Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 1 / 112 Kokoustiedot Aika 10.04.2017 maanantai klo 15:45-17:35 Paikka Valtuustosali, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Stig Kankkonen Pia Kauma Laura Kiijärvi Liisa Kivekäs Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Simo Repo Markku Sistonen Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Maria Guzenina valtuuston puheenjohtaja Sirpa Hertell valtuuston I varapuheenjohtaja Marika Niemi valtuuston II varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Aulis Pitkälä sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Tuula Antola elinkeinojohtaja, poistui klo 16.45 Jaakko Pesola kehityspäällikkö, poistui klo 16.45 Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 2 / 112 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 12.4.2017 12.4.2017 Jouni J. Särkijärvi Markku Sistonen Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2016 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 21.4.2017 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 3 / 112 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 103 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 104 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6 105 1 Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kvasia) 7 106 2-3 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin 21 tytäryhtiöissä (Kv-asia) 107 4 Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden 23 kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (Kv-asia) 108 Valtuustoaloite henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, 25 esimies-alaissuhteesta ja sukulaisuudesta palkkauksessa (Kv-asia) 109 Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, 27 sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia) 110 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle maakuntien 31 rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi (HE 15/2017 vp) 111 Asukasfoorumien toimintaedellytysten parantaminen 34 112 Edustajan nimeäminen kuuden suurimman kaupungin 37 luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereella 25.- 26.4.2017 113 5 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 38 2016 114 6 Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 43 vuodelta 2016 115 7-8 Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen 46 asumispalvelujen järjestäminen 116 9-10 Espoon kaupungin ja Rinnekoti-Säätiön välisten 48 sopimusten hyväksyminen Rinnekoti-Säätiön järjestämän opetustoiminnan sekä koulun henkilöstön siirtymisestä Espoon kaupungille 1.8.2017 lukien 117 11 Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 51 päivittäminen (Kv-asia) 118 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun 55 hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kv-asia) 119 Valtuustoaloite Matinkylän terveyskeskuksen 59 peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta (Kv-asia) 120 12 Tapiolan keskus, asemakaavan muutos sekä maankäyttö- 61 ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 210429, 12. kaupunginosa Tapiola (osittain Kv-asia) 121 Peuraniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 160301, 55. kaupunginosa Sepänkylä 77
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 4 / 112 122 13 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Keran 92 osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta 123 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle 98 Westendin liikekeskus 230119, asemakaavan muutos, hyväksymistä koskevasta valituksesta 124 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset 104
Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 5 / 112 103 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla 6.4.2017 päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 6 / 112 104 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Markku Sistonen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 7 / 112 730/2017 00.01.01.00 105 Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh. 050 597 0956 Ari Konttas, puh. 050 338 9745 Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 Johanna Kattelus, puh. 043 824 5583 Katariina Kaukonen, puh. 040 527 0294 Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin hallintosäännön siten, että se tulee voimaan 1.6.2017, lukuun ottamatta III osan Viranhaltijaorganisaatio, 3. luvun Sivistystoimi 3 :n 1-kohtaa, josta suomenkielinen esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön 1.8.2018 alkaen. 2 kumoaa seuraavat johtosäännöt 1.6.2017 alkaen - Espoon valtuuston työjärjestys - Espoon kaupunginhallituksen johtosääntö - Espoon kaupungin tarkastussääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosääntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosääntö - Espoon kaupungin hallintosääntö - Espoon kaupungin konsernihallinnon johtosääntö - Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin sivistystoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosääntö - Espoon kaupungin henkilöstösääntö - Espoon kaupungin kielitaitosääntö - Espoon kaupungin taloussääntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 8 / 112 - Espoon kaupungin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin vahinkorahaston sääntö - Espoon kaupungin investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen kehittämisrahaston sääntö - Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sääntö - Espoon kaupungin sosiaalisen luototuksen rahaston sääntö - Espoon kaupungin hankintasääntö - Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö. Kaupunginhallitus kumoaa yleisohjeet Espoon kaupungin luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön soveltamisesta edellyttäen, että valtuusto hyväksyy Espoon kaupungin hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä koskevan osan. Käsittely Elo Laihon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. 1 Espoon kaupungin hallintosääntö Uusi kuntalaki tulee päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevien pykälien osalta voimaan 1.6.2017. Kuntalain 90 :ssä säädetään hallintosäännöstä seuraavasti: Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta;
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 9 / 112 f) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan tai pormestarin läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten kunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta; l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 23 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; p) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 3) valtuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) valtuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnan hallinnossa. Tällä hetkellä voimassa olevassa kuntalaissa ei vastaavaa yksityiskohtaista säännöstä ole, vaan sen mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Uuden kuntalain hallintosääntöä koskevassa pykälässä säädellyt asiat ovat voimassa olevissa johtosäännöissä pääsääntöisesti määritelty. Hallintosääntöä on valmisteltu nykyisten johtosääntöjen pohjalta ja täsmennetty niitä uuden kuntalain vaatimusten mukaiseksi. Hallintosäännön rakenne pohjautuu voimassa oleviin johtosääntöihin ja se on jaettu seitsemäksi osaksi: I Luottamushenkilötoimielimet II Hallinto, päätöksenteko ja kokousmenettely III Viranhaltijaorganisaatio IV Henkilöstö V Talous VI Hankinta VII Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 10 / 112 Ensimmäisessä osassa on omina lukuinaan valtuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, toimialojen lautakunnat, johtokunnat ja jaostot sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunta. Toisessa osassa on nykyistä hallintosääntöä vastaava sääntely. Kolmannessa osassa on konsernihallinto sekä toimialat kukin omina lukuinaan. Neljännessä henkilöstöä koskevassa osassa on luvut, jotka vastaavat nykyistä henkilöstösääntöä ja kielitaitosääntöä. Viidennessä osassa on luvut nykyisestä taloussäännöstä sekä rahastojen säännöistä. Kuudennessa osassa on nykyistä hankintasääntöä vastaava sääntely ja viimeisessä osassa nykyistä luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä vastaava sääntely. Hallintosääntöehdotus on kokonaisuudessaan liitteenä siten, että vasemmalla palstalla näkyy voimassa olevien johtosääntöjen määräykset ja oikealla palstalla ehdotus hallintosäännöksi. Hallintosääntöä on valmisteltu luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä, kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteisissä iltakouluissa 15.6.2016 (valtuuston työjärjestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset) ja 13.2.2017. Lisäksi hallintosääntöä on käsitelty 5.4.2017 henkilöstötoimikunnassa. Sote- ja maakuntauudistuksen mahdolliset vaikutukset kaupungin organisaatioon ja hallintosääntöön Tässä vaiheessa sote- ja maakuntauudistus ei vaikuta hallintosääntöön ja sen organisaatiota koskeviin määräyksiin. Mikäli uudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät maakunnalle, vaikutus kaupungin organisaatioon on merkittävä. Uudistuksen toteutuessa käynnistetään uusi valmistelu muutosten tarpeesta organisaatioon ja koko toimialarakenteeseen. Sen vuoksi tavoitteena on, että valtuusto nimeäisi luottamustoimielimet kesäkuussa 2017 ainoastaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen arvioitaisiin tilanne uudelleen. Uudesta kuntalaista aiheutuvat muutokset hallintosääntöön Kaupunginhallitusta koskevaan lukuun on lisätty kuntalain 90 :n edellyttämä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on mm. yhdessä varapuheenjohtajien kanssa johtaa Espoo-tarinan ja kaupunginhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa, tehdä yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien poliittisen johdon kanssa sekä pitää yhteyttä asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin. Tämän tehtävän hoitamiseksi kaupunginhallituksen puheenjohtajistolla on mahdollisuus toimia osaaikaisesti. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien määrä esitetään pudotettavaksi nykyisestä kolmesta kahteen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta säännöksiä on täsmennetty. Uudessa kuntalaissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut korostuvat aiempaa enemmän. Sisäisen valvonnan avulla tuetaan ja varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan ja että hyvä hallintotapa toteutuu. Laissa määritellysti kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on valtuustolla; kaupunginhallitus ohjeistaa sisäisen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 11 / 112 valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpanoa. Lautakunnat ja johtokunnat valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toimintaa ja samalla myös valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toiminnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Uuteen hallintosääntöön on kirjattu kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaava ja valvova tehtävä. Päätösten tiedoksiantoa koskevan kuntalain 140 edellyttää, että luottamushenkilötoimielinten pöytäkirjat pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Kunnan ilmoitustaulun käyttö päättyy kuntalain mukaisten päätösten nähtävällä pidon välineenä. Ainoastaan erityislaeista, kuten maankäyttö- ja rakennuslaista, voi johtua, että päätökset tulee julkistaa ilmoitustaululla. Myös viranhaltijapäätökset tulee pitää tietoverkossa nähtävänä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Käytännössä julkiset viranhaltijapäätökset tulee pitää nähtävänä ainakin sitä osin, kun niihin voi hakea oikaisua, jotta ne tulevat lainvoimaisiksi. Tätä koskevat sääntely on lisätty hallintosäännön toiseen osaan. Kuntalain 26-28 :ssä määrätään, että kunnanhallituksen on asetettava ns. vaikuttamistoimielimet, eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö - osaan on lisätty vaikuttamistoimielinten puheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkiot. Muutoin vaikuttamistoimielimiä ei ole tarpeen hallintosäännössä säädellä. Tarkistukset kaupunginhallituksen ja sen jaostojen tehtäviin Kaupunginhallituksen tehtäviä ympäristöön liittyvien asioiden osalta täsmennetään siten, että ympäristöpolitiikan periaatteiden lisäksi kaupunginhallitus päättää ympäristötavoitteista. Tämä täsmennys vastaa jäljempänä selostettavaa ympäristölautakunnan tehtävien täsmennystä. Kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta päättää ICT:hen liittyvistä strategisista linjauksista. Näitä linjauksia ja periaatteita voivat olla mm. kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet ja tavoitetila sekä niiden merkittävät muutokset, ICT-hankintojen jakautuminen omaan tuotantoon, sidosyksikköhankintoihin ja ostoihin markkinoilta, ICT-toiminnan yhteistyösopimukset ja liikkeenluovutukset sekä strategiset toimittajasuhteet. Lisäksi kaupunginhallituksen tehtäviin lisätään toimivalta ottaa vuokralle kiinteää omaisuutta. Voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt työpaikkatonttien sekä asuntotonttien vuokraamisesta ja toisaalta teknisen ja ympäristötoimen hallinto- ja kehittämisjohtajalla ja tonttipäälliköllä on vähäisempää toimivaltaa tonttien ja muiden alueiden hankkimisessa ja vuokralle ottamisessa. Käytännössä elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt ainoastaan em. tonttien vuokralle antamisesta. Hankintojen osalta kaupunginhallituksen tehtävien täsmennystä selostetaan jäljempänä hankintasäännön yhteydessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 12 / 112 Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluja organisoidaan uudelleen. Tämän vuoksi maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen on lisätty kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston tehtäviin. Jaoston tehtävistä ehdotetaan sen sijaan poistettavaksi elinkeino- ja työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat, kuten jäljempänä rahaston sääntöjen tarkistusten yhteydessä selostetaan. Palvelujen järjestämistä ja toteutusta koskevista toimintaperiaatteista päättäminen on siirretty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston tehtävistä Tilapalvelut-liikelaitoksen johtokunnan tehtäviin. Siirron merkitys on vähäinen, koska tila- ja asuntojaosto toimii myös johtokuntana. Vastaava sääntely on lautakuntien tehtävissä. Tarkastussääntö Kuntalain 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi kaupungin hallintosäännön yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta on käsitellyt hallintosäännön tarkastussääntöä koskevaa lukua 16.2. ja 2.3.2017 ja antanut siitä oman esityksensä, joka on liitetty hallintosäännön luottamustoimielimiä koskevaan osaan. Lisäksi hallintosäännön henkilöstöä koskevaan osaan on tehty tarkistus siten, että tarkastuslautakunta päättää kaupunginreviisorin palkantarkistuksesta. Hallintosääntöön otettavien hallinnon ja talouden tarkastusten määräysten valmistelu perustuu voimassa olevaan kaupungin tarkastussääntöön. Valmistelussa on huomioitu uuden kuntalain pykälät 121-125 tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan tehtävistä ja tietojensaantioikeudesta sekä tilintarkastuskertomuksesta. Tarkastuslautakunnan uusia tehtäviä ovat muun muassa tuloksellisuusarviointi, sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden valvominen ja rekisterinpitäjänä toimiminen. Hallintosäännön toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokuntaa koskevat luvut Toimialojen lautakuntia, johtokuntia ja jaostoja koskevan lukuun on koottu nykyiset johtosäännöt, lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan osuutta, joka on omana lukunaan. Ensin mainitussa luvussa on yhdistetty lautakunnille yhteisiä pykäliä, kuten läsnäolo- ja puheoikeus, esittely ja yhteiset tehtävät ja ratkaisuvalta. Lisäksi sanontoja on täsmennetty, esim. huolehtia-verbi on vaihdettu vastata-verbiin useissa kohdissa. Myös joitain tehtäviä ja ratkaisuvaltaa koskevia pykäliä on yhdistetty. Lautakuntien jaostot lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaostoa esitetään lakkautettavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston tehtävät ovat
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 13 / 112 pääsääntöisesti olleet luonteeltaan valmistelevia, eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa. Teknisen lautakunnan tiejaoston tehtävänä on lautakunnan puolesta ratkaista yksityisistä teistä annetun lain mukaan tielautakunnan ratkaistaviksi kuuluvat asiat. Yksityisten teiden määrä on vähentynyt ja siten myös jaoston ratkaistavien asioiden määrä on ollut vähäinen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan erityisiin tehtäviin ja ratkaisuvaltaan on lisätty erillinen maininta, että sosiaali- ja terveyslautakunta toimii terveydensuojelulain mukaisena kunnan terveydensuojeluviranomaisena. Lautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa tältä osin viranhaltijoille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtäviin on tullut uuden tartuntatautilain (1227/2016) myötä muutos. Tartuntatautilaki astui voimaan 1.3.2017. Uuden lain mukaan kunnan monijäseninen toimielin ei enää toimi alistusviranomaisena tartunnan leviämistä rajoittavista toimenpiteistä päätettäessä, vaan niistä vastaa kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Rajoittamispäätös tehdään aina lääketieteellisin perustein, eikä sen ratkaisemista ole tarkoituksenmukaista antaa toimielimelle. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston tehtävistä poistetaan toimivalta toimia tartuntatautilain mukaisena alistusviranomaisena yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa. Sivistystoimen osalta tehdään lähinnä teknisiä tarkennuksia ja päivityksiä vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä käytäntöä. Teknisen toimen lautakuntien osalta hallintosääntöön tehdään tarkennuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja rakennuslautakunnan osalta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivallasta siirtyy vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen ympäristölautakunnalle, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee 1.7.2016 alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Teknisen lautakunnan toimivaltaan ehdotetaan lisättäväksi laissa kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määritetyt valvontatehtävät. Kyseistä lakisääteistä tehtävää ei ole aikaisemmin määritelty millekään toimielimelle johtosäännössä. Ympäristölautakunnan tehtävänä on ollut laatia ehdotus kaupungin ympäristönsuojeluohjelmaksi. Ympäristönsuojeluohjelma terminä on vanhentunut, eikä sen nimisiä ohjelmia ole Espoossa tehty enää 1990- luvun jälkeen. Tämän johdosta säännöstä muutetaan niin, että lautakunta laatii ehdotukset kaupungin ympäristötavoitteiksi. Ympäristötavoitteiden asettaminen kuvaa paremmin ympäristökeskuksen ja -lautakunnan roolia asettaa tavoitteet vuorovaikutuksessa muiden tulosyksiköiden kanssa ja seurata niiden toteutumista. Ympäristölautakunnalta siirretään ympäristöjohtajalle toimivalta myöntää ympäristönsuojelulain 156 d, tarkoitettu poikkeus talousjätevesien käsittelyvaatimuksista. Poikkeuksen myöntäminen esitetään ympäristöjohtajan päätettäväksi, koska ympäristöjohtaja päättää myös vesihuoltolain mukaisesta poikkeuksesta jätevesiviemäriin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 14 / 112 liittämisvelvollisuudesta ja ympäristönsuojelumääräysten mukaisista perustasoa ankarammista talousjätevesien puhdistustasovaatimuksista. Koska asiat liittyvät läheisesti toisiinsa, kaikkien näiden poikkeusten myöntämisedellytysten arviointi voi ilmetä samassa asiassa. On siis tarkoituksenmukaista, että poikkeuksen kaikissa tilanteissa myöntää ympäristöjohtaja. Johtosäännöissä ei ole aiemmin säännelty vuonna 2014 voimaan tulleita maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -luvun mukaisia hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Rakennuslautakunnalle annetaan toimivalta toimia lain mukaisena monijäsenisenä toimielimenä kyseisen lainkohdan mukaisissa hulevesiasioissa. Rakennuslautakunta toimii maakäyttö- ja rakennuslain mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena. Em. lain mukaan valtuusto voi hallintosäännöllä siirtää rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Rakennuslautakunnalle esitetään lisättäväksi toimivalta päättää useista yksittäisistä ja vähämerkityksellisemmistä asioista, jotka ovat nykyisessä johtosäännössä määritelty viranhaltijoiden toimivaltaan. Tämän johdosta on tarkoituksenmukaista, että rakennuslautakunta voi siirtää sille rakennusvalvontaviranomaisena laissa tai alemmanasteisessa säädöksessä annettua toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle lain asettamien poikkeusten rajoissa. Tarkoituksena on, että rakennuslautakunta tekee erillisen päätöksen, jolla se siirtää rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvaa toimivaltaansa vähemmän merkittävissä asioissa rakennusvalvontakeskuksen nimetyille viranhaltijoille. Rakennusten purkamista koskevaa toimivaltaa on muutettu niin, että rakennuslautakunnalla on toimivalta ainoastaan suojeltujen rakennusten osalta, kun lautakunta aikaisemmin päätti yli 1 200 m2 rakennusten ja julkisten rakennusten purkamisesta. Rakennuslautakunnan toimivaltaa on laajennettu päättämään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista toimenpideluvista ja maisematyöluvista mm. silloin, kun niillä on laaja ja merkittävä kaupunkikuvallinen vaikutus. Konsernihallinnon organisaatiota koskevat tarkistukset Konsernihallinnon konserniesikunnan ja konsernipalvelujen tehtäviä tarkistetaan siten, että taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tehtävät sekä asiakirjahallinto ja käännöspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan konsernipalveluista konserniesikuntaan. Palkanlaskenta siirtyy taloushallinnon tehtävistä henkilöstöhallinnolle. Muutoksilla valmistaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kokonaisuuden hallintaa parannetaan, kun strateginen ohjaus ja operatiivinen toiminta ovat yhden linjajohdon alla. Muutoksilla otetaan myös ensimmäinen askel kohti tiukempaa konserniohjausta. Tiedonkulku, kommunikaatio ja prosessit selkeytyvät, synergiaetu mahdollistuu ja osaaminen vahvistuu. Järjestelyllä myös sijaisuuksien järjestäminen helpottuu.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 15 / 112 Kaupunkitasoisesti henkilöstöhallinnon organisointi selkeytyy, kun kaupunkiyhteiset henkilöstötoiminnot siirretään kaikki samaan linjaorganisaatioon. Samalla myös tarkennetaan toimialojen henkilöstötoimintojen tehtävät. Tavoitteena on, että toiminnon yhdenmukaisuus ja johdettavuus paranee ja osin päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa. Tavoitteena on parantaa erityisesti esimiesten saaman palvelun laatua ja tukea kuntalaispalvelujen perustehtävän toteutumista vielä nykyistä vahvemmin ja tavoitteellisemmin. Johtamisen kehittämisen (ESJO) jalkautus ja hyvät käytännöt levitetään samoilla periaatteilla ja toimintatavoilla koko organisaatioon. Tavoitteellinen koko HR-toiminnon johtaminen helpottuu, jolloin myös tuottavuuden parantamiseen on paremmat edellytykset. Myös organisaatiossa tehtävien muutosten hallinta paranee sekä henkilöstötoimintoa itseään koskien että koko kaupunkia koskevien muutosten tukifunktiona. Palkanlaskennan liittämisestä henkilöstöhallintoon arvioidaan saatavan usealla tavalla hyötyä, mm. HR-tiedon ja -järjestelmien hallittavuus paranee. Lisäksi järjestely mahdollistaa osaamisen jakamisen palkanlaskennan ja HR-neuvomon osin päällekkäisten tehtävien osalta. Asiakirjahallinto on osa päätöksentekoprosessia ja sillä, kuten käännöspalveluillakin, on synergiaetuja konserniesikunnan toimintojen kanssa. Päätöksentekoprosessin kokonaisuuden hallinta paranee, kun kaikki sen toiminnot ovat samassa organisaatiossa. Myös konsernipalveluiden tulosyksiköiden nimiä ja tehtäviä on tarkistettu. Toimintojen ja tehtäväkokonaisuuksien siirrot organisaatioista toiseen on käsitelty yhteistoiminnallisesti henkilöstön kanssa. Sivistystoimen organisaatiota koskevat tarkistukset Sivistystoimen toimialan tulosyksiköiden tehtävien osalta esitetään, että esiopetuksesta vastaa 1.8.2018 alkaen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö. Suomenkielisestä esiopetuksesta päätettiin kaupunginhallituksessa 15.12.2009 seuraavasti: - Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy 1.8.2010 alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön. - KVTES:in piirissä toimivat esiopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa. - Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTES:in mukaan palkattu esiopettaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 16 / 112 suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. - Koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja. Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi. Lukuvuonna 2016-2017 suomenkielisessä esiopetuksessa on yhteensä 3 232 lasta. Näistä lapsista 2 440 (132 toteutuspaikkaa varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa) on varhaiskasvatuksen toteuttamassa esiopetuksessa ja 792 (21 koulua) opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa. Sivistystoimen johtaja antoi 30.8.2016 valmistelukehotuksen ja perusti sivistystoimeen ohjausryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää ja uudistaa suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja suomenkielisen opetuksen välinen työnjako esiopetuksessa siten, että esiopetus toteutetaan kokonaisuudessaan yhdessä tulosyksikössä. Sivistystoimen johtaja tarkensi valmistelukehotusta 10.10.2016 niin, että esiopetuksen palvelut siirretään hoidettavaksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä. Muutoksen jälkeen esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyisivät Espoossa yhtenäisesti. Muutoksen piirissä on 37 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa. Mikäli esiopetus siirtyy kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen toteuttavaksi, kenenkään vakinaisessa palvelussuhteessa olevan esiluokanopettajan palvelussuhde ei katkea Espoon kaupunkiin, mikäli esiluokanopettaja ottaa vastaan tarjotun lastentarhanopettajan työsuhteisen tehtävän varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Mikäli esiluokanopettajalla on luokanopettajan kelpoisuus, hänelle tarjotaan luokanopettajan virkaa koulussa ja mikäli hänellä on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus, tarjotaan hänelle erityislastentarhanopettajan työsuhteista tehtävää varhaiskasvatuksessa. Työn tekemisen paikka ei välttämättä muutu. Palvelussuhteen ehdoissa tapahtuu muutoksia, kuten mm. sopimusalan muutos (noudatettava sopimus KVTES), palvelussuhteen lajin muutos virasta työsuhteeksi, tehtäväkohtaisen palkan ja palkkarakenteen muutos, työajan muutos ja vuosilomaoikeuden alkaminen. Muutoksen toteutuessa esiluokanopettajan on mahdollista siirtyä työsuhteeseen sopimalla. Mikäli sopiminen ei onnistu, tapahtuu muutos kunnallisen viranhaltijalain 43 perusteella, jolloin työantaja tarjoaa päättyvän virkasuhteen sijalle uutta tehtävää. Muutoksesta on viestitty ja pidetty erillinen info- ja keskustelutilaisuus esiluokanopettajille, rehtoreille sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenille 4.10.2016. Yhteistoimintakokoukset sekä kuulemiset on pidetty 7.11.2016 ja 29.11.2016. Yhteistoimintaneuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa on käynnistetty 10.10.2016 ja päätetty 2.3.2017.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 17 / 112 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 20.12.2016. Lautakunta merkitsi tiedoksi annetun selvityksen sekä piti tärkeänä, että kaupungin kanssa tekemiä sopimuksia kunnioitetaan ja kaupungin henkilöstöpolitiikan tulee olla oikeudenmukaista. Lisäksi kaupungille on toimitettu mm. koulujen henkilöstön ja koulujen vanhempainyhdistysten kannanottoja. Lautakunnan tiedoksi merkitsemä selvitys ja kannanotot ovat nähtävänä kokouksessa. Muutos edellyttää riittävää aikaa tehdä järjestelyt opetuksen, varhaiskasvatuksen ja henkilöstön osalta. Muutos on mahdollista toteuttaa käytännössä lukuvuoden alusta 1.8.2018 alkaen. Muutoksen toteutuessa henkilöstökulut alenevat. Muutos mahdollistaa sen, että esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen hoitaa sama henkilöstö ja valmistavan opetuksen järjestäminen helpottuu. Muutos alentaa kustannuksia vuositasolla 2,3 milj. euroa. Tarkistukset kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien tehtäviin ja ratkaisuvaltaan Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää voimassa olevan kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunkimarkkinoinnin periaatteista. Kaupunginjohtajan tehtäviin ja ratkaisuvaltaan esitetään lisättäväksi toimivalta päättää kaupunkimarkkinointia koskevista sopimuksista näiden periaatteiden pohjalta. Toimialajohtajien tehtäviin esitetään lisättäväksi toimivalta ottaa vastaa toimialalle osoitettu lahjoitus. Voimassa olevien johtosääntöjen mukaan toimivalta lahjoitusten ottamiseen on ainoastaan kaupunginjohtajalla, mutta on osoittautunut tarpeelliseksi jakaa toimivaltaa toimialajohtajille toimialansa osalta. Lisäksi toimialajohtajille esitetään toimivalta päättää tilapäisen toiminnan osalta ja kiireellisissä tapauksissa palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Tämä on tärkeää erityisesti sivistystoimen osalta esim. silloin, kun päiväkodin tilat jostain syystä ovat käyttökelvottomat ja täytyy tehdä nopeasti tilapäisiä ratkaisuja. Tarkistukset muiden viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan Konsernihallinnon viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty lakiasiainjohtajalle toimivalta päättää kaupungin oikeudellisia palveluja koskevien sitovien ohjeiden ja linjausten antamisesta. Tällä pyritään varmistamaan yhdenmukainen linja kaikissa kaupungin oikeudellisissa asioissa. Sivistystoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan on lisätty 1.1.2017 voimaan tulleen kirjastolain määrittelemä käyttökielto. Käyttökiellosta tekee päätöksen kirjaston aluejohtaja. Teknisen ja ympäristötoimen viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan tehdään lakimuutoksista ja uusista käytännöistä johtuvia tarkennuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 18 / 112 Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -lukuun on lisätty hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Toimivalta säännöksiin kuuluviin vastuualueisiin on jaettu rakennuslautakunnan lisäksi kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön ja lupapäällikön sekä ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan kesken. Kaupunkitekniikan keskuksen katupäällikön tehtävistä liikennejärjestelyiden ja valaistuksen suunnitelmien hyväksyminen siirtyy infrapalvelupäällikölle. Kaupunkisuunnittelujohtajan toimivallasta siirtyy ympäristölautakunnalle muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien maa-aineslupien ratkaiseminen, koska maa-aineslain nojalla maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee 1.7.2016 alkaen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Rakennusvalvontakeskuksessa hallintosäännössä mainittuja päätöksiä tekeviksi viranhaltijoiksi on lisätty virkanimikkeistä lvi-insinöörit sekä valvontainsinööri. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa on lisätty kerrosalaltaan enintään 2 000 m2 rakennushankkeeseen aikaisemman 1 200 m2 sijasta. Viranhaltijoiden toimivaltaa myöntää rakennuslupa rakennushankkeen kerrosalasta riippumatta silloin, kun päätös koskee tiettyjä korjaus- ja muutostöitä on laajennettu koskemaan julkisia rakennuksia. Hallinto- ja kehittämisjohtajan ja tonttipäällikön keskinäistä toimivaltaa maan hankkimiseksi ja luovuttamiseksi on tarkistettu. Lisäksi hallinto- ja kehittämisjohtajalle on annettu toimivalta päättää vuokralaisen hakemuksesta omakotitonttien vuokrasopimusten päättämisestä, josta elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on ennen päättänyt asuntotonttien vuokraamista koskevan toimivaltansa nojalla. Muutos on tarkoituksenmukainen, koska elinkeino- ja kilpailukykyjaostoon on viety päätettäväksi maanvuokrasopimusten päättämisiä, jotka ovat johtuneet erilaisista salassa pidettävistä vuokralaisten henkilökohtaisista asioista. Aiemmin tonttipäälliköllä ollutta toimivaltaa päättää pidennyksen myöntämisestä kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakentamisvelvollisuuden täyttämiseksi on laajennettu koskemaan päätösten tekemistä muutoksista, jotka koskevat kaupungin myymien ja vuokraamien tonttien rakennusvelvollisuuden täyttämistä. Koska Espoossa ei juuri ole enää kaavoittamattomia maa-alueita, on maanhankintaa ja -luovutusta koskevia toimivaltasäännöksiä yksinkertaistettu siten, että säännöksiä ei jaeta sen perusteella sijaitseeko hankittava tai luovutettava maa yleiskaava- ja asemakaava-alueella vai niiden ulkopuolella. Kaupungilla oli vuoden 2016 alussa jäljellä kaksi asunto-osakeyhtiö muotoista aravalainoitettua vuokra-asuntoa, joissa vuokralaisilla oli mahdollisuus lunastaa asunto omakseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vapautti molemmat huoneistot rajoituksista vuoden 2016 aikana, minkä seurauksena vuokralaisten lunastusmahdollisuus asuntoihin päättyi ja osakekirjat luovutettiin huoneistojen omistajille. Koska em. asuntoja ei kaupungilla enää ole, poistetaan asuntopäällikön toimivallasta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 19 / 112 asuntolainoitetun vuokra-asunnon omaksi lunastamiseen liittyvistä toimenpiteistä päättäminen. Henkilöstöä koskeviin sääntöihin tehtävät tarkistukset Henkilöstösääntöön ei esitetä tehtävän merkittäviä muutoksia. Palkantarkistusta koskevaan 21 :ään sekä palkan takaisinperimistä ja takaisinperinnästä luopumista koskevaan 23 :ään tehdään joitain täsmennyksiä. Rahastojen sääntöihin tehtävät tarkistukset Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston, peruspalvelujen kehittämisrahaston, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston, investointirahaston ja vahinkorahaston sääntöjä on päivitetty, selkeytetty ja yhtenäistetty. Säännöissä on yhtenäisellä tavalla esitetty rahaston tarkoitus, kartuttaminen, hoitaminen, käyttö ja purkaminen. Suurimmat yksittäiset muutokset koskevat elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastoa sekä vahinkorahastoa, joita esitetään muutettavaksi seuraavasti: Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston säännön 6 :n Rahaston hankkeista ja kuluista päättäminen mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää elinkeino- ja työllisyysrahaston varoista ja tuotoista tehtävistä investoinneista ja muista suoraan kuluksi kirjattavista rahoituskohteista. Tämä pykälä on jatkossa tarpeeton, koska 3 :n mukaan rahaston hoidosta vastaa konserniesikunta valtuuston rahaston käytöstä hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kuten muissakin rahastoissa. Vastuun keskittäminen yhdelle taholle on tarpeen rahaston sijoitusten ja varainkäytön kontrolloimiseksi. Myös kaupunginhallitusta koskevan luvun 5 :stä kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailujaoston tehtävistä esitetään poistettavaksi elinkeino- ja työllisyysrahaston varojen ja tuottojen käyttöä koskevat 2-3 -kohdat. Vahinkorahaston varojen käyttämisestä on päättänyt rahoitusjohtaja sellaisissa vahingoissa, joiden kustannukset eivät ylitä 200 000 euroa. Sitä suuremmissa korvauksesta on päättänyt kaupunginhallitus. Tarkoituksena on ollut, että kaupunginhallitus ottaa kantaa suuriin ja erikoislaatuisempiin vahinkoihin. On ilmennyt, että laajemmissa, mutta muuten selkeissä vesitai palovahingoissa kokonaisvahingon määrä nousee helposti yli nykyisen 200 000 euron rajan. On tehokkaampaa, että selkeissä, vaikkakin isohkoissa vahingoissa, on rahastokorvauksen päätösvalta rahoitusjohtajalla, joten rajaa jonka ylittävistä vahingoista päättää kaupunginhallitus on perusteltua korottaa 500 000 euroon. Hankintasääntöön tehtävät tarkistukset Hallintosäännön hankintasääntöä koskevaa osaa on päivitetty mm. poistamalla tarpeettomia, jo laissa säädeltyjä määritelmiä ja täsmentämällä joitain määritelmiä. Kaupunginhallituksen tehtäviä täsmennetty siten, että kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Keskeiset strategisesti linjattavat asiat koskevat Espoo-tarinan toimeenpanoa hankinnoissa ja liittyvät muun muassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 20 / 112 elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistämiseen (markkinoiden toimivuus, yritysystävällisyys, paikallisuus), innovaatioiden edistämiseen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen edistämiseen. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät edelleen toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta Espoo-tarinan mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista. Hankinnoissa noudatetaan hankintalakia ja hankintaohjetta. Kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa siten, että hankinta tehdään sen tarjouksen perusteella, joka parhaiten täyttää tarjouspyynnössä määritellyt ehdot. Päätöksenteossa ei siten voi käyttää poliittista harkintaa. Toimivalta hankintapäätösten tekemisessä on toimialallaan kaupunginjohtajalla, toimialajohtajilla ja liiketoimintajohtajalla. Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja liiketoimintajohtaja voivat siirtää toimivaltaansa toimintaohjeella. Lisäksi kaupunginjohtaja tai määräämänsä päättää yhteisistä hankinnoista, yhteishankinnoista valtuuston hyväksymän pääkaupunkiseudun yhteishankinnoista tehdyn sopimuksen mukaisesti sekä koko kaupungin ICT-palveluiden hankinnoista. ICT-palveluiden hankinta on tässä eriytetty omaksi ryhmäkseen. Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöön tehtävät tarkistukset Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä on selkeytetty ja siitä on poistettu vanhentuneita, tarpeettomia määräyksiä. Esim. kotiäänestysten osalta lainsäädäntö on muuttunut, eivätkä luottamushenkilöt enää osallistu kotiäänestysten toimittamiseen. Samoin ehdotetaan, että erillisiä ohjeita soveltamisesta ei enää anneta. Voimassa olevasta kaupunginhallituksen hyväksymästä soveltamisohjeesta siirretään matkustus- ja palkkiosääntöön tarpeelliset määräykset, kuten esim. vuosipalkkioiden laskemisesta, ansionmenetysja lapsenhoitokorvauksista ja niiden hakemisesta, matkakustannusten korvauksesta sekä korvausten ja palkkioiden maksamisen aikataulusta. Matkustus- ja palkkiosäännössä täsmennetään käytäntöjä varsinaisen jäsenen ja varajäsenen osallistumisesta samaan kokoukseen. Mikäli jäsen ja varajäsen osallistuvat samaan kokoukseen muun syyn, kuin jäsenen esteellisyyden vuoksi, maksetaan heille puolet kokouspalkkiosta. Sääntöön kirjataan voimassa oleva käytäntö kodin ja kokouspaikan välisten matkakustannusten korvaamisesta. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 21 / 112 817/2017 00.01.01.00 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 9 27.2.2017 106 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 Katariina Koskela, puh. 043 825 2599 Vesa Kananen, puh. 046 877 3966 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä -ohjeen. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon kaupungin tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöisiin tulee lisätä velvoite antaa päätöksentekijöille niiden tarvitsema tieto esimerkiksi Länsimetro Oy:n harjoittama tietojen salaamista välttäen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 2 Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiössä 3 Hyvää hallinto- ja johtamistapaa koskeva ohje Espoo-konserniin kuuluvissa yhtiöissä 2010 Selostus Espoon kaupungin konserniohje hyväksyttiin valtuustossa 12.12.2016. Kuntalain 47 mukaan konserniohjeessa on annettava määräykset myös kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Hyvä hallintoja johtamistapa Espoon konsernissa - ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 6.9.2010, joten sitä ei sisällytetty konserniohjeeseen. Vuonna 2010 hyväksytty ohjeistus on nyttemmin osin vanhentunut ja se on näin ollen syytä ajantasaistaa. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä - ohje on siis päivitetty vastaamaan nykytilannetta. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä - ohje täydentää lakisääteisiä menettelytapoja, omistajapolitiikkaa sekä konserniohjetta. Suomessa hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää koskeva säännöstö sisältyy osakeyhtiö- ja säätiölakiin, tilintarkastuslakiin, arvopaperimarkkinalakiin ja kuntalakiin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 22 / 112 Ohjeella on tarkoitus yhtenäistää Espoon kaupungin tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa että tytäryhtiöissä toteutuvat: - Terveet liiketoiminta periaatteet - Avoimuus - Tulostietojen oikeellisuus - Asianmukainen sisäinen valvonta - Riskienhallinta sekä että kaupungin omistuksia hoidetaan tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti konsernin kokonaisetu turvaten. Ohjeen pääasiallisena kohteena on yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto 27.2.2017 9 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä - ohjeen. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 23 / 112 1041/2017 03.00.00 107 Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Teemu Haapalehto, puh. 046 877 3200 Jaakko Pesola, puh. Vaihde 09 81621 Jouni Majuri, puh. 050 526 2173 Mari Immonen, puh. 050 525 2706 Tuula Antola, puh. 043 824 6393 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan lausunnon vastauksena lausuntopyyntöön hallituksen esitysluonnoksista laeiksi: - alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista, - kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Espoon lausunto Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää Espoon kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Kokonaisuus liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan kahdella tavalla: 1) Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen kytkeytyy kiinteästi maakuntauudistukseen, jonka myötä muuttuu koko aluekehittämisjärjestelmä. Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 24 / 112 2) Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen Kilpailukyvyn vahvistaminen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toimenpiteitä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille. Kaupungin lausunto pyydetään antamaan täyttämällä sähköinen lausuntokysely. Määräaika lausunnon antamiselle on viimeistään 26.4.2017. Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa Kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa on valmisteltu erillinen hallituksen esitysluonnos. Alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista edellä mainitun sähköisen lausuntokyselyn lopussa on kohdat 60 ja 61, joihin pyydetään sisällyttämään myös lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa. Lausuntopyyntö ja taustamateriaali (vain sähköisenä) Lausuntopyyntö TEM/1.3.2017 (suomenkielinen) Lausuntopyyntö TEM/1.3.2017 (ruotsinkielinen) Lausuntopyyntökysely pdf -tiedostona Lausuntopyyntökysely word-tiedostona HE-luonnos 1.3.2017 (suomenkielinen) HE-luonnos 1.3.2017 (ruotsinkielinen), lisätty 15.3.2017 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (suomenkielinen), lisätty 15.3.2017 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (ruotsinkielinen), Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 25 / 112 4447/2016 01.01.01 108 Valtuustoaloite henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, esimies-alaissuhteesta ja sukulaisuudesta palkkauksessa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun 17.10.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, esimiesalaissuhteesta ja sukulaisuudesta palkkauksessa sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 110 jälkeen. Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kirjallinen ohje on hyvä ja ilmeisesti tarpeellinen, vaikka muussa lainsäädännössä on siihen liittyviä säännöksiä esimerkiksi esteellisyydestä, jota olisi tullut noudattaa ja soveltaa tarkemmin. Esimerkkeinä Markku Sistosen hiljainen valinta tilaustyönä hänelle perustettuun päällikön paikkaan liikuntatoimessa, johon ei vaadittu erityistä koulutusta, mutta aikaisempaan työhön verrattuna palkka kaksinkertaistui. Sistonen oli ystävystynyt kaupunginjohtaja Mäkelän kanssa, johti demareita kokoomuksen esitysten taakse. Kaupungin tilojen käyttö vaalirahoituksen keräämiseen kaupunginjohtajan edesauttamisella on ollut harkitsematonta. Martti Merra valittiin juristina liikuntajohtajaksi 2012 entisenä jääkiekkoilijana ja valmentajana, vaikka tarjolla olisi ollut urheiluun liittyen paremmin koulutettuja ja perehtyneitä hakijoita. Juha Metson vaimon urakehitys lähti vauhtiin hänen alettua seurustella Metson kanssa ja ohitti parempien virkojen haussa monta paremmin koulutettua, ansioituneempaa ja kokeneempaa hakijaa. Sisäisen tarkastuksen johtaja Jari Tuominen on Mäkelä koulu- tai luokkatoveri, eikä koulutuksen suuntautumisessa ja sopivuudessa ole kaikkein soveltuvin tehtävään, josta on seurannut kiistaa ja epäasiallisuuksia virantoimituksessa. Kaupungin johtava lakimies Kuismin on myös harjoittanut jääkiekkovalmennusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 26 / 112 Tiettyjen virkamiesten innostus jääkiekkoon on antanut valvomattomia oikeuksia käyttää työaikaa ja kaupungin rahaa harrastuksen toteuttamiseen. Tästä esimerkkinä Torontonmatka ja Bluesin otteluiden tilaisuudet Espoossa ja muualla Suomessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Valtuustoaloite 17.10.2016 - Läheissuhteet ja työskentely Espoon kaupungilla ohje 20.12.2016 Valtuustoaloite Kurt Byman ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet 17.10.2016 valtuustoaloitteen henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, esimiesalaissuhteesta ja sukulaisuudesta palkkauksessa. Aloitteen sisältö: Valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena esitämme, että henkilöstöpolitiikkaa strategisesti ohjaavaan hallintosääntöön lisätään ohje, että esimies-alaissuhteeseen ei saa valita saman perheen jäseniä tai lähisukulaisia. Myös seurustelusuhteissa oleviin on suhtauduttava kriittisesti. Lisäys on tarpeen, koska ko. yksikön muun henkilöstön näkökulmasta em. henkilöiden palkkausta voidaan pitää näiden suosimisena valintatilanteessa ja jatkossa työsuhteen aikana (esim. työnjaossa: rutiini / kehittävät, helpot / vaativat työtehtävät; ylennykset, työnantajan maksamaan koulutukseen ja matkoille lähettäminen). Tällainen epäilys on omiaan huonontamaan työilmapiiriä, vaikka sitä ei tosiasiassa tapahtuisikaan. Aloite koskee kaikkia hallintokuntia. Vastaus Valtuustoaloite kohdistuu aiheeseen, josta kaupungilla ei ole ollut kirjallista ohjeistusta olemassa. Tällainen kirjallinen ohje on todettu tarpeelliseksi ja ohje on annettu 20.12.2016. Ohje on julkaistu kaupungin Essisisäverkossa 20.12.2016 sekä erillisenä ohjeena kaikille esimiehille jaettavassa sähköisessä esimiesuutiskirjeessä 17.1.2017. Ohje koskee sekä rekrytointitilanteita että palvelussuhteen aikana syntyviä kysymyksiä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 27 / 112 5307/2016 00.01.02.02 Kaupunginhallitus 43 13.2.2017 Valtuusto 28 27.2.2017 109 Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Räsänen, puh. 043 825 3493 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vastauksen Kurt Bymanin ja 13 muun valtuutetun 7.12.2016 esittämään valtuustokysymykseen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 7.12.2016 Selostus Kurt Byman ja 13 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 7.12.2016 valtuustokysymyksen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa. Ulkoistaminen, ostopalvelut ja yksityistäminen Kunnan ulkopuolelta markkinoilta hankituista palveluista käytetään usein rinnakkain termejä ostopalvelut, ulkoistus ja yksityistäminen. Termit eroavat kuitenkin olennaisesti, erityisesti yksityistämisen osalta. Ostopalvelusta on kyse tilanteessa, jossa kunta ostaa jotain palvelua kunnan ulkopuoliselta taholta. Ulkoistus on ostopalvelua laajempi prosessi, jossa kunta siirtää sopimuksella aiemmin itse tekemiään toimintoja ulkopuoliselle toimijalle. Ulkoistustermiä kuitenkin käytetään usein yleiskäsitteenä puhuttaessa palveluhankinnoista yksityiseltä tuottajalta. Ulkoistaessaan kunta antaa palvelujen tuotantovastuun kokonaan tai osittain kunnan ulkopuolelle. Ulkoistus ei kuitenkaan poista kunnan lakisääteistä palvelujen järjestämisvastuuta, viranomaisvastuuta eikä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 28 / 112 valvontavelvollisuutta esimerkiksi palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Yksityistämisessä on kyse omistajuuden siirtämisestä julkiselta sektorilta, kuten valtiolta tai kunnalta, yksityissektorille. Päätöksenteko Kuntalain 13 mukaan valtuusto päättää kunnan toiminnasta ja taloudesta ja edelleen 2 mom. mukaan kunnan hallinnon järjestämisen perusteista. Espoossa kaikki oman toiminnan ulkoistukset, joissa siirretään päätäntävalta (ja yleensä myös henkilöstö) ulkopuoliselle toimijalle, tuodaan päätettäväksi valtuustoon. Palveluiden järjestämislinjaukset päätetään asianomaisen lautakunnan toimesta. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä, joihin luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. Espoon kaupungin hankintasäännössä ja toimintaohjeissa määritellään tarkemmin muun muassa hankintavaltuuksista yksittäisten hankintojen osalta. Hankintaohje säätelee hankintojen toteutusta. Hankinnat Espoon kaupunki hankkii tavaroita, palveluita ja urakointia markkinoilta vuosittain lähes 1 mrd. eurolla. Hankintakeskus kilpailuttaa keskitetysti kansallisen kynnysarvon ylittävät tavara - ja palveluhankinnat lukuun ottamatta urakointia, joka kilpailutetaan teknisen ja ympäristötoimen toimialalla. Pienhankinnat tehdään toimialoilla. Kilpailutuksen perusteella hankittavien palveluiden osalta tarjouspyynnöissä on määritelty ne ehdot ja kriteerit, jotka tarjoajan tulee täyttää, jotta tarjoaja pääsee tarjousvertailuun ja sitä kautta sopimustoimittajaksi. Ehtojen ja kriteereiden täyttymistä sopimuskauden aikana valvotaan. Hankintojen kautta on mahdollista edistää Espoo-tarinaa ja siitä johdettuja Espoon hankintojen keskeisiä strategisia tavoitteita. Kannusteiden ja sanktioiden sisällyttäminen hankintasopimuksiin ohjaa palveluntuottajaa kaupungin tavoitteiden toteuttamisessa. Sopimuskauden aikaisessa yhteistyössä ja seurannassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Työllistäminen Työllistämistoimenpiteiden tarkoituksena on tukea ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden edellytyksiä menestyä vapailla työmarkkinoilla. Espoo on toiminut edelläkävijänä hankintojen kautta työllistämisessä ja tällä hetkellä lähes kaikkiin palveluhankintasopimuksiin on asetettu työllistämisehto. Hankintojen kautta on työllistetty yhteensä 80 henkilöä, joista arviolta kolmannes on työllistynyt pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Hankintojen kautta työllistäminen edistää Espoon tavoitteita vastuullisena hankkijana ja edesauttaa henkilöitä työllistymään pysyvämmin avoimille työmarkkinoille. Työllistämisehdon käyttöä on laajennettu vuoden 2016
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 29 / 112 aikana myös urakkahankintoihin ja kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Hankintojen kautta työllistymisen vaikuttavuuden arviointi toteutetaan osana Hankinnoista duunia - hanketta keväällä 2017. Espoo on mukana hankkeessa. Espoon kaupunki etsii jatkuvasti uusi tapoja lisätä työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuutta. Työllisyyskonsertti Sello-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten työnantajalähtöisellä mallilla on saatu lisättyä työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta merkittävästi. Sellon työkokeilijoista peräti 70 % on työllistynyt avoimille työmarkkinoille valtakunnallisen tason ollessa 8 %. Työkokeilu tai tukityö aidossa työympäristössä on antanut työttömille eväitä eteenpäin - opiskelemaan ammattia tai työllistymään avoimille työmarkkinoille. Palvelutuotantotapojen arvioinnin ja seurannan kehittäminen Espoossa käynnistettiin syksyllä 2016 Palvelujen tuotteistaminen ja kustannusvaikuttavuuden johtaminen (PATU) -projekti. Tavoitteena on vastata kasvavaan palvelutarpeeseen asiakaslähtöisellä ja taloudellisesti optimaalisella palveluvalikolla. Projektissa kaupungin palvelut tuotteistetaan ja kehitetään toimintaa kuvaavia mittareita. Mittarit otetaan käyttöön palvelujen tuotannonohjauksessa, johtamisessa ja seurannassa kaikilla organisaatiotasoilla. Tuotteistaminen mahdollistaa jatkossa luotettavamman palvelujen tuotantotapavaihtoehtojen vertailun sekä tarkoituksenmukaisuuden että kustannustehokaan palvelutuotannon optimoimiseksi. Luottamushenkilöohjauksen lisääminen hankinnoissa Osana Espoo-tarinan päivitystä tullaan valmistelemaan palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset seuraavalle valtuustokaudelle. Keskeiset strategisesti linjattavat asiat koskevat Espootarinan toimeenpanoa hankinnoissa ja liittyvät muun muassa elinkeinopoliittisten tavoitteiden (markkinoiden toimivuus, yritysystävällisyys, paikallisuus), innovaatioiden sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen edistämiseen. Osana hallintosääntöuudistusta tullaan esittämään, että jatkossa kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät edelleen toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta Espootarinan mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 30 / 112 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 13.2.2017 43 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ja 13 muun valtuutetun 7.12.2016 esittämään valtuustokysymykseen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 27.2.2017 28 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Kurt Bymanin ja 13 muun valtuutetun 7.12.2016 esittämään valtuustokysymykseen kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 31 / 112 1203/2017 03.01.00 110 Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi (HE 15/2017 vp) Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoo antaa Valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi: Sote- ja maakuntarahoituksesta yleisesti Kunnallisveron leikkaus tasasuuruisesti kaikilta kunnilta aiheuttaa liian suuren muutoksen kuntien rahoitukseen, Uudenmaan kasvavalta alueelta kerätään rahoitusta huomattavasti enemmän kuin alueen sote-palvelujen tuottaminen maksaa. Uudistus vaikuttaa merkittävästi Espoon kaupungin toimintaan ja heikentää sen toimintaedellytyksiä. Kuntien rahoitusuudistuksessa kunnilta viedään n. 2/3 kunnallisverotuloista ja 40 % yhteisöverotuloista. Uudistus heikentää merkittävästi erityisesti kasvukuntien edellytyksiä rahoittaa kasvun edellyttämiä investointeja asuntorakentamiseen, liikenne- ja palvelujärjestelmiin, sekä rahoittaa kasvun edellyttämiä palveluita mm. maahanmuuton osalta. Kuntien valtionosuuden tasausjärjestelyissä tulisi huomioida esitettyä enemmän metropolialueiden investointipaineet omana kriteerinään. Kuntien vakavaraisuus heikentyy voimakkaasti, kun kunnallisverosta valtaosa poistetaan kuntien veropohjasta. Vakavaraisuuden heikentyminen näkyy rahoituksen hinnassa ja saatavuudessa. Lainaehdoissa on yleensä rajat kestävästä tulojen ja menojen suhteesta. Tätä ehtoa rikotaan tulopohjan pettäessä. Kasvupalvelujen rahoituksesta Kasvupalveluiden rahoitus tulee esityksen mukaan maakunnille osana yleiskatteellista valtionosuutta. Rahoituslaissa tulee säätää, että kasvupalveluihin osoitettu rahoitus kohdennetaan kasvupalveluihin. Olisi perusteltua harkita kasvupalvelujen rahoittamista yleiskatteisen rahoituksen sijaan erillisrahoituksella. Kasvupalveluiden valtionrahoituksen kriteereihin tulee sisältyä kannustavuutta ja tuloksellisuutta lisääviä elementtejä. Rahoitusta tulee kohdentaa sinne, missä on edellytyksiä kasvulle ja näyttöjä tuloksellisesta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 32 / 112 uusien työpaikkojen syntymisestä. Esitetyillä yritysten toimipaikkojen lukumäärä kriteereillä ei ole kasvupalveluiden resursoinnin kannalta merkitystä sillä, onko yrityksen toimipaikassa töissä yksi vai tuhat työntekijää. Yrityksen toimipaikkaa luontevampi jakokriteeri on yksityisen sektorin työpaikkojen määrä, joka kuvaa paremmin alueen potentiaalia työllistää. Työ- ja elinkeinoministeriön erilaisissa kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä koskevissa julkaisuissa toistuvasti esiintyvän näkemyksen mukaan maahanmuuttajien ja vieraskielisten asiakaspalvelu vaatii 1,5-2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna. Kasvupalvelujen rahoituksen kriteerit ja painoarvot tulee määrittää kohdentamaan rahoitusta vieraskielisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen lakiesityksessä esitettyä enemmän. Lakiehdotuksessa kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa 12 todetaan, että kuntayhtymälle kasvupalvelujen järjestämiseen myönnettävä rahoitus vastaisi euromäärää, joka vähennettäisiin maakuntien rahoituksesta annetun lain 22 a :n perusteella Uudenmaan maakunnan valtion rahoituksesta. Lakiesityksestä ei käy selkeästi esiin vieraskielisyyskertoimen käyttö erillisratkaisun rahoituksessa. Mikäli uudenmaan erillisratkaisun rahoitus tulee lähinnä esitetyn kasvupalvelukertoimen mukaan, ei maakunnan rahoituksen vieraskielisten osuuden kerroin kohdennu kuntayhtymälle, vaan Uudenmaan maakunnalle. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin pykälän 107 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausuntopyyntö - HE 15/2017 vp Kasvupalvelujen (elinkeinojen edistäminen) rahoitus esitetään lakiluonnoksessa olevan osa yleiskatteista maakunnan valtionrahoitusta. Kasvupalvelutehtävien osuus rahoituksesta olisi 2,951 prosenttia. Kasvupalvelukerroin muodostuisi seuraavista osatekijöistä ja painoarvoista: työttömien työnhakijoiden määrä 60 prosenttia, työttömyysaste 15 prosenttia ja yritysten toimipaikkojen määrä 25 prosenttia. Maakunnan kasvupalvelukerroin lasketaan jakamalla maakunnan osatekijöiden lukumäärä vastaavilla valtakunnallisilla tekijöillä ja kertomalla saadut osamäärät osatekijöille määritellyillä painotuksilla. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoja luonnoksesta hallituksen esityksen (15/2017 vp) täydentämiseksi maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 33 / 112 Tiedoksi antamiseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta 2.3.2017 annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta. Eduskuntakäsittelyssä oleva maakuntien rahoitusta koskeva lakiehdotus sisältää tässä vaiheessa vain sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevan sääntelyn. Annettuun hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus maakunta laiksi, jossa on ehdotettu säädettäväksi myös muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtymisestä maakunnalle. Tällaisia tehtäviä ovat aluekehittämisen ja rakennerahastotoiminnan, elinkeinojen edistämisen, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, maatalous- ja viljelijäntukihallinnon, maatalousja turkistarhayrittäjien lomituksen, vesivarojen käytön ja hoidon, vesien- ja merenhoidon, rakentamisen ohjauksen, kulttuuriympäristön hoidon, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen, ympäristötiedon tuottamisen ja jakamisen tehtävät sekä maakunnille lain perusteella erikseen säädettävät tehtävät. Näiden tehtävien rahoitusta koskevat ehdotukset sisältyvät nyt käsiteltävänä olevaan esitysluonnokseen. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annettavaksi ehdotettua lakia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia koskevalla pykälällä. Voimaanpanolakiin esitettävällä säännöksellä varmistettaisiin, että uudistuksen toimeenpanen seurauksena kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ryhdytä perimään takaisin sosiaali ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimitiloihin myönnettyjä valtionavustuksia, jos toimitilan käyttötarkoituksen, hallinnan tai omistusoikeuden muutos tai jääminen kokonaan pois käytöstä ei johdu kunnan tai kuntayhtymän vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevasta syystä, vaan nimenomaan uudistuksen toimeenpanosta. Lausuntopyyntö liitteineen on saatavilla suomen ja ruotsin kielellä sote- ja maakuntauudistuksen verkkosivuilla (http://alueuudistus.fi/lausuntopyynnot). Samalta verkkosivustolta on saatavissa myös hallituksen esitys 15/2017 (www.alueuudistus.fi > ajankohtaista > lakiesitykset ja luonnokset). Lausunnot pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriön 13.4.2017 mennessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 34 / 112 1204/2017 00.01.02.02 111 Asukasfoorumien toimintaedellytysten parantaminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 jatkaa asukasfoorumitoimintaa toistaiseksi selostuksessa kirjattujen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti, 2 edellyttää, että kaikkien foorumien onnistunut toiminta saatetaan muille paremmin tiedoksi ja toimintaa kehitetään edelleen, 3 korottaa asukasfoorumien määrärahan 20 000 euroon vuodessa. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kahdeksan vuotta asukasfoorumitoimintaa - Suur-Espoonlahden asukasfoorumi v. 2016 - Kauklahden asukasfoorumi v. 2016 - Suur-Matinkylän asukasfoorumi v. 2016 - Suur-Tapiolan asukasfoorumi v. 2016 - Suur-Leppävaaran asukasfoorumi v. 2016 - Pohjois-Espoon asukasfoorumi v. 2016 - Vanha-Espoon asukasfoorumi v. 2016 Asukasfoorumitoiminnan tavoitteena on mm. - edistää kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, - edistää kunnan asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua, - edistää asukkaiden omatoimista toimintaa alueen viihtyisyyden ja palvelujen kehittämiseksi, - luoda mahdollisuuksia asukkaiden keskinäiselle yhteistoiminnalle,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 35 / 112 - edistää asukkaiden aktiivisuutta ilmaista tärkeistä hankkeista ja kehittämissuunnitelmista näkemyksensä asioiden valmisteluvaiheessa. Asukasfoorumitoiminnan periaatteita ovat: - Kullakin seitsemällä suuralueella järjestetään asukasfoorumitoimintaa. - Espoon asukkaita edustavan kolmen keskusjärjestön: Espoon kaupunginosayhdistysten Liitto ry:n (EKYL), Espoon Omakotiyhdistysten Keskusjärjestö ry:n (EOK) sekä Esbobygdens ungdomsförbund rf :n (EBUF) muodostama asukasfoorumityöryhmä valitsee asukasfoorumien valmisteluryhmät alueen asukkaista ja alueella toimivista rekisteröidyistä yhdistyksistä. - Asukasfoorumit ovat avoimia tilaisuuksia, jotta kuka tahansa toiminnasta kiinnostunut voi osallistua niihin. - Asukasfoorumityöryhmä tekee toimintaa koskevat ohjeet ja sopii perusteet avustuksen käytöstä sekä toimii linkkinä asukasfoorumien valmisteluryhmien ja kaupungin välillä. Espoon kaupunki nimeää yhteyshenkilön, joka toimii yhteistyössä asukasfoorumityöryhmän kanssa ja toimii tarvittaessa asukasfoorumien valmisteluryhmien tukena. - Asukasfoorumityöryhmän ja asukasfoorumien valmisteluryhmien yhteystietoja ylläpidetään Espoon kaupungin verkkosivuilla ja asukasfoorumeiden ajankohdat löytyvät kaupungin verkkosivuilta. Asukasfoorumitoimintaa on arvioitu monipuolisesti osana Osallistuva Espoo - poikkihallinnollista kehitysohjelmaa tämän valtuustokauden aikana. Ohjausryhmä suosittelee kaupunginhallitukselle esitettyjä asioita päätettäväksi. Asukasfoorumien valmisteluryhmien ja työryhmän kokemuksia tutkittiin gradututkimuksessa. Tuloksia esiteltiin seminaarissa, johon asukasfoorumien valmisteluryhmien lisäksi osallistui Osallistuva Espoo ohjelman ohjausryhmä. Valmisteluryhmien puheenjohtajien kokouksissa käsiteltiin ohjeita ja kehittämiskohteista. Asukasfoorumeihin osallistuville kuntalaisille suunniteltiin palautelomake ja asukkaiden palautetta kerättiin asukasfoorumien tilaisuuksissa. Palautteet analysoitiin ja niistä tehtiin yhteenveto. Yhteenveto lähetettiin valmisteluryhmille toiminnan suunnittelun tueksi. Palautetta kerätään edelleen joissakin asukasfoorumeissa. Kehittämistoiminnan lisäksi toiminnan vahvistaminen edellyttää määrärahojen korottamista. Espoon kaupunki on antanut asukasfoorumityöryhmälle foorumitoimintaa varten 9 000 euron suuruisen vuosiavustuksen, mikä on todettu toimintaan nähden riittämättömäksi. Tämän takia ehdotetaan määrärahan nostamista 20 000 euroon. Asukasfoorumien toimintaedellytyksiä ja avoimuutta parannetaan lisäresurssoinnilla ja hyödyntämällä kaupungin viestintää. Asukasfoorumien toiminnan kehittäminen on osa Osallistuva Espoo -ohjelman agendaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 36 / 112 Asukasfoorumityöryhmä toimittaa kaupungille vuosittain yhteenvedon asukasfoorumien toiminnasta ja avustuksen käytöstä. Toimintakertomukset merkitään tiedoksi vuosittain kaupunginhallitukselle. Vuoden 2016 yhteistyöryhmän raportti ja kunkin asukasfoorumin toimintakertomukset ovat oheismateriaalina. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 37 / 112 859/2017 00.04.01.00 112 Edustajan nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereella 25.-26.4.2017 Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus nimeää Maria Guzeninan tilalle Liisa Kivekkään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereelle 25.- 26.4.2017. Kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan nimeämään estyneen tilalle osallistujan tarvittaessa. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suomen kuuden suurimman kaupungin johtavien luottamushenkilöiden tapaaminen pidetään Tampereella 25.-26.4.2017. Tampereen tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista Suomen suurimpia kaupunkeja koskevista asioista ja kaupunkien välisestä yhteistyöstä. Kaupunginhallitus nimesi 6.3.2017 kokouksessaan edustajat tapaamiseen. Tapaamiseen nimetty Maria Guzenina on estynyt osallistumaan ja sen vuoksi hänen tilalleen ehdotetaan Liisa Kivekästä. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 38 / 112 1234/2017 00.01.03 Sosiaali- ja terveyslautakunta 32 22.3.2017 113 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh. 050 344 5190 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2016, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Vammaisasiamiehen tehtävä on poikkihallinnollinen. Vammaisasiamies - edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyden toteutumista sisältäen mm. vammaisten henkilöiden osallisuuden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä esteettömän ympäristön edistämisen, - toimii vammaisneuvoston sihteerinä ja asioiden valmistelijana, - toimii asiantuntijana, kerää ja jakaa tietoa vammaisasioista, - tekee vuosittaisen selvityksen toiminnasta, - koordinoi vammaispoliittista ohjelman pilotteja, - toimii linkkinä kaupungin eri toimijoiden ja järjestöjen välillä sekä edistää yhteistyötä, - järjestää koulutusta, tekee aloitteita, lisää tietoisuutta vammaisuudesta, - tekee asiakaspalvelutyötä mm. neuvomalla asiakkaita ja viemällä asiakkaiden palautteita eteenpäin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 39 / 112 Viime vuosi oli vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta merkittävä. YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimus (YK:n vammaissopimus) tuli voimaan 10.6.2016 Suomessa. Sopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. YK:n vammaissopimuksella lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Yleissopimus korostaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä kohtuullisten mukautusten tärkeyttä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. YK:n vammaissopimus velvoittaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos. Toinen vammaisten henkilöiden asemaa ja syrjimättömyyttä vahvista lakiuudistus on uusi Yhdenvertaisuuslaki, joka tuli voimaan 2015. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Espoon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty tammikuussa kaupunginhallituksessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksestä ilmeni, että asenneilmapiirissä vammaisia henkilöitä kohtaan on paljon kehitettävää, yli puolet vastaajista koki sen huonoksi. Myös syrjintää oli kokenut yli puolet vastaajista viimeisen 12 kuukauden aikana. Esitän seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa: 1. Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja syrjimättömyyden vieminen kaupungin kehittämisohjelmaan mukaan Olisi tärkeää, että Espoossa ryhdytään viemään vammaisten henkilöiden osallisuutta, syrjimättömyyttä ja myönteistä asenneilmapiiriä vahvasti eteenpäin. Esitän, että tämä otetaan tavoitteeksi mm. poikkihallinnollisissa kehittämisohjelmissa. 2. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistäminen YK:n vammaissopimuksen artikloissa kuvataan hyvin konkreettisesti, miten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa. Esitän, että kaupungin palvelut, toiminnat ja rakennettu ympäristö käydään läpi ihmisoikeuksien toteutumisen kautta. Espoossa olisi tärkeää tuoda vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet näkyviksi, järjestää tiedotusta, kouluttaa henkilöstöä tunnistamaan ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 40 / 112 3. Neuvonta ja palveluohjaus Neuvontaan liittyvät yhteydenotot koskivat tietoa palveluista, muuttuneista tilanteista, harrastusmahdollisuuksia, liikkumista, onko palvelussa huomioitu toimintarajoitteet jne. Henkilökohtaisen neuvonnan tarve nousi myös esiin. Vammaisten henkilöiden neuvontaan tarvittaisiin vastaavanlainen poikkihallinnollinen neuvontapalvelu kuin senioreille toteutettu senioreiden neuvonta ja palveluohjaus Nestori. Se nopeuttaisi tiedon saatavuutta ja vastauksen saamista kysymykseen. Asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamia tulisi käyttää neuvontaan ja tiedon välittämiseen nykyistä enemmän. 4. Neuropsykiatristen, kehitysvammapsykiatristen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen Viime vuoden aikana on noussut esille neuropsykiatristen ja kehitysvammapsykiatristen palvelujen saatavuus. Palautettava on tullut vaikeudesta saada ko. palveluja, palveluun pääsy voi kestää kuukausia ja neuropsykiatrinen hoidon ja tutkimuksen palvelut eivät ole toimineet tarkoitustaan vastaavasti, vaan voineet aiheuttaa lisäongelmia asiakkaille ja tutkimuksien toteuttaminen siirtyy tai ei onnistu. Olisi tärkeää, että kaupunki valvoisi ko. palvelujen toimintaa ja pyrkisi vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen kiireellisesti. Mielenterveyspalvelujen kohdalla hoitoketju ei toimi toivotulla tavalla. 5. Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n ihmisoikeussopimus edellyttää esteettömyyttä, saavutettavuutta ja kaikille sopivia palveluja. Palautteiden perusteella kaupungin ja merkittävät julkiset rakennuksissa on erityisesti toiminnallisen esteettömyyden ja opastuksen puutteita. 6. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuutta toin esiin edellisellä selvityksestä ja se koetaan edelleen puutteellisena. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia mutta samalla merkittävä osa vammaisista henkilöitä syrjäytyy entisestään tarvittavasti tiedosta. 7. Vammaisten henkilöiden osallisuus Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollistamiseksi olisi tärkeää nostaa kaupungin toiminnassa vahvemmin esille. Vammaisten henkilöiden osallisuutta tulisi kehittää kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä ja toteuttaa käytännössä mahdollisuuksia kohdata ja kuulua yhteisöön. Tähän liittyy kuljetuspalvelut ja esteettömien liikkumismahdollisuuksien kehittäminen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 41 / 112 Vammaispoliittisen ohjelman pilotin Iloisesti liikkumaan kyselyssä liikunnan esteistä liikuntakaveri puute oli yksi merkittävä este lähteä liikkeelle. Tavoitteena on saada mm. liikuntaystävä toiminta käynnistymään tänä vuonna. 8. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen kohdalla ehdotukset nousevat tulleista palautteista: - Espoon asumisen ohjelmassa vammaisille henkilöille on tavoitteita asumisen kehittämiseen. Seuraavien asioiden toteutumiseen olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota: Asumisyksiköiden käynnistämisprosessin, muuttovalmennuksen ja toteutuksen kehittäminen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja palvelujen toteutuksessa pidetään tärkeänä toimivaa yhteistyötä omaisten kanssa ja uuteen yksikköön muuttoon porrastetusti. - Palautetta on tullut pitkittyneestä päätöksen teosta vammaispalveluissa. Useassa palautteessa päätösten saaminen on ylittänyt merkittävästi kolmen kuukauden takarajan. Tämän ajan asiakas on ollut vaille tarvitsemaansa apua tai kielteisen päätöksen kohdalla muutoksenhakumahdollisuutta. Tällainen tilanne olisi tärkeää ennaltaehkäistä ja nykyisten hakemusten osalta osoittaa tarvittavat resurssit. - Asumispalvelujen kohdalla on väliinputoajia, joille ei löydy sopivaa asumispalveluratkaisua. Olisi tärkeää huomioida kaikkien asiakkaiden tarpeet asumisohjelmassa ja asumispalvelujen toteutuksessa. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.3.2017 32 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta 2016 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä 3 lähettää selvityksen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 42 / 112 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum -lautakunnalle. Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 43 / 112 1245/2017 00.01.03 Sosiaali- ja terveyslautakunta 31 22.3.2017 114 Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Peltola, puh. 09 816 51032 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2016, 2 kehottaa toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys 2016 Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät perustuvat lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, sekä lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, ja voi toimia välittäjänä (ei kuitenkaan asianajajana). Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Asiamies toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa sekä raportoi siitä vuosittain kaupunginhallitukselle. Tämän selvityksen perustana on sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista (asiatapahtumista) laadittu tilasto. Yhteyttä ottaneiden henkilö- tai yhteystietoja ei asiatapahtumalomakkeeseen tilastoida. Selvitys kertoo sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista, mutta ei tuota tietoa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistilasta. Sen sijaan selvitys tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaan ja potilaan näkökulmasta ja tuo esille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 44 / 112 mahdollisia kehittämisen kohteita. Tässä selvityksessä kerrotaan myös jonkin verran yhteydenottajista sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen työhön liittyvistä piirteistä. Selvitykseen on tuotu mukaan yhteydenottojen perusteella kertynyttä tilastotietoa. Tilastotieto on kiinnostavaa ja helposti omaksuttavaa, mutta muistettakoon, että tilastot palveluyksiköiden yhteydenotoista ja muistutuksista eivät kuitenkaan anna vertailukelpoista kokonaiskuvaa eri yksiköiden palveluista. Yhteydenottojen määrä tulisi suhteuttaa asiakaskäyntien määrään ja asiakkuuden kestoon, jotta tilasto olisi jossain määrin vertailukelpoinen. Terveyspalvelut toimivat Espoossa edelleenkin hyvin, eikä julkisessa keskustelussa esitettyä julkisten terveyspalvelujen merkittävää heikentymistä ole asiakkaiden yhteydenottojen perusteella syntynyt. Tosin joillakin lääkäriasemilla lääkärien vaihtuvuus voisi olla vähäisempää. Samoin olisi toivottavaa, että joitain osia vanhasta omalääkärijärjestelmästä palautettaisiin. Asiakkaiden ja ehkä lääkärinkin olisi helpompaa ja nopeampaa edetä asiassa, jos asiakas ja hänen sairaushistoriansa olisivat ennestään tuttuja. Terveyspalveluissa on viime vuosina tehty muutoksia, joihin asiakkaat ovat joutuneet sopeutumaan. Omalääkärisi-asemat ovat tulleet kaupungin järjestämän terveysasematoiminnan rinnalle. Laboratorioita ei enää ole joka terveysaseman yhteydessä, eikä niiden toimintakaan kuulu enää kaupungille. Reseptit saa tämän vuoden alusta vain sähköisenä ja omat terveystiedot löytyvät sähköisenä Omakannasta. Omakanta tekee asiakkaille näkyvämmiksi omat terveystiedot ja se saattaa lisätä kiinnostusta omaan terveystilanteeseen ja sen seuraamiseen. Tietojen näkyvyys saattaa lisätä myös omaa terveydentilaa koskevia kysymyksiä. Kaikkia asiakkaita ei myöskään aina miellytä lääkäreiden kirjaamat diagnoosit tai luonnehdinnat, jotka aiemmin eivät ole yhtä helposti olleet nähtävillä. Myös sosiaalipalveluiden asiakkaat ovat viime vuosien aikana joutuneet sopeutumaan moniin muutoksiin. Sosiaalitoimistoja on vähennetty ja asiointimatkat ovat pidentyneet lähes kaikille. Pääasia asiakkaalle kuitenkin taitaa olla, että ainakin jonkun omaa asiaa hoitavan henkilön saa kohtalaisen nopeasti kiinni ja asiansa hoidettua. Suurin muutos viime aikoina, perustoimeentulotuen siirto Kelalle, käynnisti muutosvalmistelut ja sosiaalityön uudelleenorganisoitumisen jo paljon ennen vuoden vaihdetta. Muutostyön tekeminen perustyön hoitamisen ohella on ollut vaativaa. Työpaine ja kiire heijastui luonnollisesti myös asiakastyöhön. Espoo on onnistunut sosiaali- että terveyspalveluissa lain edellyttämien määräaikojen noudattamisessa. Ehkä nyt olisi mahdollisuus ja aika ottaa painopisteeksi työntekijöiden jaksaminen ja pysyminen työssään. Se on myös asiakkaitten etu ja usein laadun tae, mikäli työntekijöillä ja työyhteisöllä on myös tilaisuus huolehtia työssään kehittymisestä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 45 / 112 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.3.2017 31 Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen koskien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehitystä Espoossa vuonna 2016, 2 kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä, 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa, ja että kaupunginhallitus arvioi miten siinä esitettyjä asioita, sekä ehdotuksia voidaan tai pitää ottaa huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Päätös Tiedoksi Sosiaali- ja terveyslautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuusto - Tarkastuslautakunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 46 / 112 896/2017 05.17.01 115 Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Svahn, puh. 050 544 6535 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus päättää, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luovutaan vuoden 2017 aikana. Käsittely Elo ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää pitää sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen voimassa eli hylkää toimialajohtajan esityksen. Byman kannatti Elon pöydällepanoehdotusta. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Hyrkkö kannatti Bymanin muutosehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 4 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 7 Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut 8 Äänestyslistat 115
Espoon kaupunki Pöytäkirja 115 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 47 / 112 Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.2.2017 on hylännyt esityksen Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopumisesta vuoden 2017 aikana. Esittelijä Terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn jätti asiasta kokouksessa eriävän mielipiteen. Perusturvajohtaja ilmoitti käyttävänsä otto-oikeuttaan kaupunginhallituksen kokouksessa 6.3.2017 sosiaali- ja terveyslautakunnan 28.2.2017 tekemään päätökseen 21 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen. Tiivistelmä Espoon vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2017-2019 (valtuuston päätös 12.12.2016) linjataan: Tulevina vuosina varaudutaan psykiatrisen ja päihdepalveluasumisen vähentämiseen ja kotiin saatavan palvelun lisäämiseen. Auroran palveluasunnot on 22 asuntoa käsittävä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tarve tehostetulle palveluasumiselle on vähentynyt ja tällä hetkellä Auroran palveluasunnoissa asuu 5 henkilöä ja 1.5 alkaen 3 henkilöä. Asunnot eivät ole nykyaikaisia, niissä ei ole omia keittiöitä, eivätkä näin ollen tue asukkaiden kuntoutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Yksikön kustannukset ( /asukas/vrk) ovat viisinkertaiset täyttöasteen alentuessa. Auroran palveluasunnoista luopumista on valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa ja henkilökunnan informointi ja yhteistoimintakokoukset on pidetty asiaan kuuluvasti. Ulkopuolinen taho on esittänyt kiinnostusta kaupungin tilakeskukselle Auroran palveluasuntojen kiinteistön jatkokäytöstä. Liitteessä lisätietoa mielenterveys-ja päihdepalveluiden asumispalveluiden järjestämisestä Espoossa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Auroran mielenterveyspalvelujen palveluasunnoista luovutaan vuoden 2017 aikana. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 48 / 112 3093/2016 12.01.01 116 Espoon kaupungin ja Rinnekoti-Säätiön välisten sopimusten hyväksyminen Rinnekoti- Säätiön järjestämän opetustoiminnan sekä koulun henkilöstön siirtymisestä Espoon kaupungille 1.8.2017 lukien Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Marjo Sotala-Solovjew, puh. 050 395 2165 Virpi Leino, puh. 046 877 1846 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Espoon kaupungin ja Rinnekoti-Säätiön väliset sopimukset Rinnekoti-Säätiön järjestämän opetustoiminnan sekä säätiön ylläpitämän koulun henkilöstön siirtymisestä Espoon kaupungille 1.8.2017 lukien ja 2 oikeuttaa sivistystoimen johtajan tekemään sopimuksiin ja niiden liitteisiin vähäisiä muutoksia sekä allekirjoittamaan sopimukset. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 9 Sopimus Rinnekoti-säätiön järjestämän opetustoiminnan siirtymisestä Espoon kaupungille 10 Sopimus Rinnekoti-säätiön ylläpitämän koulun henkilöstön siirtymisestä Espoon kaupungin palvelukseen Aiemmat päätökset Rinnekoti-Säätiöllä on valtioneuvoston lupa järjestää esi- ja perusopetusta vaikeimmin kehitysvammaisille lapsille sekä tilapäisesti myös muille kehitysvammaisille lapsille. Rinnekodin koulussa on opiskellut lisäksi muutama Espoon koulun oppilas erikseen tehdyn ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Rinnekoti-Säätiön hallitus on 27.10.2016 päättänyt luopua opetuksen järjestämisestä 31.7.2017, jonka jälkeen opetuksen järjestämisvastuu siirtyy perusopetuslain 4 :n nojalla Espoon kaupungille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 49 / 112 Kaupunginhallitus on 19.12.2016 391 päättänyt perustaa Rinnekodin koulun opetuksen järjestämisvastuun siirtymiseen liittyen seitsemän erityisluokanopettajan virkaa ja 12 erityiskoulunkäyntiavustajan toimea. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on 25.1.2017 tehnyt päätöksen Rinnekodin koulun opetuksen järjestämisestä 1.8.2017 alkaen. Koulu toimii Espoon suomenkielisen perusopetuksen yhtenäiskouluna ja sen nimenä säilyy Rinnekodin koulu. Toiminnan ja henkilöstön siirtyminen Rinnekodin koulussa opetusta on annettu vaikeimmin kehitysvammaisille lapsille sekä tilapäisesti myös muille kehitysvammaisille lapsille. Espoon kaupunki vastaa opetuksen järjestämisestä 1.8.2017 lukien perusopetuslain mukaisesti. Kaupungin ja säätiön yhteisenä tavoitteena on laadukkaan esi- ja perusopetuksen järjestämisen jatkuminen sekä oppilaan nivelvaiheiden sujuva siirtyminen. Toiminnan jatkumisen ja sujuvan siirtymisen sekä oppilaiden ja näiden huoltajien näkökulmasta on tarkoituksenmukaista, että koulun opetus- ja avustajapalveluhenkilöstössä jatkavat Rinnekoti-Säätiön palveluksessa oleva, kokenut henkilökunta. Henkilöstön siirtoa koskevan sopimuksen perusteella koulun opetus- ja avustajapalveluhenkilöstö siirtyy liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. Siirto koskee tämän hetken tiedon mukaan kolmea opetushenkilöstöön ja 15 avustajapalveluhenkilöstöön kuuluvaa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti Rinnekodin koulu toimii omana kouluna. Tarkoitus on, että rehtorina toimisi Postipuun koulun rehtori. Opetustoimen johtajan toimivaltaan kuuluu päättää rehtorin virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta viranhaltijan kuulemisen jälkeen. Lisäksi tarkoituksena on, että opetustoimeen perustettaisiin uusi virka-apulaisrehtorin virka. Viran perustaminen tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn seuranta II yhteydessä toukokuussa. Tavoitteena on, että Rinnekodin koulu jatkaisi Espoon Lakistossa. Kaupunki ja säätiö ovat neuvotelleet Espoon Lakistossa sijaitsevien opetustilojen mahdollisesta vuokraamisesta sekä muiden tilojen käyttöoikeudesta. Näiltä osin päätökset ja sopimukset tehdään kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Tilojen vuokraamisesta päättää Tilapalvelut ja mahdollisesta käyttöoikeussopimuksesta sivistystoimen johtaja. Osa Rinnekodin koulun oppilaista on oikeutettu vammaispalvelu- tai kehitysvammalain perusteella aamu- ja iltapäivähoitoon ja/tai lomahoitoon. Tältä osin noudatetaan sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa tehtyjä päätöksiä, joiden mukaan hoidon toteuttamisesta vastaa sivistystoimi, ja asiasta toimialojen välillä tehtyä puitesopimusta. Asiaa koskevaa vuosisopimusta päivitetään niin, että se huomioi Rinnekodin koulun siirtymisen kaupungin toiminnaksi. Tältä osin asialla ei arvioida olevan kustannusvaikutuksia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 116 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 50 / 112 Säätiön hallitus on hyväksynyt sopimukset omalta osaltaan 4.4.2017. Muutos on käsitelty säätiössä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Henkilöstöä ja irtainta omaisuutta koskevat sopimusliitteet ovat luonnoksena nähtävänä kokouksessa. Liitteet tarkentuvat vielä ennen sopimusten allekirjoittamista. Tiedoksi - Rinnekoti-Säätiö, ote
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 51 / 112 518/2017 11.00.02 Ympäristölautakunta 14 9.2.2017 117 Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh. 043 827 0728 Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 kumoaa 18.11.2013 hyväksytyt Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 2 hyväksyy liitteenä olevat päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset, ja että ne tulevat voimaan 1.6.2017, 3 oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään määräyksiin ja lisätietoihin lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitetyt viittaukset ajantasaisiin säännöksiin ja muut tekniset korjaukset. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 11 Päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset - Rinnakkaistekstit muutoksista - Lukijalle -osion muutokset Ympäristönsuojelumääräysten päivitystarve Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ovat olleet voimassa 1.3.2005 lähtien, lukuun ottamatta määräysten 11 :ää, joka tuli voimaan 1.10.2006. Määräyksiä on viimeksi päivitetty valtuustossa 18.11.2013 ja muutetut määräykset tulivat voimaan 1.3.2014. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu määräyksiä talousjätevesien käsittelyvaatimuksista ja määräaika, mihin mennessä vaatimukset on täytettävä. Ympäristönsuojelulakia muutettiin 13.1.2017 (19/2017)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 52 / 112 talousjätevesien käsittelyvaatimusten osalta ja lain muutoksella on vaikutusta myös ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä annettuun siirtymäaikaan. Talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskevat ympäristönsuojelumääräykset tulevat noudatettavaksi silloin, kun laissa säädetty perustason puhdistusvaatimus tulisi täyttää. Tämän vuoksi siirtymäaika on päivitettävä vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Ympäristönsuojelumääräysten edellisen päivittämisen jälkeen ympäristönsuojelulaki (86/2000) korvautui uudella 1.9.2014 voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla (527/2014). Muutoksen myötä ympäristönsuojelulain pykälöinti muuttui. Tämä on huomioitu ympäristönsuojelumääräyksissä korvaamalla kumotun lain pykälät voimassa olevan ympäristönsuojelulain vastaavilla pykälillä. Myös viittaukset kumottuihin nitraattiasetukseen ja räjähdeasetukseen on tarkistettu voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Lisätietolaatikoihin on korjattu tekstit nykyistä lainsäädäntöä vastaavaksi. Määräysten liitteenä oleva pohjavesialuekartta on päivitetty johtuen vuonna 2014 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdyistä tarkistuksista ja luokituksesta. Samalla karttaliitteestä on poistettu seuraavat pohjavesialueet: Järvikylä, Kuusikoti, Luukinjärvi ja Nupuri. Lisäksi Kaitalammen pohjavesialue muutettiin pistemäiseksi alueeksi ja Mullkärretin pohjavesialue luokiteltiin uuteen E-luokkaan. Vanhat luokkatunnukset I ja II muutettiin arabialaisiksi numeroiksi 1 ja 2. Ympäristönsuojelumääräyksiin ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia muutoin kuin talousjätevesiä koskevaan siirtymäsäännökseen. Lisäksi 4 :n toinen momentti on poistettu tarpeettomana, koska Dämmanin vedenpuhdistuslaitos on lopettanut toimintansa. Koska tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä ja suoraan lainsäädännöstä johtuvia, ei päivitettävistä ympäristönsuojelumääräyksistä ole pyydetty lausuntoja ja mielipiteitä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on kuitenkin varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskeva siirtymäsäännös Ympäristönsuojelulain 3.4.2017 voimaan tulevassa muutoslaissa (19/2017) ja sen uudessa 154 b :ssä säädetään talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksista, jotka lain 156 a :n ja siirtymäsäännöksen mukaan on täytettävä enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella viimeistään 31.10.2019. Lain 156 b :n mukaan muilla alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmä on saatettava vastaamaan perustason puhdistustason vaatimuksia, kun kiinteistöllä: 1) rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan; tai 2) tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 53 / 112 Siirtymäajat koskevat ennen vuotta 2004 voimassa olleiden rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvia jätevesien käsittelyjärjestelmiä, joiden puhdistustaso ei vastaa jätevesijärjestelmiltä nykyisin edellytettäviä vaatimuksia. Ranta- ja pohjavesialueilla, joilla jätevesien käsittelyjärjestelmät on saatettava täyttämään laissa säädetyt vaatimukset viimeistään 31.10.2019, on mahdollista saada hakemuksesta poikkeus viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa perustason puhdistustasoa ankarampia puhdistusvaatimuksia, jotka tulevat sovellettavaksi silloin, kun laissa säädetyt perustason puhdistusvaatimukset olisi täytettävä. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) on 4 :ssä säädetty ohjeellisesta puhdistustasosta, joka tulisi saavuttaa alueella, jota koskevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä talousjätevesien käsittelyvaatimuksia koskevassa 5 :ssä on edellytetty ohjeellisen puhdistustason saavuttamista ranta-alueella, vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueella ja tärkeällä pohjavesialueella. Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen lopetettua toimintansa maininta vesilaitostoiminnan lähisuoja-alueesta poistetaan tarpeettomana. Ympäristönsuojelumääräysten 5 :n tarkistetun siirtymäsäännöksen mukaan ohjeellinen puhdistustaso on tärkeillä pohjavesialueilla (vastaa liitteessä 1 määriteltyjä 1-luokan pohjavesialueita) ja ranta-alueilla saavutettava silloin, kun kiinteistöllä tehdään ympäristönsuojelulain 156 b :ssä määriteltyjä korjaustoimia, mitkä on selvyyden vuoksi kirjattu siirtymäsäännökseen. Jos kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella ja kyse on ennen vuotta 2004 voimassa olleiden rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuvasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä, on ohjeellinen puhdistustaso kuitenkin saavutettava viimeistään 31.10.2019. Koska ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä ei ole huomioitu muita pohjavesialueita kuin tärkeät pohjavesialueet, noudatetaan muilla pohjavesialueilla laissa säädettyjä perustason puhdistusvaatimuksia. Ympäristönsuojelumääräysten 5 :ssä ranta-alueilla tarkoitetaan määräysten 3 :n 2 kohdan määritelmän mukaan 200 metrin päähän vesistöstä tai merestä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ulottuvaa aluetta. Koska ympäristönsuojelumääräyksissä ei voi antaa ympäristönsuojelulakia tiukempia määräaikoja, ohjeellinen puhdistustaso 100-200 metrin ranta-alueella on saavutettava silloin, kun kiinteistöllä tehdään ympäristönsuojelulain 156 b :ssä määriteltyjä korjaustoimia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 117 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 54 / 112 Päätöshistoria Ympäristölautakunta 9.2.2017 14 Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto 1 kumoaa 18.11.2013 hyväksytyt Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 hyväksyy liitteenä olevat päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset ja että ne tulevat voimaan 1.6.2017 3 oikeuttaa ympäristökeskuksen tekemään määräyksiin ja lisätietoihin lainsäädännön muutoksista johtuvat päivitetyt viittaukset ajantasaisiin säännöksiin ja muut tekniset korjaukset. Päätös Tiedoksi Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 55 / 112 4446/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 30 3.4.2017 118 Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 34 muun valtuutetun 17.10.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Karhuosuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite 17.10.2016 Valtuutettu Veera Ruoho ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet 17.10.2016 valtuustoaloitteen Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämisestä koskien. Aloitteen sisältö Valtuusto vaatii, ettei Karhusuon yhtenäiskoulun valmistumista voi myöhentää enää hankesuunnitelman mukaisesta vuodesta 2020. Valtuusto vaatii myös selvityksen miksi investointisuunnitelma asettaa koulun valmistumisajankohdaksi 2023. Perustelut: Karhusuon koulun tilanne on hälyttävä. Osa oppilaista on opiskellut parakissa jo tammikuusta 2015 ja loput koululaiset siirtyivät väistöön tammikuussa 2016. Koulun hanke on edennyt kaikissa tarvittavissa lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. (Opetuslautakunta, Kulttuurilautakunta, Tila- ja asuntojaos, Kaupunginhallitus ja Valtuusto 25.4.2016.) Kaikissa päättävissä elimissä hyväksytty hankesuunnitelma pitää sisällään yhtenäiskoulun tilat liikuntatiloineen. Hankesuunnitelman mukaan hanke valmistuu vuonna 2020.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 56 / 112 Nyt Karhusuon koulun valmistuminen on taas vastatuulessa ja valmistumista on viivästetty investointisuunnitelmassa vuoteen 2023. Tämä tarkoittaisi, että osa lapsista käy koko alakoulun väistössä ilman ruokalaa ja ilman minkäänlaisia liikuntatiloja. Karhusuon koulun vanhempainyhdistys on ajanut asiaa ja ajaa edelleen Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hanketta eteenpäin, sillä sitä jatkuvasti myöhennetään eivätkä koulupaikat alueella tule enää riittämään. Vanhemmat vaativat, ettei Karhusuon yhtenäiskoulun valmistumista voi myöhentää enää vuodesta 2020. Ensimmäinen osa Karhusuon oppilaista siirtyi parakkiin tammikuussa 2015. Loput siirtyivät kiireelliseen väistöön Lagstadiin tammikuussa 2016. Ilman liikuntatiloja lapset ovat olleet tammikuusta 2016. Karhusuon koulun yhtenäiskoulun hanke on sittemmin jaettu kolmeen vaiheeseen. Tilapalvelut 6.10.2016: - Vaihe 1: Alakoulu. Valmis heinäkuu 2017. - Vaihe 2: liikuntatilat. Valmis - päätöksistä ja rajoituksesta riippuen syksy 2017, syksy 2018 tai myöhemmin. - Vaihe 3: Yläkoulu, uusi kirjasto, yhteistilat, uusi keittiö ja ruokala. Valmis päätöksistä riippuen - nyt valmistuminen myöhennetty investointisuunnitelmassa vuoteen 2023. Eli hankkeen pilkkominen kolmeen vaiheeseen on suuri uhka hankkeen valmistumiselle hyväksytyssä aikataulussaan vuonna 2020. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pöytäkirja 28.9.2016: Karhusuon korvaava uudishanke on kriittinen, koska alueen koulut ovat täynnä ja koulu tarvitaan myös mahdollistamaan Mikkelän koulun korjauksen väistöä. Erityisesti yläkoulukapasiteetti on nopeasti loppumassa. Valtuusto on 25.4.2016 hyväksynyt hankesuunnitelman, jonka mukaan kohde valmistuu 2020. Ja Jousenkaaren korjaus ei saa kuitenkaan viivästyttää muita koulukorjaushankkeita. Myös liikuntatilat tulee saada käyttöön. Jos hanketta viivästetään kolme vuotta vuoteen 2023 tulee useampi vuosiluokka käymään koko alakoulun ilman liikuntatiloja. Tämä ei ole tasa-arvoista toimintaa Espoon kaupungilta. Karhusuolla väistössä olevat koululaiset ovat erittäin ahtaissa väistötiloissa ilman ruokalaa ja liikuntatiloja. Lisäksi osa koulusta ei mahtunut Karhusuolla oleviin väistötiloihin, joten he ovat väistössä Lagstadissa. Karhusuolaiset oppilaat eivät saa käyttää Lagstadin salia liikuntaan vaan he käyvät kauempana Kannusillassa liikuntatunneilla. Karhusuolla oleville oppilaille ei ole osoitettu mitään väistötilaa liikuntaan eikä alueella ole muita mahdollisia tiloja kilometrien etäisyydellä. Kaikki Karhusuon koululaiset (oppilaita Miilukorvesta, Pitkäniitystä, Hirvisuolta, Nupurista, Kolmperästä, Nuuksiosta ja Kattilasta asti) ovat ilman ruokalaa ja liikuntatiloja. Näillä tiloilla ei opetussuunnitelman tavoitteet täyty.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 57 / 112 Karhusuon yhtenäiskoulun kaikki asianmukaiset tilat on saatava käyttöön viimeistään vuonna 2020. Jos tämä ei toteudu, Espoossa ei toteudu alueiden tasa-arvo eikä erityisesti oppilaiden tasa-arvo. Toiset oppilaat ovat erittäin epäedullisessa asemassa toisiinsa nähden. Espoon tulee hyväksyä kaikki Karhusuon yhtenäiskoulun vaiheet investointiohjelmaansa viivyttelemättä ja kaikki tilat tulee olla valmiita viimeistään vuonna 2020 joko omassa omistuksessa tai leasingsopimuksella. Vastaus aloitteeseen Tilapalvelut-liikelaitos on hakenut nopeita ja kustannustehokkaita kouluratkaisuja markkinoilta tila- ja asuntojaoston kehotuksen mukaisesti. Karhusuon koulun osalta tullaan käyttämään Tilapalvelut-liikelaitoksen yhdessä puitesopimustoimittajien kanssa kehittämää tyyppikouluratkaisua. Tilapalvelut-liikelaitos on käynnistänyt Karhusuon koulun toteutuksen valtuuston hyväksymän investointiohjelman puitteissa kolmivaiheisena seuraavasti: Vaihe 1: Toteutus tilaelementtiratkaisuna tyyppikoulusuunnitelmaan pohjautuen. Kilpailutus on tehty, toimittaja on valittu ja suunnittelu on käynnissä. Käsittely rakennusvalvonnan kanssa on käynnissä ja jonkin verran jäljessä tavoiteaikataulusta. Valmistumistavoite on syksy 2017. Toteutetaan vuokratilana, joka lunastetaan investointiohjelman mukaisesti vuokrakauden jälkeen arviolta vuonna 2021. Vaihe 2: Liikuntahalli, uusi kenttä ja esteetön kulkureitti kentältä koululle sekä pysäköintialue. Esisuunnittelu ja hankkeen valmistelu on aloitettu. Hankkeen valmistumistavoite on loppuvuosi 2018, kentän osalta valmistuminen mahdollisesti jo kesällä 2018. Kentän toteuttaminen edellyttänee erillistä määrärahaa vuodelle 2018, määräraha-arvio n. 600-700 000 euroa. Toteutus- ja rahoitustapa on vielä päättämättä, lunastus ajoittuu investointiohjelman mukaan vuoteen 2022. Vanhan koulun purkamisen tavoiteajankohta on kesä 2018 edellyttäen, että purkulupa saadaan. Kaupunkitekniikan keskus leventää ja parantaa osaa Karhuniityntiestä ja -kujasta vuosien 2017-2018 aikana. Vaihe 3: Koulun laajennus lopulliseen kokoonsa, piha-alueiden toteutus sekä tilamuutoksia vaiheeseen 1 joidenkin toimintojen siirtyessä vaiheen 3 rakennukseen. Esisuunnittelu ja hankkeen valmistelu on aloitettu. Valmistumistavoite on viimeistään kesäkuu 2020. Toteutus- ja rahoitustapa on vielä päättämättä, lunastus ajoittuu investointiohjelman mukaan vuoteen 2023.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 118 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 58 / 112 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 3.4.2017 30 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 34 muun valtuutetun 17.10.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Karhuosuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 59 / 112 5000/2016 10.03.02 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 31 3.4.2017 119 Valtuustoaloite Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym. 21.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite 21.11.2016 Selostus Kurt Byman ja 14 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 21.11.2016 valtuustoaloitteen Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta. Aloitteen sisältö Valtuuston työjärjestyksen mukaisen aloitteena, että otsikon mukaisesti toimittaisiin. Säästöön jäämistä rahoista olisi hyötyä kiireellisempiin kohteisiin mitkä tilakeskuksella odottavat. Näin hyöty olisi molemmin puolinen tässä Espoon vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Vastaus aloitteeseen Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 18.1.2017 8 esittää Tilapalvelut-liikelaitokselle, että Matinkylän terveysaseman peruskorjaushankkeen aikataulu arvioidaan uudelleen ja tuodaan sosiaalija terveyslautakunnan päätettäväksi vuoden 2017 aikana. Tilapalvelut-liikelaitos on alustavasti selvittänyt Matinkylän nykyisen terveyskeskuksen peruskorjausta. Tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt
Espoon kaupunki Pöytäkirja 119 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 60 / 112 19.1.2015 6 kohteen hankesuunnitelman vuonna 2014. Kohteesta on tehty muun muassa kuntoarvio, rakennetutkimuksia ja sisäilmaselvityksiä. Tilapalveluissa jatketaan peruskorjauksen suunnittelua, kun sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt peruskorjaushankkeen aikataulun. Tilapalvelut on käynnistänyt keväällä 2017 selvityksen tontin kehittämisestä ja tilannut tontinkäyttösuunnitelman laatimistyön. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 3.4.2017 31 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Kurt Bymanin ym. 21.11.2016 jättämään valtuustoaloitteeseen Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 61 / 112 680/2016 10.02.03 120 Tapiolan keskus, asemakaavan muutos sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 210429, 12. kaupunginosa Tapiola (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh. 043 825 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Tapiolan Vesiputoustalon ja Espoon kaupungin välillä 5.4.2017 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueen luovuttamisesta, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan liitteenä olevan alueen luovuttamista koskevan esisopimuksen mukaisen sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 hyväksymään kaavaehdotukseen seuraavat tarkistukset: 3.1 korttelialueen 12005 tontin 8 itäistä rajaa siirretään länteen noin 24,80 m yhdensuuntaisesti rajan 29 30 kanssa ja tontin itäinen rakennusalanraja siirretään näin muodostuneelle uudelle korttelinrajalle. Muodostunut alue liitetään Tuulikinsillan jalankululle ja pyöräilylle varattuun katuun, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th). Tontin länsiosassa, asemakaavamääräysten 14 mukainen kulkuyhteys muutetaan 7 m leveäksi jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi (pp/th) ja nimetään Helmakuja - Fållgränden. (Tontin 8 pinta-ala pienenee noin 1 899 m 2 ) ja tarkistetaan näistä muutoksista johtuvat määräykset, 3.2 poistetaan asemakaavamääräysten 11, 3.3 korttelin 12005 tontin 8 rakennusoikeus muutetaan 18 500(+8.00)500 (likimääräisen tason +8.00 yläpuolella oleva rakennusoikeus pienenee muutoksen johdosta 2 000 k-m 2 ja alapuolella 1 500 k-m 2 ),
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 62 / 112 3.4 Muutosalueen suurin sallittu kerrosluku X (kymmenen) muutetaan rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi + 46.5 ja +25.0, 3.5 tarkistetaan alueen autopaikkoja ja polkupyöräpaikkoja koskevat määräykset seuraavasti: Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 ap asuinkerrosalan 130 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m 2 kohti 1 ap toimistokerrosalan 75 k-m 2 kohti 1 ap liikekerrosalan 150 k-m 2 kohti Polkupyöräpaikkoja on toteutettava asuinnoille vähintään 1 pp /30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katetussa ja lukitussa tilassa. Lisiksi tulee mahdollistaa pyöröpysäköinti ulkona. Liike-, toimisto - ja palvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 70 k-m 2 4 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn, 10.10.2016 muutetun Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum (1e) asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6956, 12.kaupunginosa Tapiolan, alue 210429. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 12 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Tapiolan Vesiputoustalo - Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo - Tapiolan keskus, kaavamääräykset 1 - Tapiolan keskus, kaavamääräykset 2 - Tapiolan keskus, kaavakartta ja ajantasa-asemakaava - Tapiolan keskus, havainnekuva - Tapiolan keskus, viitesuunnitelmaversiot 2013 ja 2020 - Tapiolan keskus, keskusprojekti viitesuunnitelma Tapiolan keskuksen ydinosan uusi asemakaava luo edellytykset metroaseman ja keskuspysäköinnin yhteyteen tulevan kaupallisen keskuksen laajentamiselle. Liiketilojen yläpuolelle tulee asuntoja viherpihoineen. Asemakaavalla turvataan jalankulun ja pyöräilyn sujumin ydinkeskustassa sekä siirtyminen linja-auto- ja metroasemalle. Kaupunki sopii toteutuksesta alueen kiinteistönomistajan Kiinteistö Oy Vesiputoustalo kanssa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 63 / 112 Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 48 hyväksyä esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012 muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katu- ja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418. (Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.) Nyt käsiteltävä päätösehdotus koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta vain rajattua Tapiolan keskuksen osaa, korttelin 12005 tonttia 8 (Tapiolan keskus 1e), jonka kaupunginhallitus rajasi 8.4.2013 124 hyväksymispäätöksen ulkopuolelle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen on neuvoteltu kaava-alueen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttö- ja toteuttamissopimuksista 28.9.2008 päivätyn, 12.8.2016 muutetun Tapiolan keskuksen - Hagalunds centrum (tarkistusesitys kaupunginhallitukselle) asemakaavan muutosehdotuksesta, piirustusnumero 6956, 12. kaupunginosa Tapiolan, alue 210429. Kaupunkiensuunnittelulautakunnan 28.3.2012 48 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämään kaavakarttaan on tehty teknisenä tarkistuksena likimääräisen korkeusaseman +7.00 muutos +8.00:ksi Tarkistus vastaa kaupunginhallitus 8.4.2013 124 mukaista tarkistusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 64 / 112 Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, Asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6956, käsittää korttelin 12005 tontin 8, 12. kaupunginosa Tapiola, alue 210429. Aloite ja vireilletulo Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä 25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron. Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista 18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsaus 2006 2007:ssä. Lisäksi vireilletulosta kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (sis. Tapiolan keskuksen I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty 15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tapiolan keskuksessa, Merituulentien eteläpuolella, alue kuuluu Tapiolan rakennettuun liikekeskustaan. Alue kuuluu Tapiolan valtakunnallisesti merkittävän puutarhakaupungin ydinalueeseen joka poikkeaa rakenteeltaan puutarhakaupungista ollen tehokas ja suoraviivainen. Muutoksen alueella on 1986 rakennettu liike- ja toimistorakennus (Vesiputoustalo, 11 550 k-m 2 ). Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman hyvin eri tavoitteiden toteutumista. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3) Alueidenkäytön suunnittelussa: - on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. - Edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle (tässä tapauksessa kulttuurihistoriallisesti arvokkain osa keskustaa säilyy).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 65 / 112 - Varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. - Ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita ja muita melulle herkkiä toimintoa ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. - Edistettävä energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4) Yleisiin tavoitteisiin on kirjattu tavoitteeksi, että kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä edistetään. Erityistavoitteissa on esitetty: - on varmistettava että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. - otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. - viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. RKY (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Inventointi tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelun yhtenä lähtökohtana. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009. Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009) ja sillä on keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä Tapiolasta poikkeavaan tapaan." Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 66 / 112 Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012. Vaikutusten arviointiselvityksen yhteenvedossa on mm.: Rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilyttämisvelvoitteiden osalta suunnitelmassa esitetyt muutokset on rajattu vain kaupunkikeskuksen eteläiselle alueelle, jossa on jo aikaisemmin tapahtunut merkittäviä, epätoivotuiksi koettuja muutoksia. Tapiolan vanhaan keskustaan ja keskustorniin on jätetty toista sataa metriä leveä rauhoittumisvyöhyke. Uuden keskuksen näkyvimmän osan muodostavat liiketilojen päältä nousevat neljä asuintaloa korttelissa 12205. Niistä muodostuu uuden rakentamisen visuaalinen painopiste toiminnallisen ja liikenteen painopisteen kohdalle. Nyt käsitellyllä muutoksella on vähäinen vaikutus kaupunkikuvaan, rakennusten jäädessä alisteisiksi pohjoisteisen korttelin 122055 rakennuksille. Koko keskustan alueella laadittujen suunnitelmien yhteisvaikutus eri suunnista tarkasteltuna vaikuttaa eri tavoin kaupunkikuvaan. Lännestä ja Etelätuulentieltä koko alueen uudistus muuttaa näkymää, mutta vain verrattuna 1970 80-luvun keskustaan nähden, koska Ervin vanha keskus ei näy nykyäänkään täältä, eikä myöskään Pohjantieltä. Koko Tapiolan usean sadan hehtaarin RKY-alue on niin laaja, että kaavamuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain. Suurelle osalle etäisempiä alueita muutoksella ei ole kaupunkikuvallisia tai maisemallisia vaikutuksia. Näillekin alueille ulottuvat muut vaikutukset, kuten parannukset palveluissa ja joukkoliikenteessä. Erityisesti Leimuniityn ja Otsolahden suunnasta kaavamuutoksella on vaikutusta kaupunkikuvaan, joskin kaavamuutoksen viereiseen kortteliin verrattuna vähäiset. Näissäkin näkymissä Keskustorni säilyy korkeimpana alueen dominanttina. Koko keskustan aluetta koskevasta kaavanmuutoksesta on saatu muistio suunnittelujärjestelmä ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI Mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987-2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012 (muutoksen alue 210418 selostuksen liite 11). Muistiossa todetaan mm.: Uusi kaavaehdotus toteuttaa aiemman kaavaehdotuksen mukaisesti hyvin aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava säilyttää valtakunnallisesti merkittävän Tapiolan rakennetun kulttuurimaiseman arvokkaimman osan. Keskustornin asema Tapiolan maamerkkinä säilyy. Ottaen huomioon, että muutokset kohdistuvat alueelle, jossa on jo aiemmin poikettu alkuperäisestä Tapiola rakentamisen periaatteista, kaavan aiheuttamia muutoksia Tapiolan kulttuurimaisemaan ei voida pitää merkittävinä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 67 / 112 Tapiolan keskuksen suunnitelmat toteuttavat tavoitteita. Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukko-liikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Uusien asuin- työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkon laajentumiselle länteen ja itään. Laadittu asemakaavan muutos noudattaa yllämainittuja tavoitteita. Voimassa olevan maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi. Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. MRL 58 :n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan) keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön ilman että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K = Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavanmuutos on yleiskaavaehdotuksen mukainen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 68 / 112 Asemakaava Tapiolan keskus, muutos 210417 (k 12005 / t 8) Asemakaavan muutos on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 26.2.2007. Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeus 11550 k-m2, V kerrosta. Korttelialueen länsireunassa on yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa (Kirjokansi) ja korttelialueen itäosassa on vesialtaan rakentamista varten varattu alueen osa sekä mahdollisuus rakentaa pihakannen alaisia, rakennusoikeuteen laskettavia ravitsemusliikkeen ja vapaa-ajan tiloja. Kaavassa annetun julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusaseman yläpuolelle saa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa sauna- ja neuvottelutiloja 250 k-m 2, sekä hissi- ja ilmanvaihto-konehuoneita. Otaniemen - Tapiolan metrotunneli Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009, kuulutettu lainvoimaiseksi 17.2.2010. Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin, huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin ja sisäänkäyntihallin. Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden 8.2.2010 antaman päätöksen nojalla. Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin ilmoituslehdissä. Viranomaisneuvottelu Tapiolan keskustan maanpäällisiä osia on käsitelty 20.3.2012 Länsimetron viranomaisneuvottelun yhteydessä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRA 32 ) Käsiteltävä muutos oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti Tapiolan keskus, alue 210418, muutoksen yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9. 20.9.2011 Tapiolan keskuksen kaavan, alue 210418 asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Kaava oli nähtävillä MRA 32 :n mukaisesti 7.11. 7.12.2011.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 69 / 112 Koko käsitellystä kaavamuutoksen alueesta saatiin lausuntoja ja kannanottoja 6 kappaletta, muistutuksia 13 kappaletta. Saadut lausunnot ja muistutuksen on käsitelty Tapiolana keskus, alue 210418 käsittelyn yhteydessä. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin. Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain Kaupunginhallitus päätti 8.4.2013 Tapiolan keskusta vaiheittaisesta hyväksymisestä ja hyväksyi kaupunkisuunnittelulaitakunnan 28.3.2012 48 hyväksyttäväksi esittämästä kaavasta osan (korttelit 12204, 12205 ja 12206). Ensimmäinen vaihe käsitti Tapionaukion ja Tapiolanympyrän liikenne- ja puistoalueet sekä LähiTapiolan omistamat kiinteistöt Merituulentien pohjoispuolella ja niiden kohdalle Merituulentien alueelle esitetyn kaupungin omistaman korttelialueen. Näin saatiin edellytykset sille, että metroliikenteen käynnistyessä metroasema liittyy jo keskeisiltä osiltaan uudistettuun kaupunkikeskukseen, jossa Merituulentiellä on nykyaikainen liityntäbussiterminaali ja siihen liittyen uusi Stockmannin tavaratalo (Tapiolan keskus 1a). Nyt käsiteltävä kaavaehdotus (Ie) kuului seuraavaan kaavan hyväksymisvaiheeseen, joka jätettiin Tapiolan keskus 1a hyväksymispäätöksen ulkopuolelle. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat, metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen käyttötarkoituksessa sekä muutokset kevyen liikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla. Asuntoja tulee liiketilojen päälle noin 11 000 k-m 2. Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen I-vaihe, jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle ja varrelle rakentamista. I-vaihe sisältää metroaseman ja bussiterminaalin kulkuyhteydet jotka tarvitaan välittömästi metron alettua liikennöinnin. Jatkovaiheissa suunnitellaan Tapiolan Galleria II (Länsituulentie) ja siihen liittyvää lisärakentamista sekä Gallerian yhteyksiä pohjoiseen. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 0,62 ha. Pääosa kaava-alueesta, 0,43 ha, on osoitettu asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 70 / 112 Kokonaiskerrosala on 18 500 k-m 2 (likimääräisen korkeustason +8.00 yläpuolella) ja 500 k-m 2 (likimääräisen tason +8.00 alapuolella). Muutoksen johdosta rakennusoikeus lisääntyy 7 450 k-m 2 voimassaolevan asemakaavaan nähden. Kaavan aluetehokkuus e=3,06 ja korttelialueen tehokkuus e=4,42. Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen kaavan sallimiin tiloihin. Suunnittelualueen rakenne ja kaupunkikuva on ratkaistu Tapiolan keskustan Ia vaiheen suunnittelun yhteydessä. Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi. Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat - maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnit, maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan estämättä korttelialueilla, katualueilla - linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja päälle - polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle - kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-, teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metron vaatimat suojavyöhykkeet - tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m 2 ylittävän kerrosalan kerroksissa - porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevalla tasolla - asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 71 / 112 keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä naapurirakennusten perustuksia. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on lähdettävä vähintään +3.0 tasolta. Rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti. Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla. Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana. Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti. Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia tiloja (AL-1) Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään 18 500 k-m 2 +8.00 tason yläpuolelle ja 500 k-m 2 alepuolelle. Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella yhdestä kolmeen liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on asuinkerroksia. Rakennusten vesikaton ylin sallittu korkeus on +46.50 ja +25. Korttelin 12005 tontilla 8 nykyisen rakennuksen (Vesiputoustalo 1985) itäpuoleisen tulee jalankululle ja pyöräilylle varattu alueenosa (pp/th) ja alueen länsiosasta saa rakentaa jatkuvat kulkuyhteydet linja-autoasemalle ja metroon. (14 ). Korttelin 12005 tontilla 8 nykyisen rakennuksen (Vesiputoustalo 1985) itäpuoleisen uudisrakennuksen osan saa rakentaa vasta koko tontin uudisrakentamisen yhteydessä kun Vesiputoustalo on purettu (11 ). Pysäköintitilat ja tekniset tilat saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 72 / 112 Pihakannelle ja kadulle ja saa rakentaa maanalaisten tilojen poistumistieportaita kaavaan merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikat Autopaikkoja on rakennettava vähintään: - 1 ap asuinkerrosalan 130 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto - 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m2 kohti - 1 ap toimistokerrosalan 75 k-m2 kohti - 1 ap liikekerrosalan 150 k-m2 kohti Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen/pihakannen alle, maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-i-ii-alueille ja korttelin 12058 LPY-alueelle. Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1ap / 70 k-m 2 ja asuntokerrosalan autopaikkanormina 1ap / 120 k-m 2. Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa. Polkupyöräpaikkoja on toteutettava asuinnoille vähintään 1 pp /30 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katetussa ja lukitussa tilassa. Lisiksi tulee mahdollistaa pyöröpysäköinti ulkona. Liike-, toimisto - ja palvelutiloja varten on rakennettava 1 pp / 70 k-m 2 Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00 ja lopuista esitettävä selvitys rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa ovat korvaavat paikat esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa. Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös 21.4.2008 (Asianro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300 polkupyörälle."
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 73 / 112 Galleria I-II Galleria I:n (pohjois- ja eteläsuuntainen sisäyhteys Itäkujalta Länsikujalle) ja Galleria II:n (Länsituulentie) saa rakentaa kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja metroasemalle. Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet ja Länsituulentien katutilan kaavassa annetun kerrosalan lisäksi sallittu tila tulee erottaa siirrettävin lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja kulttuuritoimintatiloista. ke¹ ja 12 (Galleriat) väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä pääosin lasiseinin tai vitriinein. Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten sopivalla tavalla. Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria. Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä. Liikenne ja melunsuojaus Kaava-alueen pohjoispuolella itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykyään noin 15 000 ajoneuvoa / vrk. Samposillan alla on linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin 170 bussia. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso kiertoliittymä. Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys. Vaikka selvityksessä ei esitetty julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään 65 db:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät, rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 db. Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla ei ylitä 55 db päiväaikaan eikä 45 db yöaikaan. Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Katolla olevat ulko-oleskelualueet on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 74 / 112 melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Asuntojen käyttöönotto edellyttää, että meluesteet ovat valmiina. Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen Laitos. 4.5.2011 ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy. 13.6.2011 ). Laaditun selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot. Kaavamääräyksiin (8 ) on lisätty ELY:n vaatimuksesta Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä. Sopimusneuvottelut Kaupungin ja Kiinteistö Oy Tapiolan Vesiputoustalon kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 5.4.2017. Selvitykset ja suunnitelmat Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta, paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut: - Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2003 - Tapiolan kehittäminen - luonnos 30.5.2006, Tapiolan kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2006 - Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 Länsimetron rakentamisesta - Leimuniitty, Maisema-analyysi, 7.4.2008, asemakaavayksikkö - Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008, 31.6.2008. Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi mm.: Merituulentie painetaan alas, 1. vaiheen osanottajat, huolto 1. vaiheessa Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään) - Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet, Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy 2008 - Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP Finland Oy, syksy 2008 - Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä 24.11.08 - Espoo-strategia 2010-2013. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Valtuuston päätös 7.9.2009
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 75 / 112 12.9.2007 järjestettiin maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan mm.: "Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön ratkaisuja esille." Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin suunnittelutilanteesta kertovat asukastilaisuudet 19.8.2008 (Tapiola) ja 21.8.2008 (Matinkylä) sekä 2.11.2010 ja 21.11.2011 Tapiolan keskuksen asukastilaisuudet. - Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, 4.2.2011 - Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy 16.5.2011 - Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset, ENTRECON 31.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven 4.5.2011 - Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys, Yhteenveto tuloksista, SITO OY 13.6.2011 - Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA 28.6.2011 - Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO, 10.8.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 - Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011, tarkistettu 5.3.2012 (ns. rautalankamalli) - Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut, Koontiraportti, SITO, päivitetty 8.2.2012 - Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI mauri Heikkonen, Ympäristöministeriö 1987-2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012 - Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti, projektinjohtaja Antti Mäkinen, 5.3.2012 - Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1, Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki, tekn.tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 5.3.2012
Espoon kaupunki Pöytäkirja 120 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 76 / 112 Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 77 / 112 3082/2014 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 160 14.9.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20 1.2.2017 121 Peuraniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 160301, 55. kaupunginosa Sepänkylä Valmistelijat / lisätiedot: Teija Patrikka, puh. 043 825 3628 Jenni Saarelainen, puh. 043 824 5106 Katariina Peltola, puh. 043 825 5200 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Peuraniitty 3 ja Espoon kaupungin välillä 28.3.2017 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen, 2 oikeuttaa teknisen toimen johtaja allekirjoittamaan liitteenä olevan alueen luovutusta koskevan esisopimuksen mukaisen sopimuksen ja päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä ja teknisistä muutoksista, 3 hyväksyy 14.9.2016 päivätyn ja 1.2.2017 muutetun Peuraniitty-Renängen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7002, 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Peuraniitty, tapahtumaluettelo - Peuraniitty, kaavamääräykset 1 - Peuraniitty, kaavamääräykset 2 - Peuraniitty, kaavakartta - Peuraniitty, ajantasa-asemakaava - Peuraniitty, havainnekuva - Peuraniitty, vaiheistuskaaviot - Mankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Peuraniitty 3
Espoon kaupunki Pöytäkirja 121 Kaupunginhallitus 10.04.2017 Sivu 78 / 112 Selostus Tarkoituksena on käyttötarkoitusta muuttamalla parantaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentää keskeneräistä kaupunkirakennetta. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvin saavutettavalla alueella ja edesauttaa pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa Espoolle asetettujen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista. Alue sijoittuu MAL 2016-2019 -sopimuksessa määritellylle seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle ja asemakaavoituksen ensisijaiselle kohdealueelle. Toteuttamattomaksi jäänyt toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi sekä katu- ja suojaviheralueeksi. Kokonaiskerrosala on 16 850 k-m 2, josta uutta asuinkerrosalaa 10 850 k-m 2. Toimitiloille varataan 6 000 k-m 2, mistä enintään 600 k-m 2 voidaan käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueen rakennusoikeus pienenee 7 113 k-m 2. Kaavamuutoksen katualueilla on varauduttu tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan pikaraitiotiehen (Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Peuraniitty - Renängen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7002, käsittää korttelin 55008 tontin 4, sekä katualueet 55. kaupunginosassa Sepänkylä, alue 160301. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut tontin 4 maanomistajaa edustavalta YIT Rakennus Oy:ltä 23.6.2014. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 26.11.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä.