Kaakkois-Suomen alueella 2013 Pekka Vuorela Laura Joki Kari Halonen Katri Antinmaa Helena Kultanen Päivi Julin
1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Sisällys 1
1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Johdanto 2
TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA - MENETELMÄ 1/5 Matkailun tulo ja työllisyystutkimus toteutetaan osana Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa -hanketta. Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta vuosina 2011 2012 hankkeen toteutusalueella sekä suhteessa muihin alueisiin Suomessa tai koko Suomeen. Toteutusalue esitellään jäljempänä. Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli: selvittää matkailun taloudelliset vaikutukset koko alueella ja seutukunnittain. selvittää alueelle saapuneiden matkailijoiden käyttämät palvelut ja rahankäyttö. tarkastella alueen matkailun nykyistä tilaa ja kilpailutilanteen kehitystä. Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä huhti-marraskuussa 2013. Käytettävät käsitteet: Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella sisältäen arvonlisäveron Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille 3
TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA - MENETELMÄ 2/5 Tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailun alueellisista tulo- ja työllisyysselvityksistä (suositus annettu 20.5.2013) (http://www.tem.fi/files/36877/matkailun_alueellisten_ttselvitysten_suositukset.pdf) Alan selvityksiä tekeviä tahoja on runsaasti. Useat toteuttajat eivät ole tuoneet julki tutkimuksiinsa liittyviä toiminta- ja toteutusperiaatteita. Alueiden/tutkimusten välisen vertailun tekeminen on siten hankalaa. Tutkimuksen kokonaistoteutuksesta ovat vastanneet Innolink Research Oy:stä toimitusjohtaja Pekka Vuorela ja tutkimuskonsultti Laura Joki. Raportoinnista vastaavat tutkimuspäälliköt Katri Antinmaa ja Helena Kultanen sekä tutkija Päivi Julin. Lisäksi tutkimusprosessissa konsultatiivisessa roolissa on toiminut Kari Halonen ToolBox-travel marketing & consulting Oy:stä. Tilastoista huomiona: koska tilastot kuvaa mennyttä aikaa, on hyvä muistaa, että mitä lyhyemmän aikavälin tilastoista on kysymys, sitä varmempi on arvio seuraavan aikajakson kehityksestä matkailussa. Tilastoihin vaikuttavien lukujen tiedostaminen, ja niiden lukujen ennakoitavuus vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Pitemmän aikavälin ennakoitavuuteen lyhyen aikavälin tilastotiedoilla ei valitettavasti ole. 4
MENOMENETELMÄ TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 3/5 Kohderyhmän muodostivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet ja matkalla olevat kuluttajat (suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin paneelitiedonkeruulla sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla kohdealueella. Paneelitiedonkeruu toteutettiin kahdessa syklissä: lokakuussa 2012 huhtikuussa 2013 matkustaneille sekä touko-syyskuussa 2013 matkustaneille. Kohderyhmänä olivat Kaakkois-Suomen alueella matkailleet suomalaiset ja venäläiset. Henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin touko-elokuussa 2013. Kohderyhmään kuuluivat kohdealueella matkailevat henkilöt. Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, venäjäksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm. suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri kellonaikoihin. Yhteensä vastauksia saatiin 1686 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 688 kpl ja paneelitiedonkeruusta vastauksia kertyi 998 kpl. Vastaajien asuinmaa esitetään alla (vasemmalla painottamaton ja oikealla painotettu). Tutkimusaineistoa painotettiin Tilastokeskuksesta saatavan tiedon mukaan Kaakkois-Suomessa yöpyvien määrien mukaan jaolla suomalaiset, venäläiset ja muun maalaiset. Suomi 53,6% (903) Venäjä 41,5% (699) Venäjä 35, (592) Suomi 59,7% (1007) muu maa 5, (84) muu maa 5,2% (88) 2 4 6 8 10 2 4 6 8 10 Matkailijan määrittely: tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-, opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä (http://www.tem.fi/files/36877/matkailun_alueellisten_tt-selvitysten_suositukset.pdf) Tutkimusaineistosta suodatettiin analysointivaiheessa pois merkittävästi keskimääräisestä poikkeavia rahankäytön arvioita. 5
TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 4/5 TULOMENETELMÄ Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla. Yrityksille tarjottiin myös mahdollisuutta vastata kyselyyn paperilomakkeella. Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista. Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä. Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin. Rekisteriin lisättiin lisäksi tilaajien toivomia yrityksiä. Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään. Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa; esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Selvityksessä on kuitenkin otettu huomioon Kaakkois-Suomen alueiden toiveiden mukaan myös yrityksiä, jotka kuuluvat välillistä matkailutuloa nauttiviin yrityksiin tai ovat muuten mukana siinä. Osa haastatelluista yrityksistä jätettiin kuitenkin laskennan ulkopuolelle. Luokitukseltaan poikkeavat yritykset tulisi kartoittaa silloin yleisesti kaikkien kuntien ja osallistuvien maakuntien kesken. Myös vertailukelpoisuus muuhun Suomeen vaarantuisi. Ulkopuolelle jätettyjen yritysten rooli on myös hieman marginaalinen kokonaistuloksen kannalta. 6
TUTKIMUKSEN TAVOITE, TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄ 5/5 TULOMENETELMÄ Tutkimuksen toimialoittainen jakauma esitetään alla (vasemmalla painotettu ja oikealla painottamaton jakauma). Toimialajakaumaa painotettiin Tilastokeskuksesta saatavan tiedon mukaan toimialoittain. vähittäis- ja tukkukauppa 56,9% (246) majoitus ja ravitsemus 21,9% (95) huvi ja virkistys 4,9% (21) liikenne 13,4% (58) matkatoimistot/matkanjärjestäjät 2,8% (12) vähittäis- ja tukkukauppa 23,2% (93) majoitus ja ravitsemus 44,6% (179) huvi ja virkistys 14,2% (57) liikenne 10,5% (42) matkatoimistot/matkanjärjestäjät 7,5% (30) 2 4 6 8 10 2 4 6 8 10 Yritysvastauksia saatiin yhteensä 401 kappaletta. Tulomenetelmän tiedonkeruun haasteeksi muodostui vastausten saaminen yrityksiltä. Kyselyitä tulee yrityksiin paljon, lomakkeet ovat työläitä täyttää ja omaa liiketoimintaa koskevia tietoja ei mielellään luovuteta ulkopuolisille. Pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää käytettäessä on usein havaittu, että vastauksia antavat mieluiten ne yrittäjät, joille matkailun merkitys on suurin. Joistakin toimipaikoista pyydettiin täydennyksiä vastauksiin. Usein puutteiden syynä oli, että toimipaikkojen edustajat eivät halunneet vastata kaikkiin kysymyksiin tai kokivat vastaamisen liian haasteelliseksi. Erityisesti matkailuliikevaihdon osuuden arvioiminen osoittautui liian haasteelliseksi edes arvioida. 7
1. Johdanto 2. Tutkimusalue 1. Seutukuntien esittely 2. Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista 3. Matkailijat 1. Menomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailijat 4. Matkailualan yritykset 1. Tulomenetelmä 2. Kaakkois-Suomen matkailualan yritykset 5. Yhteenveto Seutukuntien esittely 8
TARKASTELTAVAN ALUEEN SIJAINTI KARTALLA 9
LAPPEENRANNAN SEUTUKUNTA Lappeenranta on Saimaan vetovoimainen keskus. Alueen luonnonmaisema ja kulttuuriympäristö on rikas - luonto on sopusoinnussa vilkkaan kaupunkielämän kanssa. Lappeenranta tarjoaa viehättäviä tutustumiskohteita matkailijoille ympäri vuoden. Kesäkaudella satama ja tori ovat kokemisen arvoisia. Alueelta löytyy myös lukuisia ostoskohteita pikkuputiikeista isoihin kansainvälisiin kauppakeskuksiin sekä useita viihtyisiä ravintoloita, jotka tarjoavat paikallisia herkkuja tuoreesta kalasta mehevään Lemin Särä lammaspaistiin. Lappeenrantaan on helppoa tulla junalla, bussilla tai omalla autolla. Ryanair ja airbaltic liikennöivät aivan kaupungin keskustassa sijaitsevalle lentokentälle. Allegro -junalla matkustaa nopeasti ja kätevästi Lappeenrannan Vainikkalasta Viipuriin ja Pietariin. Kesäkaudella Viipuriin pääsee myös laivalla. Faktoja: Väkiluku: 89 109 (31.12.2012) Kunnat: Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Etäisyydet Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Tampereelle 270 km Pietariin 200 km Lähteet: www.gosaimaa.com/fi (luettu 25.10.2013), www.visitlappeenranta.fi (luettu 21.11.2013) Tilastokeskus, Väestötilastot Lappeenrannassa käynnissä olevia kehityshankkeita mm. 10 Aktiviteetti- ja ostospalveluiden tarjontaan investoiminen. Lappeenrannassa tullaan seikkailemaan Angry Birds -hahmojen innoittamana. Lappeenrannan Linnoituksen alueen kehittäminen Läntisen Pien-Saimaan tilan parantamisohjelma ja hoitokalastushanke kalakannan rakenteen parantamiseksi. Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen
IMATRAN SEUTUKUNTA Imatrankoski on Imatran tunnetuin nähtävyys, jota on käyty ihailemassa jo vuosisatojen ajan. Vuosisadan vaihteessa Imatrankoski oli Suomen suosituin matkailunähtävyys ja kosken rannalle kohosi tuolloin myös Imatran Valtionhotelli. Imatrankoski on valaistu pysyvästi, joten sitä voi ihailla ympäri vuoden. Faktoja: Väkiluku: 43 246 (31.12.2012) Kunnat: Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Etäisyydet Imatralta: Helsinkiin 260 km Tampereelle 310 km Pietariin 200 km Kasvavalla matkailualueella on käynnissä useita rakennus- ja kehityshankkeita, joilla Saimaan vetovoimaa kasvatetaan entistä voimakkaammaksi. Kehityspanostuksia tehdään mm. seuraaviin asioihin: Saimaan alueelle on viime vuosina rakentunut merkittävä määrä loma-asuntoja ja lisää on rakenteilla sekä suunnitteilla. Kehityksen kärjessä on ollut erityisesti Imatran Kylpylän ääreltä löytyvä Ukonniemen alue, jonne YIT on rakentanut mittavan määrän uusia vapaa-ajan asuntoja. Imatran Ukonniemestä on kasvamassa sporttimatkailun keskipiste ja ostoskierrokset ovat Lappeenrannassa sekä Imatralla tulevaisuudessa entistä monipuolisempia. Lähteet: www.gosaimaa.com/fi (luettu 25.10.2013), www.imatra.fi (luettu 21.11.2013), Tilastokeskus, Väestötilastot 11
KOTKA-HAMINAN SEUTUKUNTA Alueen päämatkakohteita ovat museot ja historialliset kohteet, puistot, kirkot ja Itäisen- Suomenlahden saaristo. Aktiviteettien osalta markkinoinnissa tuodaan esille luonnon, kalastuksen, liikunnan, veneilyn ja kulttuurin merkitys. Alueen kärkitapahtumia ovat Kotkan Meripäivät ja Hamina Tattoo Faktoja: Väkiluku: 87 170 (31.12.2012) Kunnat: Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti Etäisyydet Kotkasta: Helsinkiin 130 km Tampereelle 300 km Pietariin 270 km Lähteet: http://www.kaakko135.fi/ (luettu 25.10.2013), Tilastokeskus, Väestötilastot 12 Seudun läpi kulkee E18-tie, jonka rakennustyöt ovat osittain vielä kesken. Valmistuessaan vuonna 2015 se nopeuttaa huomattavasti seudulle saapumista ja liikkumista. Alueelle pääsee myös ilman omaa autoa, esim. pääkaupunkiseudulta bussilla. Kotkaan on myös lähijunayhteys Kouvolasta kuusi kertaa päivässä. Kaakko135 - saaristossa on saarikohteita joihin on kesällä säännöllinen reittiliikenne. Alueella on menossa runsaasti erilaisia hankkeita ja projekteja matkailuun ja tapahtumiin liittyen. Alla muutamia poimintoja meneillään olevista hankkeista: Active Park, hankekokonaisuus Kestävän luontomatkailun Kaakko135 Kotkan-Haminan seutu kansainvälisen risteilijäliikenteen käyntikohteeksi Kymenlaakso Venäjän verkossa, hankekokonaisuus Kymenlaakson matkailureittien kehittäminen Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa, hankekokonaisuus
KOUVOLAN SEUTUKUNTA Kouvolan seudun keskeinen sijainti ja saavutettavuus luovat erinomaiset edellytykset matkailutoimialan kehittymiselle ja kasvulle. Kouvolan seudulla on vetovoimatekijöitä, jotka ovat jo nyt tärkeitä matkailu- ja vapaa-ajan kohteita. Nämä muodostavat jatkossakin Kouvolan seudun matkailun keskeisen tarjonnan, jota vahvistetaan edelleen. Matkailun kehittämistyötä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen matkailuyrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työtä ohjaa keväällä 2013 valmistunut matkailun Master Plan pitkän ajan liiketoimintalähtöinen ja monipuolinen kehittämissuunnitelma. Matkailun pääkohteet: Tykkimäen huvipuisto Repoveden kansallispuisto Faktoja: Arboretum Mustila Väkiluku: 94 251 (31.12.2012) Maailmanperintökohde Verla Kymijoki Kunnat: Mielakka Iitti Elävä maaseutu ja historialliset kohteet Kouvola Tapahtumat Etäisyydet Imatralta: Helsinkiin 140 km Tulevia kehittämiskohteita: Tampereelle 190 km Repoveden alue Pietariin 280 km Kimolan kanava-alue Kymi Ring Kouvolan keskusta Tykkimäki-Saarenmaan-alue Lähteet: http://www.visitkouvola.fi/ ja http://www.kouvola.fi/index.html (luettu 1.11.2013) Tilastokeskus, Väestötilastot Monitoimiareena 13
1. 2. Johdanto Tutkimusalue 1. 2. 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. 2. 4. 5. Seutukuntien esittely Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Menomenetelmä Kaakkois-Suomen matkailijat Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Tulomenetelmä - matkailualan yritykset Yhteenveto 14
MATKAILULLE TYYPILLISTEN TOIMIALOJEN YRITYSTEN LIIKEVAIHTO SEUTUKUNNITTAIN 251 Kotka-Hamina (1054 kpl) Kouvola (1085 kpl) Lappeenranta (989 kpl) Imatra (527 kpl) 35 25 11 10 192 1 3 422 476 78 70 62 24 26 71 25 30 1 1 2 411 5 1 453 72 53 23 25 373 1 3 419 15 Seutukunnittain luokkia tarkastellessa voidaan huomata, että suurimmat erot löytyvät isoista liikevaihtoluokista. Suhteessa seutukuntien kokoon on eniten yrityksiä pienimmässä eli 0-0.2M luokassa. Eniten tuntemattomia yrityksiä suhteessa seutukuntien yritysten kokonaismäärään on Kotka-Haminan seutukunnassa.
MATKAILUALALLA ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET VUONNA 2011 Etelä-Karjalan maakunta 400 352 Lopettaneiden yritysten osuus aloittaneista yrityksistä (molemmat toimialat yhteensä): - Kymenlaakso: 1 - Etelä-Karjala: 2 - Koko Suomi : 12% 350 300 250 I Majoitus - ja ravitsemistoiminta 200 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien to iminta; varauspalvelut 150 100 66 46 50 13 34 4 0 Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Kymenlaakson maakunta 500 463 450 400 350 I Majoitus - ja ravitsemistoiminta 300 250 79 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta; varaus palvelut 200 150 100 50 61 57 55 6 6 0 Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta 16 Lähde: Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset
MAASTA POISTUNEIDEN ULKOMAALAISTEN %OSUUS KUUKAUSITTAIN KAAKKOISSUOMESSA Tammikuu 8% Helmikuu 6% Maaliskuu Vuodenvaihteen lomakaudella venäläiset levittäytyvät pitkin koko Suomea (tammikuun talvihuippu varsin maltillinen). 8% Huhtikuu 10 % Toukokuu 8% Kesäkuu Huom! Koska rajahaastattelututkimuksen tiedonkeruuta ei ole rakennettu kuukausikohtaisten tulosten tuottamiseksi, näissä luvuissa voi olla otannasta johtuvia vinoumia. 9% Heinäkuu 9% Elokuu 11 % Syyskuu 9% Lokakuu 7% Marraskuu 8% Joulukuu 7% 2% 4% 6% 8% 10 % 12 % Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus 17
YÖPYMISET MAAKUNNITTAIN VUONNA 2012 Etelä-Karjalassa sekä kotimaisten että ulkomaisten yöpymisten määrä on selkeästi suurempi kuin Kymenlaaksossa. Ero on selkeä erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osalta. Saapuneiden lukumäärällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisten maakunnan ulkopuolelta saapuneiden henkilöiden lukumäärää, jotka yöpyivät matkallaan maksullisessa majoitusliikkeessä. Yöpymisten lukumäärä huomioi vastaavasti matkailijoiden viipymän, eli heidän maakunnassa viettämiensä öiden lukumäärän. Saapuneet, lkm Yöpymiset, lkm Suomi Ulkomaat Kaikki yhteensä Suomi Ulkomaat Kaikki yhteensä Maakunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Manner-Suomi 8 023 555 100 % 2 666 512 100 % 10 690 067 100 % 14 355 566 100 % 5 556 348 100 % 19 911 914 100 % Uusimaa 1 892 854 24 % 1 294 330 49 % 3 187 184 30 % 2 870 188 20 % 2 392 085 43 % 5 262 273 26 % Lappi 587 654 7% 394 812 15 % 982 466 9 % 1 404 048 10 % 995 438 18 % 2 399 486 12 % Pirkanmaa 817 011 10 % 97 456 4% 914 467 8 % 1 295 864 9 % 219 142 4 % 1 515 006 8% Pohjois-Pohjanmaa 682 629 9% 104 655 4% 787 284 7 % 1 300 288 9 % 269 032 5 % 1 569 320 8% Varsinais-Suomi 597 543 7% 113 664 4% 711 207 7 % 1 013 254 7 % 220 667 4 % 1 233 921 6% Keski-Suomi 505 452 6% 66 070 2% 571 522 5% 970 759 7 % 181 737 3 % 1 152 496 6% Kainuu 279 420 3% 29 521 308 941 3% 115 024 1 % 840 938 15 % 955 962 5% Pohjois-Savo 419 077 5% 54 102 2% 473 179 4% 760 078 5 % 128 257 2% 888 335 4% Etelä-Karjala 228 701 3% 199 235 7% 427 936 4% 376 493 3 % 336 336 6% 712 829 4% Etelä-Savo 289 293 4% 68 046 3% 357 339 3% 536 124 4 % 166 115 3% 702 239 4% Etelä-Pohjanmaa 372 746 5% 10 666 383 412 4% 645 637 4% 28 520 674 157 3% Päijät-Häme 259 630 3% 40 709 2% 300 339 3% 516 065 4 % 103 607 2% 619 672 3% Pohjois-Karjala 223 845 3% 44 451 2% 268 296 3% 393 877 3% 96 726 2% 490 603 2% Pohjanmaa 214 894 3% 34 826 249 720 2% 350 550 2% 76 484 427 034 2% Satakunta 205 089 3% 26 521 231 610 2% 353 836 2% 62 941 416 777 2% Kanta-Häme 215 250 3% 24 806 240 056 2% 345 672 2% 52 103 397 775 2% Kymenlaakso 149 374 2% 55 976 2% 205 350 2% 236 916 2% 98 015 2% 334 931 2% Keski-Pohjanmaa 83 093 6 666 89 759 144 979 14 119 159 098 Lähde: Tilastokeskus/Majoitustilasto Päivitetty: 21.11.2013 18
YÖPYMISTEN LUKUMÄÄRÄ LÄHTÖMAITTAIN VUONNA 2012 Kaakkois-Suomen alueella yöpyvät erityisesti venäläiset matkailijat. Etelä-Karjalan suosio yöpymisten näkökulmasta venäläisten sekä muidenkin ulkomaalaisten keskuudessa on selkeästi suurempi kuin Kymenlaakson. Kymenlaaksoon matkustetaan Etelä-Karjalaa hieman useammin Ruotsista. Asuinmaa Suomi Venäjä Ruotsi Saksa Britannia Viro Ranska Yhdysvallat Norja Japani Alankomaat Sveitsi Italia Kiina Espanja Tanska Puola Itävalta Belgia Kanada Saapuneet, lkm Yöpymiset, lkm Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala Koko maa Kymenlaakso Etelä-Karjala lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 8 109 244 74 % 149 374 73 % 228 701 53 % 14 514 623 71 % 236 916 71 % 376 493 53 % 731 261 7 % 43 097 21 % 178 990 42 % 1 506 900 7 % 62 331 19 % 291 397 41 % 301 651 3% 1 745 2 192 537 002 3% 3 086 4 543 268 810 2% 1 901 2 650 534 239 3% 5 393 2% 4 614 160 999 1 019 734 405 541 2% 3 251 1 492 94 800 1 887 1 810 235 482 4 328 4 150 83 217 652 859 217 886 1 659 1 458 91 181 386 558 198 725 1 167 1 723 92 478 351 230 182 639 560 357 91 783 91 156 176 919 172 384 72 961 670 766 164 918 1 721 1 460 58 908 385 861 132 900 667 1 228 60 000 315 1 110 130 847 1 484 1 782 59 491 151 243 100 057 382 591 45 206 194 484 96 820 519 817 50 618 534 330 86 676 710 721 28 451 356 308 76 385 4 055 1 179 30 705 231 887 57 494 548 1 232 24 927 228 289 53 449 519 521 15 075 66 101 36 792 153 250 Lähde: Tilastokeskus/Majoitustilasto Päivitetty: 21.11.2013 19
1. 2. Johdanto Tutkimusalue 1. 2. 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. 2. 4. 5. Seutukuntien esittely Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Menomenetelmä Kaakkois-Suomen matkailijat Tulomenetelmä - matkailualan yritykset Yhteenveto Menomenetelmä 20
MATKAILIJOIDEN MÄÄRÄ KAAKKOIS-SUOMESSA Virallisen majoitustilaston mukaan (Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto (2012) + estimoidut suomalaiset ulkomaalaiset yhteensä Maksullisissa majoitusliikkeissä yöpyneiden määrä (saapuneet) 378 000 255 000 633 000 Maksullisisa majoitusliikkeissä yöpymiset yhteensä 613 000 434 000 1 047 000 Muualla yöpyjät 734 000 62 000 796 000 1 191 000 105 000 1 295 000 1 112 000 317 000 1 429 000 1 804 000 539 000 2 343 000 936 000 1 719 000 2 655 000 2 048 000 2 036 000 4 084 000 - Sukulaisten/tuttavien luona - Oma huoneisto - Oma mökki Yöpymiset Kaikki yöpyneet yhteensä Kaikki yöpymiset yhteensä Päivämatkailija/-kävijä Matkailijat yhteensä Suomessa päiväkävijätutkimuksia on tehty hyvin monella eri tavalla. Tyypillistä niissä on, että se perustuu matkailijahaastatteluihin ja niistä tehtäviin arvioihin yleisesti. Suomessa päiväkävijöiden osuus on suurta ja se usein ylittää yöpyvien matkailijoiden määrän. Näin on tilanne myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osalta, koska mm. venäläisten matkailijoiden päiväkäynnit Etelä-Karjalassa erityisesti ovat poikkeuksellisen suuret. Päiväkävijöiden osalta kaikki Suomessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset pystyvät antamaan suuntaa antavan määrän ja kävijöiden haastattelujen lisäksi on hyödyllistä käyttää sekä kertoimia ja verrata Suomen vastaaviin päiväkävijäarvioihin. 21
MATKAILUMENO MATKAILJOIDEN RAHANKÄYTTÖ KAAKKOISSUOMESSA, SEUTUKUNNITTAIN SEKÄ VASTAAJIEN KOTIMAITTAIN Koko alue euroa milj. euroa Kaakkois-Suomi 1 621 075 000 1 621,1 Etelä-Karjala Kymenlaakso 1 235 859 000 385 215 000 1 235,9 385,2 611 055 000 624 804 000 207 452 000 177 763 000 611,1 624,8 207,5 177,8 650 295 000 827 596 000 143 177 000 650,3 827,6 143,2 Maakunta Seutukunta Imatra Lappeenranta Kotka-Hamina Kouvola Vastaajan kotimaan mukaan Suomi Venäjä Muu 22
RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, JAKAUMA Kaakkois-Suomi, prosentteina 0,5 % 1,1 % 7,7 % Ennakkomaksut 8,0 % Yöpyminen Ravintolat, kahvilat 23,9 % Ohjelmapalvelut Tapahtumat 29,7 % Nähtävyydet Ostokset liikkeissä Polttoaine 3,0 % 3,9 % 2,9 % Sisäinen liikenne 19,3 % Muu 23
RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN, TAULUKKO Koko Kaakkois-Suomi ja seutukunnittain, euroina ja prosentteina Kaakkois-Suomi Käyttökohde Euroa Imatra Osuus %Euroa Lappeenranta Kotka-Hamina Kouvola Osuus %Euroa Osuus %Euroa Osuus %Euroa Osuus % 12,9 26 329 000 4,2 11 455 000 5,5 8 414 000 4,7 Ennakkomaksut 125 265 000 7,7 79 067 000 Yöpyminen 387 050 000 23,9 138 096 000 22,6 168 227 000 26,9 48 912 000 23,6 31 815 000 17,9 Ravintolat, kahvilat 312 419 000 19,3 99 458 000 16,3 115 357 000 18,5 55 043 000 26,5 42 561 000 23,9 Ohjelmapalvelut 46 627 000 2,9 20 276 000 3,3 13 549 000 2,2 5 804 000 2,8 6 998 000 3,9 Tapahtumat 62 607 000 3,9 14 972 000 2,5 18 304 000 2,9 9 444 000 4,6 19 887 000 11,2 Nähtävyydet 49 186 000 3,0 16 802 000 2,7 13 473 000 2,2 8 397 000 4,0 10 514 000 5,9 Ostokset liikkeissä 482 021 000 29,7 188 530 000 30,9 206 614 000 33,1 49 094 000 23,7 37 783 000 21,3 Polttoaine 129 682 000 8,0 44 718 000 7,3 51 602 000 8,3 16 315 000 7,9 17 047 000 9,6 18 060 000 1,1 6 907 000 1,1 6 725 000 1,1 2 254 000 1,1 2 174 000 1,2 8 158 000 0,5 2 228 000 0,4 4 625 000 0,7 734 000 0,4 570 000 0,3 100,0 177 763 000 100,0 Sisäinen liikenne Muu Yhteensä 1 621 075 000 100,0 611 055 000 100,0 624 804 000 24 100,0 207 452 000
RAHAN KULUTUS KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN (MILJ. EUROA), KAAKKOIS-SUOMI 600,0 482,0 500,0 387,0 Milj. euroa 400,0 312,4 300,0 200,0 129,7 125,3 100,0 46,6 62,6 49,2 18,1 0,0 Käyttökohde 25 8,2
RAHANKÄYTTÖ YHTEENSÄ HENKEÄ KOHDEN, SEUTUKUNNITTAIN 26
RAHANKÄYTTÖ KÄYTTÖKOHTEITTAIN MATKAN AIKANA Kaakkois-Suomi Käyttökohde euroa/hlö Ennakkomaksut 30,67 Yöpyminen 94,78 Ravintolat, kahvilat 76,50 Ohjelmapalvelut 11,42 Tapahtumat 15,33 Nähtävyydet 12,04 Ostokset liikkeissä 118,03 Polttoaine 31,75 Sisäinen liikenne 4,42 Muu 2,00 Yhteensä 396,95 keskimääräinen rahankäyttö (e/hlö) Rahankulutus henkeä kohden koko matkan aikana käyttökohteen mukaan: 140,0 118,0 120,0 94,8 100,0 76,5 80,0 60,0 40,0 31,8 30,7 11,4 20,0 0,0 Vertailuna kaikkien Suomessa vierailleiden ulkomaalaisten rahankäyttö matkailijan asuinmaan mukaan henkeä kohden: Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus Julkaistu: 20.3.2013, päivitetty 30.5.2013 27 15,3 12,0 4,4 2,0
1. 2. Johdanto Tutkimusalue 1. 2. 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. 2. 4. 5. Seutukuntien esittely Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Menomenetelmä Kaakkois-Suomen matkailijat Kaakkois-Suomen matkailijat Tulomenetelmä - matkailualan yritykset Yhteenveto 28
MATKAN PÄÄASIALLINEN TARKOITUS Kaikki vastaajat: vapaa-ajanmatka 85, (1430) työmatka 4,6% (78) Suurimmalle osalle matkan pääsyy oli vapaa-ajan vietto. Yhteensä noin kymmenesosa suomalaisista oli matkalla ainakin osittain työn vuoksi. yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,4% (90) läpikulkumatka 4,8% (81) muu matka 0, (1) 2 4 6 8 Työmatkoja tehtiin hieman muita seutukuntia enemmän KotkaHaminan seutukuntaan. 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa vapaa-ajanmatka 83,5% (837) 93, (549) 50,6% (44) työmatka 5,6% (56) 1,4% (8) 17,2% (15) yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 5,8% (58) 3,7% (22) 11,5% (10) läpikulkumatka 5, (50) 2, (12) 21,8% (19) muu matka 0, (1) 0, (0) 0, (0) Seutukunnan mukaan: vapaa-ajanmatka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka Imatran seutukunta Lappeenrannan Kouvolan seutukunta seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 85,5% (525) 4, (25) 6,5% (40) 3,9% (24) 0, (0) 83,8% (663) 5,3% (42) 6, (48) 4,7% (37) 0, (1) 76,8% (360) 9,4% (44) 8,7% (41) 5,3% (25) 0, (0) 82,8 (409) 5, (25) 6, (30) 6, (30) 0, (0) 29
TÄRKEIMMÄT SYYT KÄYNNILLE (VAPAA-AJAN MATKUSTAJAT) Pääsyitä tulla alueelle olivat sukulaiset ja ystävät suomalaisilla ja muilla kuin venäläisillä. Venäläisillä korostuu erityisesti ostosten tekeminen ja luonto syinä tulla alueelle. Kaikki vastaajat: sukulaiset / ystävät 42,5% (560) Tapahtumista eniten mainintoja saivat Erämessut ja Arktika-päivät. Joitain mainintoja sai myös Kotkan meripäivät. urheilu 5,8% (77) luonto 31, (411) aktiviteetit (kuten liikunta) 10,4% (137) kulttuuri 12,5% (165) ostosten tekeminen 30,8% (407) tapahtuma 10,9% (144) nähtävyys 12,7% (167) muu syy 5,8% (76) 2 4 6 Asuinmaan mukaan: Nähtävyyksistä mainittiin mm. Imatrankoski ja linnoitus. Muissa syissä mainitaan mm. loman vietto yleisesti, mökkeily ja kylpyläkäynti. 8 10 Seutukunnan mukaan: Suomi Venäjä muu maa sukulaiset / ystävät 57, (457) 15, (71) 76,2% (32) urheilu 5,7% (46) 5, (24) 16,7% (7) luonto 16,2% (130) 57,2% (271) 21,4% (9) aktiviteetit (kuten liikunta) 8,2% (66) 13,9% (66) 11,9% (5) kulttuuri 8,7% (70) 19,6% (93) 4,8% (2) ostosten tekeminen 10,5% (84) 66,7% (316) 16,7% (7) tapahtuma 12,9% (103) 7, (33) 19, (8) nähtävyys 11,9% (95) 14,6% (69) 7, (3) muu syy 7, (56) 3,4% (16) 9,5% (4) Yhteensä 138, (1106) 202,3% (959) 188, (79) Imatran seudulla korostuu luonnon merkitys. Ostoksilla käydään erityisesti Imatran seutukunnassa ja tapahtumissa Kouvolan seutukunnassa. Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta sukulaiset / ystävät urheilu luonto aktiviteetit (kuten liikunta) kulttuuri ostosten tekeminen tapahtuma nähtävyys muu syy 30 31, (155) 6,6% (33) 46, (230) 16,4% (82) 19,6% (98) 43,3% (216) 4, (20) 14,8% (74) 5,8% (29) 44,7% (271) 7,8% (47) 31,8% (193) 11,7% (71) 14,7% (89) 31,7% (192) 7,4% (45) 8,3% (50) 7,8% (47) 51,9% (205) 6,8% (27) 20, (79) 10,6% (42) 9,4% (37) 18,2% (72) 17,2% (68) 17, (67) 4,8% (19) 47,7% (158) 8,8% (29) 29, (96) 11,8% (39) 17,8% (59) 26,9% (89) 14,8% (49) 12,7% (42) 4,2% (14)
MATKASEURUE Kaikki vastaajat: yksin 16,2% (273) perheen tai sukulaisten kanssa 57, (960) työkaverin tai -porukan kanssa 6,2% (105) Seurueiden koko oli pääasiassa kaksi tai 3-5 henkeä. Tätä suuremmissa seurueissa matkustettiin vain harvoin. Yksin matkustavia oli vajaa viidesosa. ystävien kanssa 20,3% (341) muussa seurueessa 0,3% (5) 2 4 6 8 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa 22,5% (226) 6, (36) 11,5% (10) perheen tai sukulaisten kanssa 58, (583) 58,5% (345) 35,6% (31) työkaverin tai -porukan kanssa 4, (41) 8, (47) 19,5% (17) ystävien kanssa 14,9% (150) 27,5% (162) 33,3% (29) muussa seurueessa 0,4% (4) 0,2% (1) 0, (0) yksin Seutukunnan mukaan: yksin perheen tai sukulaisten kanssa työkaverin tai -porukan kanssa ystävien kanssa muussa seurueessa Alueelle tultiin useimmiten perheen tai sukulaisten kanssa. Yksin tulijoita oli suomalaisista noin neljäsosa ja venäläisistä vajaa kymmenesosa. Imatran seutukunta Lappeenrannan Kouvolan seutukunta seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 14, (87) 60, (371) 6,5% (40) 19, (117) 0,3% (2) 15,6% (124) 55,7% (443) 6,2% (49) 22,4% (178) 0,4% (3) 18,4% (87) 24,9% (259) 11, (52) 15,5% (73) 0,4% (2) 16,9% (84) 62,3% (309) 4,4% (22) 16, (80) 0,4% (2) 31
MATKAN KESTO Kaikki vastaajat: alle 2 tuntia 3,6% (61) 2-8 tuntia 18, (302) yli 8, mutta alle 24 tuntia 12,5% (210) 1 päivä 12,4% (209) Noin kolmannes kaikista vastaajista viipyi Kaakkois-Suomen alueella olevassa matkailukohteessaan alle vuorokauden. 2-6 päivää 42,9% (722) 1-2 viikkoa 8,2% (138) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,6% (27) kuukauden tai pidempään 0,8% (13) 2 4 Venäläisistä vastaajista noin puolet viipyvät alueella alle 24 tuntia 6 8 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa alle 2 tuntia 5, (50) 1,7% (10) 1, (1) 2-8 tuntia 20,3% (204) 16,6% (98) 0, (0) yli 8, mutta alle 24 tuntia 9,3% (93) 19, (113) 4,6% (4) 1 päivä 11,3% (113) 15,4% (91) 5,7% (5) 2-6 päivää 45,5% (456) 40,6% (240) 29,9% (26) 1-2 viikkoa 7,2% (72) 5,8% (34) 35,6% (31) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 0,9% (9) 0,5% (3) 17,2% (15) kuukauden tai pidempään 0,2% (1) 5,7% (5) 0,7% (7) 32
MATKAN KESTO Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto): alle 2 tuntia 2-8 tuntia yli 8, mutta alle 24 tunita 1 päivä 2-6 päivää 1-2 viikkoa yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden kuukauden tai pidempään Imatran seutukunta Lappeenrannan Kouvolan seutukunta seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 2,4% (15) 10,9% (67) 13,9% (86) 13,6% (84) 46,4% (286) 10,9% (67) 1,6% (10) 0,3% (2) 2,5% (20) 15,5% (123) 12,6% (100) 11,3% (90) 46,5% (369) 9,4% (75) 1,6% (13) 0,6% (5) 5, (24) 17,2% (81) 10,8% (51) 8,9% (42) 41,2% (194) 11,7% (55) 3,4% (16) 2, (10) 2,8% (14) 21,8% (108) 10,3% (51) 10,9% (54) 42, (208) 9,5% (47) 2, (10) 0,8% (4) Useamman vuorokauden viipyjiä alueittain: Imatran seutukunta: 59 % Lappeenrannan seutukunta: 58 % Kotka-Haminan seutukunta: 58 % Kouvolan seutukunta: 54 % Matkan pääasiallisen tarkoituksen mukaan: vapaa-ajanmatka työmatka yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka läpikulkumatka muu matka alle 2 tuntia 3,3% (47) 9, (7) 1, (1) 7,5% (6) 0, (0) 2-8 tuntia 18,6% (265) 19,5% (15) 8,9% (8) 17,5% (14) 0, (0) yli 8, mutta alle 24 tuntia 13,7% (195) 9, (7) 6,7% (6) 1,3% (1) 0, (0) 1 päivä 12,8% (183) 3,9% (3) 14,4% (13) 11,3% (9) 0, (0) 2-6 päivää 43,2% (617) 41,6% (32) 50, (45) 35, (28) 0, (0) 1-2 viikkoa 6,6% (94) 10,4% (8) 14,4% (13) 26,3% (21) 0, (0) yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 1,2% (17) 3,9% (3) 3,3% (3) 2,5% (2) 100, (1) kuukauden tai pidempään 0,6% (8) 3,9% (3) 1, (1) 0, (0) 0, (0) Yhteensä 100, (1427) 101,3% (78) 100, (90) 101,3% (81) 100, (1) 33
KULKUVÄLINE MATKALLA Kaikki vastaajat: henkilöauto 69,7% (1168) linja-auto 16,6% (279) juna 12, (203) Kulkuvälineenä on ollut useimmiten henkilöauto. Muu-vaihtoehdossa mainitaan mm. matkailuauto ja moottoripyörä. pakettiauto 7,4% (124) Linja-autoa ja pakettiautoa ovat venäläiset käyttäneet suomalaisia useammin kun taas suomalaiset ovat tulleet alueelle useammin junalla. taksi 2,9% (48) lentokone 2,8% (46) laiva 1,4% (24) pikkubussi 2,7% (44) Vastaajat ovat saaneet valita useita vaihtoehtoja. muu 3,9% (65) 2 4 6 Asuinmaan mukaan: Suomi 10 Seutukunnan mukaan: Venäjä muu maa henkilöauto 75,2% (749) 64,3% (380) 44,8% (39) linja-auto 13,5% (134) 22, (130) 17,2% (15) juna 15,7% (156) 4, (24) 26,4% (23) pakettiauto 1,7% (17) 16,6% (98) 10,3% (9) taksi 2,5% (25) 1,4% (8) 18,4% (16) lentokone 0,8% (8) 2,4% (14) 27,6% (24) laiva 0,9% (9) 1,4% (8) 8, (7) pikkubussi 1,9% (19) 3,4% (20) 5,7% (5) muu 5, (51) 1,2% (7) 8, (7) 8 henkilöauto linja-auto juna pakettiauto taksi lentokone laiva pikkubussi muu Imatran seutukunta Lappeenrannan Kouvolan seutukunta seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 64,6% (398) 24,2% (149) 14,9% (92) 10,2% (63) 4, (25) 5,7% (35) 1,9% (12) 3,4% (21) 3,2% (20) 69, (546) 16,2% (128) 13,7% (108) 6,6% (52) 4, (32) 4,7% (37) 2,2% (17) 3,7% (29) 3,3% (26) 72, (338) 16,6% (78) 14,7% (69) 9,4% (44) 2,8% (13) 5,3% (25) 2,3% (11) 3,2% (15) 3,4% (16) 34 75,3% (372) 13, (64) 15,6% (77) 3,6% (18) 3, (15) 1,8% (9) 1,8% (9) 2,6% (13) 5, (25)
YÖPYMISPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA Kaikki vastaajat: maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 42,5% (558) muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 13,6% (179) majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 38, (499) oma huoneisto 5,3% (70) Muu majoitus tarkoittaa suurimmalla osalla omaa autoa/matkailuautoa. Kuvaan on rajattu mukaan vain sellaiset matkustajat, jotka ilmoittivat matkansa kestäneen yli 8 tuntia. oma mökki tai muu loma-asunto 7, (93) työnantajan asunto 1,9% (24) muu majoitus 1,3% (18) 2 4 6 8 Yleisin yöpymispaikka suomalaisilla oli majoitus sukulaisten tai tuttavien luona (48%) ja venäläisillä maksullinen majoitus (65%). 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa 32,2% (270) 64,5% (251) 44, (37) muu maksullinen majoitus (esim. leirintäalue, maatilamajoitus, bed and breakfast, vuokramökki) 10, (85) 22, (86) 9,5% (8) majoitus sukulaisten tai tuttavien luona 47,6% (399) 15,7% (61) 46,4% (39) oma huoneisto 7,2% (60) 2, (8) 1,2% (1) oma mökki tai muu loma-asunto 9,8% (82) 0,8% (3) 9,5% (8) työnantajan asunto 2, (17) 0,8% (3) 6, (5) muu majoitus 1,5% (13) 1, (4) 0, (0) maksullinen majoitus (hotelli, motelli) 35
MATKAILUPALVELUIDEN KÄYTTÖ MATKALLA Kaikki vastaajat: ravintola ja kahvila 90,2% (1440) matkailuneuvonta 10, (162) ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 9,6% (153) huvipuistot 16,4% (262) urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 7,2% (115) nähtävyydet (ml. museot) 26,5% (423) luontokohteissa vierailu 32,5% (519) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 18,5% (295) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 12,3% (197) sisäinen, julkinen liikenne 8,6% (137) muu 2,9% (47) 2 4 6 8 Maittain vertailtuna ravintolat ja kahvilat ovat selkeästi käytetyimmät palvelut matkalla. Venäläiset ovat selkeästi käyneet eniten luontokohteissa. Seuraavaksi eniten heitä on kiinnostanut nähtävyydet sekä huvipuistot. 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa ravintola ja kahvila 90,5% (862) 89,2% (495) 95,4% (83) matkailuneuvonta 6,2% (59) 15,7% (87) 18,4% (16) ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 7,6% (72) 13,5% (75) 6,9% (6) huvipuistot 13,2% (126) 22,5% (125) 11,5% (10) urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 6,7% (64) 8, (45) 6,9% (6) nähtävyydet (ml. museot) 20,6% (196) 39,3% (218) 9,2% (8) luontokohteissa vierailu 19,8% (189) 55, (306) 27,6% (24) tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 21,2% (202) 12,3% (68) 28,7% (25) etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 10, (96) 16,2% (90) 12,6% (11) sisäinen, julkinen liikenne 7, (68) 11,9% (66) 3,4% (3) muu 3, (30) 1,8% (10) 6,9% (6) 36
ONKO MATKAILUALUEEN PALVELUITA HELPPO OSTAA? Kaikki vastaajat: kyllä 92,6% (1536) Maittain vertailtuna ei koeta suuria eroja palveluiden ostossa; suomalaiset, venäläiset ja muun maalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että palveluita on helppo ostaa. ei 7,4% (122) 2 4 6 8 10 Vain pieni osa vastaajista (7%) jätti tuotteen/palvelun ostamatta, koska se oli liian haastavaa tai monimutkaista. Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa kyllä 93,4% (927) 91,3% (528) 92, (80) ei 6,6% (65) 8,7% (50) 8, (7) Kouvolan ja Kotka-Haminan seutukunnissa palveluiden osto koetaan hieman muita alueita helpommaksi. Kokonaisuudessaan tulokset joka seutukunnassa ovat kuitenkin erittäin hyvät. Yhteensä 100, (992) 100, (578) 101, (88) Seutukunnan mukaan: kyllä ei Imatran seutukunta Lappeenrannan seutukunta 90, (549) 90,8% (709) 10, (61) 9,3% (73) Kouvolan seutukunta 95, (465) 5, (25) 37 Kotka-Haminan seutukunta 95,5% (447) 4,7% (22)
KUINKA HYVIN SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA, SEN PALVELUISTA JA TUOTTEISTA? Kaikki vastaajat: Vastaajista valtaosa on tyytyväisiä matkailualueesta melko huonosti 4,4% (72)saamaansa tietoon maittain vertailtuna arvioissa ei ole kohtuullisesti 28,6% (474)eroja. kovinkaan suuria erittäin huonosti 0,8% (14) melko hyvin 48,6% (806) erittäin hyvin 17,7% (293) 2 4 6 Asuinmaan mukaan: Suomi 10 Seutukunnan mukaan: Venäjä muu maa erittäin huonosti 1, (11) 0,5% (3) 0, (0) melko huonosti 5,3% (52) 2,9% (17) 3,4% (3) kohtuullisesti 29,8% (294) 26,8% (156) 27,6% (24) melko hyvin 42,7% (421) 59,2% (345) 46, (40) erittäin hyvin 21, (208) 10,8% (63) 24, (21) 8 erittäin huonosti melko huonosti kohtuullisesti melko hyvin erittäin hyvin 38 Imatran seutukunta Lappeenrannan Kouvolan seutukunta seutukunta Kotka-Haminan seutukunta 1,2% (7) 4,9% (30) 28,5% (173) 47,7% (290) 17,9% (109) 0,9% (7) 6, (47) 31,5% (247) 45,7% (358) 15,9% (125) 1,5% (7) 5,2% (24) 28,3% (132) 51,5% (240) 13,7% (64) 1,8% (9) 4,7% (23) 29,3% (144) 44, (217) 20,5% (101)
MISTÄ SAITTE TIETOA MATKAILUALUEESTA? Kaikki vastaajat: matkatoimisto, matkanjärjestäjä 9,2% (149) internet (www-sivut, hakukoneet) 42,7% (688) mobiilipalvelut 6,4% (103) sosiaalinen media 10,9% (176) ystävät, sukulaiset 51,8% (834) media (televisio, radio, lehdet) 7, (113) aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 38,4% (618) matkailutoimisto matkailualueella 1, (16) matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 4,5% (73) muusta lähteestä 2,9% (47) 2 4 6 8 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa matkatoimisto, matkanjärjestäjä 5, (48) 15,8% (91) 11, (9) internet (www-sivut, hakukoneet) 44,7% (425) 38, (219) 53,7% (44) mobiilipalvelut 4,9% (47) 9, (52) 4,9% (4) sosiaalinen media 8,2% (78) 13,9% (80) 22, (18) ystävät, sukulaiset 51,3% (488) 52, (299) 57,3% (47) media (televisio, radio, lehdet) 8,9% (85) 4,9% (28) 0, (0) aikaisemmat kokemukset matkailualueelta 36,2% (344) 43,7% (251) 28, (23) matkailutoimisto matkailualueella 0,6% (6) 1,4% (8) 2,4% (2) matkailualueen esitteistä tai uutiskirjeistä 2,8% (27) 7,8% (45) 1,2% (1) muusta lähteestä 2,8% (27) 1,6% (9) 12,2% (10) 39 Matkailualueesta on saatu tietoa erityisesti ystävien ja sukulaisten kautta. Seuraavaksi yleisimmät tiedonsaantikanavat ovat internetsivut ja aikaisemmat kokemukset matkailualueelta. Maittaiset erot tiedonsaantikanavissa ovat melko pieniä. Ulkomaiset matkustajat ovat luonnollisesti saaneet tietoa hieman suomalaisia enemmän matkanjärjestäjien kautta.
MATKAILUPALVELUIDEN HINTA-LAATUSUHDE ALUEELLA Kaikki vastaajat: erittäin huono 0,7% (12) huono 4,4% (73) sopiva 57,6% (960) hyvä 29,9% (497) erittäin hyvä 7,4% (123) 2 4 6 8 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä muu maa erittäin huono 1, (10) 0,3% (2) 0, (0) huono 5,8% (57) 1,2% (7) 10,3% (9) sopiva 72,4% (716) 34, (200) 51,7% (45) hyvä 16,9% (167) 52,2% (307) 26,4% (23) erittäin hyvä 4, (40) 12,4% (73) 11,5% (10) Yhteensä 100, (990) 100, (588) 101, (88) Alueen matkailupalveluiden hintalaatusuhde koetaan sopivaksi ja venäläisten keskuudessa valtaosa kokee hinta-laatusuhteen jopa hyväksi. Imatran seutukunnassa hintalaatusuhde koetaan hieman paremmaksi muihin seutukuntiin verrattuna. Seutukunnan mukaan: erittäin huono huono sopiva hyvä erittäin hyvä Imatran seutukunta 1, (7) 2,9% (18) 51,2% (315) 35, (215) 9,9% (61) Lappeenrannan seutukunta 0,8% (6) 6, (47) 58, (456) 29,3% (230) 6, (48) Kouvolan seutukunta 1,2% (6) 5,7% (28) 63, (308) 22,7% (111) 7,2% (35) Kotka-Haminan seutukunta 0,6% (3) 5,3% (25) 59, (276) 27,8% (130) 7,3% (34) 40
MATKAILUALUEEN SUOSITTELEMINEN Kaikki vastaajat (kysymys on kysytty vain paneelitiedonkeruussa): kyllä, olen jo suositellut 33,9% (338) kyllä, suosittelisin lämpimästi 40,3% (402) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 20,9% (208) en todennäköisesti suosittelisi 4,8% (48) 2 4 6 8 10 Asuinmaan mukaan: Suomi Venäjä kyllä, olen jo suositellut 24,5% (163) 53,2% (175) kyllä, suosittelisin lämpimästi 41,4% (276) 38, (125) kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin 27,8% (185) 7, (23) en todennäköisesti suosittelisi 6,3% (42) 1,8% (6) Yhteensä 100,2% (667) 100, (329) Erityisesti venäläiset ovat jo suositelleet matkailualuetta. Noin 90 prosenttia suomalaisista, venäläisistä ja muiden maiden matkailijoista ilmoittaa, että tulee myös tulevaisuudessa käymään matkailualueella. Seutukunnan mukaan (seutukunnittain painotettu aineisto): Imatran Lappeenrannan Kouvolan Kotka-Haminan seutukunta seutukunta seutukunta seutukunta kyllä, olen jo suositellut kyllä, suosittelisin lämpimästi kyllä, suosittelisin tietyin ehdoin ja varauksin en todennäköisesti suosittelisi 46,2% (192) 36,8% (153) 14,4% (60) 2,9% (12) 32, (182) 43,8% (249) 19,7% (112) 4,6% (26) 27,3% (72) 37,5% (99) 28,8% (76) 6,8% (18) 41 39,3% (103) 35,5% (9*3) 21, (55) 4,6% (12) Erityisesti Imatran seutukuntaa on jo suositeltu muille. Kouvolan seutukunnan suosittelemiseen suhtaudutaan varauksellisimmin.
1. 2. Johdanto Tutkimusalue 1. 2. 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. 2. 4. 5. Seutukuntien esittely Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Menomenetelmä Kaakkois-Suomen matkailijat Tulomenetelmä matkailualan yritykset Tulomenetelmä - matkailualan yritykset Yhteenveto 42
MATKAILUTULO KAAKKOIS-SUOMESSA, MAAKUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN Välitön matkailutulo Välitön matkailutulo alv. kanssa Kokonaismatkailutulo Osuus aluetalouden liikevaihdosta (%) Koko alue Kaakkois-Suomi 1 306 519 000 1 584 094 000 1 644 110 000 9,6 Kymenlaakso 352 925 000 424 625 000 423 511 000 4,5 Etelä-Karjala 953 593 000 1 159 468 000 1 220 600 000 16,0 Kotka-Hamina 197 271 000 236 962 000 236 725 000 5,1 Kouvola 155 655 000 187 663 000 186 786 000 3,9 Imatra 339 480 000 409 815 000 434 535 000 15,9 Lappeenranta 614 113 000 749 654 000 786 065 000 16,1 Maakunnittain Seutukunnittain Kymenlaakso Etelä-Karjala Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012 tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 16 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaakson seutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla. 43
MATKAILUTULO MAAKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN Kymenlaakso Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Huvi & virkistys 7 946 000 9 536 000 23 % 9 774 000 17 397 000 20 877 000 9% 18 963 000 100 537 000 120 645 000 16 % 116 623 000 22 701 000 27 241 000 23 % 27 922 000 204 343 000 245 212 000 23 % 251 342 000 352 925 000 423 511 000 Etelä-Karjala Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa Huvi & virkistys 6 272 000 8 028 000 23 % 7 714 000 Liikenne Majoitus ja ravitsemus Matkailu Vähittäiskauppa Yhteensä 424 625 000 Liikenne 49 745 000 63 673 000 9% 54 222 000 Majoitus ja ravitsemus 92 674 000 118 623 000 16 % 107 502 000 Matkailu 10 369 000 13 272 000 23 % 12 753 000 794 534 000 1 017 003 000 23 % 977 277 000 953 593 000 1 220 600 000 Vähittäiskauppa Yhteensä 1 159 468 000 Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan. Kertoimet perustuvat vuoden 2012 tietoihin, jolloin vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 23 %. Vastaavasti liikenteen alv:na käytetään 9 %. Majoitustoiminnalla alv on 9 % ja ravitsemusalalla 23 %, joten niiden yhdistetyn toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 16 %. Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena käytetään Kymenlaakson seutukunnille kerrointa 1,20 ja Etelä-Karjalan seutukunnille kerrointa 1,28. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen kokonaismatkailutulo, jonka osuus aluetalouden liikevaihdosta saadaan jakamalla tulos alueen kaikkien toimialojen liikevaihdolla. 44
MATKAILUTULO SEUTUKUNNITTAIN JA TOIMIALOITTAIN Kotka-Hamina Huvi & virkistys Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa 1 930 000 2 316 000 0,23 2 374 000 Liikenne 11 100 000 13 320 000 0,09 Majoitus ja ravitsemus 58 955 000 70 746 000 Matkailu 16 272 000 Vähittäiskauppa Yhteensä Imatra Huvi & virkistys 6 016 000 7 219 000 0,23 7 400 000 12 099 000 Liikenne 6 297 000 7 557 000 0,09 6 864 000 0,16 68 388 000 Majoitus ja ravitsemus 41 582 000 49 898 000 0,16 48 235 000 19 526 000 0,23 20 014 000 Matkailu 6 429 000 7 715 000 0,23 7 908 000 109 014 000 130 816 000 0,23 134 087 000 95 330 000 114 396 000 0,23 117 256 000 197 271 000 236 725 000 Välitön matkailutulo Kokonaismatkailutulo 236 962 000 Alv. osuus Välitön matkailutulo alv. kanssa 2 223 000 0,23 2 136 000 Liikenne 32 186 000 41 198 000 0,09 35 083 000 Majoitus ja ravitsemus 46 288 000 59 248 000 0,16 53 694 000 2 710 000 3 469 000 0,23 3 333 000 256 561 000 328 397 000 0,23 315 569 000 339 480 000 434 535 000 Vähittäiskauppa Yhteensä Välitön Välitön KokonaisAlv. matkailutulo matkailutulo matkailutulo osuus alv. kanssa Huvi & virkistys 1 736 000 Matkailu Kouvola 409 815 000 Vähittäiskauppa Yhteensä Lappeenranta Huvi & virkistys 155 655 000 186 786 000 187 663 000 Välitön Välitön KokonaisAlv. matkailutulo matkailutulo matkailutulo osuus alv. kanssa 4 535 000 5 805 000 0,23 5 578 000 Liikenne 17 559 000 22 475 000 0,09 19 139 000 Majoitus ja ravitsemus 46 387 000 59 375 000 0,16 53 809 000 7 659 000 9 803 000 0,23 9 420 000 537 973 000 688 606 000 0,23 661 707 000 Matkailu Vähittäiskauppa Yhteensä 45 614 113 000 786 065 000 749 654
PALVELUNTARJOAJIEN SUHDANNEODOTUKSET Miten arvioisitte seuraavien tekijöiden muutosta kuluvan ja kahden seuraavan vuoden aikana? Arvioikaa muutosta asteikolla 1-5: 1 = vähenee paljon 5 = kasvaa paljon Asiakasmäärä 55,2% (202) Liikevaihdon määrä 3,9% 64, (232) Markkinointiin käytettävä rahamäärä 4,2% 19,8% (70) 65, (233) Työntekijöiden määrä 27,7% (99) 69,7% (262) 3,8% 25, (94) 73,2% (268) 2 4 1 2 20,8% (76) 6 3 4 5 Erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, matkailualalla sekä huvi- ja virkistystoiminnassa ennakoidaan asiakasmäärien kasvua. Liikenteen osalta arviot ovat maltillisimpia. 46 3,9% 17,7% (63) 72, (255) Yrityksen liikevoitto 4,2% 3,8% 27,9% (101) 75,6% (269) Investointeihin käytettävä rahamäärä Yrittäjätyön määrä 38, (139) 8 10
1. 2. Johdanto Tutkimusalue 1. 2. 3. Menomenetelmä - matkailijat 1. 2. 4. 5. Seutukuntien esittely Tilastotietoa alueen yritysrakenteesta ja matkailijoista Menomenetelmä Kaakkois-Suomen matkailijat Tulomenetelmä - matkailualan yritykset Yhteenveto Yhteenveto 47
SWOT-ANALYYSI KAAKKOIS-SUOMEN OMINAISUUDET NELIKENTÄSSÄ Vahvuudet - Luonto vahva vetovoimatekijä (erityisesti Venäjän markkinoilla) - Sijainti (erityisesti huomioiden Venäjän markkinat) - Molemmissa maakunnissa selkeitä vetovoimaisia matkailukohteita - Allegro-juna (venäläiset Suomeen (Vainikkala, Kouvola), suomalaiset Venäjälle (Vainikkala, Kouvola) ja muut ulkomaiset matkailijat hyödyntäen junan pysähtymistä Kouvolan ja Vainikkalan asemilla - resurssit tuotekehitykseen ja matkailun kehittämiseen alueilla suurta mm. EU- ja maakunnallisten hankeresurssien osalta Mahdollisuudet -Itämeren alueen julistaminen vuonna 2015 risteily- ja muun laivaliikenteen osalta erityisalueeksi, kansainvälisen risteilymatkustuksen kehittäminen - Allegro-junien ja Moskova-Pietari välisen junaliikenteen kasvaminen - Lappeenrannan lentokentän muodostuminen liikenteelliseksi keskukseksi kansainvälisille lentoyhtiöille, - Mahdollinen Venäjän viisumivapaus (aikaisintaan v. 2018) - Venäjänkielisen koulutuksen kehittäminen kaikissa kouluasteissa, - Luontomatkailun kehittäminen saavutettavuuden ja ympärivuotisuuden osalta - Alueellisen imagon kehittäminen ja uusien palvelukonseptien löytäminen - EU-hankekauden myötä myös resursseja alueen matkailupalveluiden kehittämiseen jatkuu - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen Heikkoudet - Erittäin vetovoimaisia kohteita vähän - Itä-Suomen rajaliikenteen kehittäminen sujuvammaksi - Luonto ei ole erilaistettu markkinoinnillisesti tai matkailutuotteiden näkökulmasta mm. kotimaan markkinoille tai ulkomaille - talvimatkailun kehittäminen myös muina aikoina kuin ns. venäläisten Joulun ja Uuden Vuoden aikoina - matkailumarkkinointi kohdennettu ulkomaan markkinoilla lähes pelkästään Venäjän markkinoille - Mikroyritysten määrä on erittäin suuri; yrityksiä ei ole lähtenyt kasvamaan - Työmatkailun merkitys vähäisempää - Kymenlaakson merkitys sekä Suomen näkökulmasta että ulkomaisten matkailijoiden määrissä vähäinen - Matkailualan houkuttelevuus (sesonkityö, alhaiset palkat) - Alueiden markkinointipanostukset vähäisiä tai resursoitu hankkeisiin - Alueellinen verkkokauppa ja sen kapasiteetit vähäisiä Uhat - Kilpailukyvyn ylläpitäminen - Talouskehityksen häiriöt - Matkailupalveluiden ja alueen matkailuimagon kehittyminen sellaiseksi, että se näyttäisi muille markkinoille yksipuolisena - Panos-tuotos näkökulmasta matkailutulo ohjautuu muualle kuin ns. MaRa aloille ja niihin liitettäviin muihin matkailuyrityksiin - Itä-Suomen rajaliikenteen ongelmien jatkuminen venäläisten matkailijoiden ruuhkahuippuina - Ei onnistuta pysäyttämään Allegro-junassa tai E-18 moottoritietä pitkin liikkuvia matkailijoita, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueesta tulee entistä enemmän transit-matkustuksen alue - Vain yhden sesongin matkailualue, joka tuo tullessaan lisää määräaikaisia työsuhteita, työvoiman osaamisessa haasteita sekä matkailuyritysten määrän pienentymistä ja palveluiden samankaltaistumista 48