissa. HIV-potilaat elävät nykyään aiempaa pidempään ja yli 50-vuotiaiden HIV-diagnoosit ovat yleistyneet (seuranhakupalvelut, suojautuminen huonoa, matkustelu). Vähän lukuja Suomesta Vuonna 2016 183 uutta HIV-tapausta, joista VSSHP:n alueella 16. Vuonna 2016 1147 uutta C-hepatiitti-tapausta, joista VSSHP:n alueella 103. Vuonna 2016 352 uutta B-hepatiitti-tapausta, joista VSSHP:n alueella 15. THL Tartuntatautirekisteri 4
VSSHP/tavanomaiset varotoimet Verivarotoimet ovat osa tavanomaisia varotoimia Terveydenhuollon asiakkaista ja potilaista kuka tahansa saattaa olla veriteitse tarttuvan taudin kantaja. Kaikkea verta, verisiä eritteitä ja kudoksia on pidettävä mahdollisesti tartunnanvaarallisina. Veren välityksellä tarttuvaa virusta kantavan potilaan hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia. Verija eriteroiskeilta tulee suojautua kaikessa hoito- ja leikkaustoiminnassa. Tieto potilaan kantamasta veren välityksellä tarttuvasta viruksesta saatetaan toimenpideyksikön tai muun hoitavan yksikön tietoon kirjaamalla ne aina ja ensisijaisesti pitkäaikaisdiagnoosiksi. Myös Desktopin käyttäjäkohtaisissa asetuksissa valitaan näkyviin pitkäaikaisdiagnoosit, jolloin nämä tulevat näkyviin ensisilmäyksellä Samankaltaisia ohjeistuksia myös muissa sairaanhoitopiireissä 5
Kokemuksia infektiopoliklinikalta: STIGMA Veriteitse tarttuva tauti aiheuttaa yleensä potilaissa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Terveydenhuollon piiriin tullessaan potilaat kohtaavat kysymyksiä ja erilaisia asenteita. Kaikki potilaat, HIV:tä lukuunottamatta, eivät jää veriteitse tarttuvan taudin kantajiksi. Erilaisten käytäntöjen vuoksi potilaan tiedoissa voi vilkkua punainen tai keltainen kolmio. Potilaat kertovat usein erilaisista hankalista tilanteista terveydenhuollon yksiköissä. Myös pelko tiedon leviämisestä peloittaa potilaita. Stigma haittaa jokapäiväistä elämää. 6
Erilaiset käytännöt aiheuttavat myös hoitohenkilökunnan keskuudessa epätietoisuutta! Asialliset ja yhtenäiset merkinnät lisäävät työturvallisuutta. TIETO-TAITO JA RISKIEN HALLINTA Infektiopoliklinikalle tulee soittoja, ei pelkästään terveydenhuollosta, vaan esim. kouluista. Soittojen taustalla selkeästi paljon tiedon puutetta ja ehkä vähän vanhojakin asenteita. Hienoa, että etsitään tietoa! 7
Potilaat antavat ajoittain palautetta heidän kohtelustaan veriteitse tarttuvan taudin kantajana. Kuvailevat kokemusta nolona ja nöyryyttävänä. Hoitajat avaruuspuvussa hakeneet potilaan heräämöstä osastolle. Terveyskeskuksen lääkäri ei päästänyt potilasta sisään, koska huone ei ollut suojattu. Potilaan aika siirrettiin päivän viimeiseksi. Muutamat hammaslääkärit eivät suostu hoitamaan potilasta tai asettavat erilaisia ehtoja käynnin toteutumiseksi. Kouluruokailussa oppilaan ruokailuvälineet laitettu käytön jälkeen roskiin. 8
Yhteenveto Veriteitse tarttuva tauti ei näy päällepäin. Tärkeää noudattaa kaikkien potilaiden kanssa tavanomaisia varotoimia, joissa neljä keskeisintä osaa ovat: oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö ja oikeat työskentelytavat sekä pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen. Sekavat merkinnät hämmentävät. Otetaan selvää asioista, jolloin hallitaan tilanteet ja minimoidaan riskit. Työpaikkakohtaista koulutusta tulisi lisätä, jolloin opittaisiin tunnistamaan ja hoitamaan oman työpisteen tyypillisimmät riskitilanteet. 9
KIITOSKiitos! 10