Kahden maakunnan yhteiset palveluprosessit nyt ja tulevaisuudessa Marjut Mäki-Torkko, KM vammaispalvelujen johtaja 24.5.2017
Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon kartta Niittyvillan koulut Pikkupihlaja 5.6.2017
3 Laitosasuminen Laitososastoja on tällä hetkellä viisi: Kotopihlaja, Kuusikoto, Metsätähti, Neliapila, ja Tuulentupa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 64 asukasta ja 25 paikkaa on lyhytaikaisessa asumisessa Lyhytaikaisen huolenpidon käyttö 2016 (107 eri käyttäjää ja 6124 käyttöpäivää )
Marjut 4 Mäki- Laitosasumisen väheneminen valtioneuvoston periaatteen mukaisesti
Marjut Mäki- 5 Laitosasuminen Kesällä 2017 vähenee - 8 Kesällä 2018 vähenee - 18 Vuonna 2019 vähenee - 21 17 asukkaalle oma koti
6 Lastentalo I Pikkupihlaja Valmistui loppuvuodesta 2015 Pitkäaikainen koti kuudelle lapselle tai nuorelle
Marjut 7 Mäki- Lastentalo II valmistuu kesällä 2017 Ystäväni tuttavani ratiritiralla käydään uuteen Lastentaloon sinun kanssas käsitysten sinun kanssas leikkimässä sinun kanssa halitusten mukavaa on uuteen taloon lasten, nuorten tulla kiva mieli joka päivä sulla sekä mulla.
Tuki- ja osaamiskeskus
Tuki- ja osaamiskeskus Tulee olemaan oman alueen vammaispalveluita tarjoava resurssikeskus Ympäristön haasteet ja muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia toiminnalle ja kiinteistöille Toiminta perustuu nykyisen kuntayhtymän jäsenkuntien tarpeisiin Uudenlainen toiminta edellyttää toimivia ja monikäyttöisiä tiloja, jotka vastaavat toiminnallisiin tarpeisiin myös vuosikymmenien kuluttua
Tuki- ja osaamiskeskus Paljon tukea tarvitsevien yksikkö: 9 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä 1 tilapäisasunto Vaativan hoivapalvelun yksikkö: 12 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä 4 tilapäisasuntoa
Tuki- ja osaamiskeskus Lyhytaikaisia tutkimus- ja kuntoutusjaksoja tarjoava yksikkö: 9 paikkaa Kahden tilapäisasunnon eriyttämismahdollisuus mm. alaikäisten nuorten käyttöön
Yksiköiden lisäksi Asiantuntijapalvelut Opus Tulkkauspalvelut Kaksi etätulkkaus-studiota Talous/hallinto Sosiaaliasiamies Papit Liikuntasali Kuntosali Uima-allas Palvelukeittiö, Cafe, ruokasali
Tilojen ja toiminnan samanaikainen kehittäminen Uusien tilojen rakentaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa prosesseja ja toimintamalleja Tilasuunnittelun lähtökohta: tilat työn mukaisiksi Hyvin suunnitellut ja toteutetut tilaratkaisut tukevat prosessien toimivuutta ja tehokkuutta sekä henkilökunnan työviihtyvyyttä
Tutkimus- ja kuntoutusjakso kriisiytyneen tilanteen pysäyttämiseksi ja kokonaistilanteen arvioimiseksi Joskus asiakkaan tilanne on kriisiytynyt niin pitkälle, että tilanteen pysäyttämiseksi tarvitaan määräaikainen hoitojakso Jakson toteutukseen ja arviointiin osallistuu yksikön henkilökunnan lisäksi neuropsykiatrisen palvelun työryhmä ATOMI Henkilökunnan työskentelyn viitekehyksenä toimii Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT). Työmenetelminä ovat yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineet, käyttäytymisanalyysi sekä Hyvän Elämän Kompassi-verkkosovellus Jakson päättyessä tavoitteena on asiakkaan paluu omaan elinympäristöön ja jakson aikana tehdään yksikön henkilökunnan ja ATOMI:n toimesta aktiivista yhteistyötä asiakkaan lähihenkilöiden kanssa paluun tueksi. Jakson aikana hyväksi havaitut toimintamallit siirretään asumisyksikköön jakson aikana ja sen jälkeen tehtävien jalkautuvien käyntien avulla Yksikön työntekijä soittaa kahden kuukauden kuluttua jakson päättymisestä seurantasoiton, jonka avulla kartoitetaan jakson hyötyjen siirtymistä arkeen sekä mahdollisen tuen ja ohjauksen tarve arjessa toimimisen tueksi
Tehostettu palveluasuminen erityistä tukea tarvitsevien neuropsykiatristen asiakkaiden asumisen tukeminen Tarjoaa tehostettua palveluasumista neuropsykiatrisia haasteita omaaville erityistä tukea tarvitseville asiakkaille Asumisyksikkö toimii tarvittaessa jatkumona lyhytaikaisia tutkimusja kuntoutusjaksoja tarjoavalle yksikölle, mikäli asiakkaan paluu aikaisempaan asuinympäristöön ei ole mahdollinen Henkilökunnan työskentelyn viitekehyksenä toimii Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT). Työmenetelminä ovat yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työvälineet, käyttäytymisanalyysi sekä Hyvän Elämän Kompassi-verkkosovellus
Marjut 16 Mäki- Yksilöllisen asumisen kehittäminen valtioneuvoston periaatteiden mukaisesti
17 Asumispalvelut Asumisyksikköjä Seinäjoella: Helakoti, Kärjen kortteeri, Kotomarkki ja Louhenkadun palveluyksikkö joissa on yhteensä 76 asuntoa ja 2 tilapäisasuntoa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella: Pietarsaaren Kotilinna, Kristiinankaupungin Merituuli ja Vaasan Tervajoen Toukoranta, joissa on yhteensä 43 asuntoa ja kolme tilapäisasuntoa ja 2 tukiasukasta Lyhytaikaisen huolenpidon käyttö 2016 (23 eri käyttäjää ja 1782 käyttöpäivää )
Louhenkadun vuokratalo 18
Tavallista elämää Louhenkadulla Marjut 19 Mäki-
Risuviidan asumisyksikkö Seinäjoen Kasperiin valmistuu autististen henkilöiden koti (7+2) tavalliseen kerrostaloon elokuussa 2017 Asukkaiden kodit 38-44.5 m2, jossa oma keittiö, makuuhuone, olohuone ja lasitettu terassa Konseptikilpailutuksen kautta optimiasumisen malli vaikeasti autististen henkilöiden asumiseen
Pääkujan asumispalveluyksikkö Kaksikerroksinen talo, jossa on yhteensä 20 asuntoa sekä kumpaankin kerrokseen omat yhteiset oleskelutilat Rakennetaan Eskoon alueelle ja valmistuu toukokuussa 2018 Jokaiselle asukkaalla on oma asunto makuuhuoneella, kylpyhuoneella ja keittiöllä sekä kattokiskot joka asunnossa Asukkaat ovat pitkään asuneet laitoksessa ja he tarvitsevat paljon apua ja tukea liikkumisessa ja päivittäisissä toimissaan Ensimmäiseen kerrokseen sauna, pyykkitupa ja henkilökunnan sosiaalitilat
22 Muuttovalmennus Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kehitysvammaisilla henkilöillä ja heidän läheisillään on oikeus hyvään muuttoon ja muuttovalmennukseen Muuttovalmennus muodostuu elämänsuunnittelusta, henkilökohtaisesta muuttovalmennuksesta ja ryhmämuotoisesta muuttovalmennuksesta Kun tuleva koti ei ole vielä tiedossa, valmistaudutaan elämänmuutokseen tekemällä elämäntilanteen kartoituksia asiakkaille; perustana on myönteinen näkemys ihmisen mahdollisuuksista Elämänmuutokseen valmistaudutaan keräämällä aktiivisesti tietoa ihmisen omista ajatuksista, toiveista ja unelmista. Ne voivat olla hyvin pieniä tai sitten suuria, kuten se oma koti. Parhaimmillaan ajoissa aloitettu suunnittelutyö helpottaa palvelujen suunnittelua, sitten kun se on ajankohtaista.
23 Henkilökohtainen muuttovalmennus Tulevan kodin ollessa tiedossa laaditaan henkilökohtaisessa muuttovalmennuksessa yksilöllinen muuttosuunnitelma ja järjestetään muutonsuunnittelupalaveri verkoston kesken. Keskustellaan muuttajan ja lähi-ihmisten kanssa tunteista, odotuksista, peloista unelmista ja toiveista Muuttovalmennukseen voi kuulua tutustumiskäyntejä, tuen tarpeiden kartoittamista ja omien tärkeiden asioiden määrittelemistä sekä tutustumista mahdollisiin asuintovereihin ja tuleviin työntekijöihin Muuttovalmennukseen kuuluu myös vanhempien, muiden läheisten tukeminen ja perehdyttäminen sekä muiden lähihenkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö Muuton jälkeen muuttovalmentaja kutsuu muuton tukiryhmän koolle ja tekee asumisen arviointikäynnin.
Ryhmämuotoinen muuttovalmennus Ryhmämuotoisessa muuttovalmennuksessa muuttovalmentaja suunnittelee, toteuttaa ja organisoi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa uutta yksikköä perustettaessa muuttovalmennusmatkan. Prosessi alkaa 1v-6kk ennen yksikön käynnistymistä. Toteuttamistapoina ovat tapaamiset ryhmissä muuttajien ja läheisten kesken. Ryhmämuotoisessa muuttovalmennuksessa otetaan läheiset ja muuttajat mukaan jo valmisteluvaiheessa, annetaan ajantasaista tietoa, otetaan heidät mukaan päätöksentekoon ja aloitetaan avoin yhteistyö. Tärkeää on tutustuminen myös uuden kodin tuleviin työntekijöihin. Läheinen voi aina osallistua muutosprosessiin niin paljon kuin haluaa / pystyy
Laatua yhteistyöllä Uudet, hienot talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta ja hyvää asumista ja elämää, vaan henkilökunnan tapa tehdä siellä työtä ja asiakaslähtöinen toiminta mahdollistavat yksilöllisen elämän ja asumisen Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa 25
Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Ikäihmisten yksikkö Tuki- ja osaamiskeskus Niittyvillan koulu KotopihlajaPikkupihlaja 5.6.2017
27 Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Työ- ja päivätoimintakeskuksia on Kristiinankaupungissa Suupohjan toimintakeskus (24), Vaasan Tervajoella Koivusilta (37) ja Pietarsaaressa Veturi ( 25) ( yhteensä 86 asiakasta) Toimintakeskukset ohjaavat työ- ja päivätoiminnan sekä kurssitoiminnan ohella asiakkaitaan lisäksi toimintakeskusten ulkopuolelle tuettuun avotyöhön erilaisiin työtehtäviin
Kaarisilta Yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista, mielekästä päiväaikaista toimintaa, jolla tuetaan aikuisen elämäntaitoja, ylläpidetään ja kehitetään toimintakykyä, tuetaan kommunikaatiota ja vuorovaikutusta sekä tuetaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja kansalaisuuteen Asiakkaita 66 +
Kulttuuripaja-toiminta neuropsykiatrisesti oirelevien erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuksen tukena Kulttuuripainotteinen toimintaryhmä neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoidon- ja kuntoutuksen tukena Sisäänrakennettu kuntoutuspolku Yhteistyö ATOMI-työryhmän kanssa Kulttuuripajassa yhdistyvät erilaiset luovat menetelmät ryhmän kiinnostuksen mukaan taiteen, mediakasvatuksen sekä vapaa-ajantoimintaan tukemisen kautta Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja Hyvän Elämän Kompassi ovat osa toimintaa
Kulttuuripaja LENTOON!-näyttelyn symboliksi ryhmä taiteili yhteistyössä kotkan. Sami kirjoitti ja esitti avajaispuheen: "Kotka voi symboloida ihmistä, jonka mielestä jokin asia voi tuntua mahdottomalta. Kun siipiänsä räpyttelee, niin yhtäkkiä voi huomata nousevansa ilmaan. Pienestä linnusta voi kasvaa iso kotka. Taivas on vapaa, alhaalla on ne asiat jotka kotka koki mahdottomiksi se pääsi noin matalalta näin korkeaan lentoon."
Kulttuuripaja Musiikki on läsnä meidän toiminnassa. Se soi taustalla tai sitten lauletaan. Musiikki inspiroi, Sami kertoi. Yksi hänen tauluistaan esittää kitaraa. Sami toimii muusikkona Pähkäbändissä laulaen ja soittaen kitaraa ja rumpuja.
Marjut 32 Mäki- Tervajoen palveluyksikkö kurssitoiminta Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Arjessa selviytymisen tukeminen Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Elämyksien ja kokemuksien luominen Elinikäisen oppimisen vahvistaminen
Vuonna 2016 Koivusillassa järjestettiin 15 kurssia tietokone taide aisti kokki lemmikkieläin- ja eläintenhoito lastenhoito valokuvaus luonto puutarha hedelmä erä lintu tanssi askartelu näytelmä
Tunnelmia eräkurssilta Innokas eräkurssilaisten ryhmä suunnittelemassa kurssia ja oppimassa teoriaa luonnossa liikkumisesta. Teorian jälkeen siirrytään tekemään käytännön harjoituksia Koivusillan pihaan. Kurssin kruunaa päivä laavulla, jossa saadaan toteuttaa opittuja taitoja ja nauttia luonnon rauhasta.
Kristiinankaupungin palveluyksikkö Marjut 35 Mäki-
Pietarsaaren palveluyksikkö Marjut 36 Mäki-
37 Työ- ja päivätoiminnan laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on koonnut laatukriteerit osallisuutta ja työllistymistä edistävälle toiminnalle. Laatukriteereiden tarkoituksena on kehittää työ- ja päivätoiminnan palveluja ja toimintakäytäntöjä. Tavoitteena on, että palveluntuottajat ottavat laatukriteerit käyttöön valtakunnallisesti. 1. Valinnat ja suunnitelmat 2. Muutokset ja siirtymävaiheet 3. Lähiyhteisöihin liittyminen 4. Opinnot 5. Itsenäisyys 6. Terveys, hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet 7. Ammatilliset opinnot ja työ 8. Itseilmaisu 9. Sosiaaliset roolit 10. Palveluihin vaikuttaminen
HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN KEHITTÄMINEN POHJANMAAN MAAKUNNISSA Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on kehittänyt yhteistyössä Pohjanmaan kuntien ja Eskoon tuki- ja osaamiskeskuksen kanssa henkilökohtaisen budjetoinnin alueellista mallia v. 2016 jatkuen osin v. 2017. Kehittämistyötä on tehty Raha-automaattiyhdistyksen (nyk. STEA) rahoittamana. Kehittämistyössä ovat olleet mukana Eskoon tuki- ja osaamiskeskus, Järvi-Pohjanmaan seutu, Kårkulla samkommun, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä Vaasan sosiaalija terveysvirasto. Mitä on henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen avun ja tuen tarpeidensa sekä tuen ja palvelujen kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti. Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla henkilön palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Henkilökohtaisella budjetoinnilla halutaan mahdollistaa ihmisten aktiivinen osallistuminen omassa elämässään sekä omien palvelukokonaisuuksiensa suunnittelussa ja toteutuksessa. Järjestetyissä työpajoissa (3) oli 10 päämiestä, muina tapahtumina järjestettiin alueellinen seminaari, koulutuspäiviä (3) ja ydinryhmän kokouksia.
HALLITUKSEN ESITYS VALINNANVAPAUDESTA Henkilökohtainen budjetointi on osa hallituksen esitystä valinnanvapaudesta ja se astuu voimaan 1.1.2019. Maakunnissa on tarkoitus toteuttaa toimeenpanoa tukevia pilotteja ennen lain voimaantuloa, joissa tavoitteena on mallintaa toteutukseen liittyvää prosessia kuten asiakassuunnitelman laatimista ja budjetin suuruuden laskemista.
Kehitysvammalain muutos Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen maaliskuussa 2015, sopimus astui voimaan Suomessa 10.6.2016 Ennen ratifiointia oli varmistettava sopimuksen 14 artiklan (henkilön vapaus ja turvallisuus) toteutuminen
Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin lisättiin säännökset itsemääräämisoikeuden edistämisestä yksikkötasolla itsemääräämisoikeuden edistämisestä yksittäisten asiakkaiden kohdalla rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä rajoitustoimenpiteiden yleisistä edellytyksistä rajoitustoimenpiteiden erityisistä edellytyksistä ja menettelytavoista, jos joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä
Kehitysvammalain muutosten tavoite Erityishuollossa olevien ihmisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen itsenäisen selviytymisen tukeminen rajoitustoimien vähentäminen
Rajoitustoimenpiteiden vähentäminen Lakiin tulevilla uusilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää asumispalveluyksiköissä ja laitoksessa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun on tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko
Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattavat itsemääräämisoikeutta tukevat toimenpiteet 1. Toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi 2. Kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi 3. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät 4. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 5. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään Kirjataan toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista Tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein
Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa Rajoitustoimenpiteet tulee ymmärtää luonteeltaan perusoikeuksiin kajoaviksi ja sen vuoksi viimesijaisiksi ja poikkeuksellisiksi toimiksi
Organisaation vastuu Yksiköissä oltava riittävä määrä pätevää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa, jotka perehdytetään, ohjeistetaan ja koulutetaan keinoihin ja työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
Tavoitteena asiakkaan hyvä elämä Toimintaa ohjaavassa YKS-menetelmässä korostuvat asiakkaan aito kuuleminen ja hänen tarpeidensa ja toiveidensa selvittäminen sekä toisaalta laaja-alainen tuen tarpeen arviointi Näiden pohjalta voidaan vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta samalla kun taataan asiakkaan ja muiden henkilöiden terveys ja turvallisuus YKS-menetelmän käyttö ja sen myötä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen edellyttää jatkuvaa keskustelua kaikilla toiminnan tasoilla asiakaskohtaisista palavereista yleiseen toiminnan suunnitteluun.
Hyvää kevättä ja kiitos! 48