NÄIN LUOMME KEHÄ VIHREÄN VISIO JA TOIMENPITEET

SISÄLTÖ 01 KEHÄ VIHREÄ 4 02 TULEVAISUUDEN 6 KEHÄ VIHREÄ ON 03 TOIMENPITEET 10 04 SUOMEN 26 ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI KONSEPTI SYVENEE Kehä Vihreän luontoelämykset tukevat ihmisten hyvinvointia. - Emma LÄHTEET Harjun maisemasuunnitelma sekä muita Harjun osa-aluesuunnitelmia. Hippoksen kaava ja muut suunnitelmat. Jyväsjärven Rantaraitti. Suomen suurin ulkokuntosali. Masterplan 2016. Jyväskylän viheraluepuutarha 1982. Jyväskylän viherpolitiikka 2012. Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010. Kankaan alueen kaavat ja suunnitelmat. Kankaanpuiston ja Kankaanrannan suunnittelukilpailun arvostelupöytäkirja 2016. Kehä Vihreän konseptisuunnitelma 2015. Keskustan strateginen maankäytön suunnitelma 2017. Konseptisuunnitelma Kehä Vihreälle Jyväskylään. Saara Oilinki 2016. Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys. Pamela Arslanbayrak 2008. Rantaraitin viheralueien hoitosuunnitelma 2006. Seminaarinmäen kaava, maisemasuunnitelma ja muut suunnitelmat. Sounscapes of Kehä Vihreä Urban Park. Viivi Kuusiaho 2016. Tourujoen kehittämissuunnitelma 2015. Tuomiojärven-Laajavuoren alueellinen virkistysreittisuunnitelma 2011. Viitaniemen kaava ja maisemasuunnitelma 2007. Tieot alueen luontoarvoista, kulttuuriympäristöarvoista ja maisema-arvoista perustuvat lukuisiin eri tahojen tekemiin selvityksiin ja päätöksiin.

01 TUOMIOJÄRVI NEL OST Taulumäen kirkko TAULUMÄKI VIITANMI KANGAS VANHA HAUTAUSMAA KEHÄ VIHREÄ TOURUJOKI TOURULA NISULA HÄMEENLAHTI KELJO KUOKKALANPELTO RISTONMAA KUOKKALA KUKKUMÄKI KELTINMÄKI MATTILANPELTO Î 5 LUTAKKO HALSSILA KYPÄRÄMÄKI MÄKI MATTI PUISTOLA PITKÄJÄRVI SAVELA KEHÄ VIHREÄN KEHITTÄMISESSÄ SITOUDUTAAN kaupunkistrategian mukaisesti osallisuuen vahvistamiseen, rohkeien, luovien ja resurssiviisaien ratkaisujen etsintään sekä viihtyisän ja hyvinvointia tukevan elinympäristön eistämiseen. Cy TOURULA VALKEAMÄKI NISULA KORTEPOHJA KANGASVUORI KELJONKANGAS TAULUMÄKI Ck Cs HUHTASUO LOHIKOSKI MANNILA Î ETELÄ KELJO SEPPÄLÄNKANGAS LAAJANTA NENÄINNMI MANNISENMÄKI LEPPÄLAHTI HAAPANMI HUPELI HÄMEENLAHTI RISTIKIVI KANAVUORI Î JYSKÄ KUOKKALANPELTO KELJO TAKA KELJO VAAJAKOSKI KUOKKALA RISTONMAA KUKKUMÄKI MATTILANNMI LUTAKKO KELTINMÄKI HALSSILA MATTILANPELTO KYPÄRÄMÄKI Cy SAVELA MÄKI MATTI TOURULA PUISTOLA Oikealla: Jyväskylän yleiskaavassa RUOKE Kehä Vihreä on 500merkitty virkistys- ja viheralueien kehittämisen alueeksi. TÖLSKÄ Ylhäällä: Kehä Vihreän rajaus. Ck NISULA KORTEPOHJA VALKEAMÄKI Kehä Vihreän kehittäminen lähti aktiivisesti käyntiin kau pungin viherpolitiikan saatua hyväksynnän vuonna 2012. Î selvityksiä ja Alueelle on laaittu lukuisia suunnitelmia, opinnäytetöitä. Kehä Vihreästä on paljon myös erilaista historiallista ja nykytilaa valottavaa lähtötietoa. Lähivirkistysalue on viheralue, joka sijaitsee maksimissaan 300 metrin etäisyyellä asunnosta. Alle kilometrin etäisyyellä Kehä Vihreästä asuu jopa 40 000 jyväskyläläistä. MEHTOVUORI TAULUMÄKI 0 Cs VESANKA 4 KAUNIS HUHTASUO KANGASVUORI Kehä Vihreä on sitä käyttävien alue siksi lähtökohtana on heiltä tulevat toiveet ja tarpeet. Palautetta kerätään aktiivisesti soveltamalla erityisiä osallistavia menetelmiä. Myös asukkaien ja muien tahojen aloitteellisuutta tuetaan esimerkiksi erilaisten tempausten, tapahtumien tai talkoien järjestämisessä. RUOKE PALOKKA MANNILA ANKERIASJÄRVI SEPPÄLÄNKANGAS MANNISENMÄKI LOHIKOSKI ASUKKAAN ELI NOIN JOKA KUUDENNEN JYVÄSKYLÄLÄISEN LÄHIVIRKISTYSALUEEKSI. VESANKA KUOHU Kehä Vihreän kehittämisen ohjenuoria ovat kokeilevuus, keveys ja osallisuuteen kannustaminen. Lähestymistapa mahollistaa asukkaien ja muien tahojen ieoihin rea goimisen joustavasti ja tarvittaessa nopeasti. Kehittämisessä tuetaan määrätietoisesti yhteisöllisyyttä, ja mukaan toivotaan aktiivisia asukkaita ja muita tahoja ieoineen. 20 000 PALOKKA Visio ja toimenpieohjelma viitoittavat Kehä Vihreän ke hittämisen yleistä suuntaa. Mitä piemmän tähtäimen toimista on kyse, sitä suuntaa-antavampia ne ovat. Tämä on tarkoituksellista, jotta asukkaien ja muien tahojen näkemysten huomioon ottamiselle on tilaa. VARSALANPERÄ KEHÄ VIHREÄÄ VOIDAAN KUTSUA REILUN UT AT PAPPILANVUORI HAUKKAMÄKI KIRRI Kehä Vihreän visio ja toimenpieohjelma linjaavat alueen kehittämistä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kaaja muissa maankäytön suunnitelmissa turvataan voissa kehittämisen eellytykset ja parannetaan Kehä Vihreän saavutettavuutta ja viheryhteyen jatkuvuutta. SAARENMAA VARSALANPERÄ JYVÄSJÄRVI Kehä Vihreä on lähes 200 hehtaarin kokoinen viheralueien sekä vehreien kulttuuriympäristöjen kokonaisuus Jyväskylän yinkeskustan ympärillä. Siitä kehitetään yhteistyössä uuenlaista keskuspuistoa, jonka merkitys korostuu tulevaisuuessa keskustan tiivistyessä ja alueen asukasmäärän kasvaessa. PAPPILANVUORI HAUKKAMÄKI HIPPOS MATINMÄKI N UTPOHJAN TEOLLISUUSALUE PUUPPOLA Ä YL VÄ TA SEMINAARINMÄKI SIT /Y LUTAKKO KIRRI VERTAALA Osallistavia menetelmiä kokeiltiin Kehä Vihreällä Tourujoen puiston yhteissuunnittelussa. Kuvassa asukasryhmä mittaamassa suunnittelualuetta. Kuva: Hanna Herkkola Paviljonki SAARENMAA Jylhänperä NYRÖLÄ Kirkkopuisto Paula matkakeskus KANTAKAUPUNKI Autiokangas Vesilinna MÄKI-MATTI TIKKA MANNILA KUIKKA urheilustaion Keveästi kehittäen, yhteisöllisyyttä vaalien ja osallisuuteen kannustaen Kehä Vi on läh hreä ellä. - KehA vihrean

02 TULEVAISUUDEN KEHÄ VIHREÄ ON... Kehä Vihreä lisää kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta - Eeva...AKTIIVINEN Elvyttävyyen vastapainona Kehä Vihreältä löytyy aktiviteetteja. Virkistysreittiverkostoa parannetaan, ja tulevaisuuessa se jatkuu osa-alueelta toiselle yhtenäisenä ja sujuvana. Reitit sijoittuvat pääosin viheralueille ja risteämiset katujen kanssa hoietaan lähtökohtaisesti eritasoina. Pääreitin lisäksi tarjotaan vaihtoehtoisia reittejä sekä myös mahollisuuksien mukaan esteetön yhteys. Kehä Vihreälle kehitetään erilaisia toimintoja kaiken ikäisille. Kehä Vihreä houkuttelee monenlaisia liikkujia, pääreittiä pitkin voi tehä reippaan lenkin ja sen varrelle sijoittuu kuntoliikkujalle paljon mahollisuuksia. Elämyksiä tarjoava pääreitti sekä vaihtoehtoreitit houkuttelevat myös leppoisampaan kuljeskeluun ja oleskeluun. Luonto ja viheralueet elvyttävät, ne lievittävät stressiä ja auttavat palautumisessa....elvyttävä Kehä Vihreä on keskustan viherrakenteen selkäranka. Keskustan tärkeimpänä viherympäristönä sen merkitys asukkaien hyvinvoinnille ja terveyelle on tunnistettu. Vihreyttä vahvistetaan kehittämällä kasvillisuutta sekä monilajisemmaksi että runsaammaksi. Luonto ja rauhallisten paikkojen tarjoaminen on keskeinen tavoite Kehä Vihreällä. Elvyttävyyen turvaaminen ja parantaminen on olennainen lähtökohta kehittämisessä. Elvyttävät paikat ovat sellaisia, joissa ihminen voi vetäytyä oleskelemaan luonnonläheiseen ja rauhalliseen paikkaan. Yksi kokeiltava iea elvyttävyyen parantamiseksi on oleskelupesien toteuttaminen Kehä Vihreän varrelle. Kehä Vihreän äänimaisema on ratkaiseva elvyttävyyen kokemiseksi. Nykyisten rauhallisten ja luontopainotteisten äänimaisemien turvaaminen on tärkeää. Lisäksi Kehä Vihreän varrella panostetaan liikennemelun torjumiseen. Kehä Vihreälle laaitussa Saara Oilingin maisema-arkkitehtuurin iplomityössä ehotettiin oleskeluun tarkoitettujen pesien toteuttamista. Lapsiperheille ja luonnon kokijoille Kehä Vihreältä löytyy lukuisia mahollisuuksia, ja rauhoittumisen paikkoja tarjoutuu pitkin viheryhteyttä. Kehä Vihreältä löytyy hyviä paikkoja myös erilaisille tapahtumille. Isoimmat tapahtumat osoitetaan niille sopiville ja kulutusta kestäville paikoille, pienemmille tapahtumille löytyy paikkoja pitkin Kehä Vihreää. Osa-alueien kehittämisessä otetaan huomioon tapahtumien järjestämiseen vaaittavat fasiliteetit. Talvella Kehä Vihreän toiminnallisuus ulottuu läheisten järvien ansiosta jäälle, missä tarjoutuu hyviä mahollisuuksia luisteluun ja hiihtoon. Kesällä järvien rannat tarjoavat monia aktiviteetteja oleskelusta uimiseen. Kehä Vihreän pääreitti kulkee pääasiassa viheralueita pitkin. Talvisin Kehä Vihreän virkistysmahollisuuet laajenevat järvien jäälle. 6 7

...ELÄMYKSELLINEN Kehä Vihreä on ilmeeltään ja toiminnoiltaan monipuolinen. Alueella kulkijalle tarjoutuu vaihtelevia ja jopa yllätyksellisiä kokemuksia. Kehä Vihreällä panostetaan erilaisiin teemoihin, kuten kasvillisuuteen, taiteeseen sekä valoon. Kehä Vihreän elämyksellisyyttä tukee kokeilevien ja väliaikaisten ratkaisujen toteuttaminen. Niistä voi kehittyä pysyviä elementtejä, mutta alueen elinkaaressa hyväksytään ieoien muuttuminen ja alueen eläminen sen mukaan. Erilaiset kasvilajit, kuten kuvan lehtikuusi Harjulla, tuovat elämyksellisyyttä alueella kulkijan näkymiin. Kehä Vihreällä on järjestetty lukuisia asukaskävelyitä. Kehä Vihreä tarjoaa elämyksiä yhteisöllisyyen kokemuksen kautta. Kehä Vihreän kehittäminen nojaa vahvasti asukkaien, yhistysten ja yritysten aktiivisuuteen. Osallisuus saa toimijat sitoutumaan alueen kehittämiseen. Vuorokauenaikojen ja vuoenaikojen huomioon ottaminen kehittämisessä on tärkeää. Pitkän pimeän ajan maisemaan kiinnitetään erityistä huomiota valomaiseman kehittämisessä mutta myös pimeyen kokemus on tärkeää. Talvi ja lumi tai vaikkapa sae tarjoavat mahollisuuksia, joita on tarkoitus kokeilevasti tutkia. Kehä Vihreä on liikuttavan hyvä Valoinstallaatioteos Valo virtaa tapahtumasta Tourujoelta 2013. Kuva: Jiri Halttunen - Jari 8 9

KEHÄ VIHREÄ OSANA HANKKEITA KAUPUNKI- VIHREÄ MONI- PUOLISTUU 3.9 3.4 3.2 KEHÄN VOI KRTÄÄ AKTIIVISUUDEN JA ELVYTTÄVYYDEN TASAPAINO 3.5 3.8 TOIMENPIDEOHJELMA 3.3 KEHITTÄMISEN KEHÄLLÄ LÖYTÄÄ PERILLE Toimenpieohjelman tarkoitus on johonmukaisesti eesauttaa Kehä Vihreän parannus- ja kehittämisajatusten toteuttamista kokonaisvision suuntaisesti. VIHERYHTEYDEN JATKUVUUTTA VAHVISTETAAN PERIAATTEET ELÄMYKSIÄ TAITEESTA JA VALOSTA 3.6 3.1 KEHÄ VIHREÄ KOKEILEE ÄÄNIMAISEMA ESILLE 3.7 10 11

2 OSA-ALUEIDEN JA YKSITTÄISTEN TOIMINTOJEN OLOSUHTEITA KOKONAISVALTAISESTI VIHERYHTEYKSN JATKUVUUTTA REITTEJÄ KASVILLISUUTTA Toimenpiteet ovat lähivuosien toimia lukuun ottamatta suuntaa antavia, ja tarkentuvat jatkosuunnittelun sekä lisäselvitysten perusteella. Kaikkia yksittäisiä toimia ei ole ees tarkoituksenmukaista yksilöiä ja uusille, myöhemmin esiin nouseville ieoille halutaan antaa mahollisuuksia toteutua. Investoinneista ja niien suuruuesta päätetään vuosittaisten investointiohjelmien yhteyessä. Ne vaativat tarkemmat rakennussuunnitelmat ennen toteutumistaan. Kehä Vihreän osa-alueien investointien toteutumisjärjestyksen ohjelmoinnissa tärkeä työkalu on kaupunkirakenteen viherpalveluohjelma. Kehä Vihreä on nostettu viherpalveluohjelmaan erityiskohteeksi. Liikenne ja viheralueet -palveluyksikön vuosittaisessa investointiohjelmassa Kehä Vihreä näkyy erillisenä kohteena. Tämän lisäksi investoinneiltaan mittavimmat Kehä Vihreän osa-alueet ja hankkeet näkyvät investointiohjelmassa eriteltyinä esimerkiksi Harju tai Tourujoki. Toimenpietyypit on esitetty oheisella kehittämiskartalla. Kehä Vihreän toimenpiteien vaatimat investoinnit ovat noin 100 000 euron vuositasoa lukuun ottamatta erikseen nimettyjä hankkeita ja osa-alueita. Toimenpiteien toteutusvastuu on pääasiassa kaupunkirakenteen toimialan vastuulla, mutta mukana on myös liikuntapalveluien vastuulle kuuluvia kohteita. Joissakin toimenpiteissä yhtenä osallisena voi olla valtio tai yksityinen kiinteistön omistaja, ja näien osalta tarvitaan vielä jatkoneuvotteluja kyseisten tahojen kanssa. A B C D E F Sepänpuisto - Eeronkatu Tuomiojärvi - Tourujoki Tourujoen alaosa Rantavalli Mattilanniemi - Seminaarinmäki Voionmaankaun ylikulkusilta 1 2 3 4 5 6 Harjun staion Tourujoen kunnostus Kankaanrannan silta Hippoksen liikuntapuisto Kankaan ranta-alueet Sataman kärki a b c e f g Harju Sepänkeias Tuomiojärven ranta Koskenharjun kenttä Tourujoen puisto Rantaraitin kuntoilupisteet Viitaniemen senioripuisto B TUOMIOJÄRVI c NEL OST g VIITANMI Taulumäen kirkko TAULUMÄKI 5 KANGAS 2 VANHA HAUTAUSMAA A NISULA TOURUJOKI 3 b e TOURULA 2 Erityisesti kasvillisuutta, valaistusta, taietta ja opastusta koskevat toimenpiteet vaativat tarkennettua suunnittelua, jonka pohjalta laaitaan yksilöiyt vuositasoiset toimenpieohjelmat. Tarkennetut suunnitelmat on tarkoitus laatia vaiheittain vuoen 2019 loppuun mennessä. 1 C urheilustaion TAITEEN ESILLÄOLOA Vesilinna a MÄKI-MATTI VALAISTUSTA KANTAKAUPUNKI ÄÄNIMAISEMAA Kirkkopuisto TOIMEPIDEKARTAN MERKIT OPASTUSTA matkakeskus UT AT Ohjelma jakautuu erilaisiin toimenpietyyppeihin, joilla pyritään parantamaan: Paviljonki F LUTAKKO Erillishankkeet numerot 1-6 Jatkuvuuen parantaminen kirjaimet A-F Oleskelupaikat eli pesät Ä YL VÄ A NT SEMINAARINMÄKI UTPOHJAN TEOLLISUUSALUE HIPPOS 4 Osa-alueien kunnostukset pienet kirjaimet a-e Meluntorjuntatoimenpiteet Pääreitti olemassa oleva f D JYVÄSJÄRVI E MATTILANNMI Pääreitti rakennettava uusi 12 SIT /Y f 13 f 6 f

3.1 3.2 KEHÄ VIHREÄ KOKEILEE Kehä Vihreän kehittämisessä on tavoite rohkeasti kokeilla uusia ajatuksia ja ieoita. Näitä kysellään aktiivisesti asukkailta ja muilta tahoilta, joille Kehä Vihreää tehään tutuksi eri keinoin. Asukkaat halutaan sitouttaa alueen kehittämiseen ja kaiken tasoista osallisuutta ja kaupunkiaktivismia tuetaan. Hippokselle on suunnitteilla liikunnan ja urheilun huippukeskittymä, minkä yhteyessä myös Kehä Vihreää täyentävä liikuntapuisto toteutuu. Havainnekuva: Maisemaarkkitehtitoimisto Maanlumo Oy KEHÄ VIHREÄ OSANA HANKKEITA Moni Kehä Vihreän osa-alue liittyy erilaisiin hankkeisiin tai projekteihin, kuten Hippos-hankkeeseen Hippoksen liikuntapuisto sekä Kankaan alueen kehittämiseen jokiraitti, Kankaan rantapuistot sekä Kankaanrannan silta. Kehä Vihreän kehittämisperiaatteita näillä alueilla pohitaan hankkeien osana. Vuonna 2016 toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammatillisen oppilaitoksen artesaaniopiskelijoien kanssa koepenkkiprojekti. Opiskelijat saivat itse suunnitella ja toteuttaa puistoon tulevat penkit. Puisto sijaitsee Kehä Vihreällä Koskenharjun puistossa. Kehittämisessä on tarvittaessa joustava ote, väliaikaistenkin ratkaisujen kautta saaaan alueelle uusia elämyksiä. Myös yhistyksiä, oppilaitoksia ja yrityksiä rohkaistaan aloitteellisuuteen. Yhteistyön kautta alueelle saaaan syntymään myös pysyviä ratkaisuja. Hyvät asukkaien ja muien siosryhmien ieat on tarkoitus saaa toteutumaan nopeasti. Vuosittaiseen Liikenne ja viheralueet yksikön investointiohjelmaan sisältyvästä pienet vihertyöt - summasta voiaan ohjata näihin kokeiluihin harkinnan mukaan pieni osuus 5000 20000 euroa. Tällä voiaan tukea esim. yhteisöllisiä tempauksia ja tapahtumia, niien tarvitsemia rakenteita tai väliaikaista taietta. Keskustan kehittämisen yhteyessä ollaan laatimassa keskustaan Laatuaapista. Se tulee koskemaan myös Kehä Vihreän aluetta. Siinä määritellään tarkemmin muun muassa Kehä Vihreän varusteien, rakenteien, kalusteien, materiaalien ja kasvillisuuen tavoitteet ja toteutusperiaatteet. Tourujoen kunnostus sekä Satamankärjen kehittäminen on esitetty toimenpieohjelmassa erillisinä projekteina. Tourujoen kunnostus etenee rakennussuunnitteluvaiheeseen vuonna 2017. Kunnostus alkanee vuonna 2019. Itse joen ennallistamisen lisäksi sen yhteyessä kehitetään ranta-alueita maisemallisesti ja virkistyksellisesti monipuolisemmiksi lisäten muun muassa rantaanpääsymahollisuuksia. Alueen kehittäminen pohjautuu vuonna 2015 hyväksyttyyn Tourujoen kehittämissuunnitelmaan. Satamankärjen yleissuunnittelun on määrä käynnistyä vuonna 2017. Sitä kehitetään yhteistyössä tulevien toimijoien kanssa. Harjun Staionin laajennus sekä Harjun maisemasuunnitelman mukaiset toimet toteutuvat vaiheittain. Harjun Staionin osalta kunnostukset alkavat osin jo vuonna 2017, uuen katsomon rakentuminen on ajateltu vuosille 2019-2020. Vuonna 2012 hyväksytyssä maisemasuunnitelmassa esitetyt toimet ajoittuvat pääosin vuoen 2020 jälkeiseen ajankohtaan. Tourujoen yli rakennetaan Kankaalta keskustaan johtava uusi kevyen liikenteen silta, Kankaanrannan silta. Havainnekuva suunnittelukilpailun voittaneesta siltaehotuksesta. 14 15

TUOMIOJÄRVI NEL OST NEL OST VIHERYHTEYDEN JATKUVUUTTA VAHVISTETAAN VIITANMI Taulumäen kirkko TAULUMÄKI VIITANMI KANGAS VANHA HAUTAUSMAA TOURUJOKI TOURUJOKI Kehä Vihreän haasteena on joissakin kohin sen kapeus ja osin siitä johtuva katkonaisuus. Kehittämisessä keskeisessä roolissa on TOURULA näien kohtien jatkuvuuen vahvistaminen. Se tarkoittaa kohteesta riippuen vaihtelevia toimia. urheilustaion Vesilinna MÄKI-MATTI KANTAKAUPUNKI Kirkkopuisto NISULA Kasvillisuuen lisäämisellä parannetaan alueien vehreyttä ja luoaan muusta ympäristöstä selkeämmin rajattuja ja suojaisia viheralueita. Paikoin voiaan toteuttaa rakenteellisia ratkaisuja vahvistamaan matkakeskus Kehä Vihreän rajautumista sitä reunustaviin alueisiin. Erityisen tärkeää tämä on alueilla, jossa pysäköinti tai liikenneväylät ovat maisemallisesti liian hallitsevia. urheilustaion Vesilinna MÄKI-MATTI Kirkkopuisto 0 Paviljonki Uusien reittien LUTAKKOrakentaminen ja nykyisten parantaminen on kes keisessä osassa jatkuvuuen ja orientoituvuuen parantamisessa. SIT Y / Ä Visuaalista jatkuvuutta ja suunnistettavuutta voiaan vahvistaa peyl SEMINAARINMÄKI VÄ TA N rinteisen opastuksen lisäksi taiteen ja valaistuksen keinoin. Myös Kehä Vihreän kapeissa kohissa parannetaan sen ilmettä UTPOHJAN TEOLLISUUSALUE kasvillisuuen ja muien elementtien avulla. Ieakuva ympäristön yksityiskohat, esim. pintamateriaalit, voivat välittää HIPPOS Mattilanniemeen johtavan alikulkutunnelin ympäristön Kehä Vihreällä kulkijalle viestiä viheryhteyen jatkuvuuesta. Ajan kehittämisestä. JYVÄSJÄRVI myötä alueelle toteutuu tunnistettavia elementtejä, jotka auttavat Kuva: Saara Oilinki alueella suunnistamisessa. Erityisiä tunnistettuja jatkuvuuen parantamistoimia on esitetty seuraaville jaksoille ks. jaksot toimenpiekartasta, s. 13: Sepänpuisto Eeronkatu A Tuomiojärven ranta Tourujoki B Mattilanniemi Seminaarinmäki E Voionmaankaun kevyen liikenteen silta vihersilta F Rantaraitti Rantaväylän kohalla D Tourujoen alaosa C MATTILANNMI 500 Kehä Vihreän pääreitissä on eniten puutoksia Tourujoen varrella. Tilanne kohenee Kankaan kehittymisen myötä, ns. Tourujoen jokiraitti mahollistaa Tourujoen varren virkistyskäytön nykyistä paljon laajemmassa mittakaavassa jo parin vuoen päästä. Myös Tourujoen alaosassa on katkoksia reitistössä. Siellä yhtenäisen jokiraitin aikaansaaminen vaatii mittavia alikulkuratkaisuja, toteutusajankohta tullee olemaan aikaisintaan 2020-luvun loppupuolella. Siihen saakka Kehä Vihreällä kulkija joutuu tältä osin poikkeamaan katuverkkoon. matkakeskus KANTAKAUPUNKI Paviljonki UTPOHJAN TEOLLISUUSALUE Kehä Vihreälle on määritelty yksi ns. pääreitti. Pääreitti on pituueltaan lähes kymmenen kilometriä. Tämä pääreitti ei kaikilta osin ole esteetön esim. Harjun kohilla, ja siksi tullaan opastuksessa, kartoissa ym. kiinnittämään huomiota vaihtoehtoisen, mahollisimman esteettömän reittivaihtoehon esille tuomiseen. TOURULA UT AT Monikerroksellinen kasvillisuusvyöhyke Yksi keskeisimpiä tavoitteita Kehä Vihreän kehittämisessä on yhtenäisen reitistön luominen. Pitkälti reitit ovat jo olemassa, ja toimet tarkoittavat lähinnä nykyisten reittien opastuksen kehittämistä, valaistuksen parantamista ja joissain paikoin myös itse reitin kunnostusta. KANGAS VANHA HAUTAUSMAA NISULA KEHÄN VOI KRTÄÄ Taulumäen kirkko TAULUMÄKI Kehä Vihreälle laaitussa maisemaarkkitehtuurin iplomityössä esitettiin ieoita rajakohtien vahvistamiseksi erilaisin keinoin. Ieakuvat: Saara Oilinki Pensasaiat ja -aianteet 3.4 TUOMIOJÄRVI UT AT JAUKSEN TKAISUJA KASVILLISUUDELLA JA MAASTONMUODOILLA 3.3 Maastonmuoot 0 Jaksot on esitetty eellä alustavassa toteutumisjärjestyksessä. Ensimmäiseksi jatkuvuuen parantamiskohteeksi valitulla Sepänpuiston - Eeronkaun jaksolla toimenpiteet toteutuvat vuosina 2017-2019. Tässä yhteyessä toteutuu myös ns. Sepänkeitaan yhteisötaieteos ks. enemmän luvussa 04. LUTAKKO LÄ ÄY AV NT SEMINAARINMÄKI SIT /Y HIPPOS Reitistön kehittämisessä olennainen kysymys on reittien varren elämyksellisyyen parantaminen. Muun muassa kasvillisuuen, taiteen ja valaistuksen keinoin on tarkoitus luoa kokemuksia, jotka tarjoavat kulkijalle yllätyksiä ja erilaisia tunnelmia. Ympäristön elementtien avulla parannetaan Kehä Vihreän orientoituvuutta. Tietenkin myös perinteistä opastusta on tarkoitus kehittää. JYVÄSJÄRVI MATTILANNMI KEHÄ VIHREÄN REITTIKARTTA Keskustan kehittämisen yhteyessä on tutkittu ns. oikopolkujen luomista keskustan halki. Tällä tavoitellaan lyhyempien virkistysreittikierrosten aikaan saamista Kehä Vihreän yhteyteen. Kyseisillä reiteillä keskustan katuosuuksillakin tavoitellaan vehreyen ja virkistävyyen parantamista muun muassa ns. green street ajatuksen mukaisesti. pääreitti 500 pääreitti jatkuu Kehä Sinisenä uuet pääreitin osuuet kevyen liikenteen silta vihersilta Tourujoen luontopolku muita tärkeitä reittejä keskustan oikopolut 16 17

- Upe Havainnekuva Harjun maisemasuunnitelmasta, Yliopistonkaun varren pysäköintialueesta. Kuva: Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy TUOMIOJÄRVI 3.5 NEL OST Taulumäen kirkko TAULUMÄKI VIITANMI KANGAS AKTIIVISUUDEN JA ELVYTTÄVYYDEN TASAPAINO Kehä Vihreän toiminnallisuutta parannetaan ja sinne toteutetaan uusia toimintoja. Luonnon kokeminen ja rauhoittuminen ovat keskeinen käyttötapa. Aktiivisuuen ja elvyttävien paikkojen tasapaino turvataan. Käyttäjiä houkuttelevat ja vauhikkaammat toiminnot sekä tapahtumat on tarkoitus keskittää aktiivialueille. Elvyttävyysalueet ovat jaksoja, joille ei sallita paljon pöhinää aiheuttavia toimintoja, vaan niillä tavoitteena on tarjota rauhoittumisen paikkoja. Nämä alueet rauhoitetaan pääsääntöisesti suurimmilta tapahtumilta. Ja myös aktiivialueilla on tavoitteena lisätä elvyttävyyen kokemuksia rauhallisia oleskelumahollisuuksia parantamalla. TÄLLÄ HETKELLÄ TDOSSA OLEVAT OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMISTOIMET TOURUJOKI NISULA TOURULA urheilustaion Vesilinna MÄKI-MATTI KANTAKAUPUNKI Kirkkopuisto matkakeskus Paviljonki LUTAKKO Kehittämistoimet perustuvat osin mm. viherpalveluohjelmassa, osa-alueien suunnitelmissa tai hankkeissa määriteltyihin toimiin. Uusia aktiivialueita täyentäviä toimintoja voi nousta esille eelleen jatkokehittämisen aikana. Harjun kehittäminen pohjautuu vuonna 2012 hyväksyttyyn maisemasuunnitelmaan. Sen toimia on jo toteutunut, muun muassa alueen puustoa on lähetty varovasti uuistamaan. Maisemasuunnitelmassa vielä toteutumattomia toimia ovat mm. reitistön kehittämistoimet, Neron portaien yläosan kunnostus, reunaalueien kasvillisuuen kehittäminen, Harjun Staionin kehittäminen sekä kesäteatterialueen parannustoimet. Mittavimmat investoinnit ajoittuvat 2020-luvulle. TUOMIOJÄRVEN NTAPUISTO Kaupungin liikuntapalvelut on kehittänyt määrätietoisesti Tuomiojärven rantapuistoa ja uimarannan aluetta. Kehittämistoimia jatketaan, parhaillaan tutkitaan mm. avantouinnin ja melonnan olosuhteien parantamismahollisuuksia. 18 VANHA HAUTAUSMAA UT AT Toivon, että Kehä ita, Vihreällä on opaste t joien myötä kulkija voivat hoksata lykokeilla uusia käve ja pyöräilyreittejä. LÄ ÄY AV NT SEMINAARINMÄKI SIT /Y UTPOHJAN TEOLLISUUSALUE HIPPOS JYVÄSJÄRVI MATTILANNMI TOURUJOEN PUISTO Tourujoen puisto on uusi asukkaien kanssa yhteissuunnitteluna ieoitu oleskelupuisto Tourulassa. Rakennussuunnitelma on valmistunut ja puisto 0 rakennetaan vuonna 2017 ks. enemmän kappaleessa 04. SEPÄNKEITAAN YHTEISÖTAIDETEOS JA AATOKSENPUISTO Sepänkaun ja Rajakaun kaunparannustöien yhteyessä kunnostetaan ja monipuolistetaan viherympäristöä sekä toteutetaan alueelle koululaisten toteuttama yhteisötaieteos ks. enemmän kappaleessa 04. Aatoksenpuiston rakennussuunnittelu on alkanut vuoen 2017 alkupuolella. 500 Kehä Vihreän aktiivialueet pitävät sisällään monipuolisia liikunnan ja virkistyksen paikkoja. Näien alueien välisillä jaksoilla Kehä Vihreää kehitetään erityisesti elvyttävyyttä ja virkistävää elämyksellisyyttä vaalivalla tavalla. alla. Jyväsjärjen rantaraitille on valmistunut vuonna 2016 masterplan ulkokuntoilukohteien kehittämiseksi. Kehä Vihreän jaksolle näistä kohteista osuu neljä, ja vuonna 2017 on tarkoitus toteuttaa ensimmäinen kohe Lutakonpuistoon. KOSKENN KENTÄN KEHITTÄMINEN Koskenharjun kentän kunnostamisen tarve on tunnistettu Tourujoen kehittämissuunnitelmassa. Kentän käyttöä voisi monipuolistaa, ja ym- JYVÄSJÄRVEN NTAITIN ULKOKUNTOILUKOHTEET Kehä Vihreä ja Jyväsjärven rantaraitti yhistyvät kaupungin keskustan koh19 päristön ilmettä tulisi kehittää nykyisestä. Kentän sosiaalitilat, katsomorakenteet ym. tulisi uuistaa. Kentän uuistukset ajoittuvat 2020-luvulle. VIITANMEN SENIORIPUISTO Myös ikääntyvien tarpeita on tarkoitus huomioia Kehä Vihreällä. Ensimmäisenä toimena toteutuu Viitaniemeen pieni seniorien ulkokuntoilupiste. Sen toteuttamisajankohtaa ei ole vielä päätetty.

3.6 ELÄMYKSIÄ TAITEESTA JA VALOSTA Kehä Vihreälle on tarkoitus laatia jatkossa syventävät konseptisuunnitelmat koskien taietta ja valoa. Kehä Vihreällä on luontevaa sen toiminnallisuutta ja orientoituvuutta vahvistava taie. Parhaimmillaan taie voi vahvistaa ympäristön viihtyisyyttä niin, että ihmisten halu liikkua lisääntyy. Kytkemällä taie mahollisesti esim. pelillisiin mahollisuuksiin voiaan tavoittaa aivan uusia käyttäjäryhmiä. Taietta on tavoite hyöyntää mahollisimman paljon varusteisiin ja rakenteisiin integroituna. Kehä Vihreän pääreitistä on tarkoitus kehittää taiereitti, jonka varrella voi nähä ja kokea taietta. Kehä Vihreälle luontevaa on ympäristötaie. Hyvin suunniteltu puisto on parhaimmillaan kuin kokonaistaieteos, joka tarjoaa elämyksellistä ja monin aistein koettavaa ympäristöä. Taie voi olla tällöin koko puistosommitelmaan kietoutuva kokonaisiea tai se voi näkyä pieninä viherrakentamiseen liittyvinä yksityiskohtina. Valotaie on yksi valon käytön tapa Kehä Vihreällä. Valaistuksellisesti Kehä Vihreälle on tarkoitus luoa yhtenäiset periaatteet. Tavoitteena on tunnistettava pimeän ajan maisema. Laaittavassa laatuaapisessa määritellään käytettävät valaisinmallit sekä valaistustekniset yksityiskohat. Kehä Vihreän eri osa-alueilla on valaistuksellisesti erilaisia tavoitteita. Tärkeää on määritellä alueet, joilla valaistusta ei ole tai se on hyvin vähäistä niin, että myös pimeän kokemiseen on mahollisuuksia. Valaistuksessa hyöynnetään uutta tekniikkaa siten, että valaistus voiaan kytkeä esim. yöksi pois tai se voi toimia liiketunnistimilla. Valaistuksen kehittämisen periaatteet voiaan jakaa yleisvalaistuksen parantamiseen erityisesti pääreitin sekä toiminnallisten alueien valaistus, kohevalaistukseen esim. puien, rakennusten tai siltojen valaistus sekä erikoisvalaistukseen esim. pysyvät valoinstallaatiot. Pääreitti on valaistava ja talvikunnossapiettävä. Muien reittien osalta valaistus harkitaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Tourujoen varren niin sanotut lähireitit on tarkoitus olla valaisemattomia. Erikoisvalaistusta käytetään lähinnä toiminnallisesti aktiivisissa paikoissa. Kangas, Hippos tai Satamankärki ovat erikoisvalaistuksen paikkoja. Valaistus tulee toteuttaa näille osa-alueille laaittujen tai laaittavien valaistuksen yleissuunnitelmien pohjalta, ja niien tulee nouattaa Jyväskylän Valon Kaupungin strategisia periaatteita. Kehä Vihreällä on jo lukuisia hienoja valaistuja puistoja. Kuvassa Mäki-Matin perhepuiston pimeän ajan maisemaa. Kuva: Juhana Konttinen VALAISTUKSESTA Valaistuksen tavoitteena on luoa tunnelmallinen, viihtyisä, esteetön ja turvallisen tuntuinen pimeän ajan tila. Tilasarjat muoostuvat valaistusta väylästä, valaistuista horisonttipisteistä, valotaiteesta ja valaistuskohteista. Yksi valaistuksellinen ulottuvuus on myös väliaikainen valaistus, mm. joka vuosi järjestettävissä Tourujoen yö ja Valo virtaa tapahtumissa toteutettavat valoinstallaatiot. ASUKKAAT JA TAIDE Asukkaien yhteisöllisyys tulee olemaan myös taiteen tekemisen ulottuvuus. Yhteisötaie on esimerkiksi koululaisten kanssa yhessä toteutettavaa taietta. Taiteen tekemiseen halutaan mukaan monipuolisesti eri tahoja erilaisista yhteisöistä. Kehä Vihreän varteen runoja, satuja tai tarinoita, sanoin ja kuvin. Taie voiaan integroia osaksi vaikkapa liikuntarakenteita tai se voi itsessään olla kiipeiltävä. Kuvassa Pertti Kukkosen tekemä kiipeiltävä taieteos Espoon Tapiolassa. Kuva: Ria Ruokonen - Upe 20 21

3.7 ÄÄNIMAISEMA ESILLE Äänimaisema on tärkeä osa ihmisen kokemusta ympäristöstään. Sillä on huomattava vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Äänimaisema vaikuttaa paikkojen tunnistamiseen sekä siihen, kuinka miellyttäviksi ne koetaan. Keskeinen lähtökohta äänimaiseman parantamisessa on erityisesti liikenteestä lähtöisin olevan melun torjunta. Toimenpieohjelmaan on nostettu pahimmat jaksot, joien osalta on tunnistettu melun erityisesti haittaavan alueen virkistyskäyttöä. Meluntorjuntatoimia tulisi toteuttaa siten, että meluhaitat vähenisivät luonnonmukaisemmilla alueilla, joissa ootukset rauhallisen äänimaiseman kokemiselle ovat suurimmat. Jatkosuunnittelussa tullaan pohtimaan meluntorjunnan lisäksi muita keinoja äänimaiseman parantamiseksi ja elävöittämiseksi. Viheralueilta ootetaan luonnonäänien kokemista. Kehittämiskeinoilla pyritään aktiivisesti niien lisäämiseen. Esim. Tourujoen ennallistaminen tulee monipuolistamaan Tourujoen varren äänimaisemaa lisäämällä siellä erilaisia veen ääniä. Kokeilevasti tullaan Kehä Vihreällä mahollisesti kehittämään esim. varusteisiin integroitua musiikkia. Ilahuttavat ja mielenkiintoiset äänet voivat auttaa rentoutumista sekä peittää kaupungin taustahälyä. OPASTUKSESSA VOIDAAN KÄYTTÄÄ QR- KOODEJA. KOKEILE, MIHIN PÄÄSET TÄMÄN QR-KOODIN KAUTTA. Ieakuva orientoituvuuen parantamisesta ympäristösuunnittelun keinoin. Havainnekuva: Saara Oilinki Linnunlaulu kuuluu kaikille. - Hanne 3.8 KEHÄLLÄ LÖYTÄÄ PERILLE Kasvillisuuen, taiteen ja valaistuksen keinoin sekä myös tunnistettavia yksityiskohtia käyttäen pyritään Kehä Vihreän orientoituvuuen vahvistamiseen. Kuitenkin perinteistä opastusta tarvitaan myös. Opastuksen ja orientoituvuuen konseptia syvennetään jatkosuunnittelussa. Opastuksen kehittämisessä on tarve pohtia opastusta käyttäjä- ja palvelulähtöisesti. Mihin kohteisiin eri käyttäjät kaipaavat opastusta? Minkälaisia opasteita tarvitsee työmatkallaan tai asiointimatkallaan kulkeva asukas, mitä kaipaa virkistyskäyttäjä vapaa-ajallaan tai minkälainen opastuksen tulisi olla harvoin alueella käyvän matkailijan kannalta? Opastus jaetaan alueopasteisiin, koheopasteisiin ja suuntaopasteisiin. Alueopasteet ovat suurempia opastetauluja, joissa voiaan kertoa esim. koko Kehä Vihreästä tai sen osa-alueesta. Ne sijoitetaan reittien risteyksiin ja muille alueille, joien kautta alueelle saapuu suurin osa käyttäjistä. Alueopaste sisältää tyypillisimmillään esim. Kehä Vihreän tai sen osa-alueen kartan, tietoa historiasta ja nykytilasta sekä alueelta löytyvien reittien ja kohteien esittelyä. Mahollisesti esim. Kankaalle, Harjulle tai Satamaan on syytä harkita vielä mittavampaa koontiopastetta. Koheopasteet ovat esim. reitin varrella sijaitsevia pienempiä opastetauluja, jotka kertovat juuri kyseisen kohteen tai alueen historiasta tai nykytilasta. Koheopasteet voivat olla perinteisiä opastekylttejä, mutta ne voivat olla myös esim. tolppiin sijoitettuja QR-kooeja. Suuntaopasteet ovat tienviittamaisia opasteita, joien tavoite on kertoa kulkijalle, mihin suuntaan esim. risteyskohissa tulee kääntyä, jotta pääsee haluamaansa paikkaan. Opasteisiin määritellään tulevassa Laatuaapisessa tunnistettava ilme ja väritys. 22 23

3.9 KAUPUNKIVIHREÄ MONIPUOLISTUU ALUEET Kehä Vihreän kasvillisuuen kehittämisen tavoitteena on lajiston monimuotoisuus. Kehä Vihreällä on useita osa-alueita, joissa tavoite on erityisesti luonnon monimuotoisuuen tukeminen ja jopa ennallistavat toimenpiteet. Lajiston monimuotoisuuella tarkoitetaan myös koristekasvien monimuotoisuutta, eli alueesta halutaan kokonaisuus, jolla on mahollista tutustua laajaan kirjoon erilaisia luonnon sekä koristekasveja. Kehä Vihreällä sijaitsee pääosa Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta, mikä hyvin tukee tätä tavoitetta. Kehä Vihreällä tutkitaan mahollisuutta herättää henkiin myös 1980-luvun ajattelu Jyväskylän viheraluepuutarhasta. Viheraluepuutarhan tavoitteena oli kehittää kasvillisuutta monimuotoisemmaksi perustuen kasvupaikkatyyppien ominaisuuksiin. Kasvillisuuen kehittämisen pohjaksi tullaan jatkosuunnittelussa laatimaan tarkempi kasvillisuuskonsepti sekä toimenpieohjelma, jossa näitä periaatteita syvennetään ja tarkennetaan. Monimuotoisuuen tukeminen tarkoittaa myös sitä, että Kehä Vihreällä vähennetään intensiivisesti hoiettavien nurmialueien määrää ja painotetaan avoimien puistoalueien hoitoa niittyinä, ketoina ja vastaavina. Myös metsänpohjakasvillisuuen palauttaminen sopivilla paikoilla on jatkossa tutkittava vaihtoehto esim. Harjulla. Kehä Vihreän kasvillisuuen kehittämisessä yhtenä periaatteena on myös syötävien lajien lisääminen. Tämä tarkoittaa esim. heelmäpuien tai marjapensaien käyttöä uusissa ja korvaavissa istutuksissa. Kasvillisuuella on tärkeä rooli Kehä Vihreän jatkuvuutta parantavissa toimenpiteissä. Visuaalisesti oikein valitulla lajistolla, kasvien ryhmittelyllä esim. kerrosajattelun mukaisesti sekä oikein sijoitetuilla istutuksilla voiaan Kehä Vihreän kapeissa paikoissa vahvistaa viheryhteyen ilmettä sekä parantaa viheralueien elvyttävyyttä. Kerroksellinen, monipuolinen kasvillisuusalue vähentää liikenteen tai muien toimintojen aiheuttamaa häiriövaikutusta. Kasvillisuuen vaikutusta voiaan vahvistaa lisäksi maastonmuotoiluin sekä rakentein. Vehreyen ja puistomaisuuen vaikutelmaa voiaan parantaa myös esim. pysäköintialueien istutusten valinnoilla sekä pinnoitevalinnoilla nurmikiveys tai muu jäsentely. Kehä Vihreällä on tarkoitus lisätä mm. kukkivia niittyjä. Havainneuva: Saara Oilinki KASVILLISUUSKARTTA Kehä Vihreän jaottelu kolmeen kasvillisuusjaksoon. Harjujaksolle sijoittuvat kasvillisuueltaan varsin kulttuurivaikutteiset Viitaniemi ja Seminaarinmäki, joien kasvillisuutta kehitetään erillisten maisemasuunnitelmien perusteella. Periaatekuva pysäköintipaikan vehreyttämisestä. Havainnekuva: Saara Oilinki Harjujaksolla korostetaan havukasveja ja metsämäisiä istutusratkaisuja niitä laikuttavine niittyalueineen. Erityiset osa-alueet tällä jaksolla ovat Seminaarinmäen kulttuuriympäristö ja Viitaniemen puutarhakaupunginosa. Molemmille näistä on laaittu tarkemmat maisemasuunnitelmat, joihin alueen kasvillisuuen kehittämisen tulee nojautua. JOKI Jokijakson ratkaisut pohjautuvat Tourujoen rantamaisemille tyypilliseen rehevään kasvillisuuteen. Pääperiaate kasvillisuuen kehittämisessä on alueen luonnon monimuotoisuuen säilyttäminen. Esimerkiksi niittyjen raivaamisella tai vieraslajien torjumisella on tarkoitus monimuotoisuuen parantamiseen. NTA Rantajakso on urbaania vesimaisemaa suomalaisine rantapuineen ja esim. heinäistutuksineen. Kyseinen jakso on osa Jyväsjärven Rantaraittia Jyväsjärven Kehä Sinistä. Rantaraitille on laaittu hoion periaatelinjaukset, joien päivitystarve tulee tarkistaa kasvillisuuskonseptin laainnan yhteyessä. 24 25

04 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUOSI KONSEPTI SYVENEE Kehä Vihreä on Suomen itsenäisyyen juhlavuoen hanke. Tavoitteena on pitää erilaisten tempausten, tapahtumien ja näyttelyien avulla Kehä Vihreää ja sen kehittämistä aktiivisesti esillä koko Suomi 100 juhlavuoen ajan. Erityisiä kohokohtia ovat osahankkeien valmistuminen avajaisineen, kesällä järjestettävät asukaskävelyt sekä Kehä Vihreä näyttely. Suomi 100 juhlavuonna Kehä Vihreälle valmistuu kaksi osahanketta: Sepänkeitaan yhteisötaieteos sekä Tourujoen puisto. Loppuvuoesta järjestetään lisäksi Kehä Vihreää esittelevä näyttely Keski-Suomen luontomuseossa. Suomi 100 juhlavuosi on hyvä keino eesauttaa Kehä Vihreän tunnettuutta sekä saaa uusia näkemyksiä ja ieoita eri osahankkeien eteenpäin viemiseksi. 26 SEPÄNKEITAAN YHTEISÖTAIDETEOS Sepänkeitaan yhteisötaieteos sijoittuu Sepänkaun ja Rajakaun risteysalueelle sekä Sepänpuistoon. Risteysalueella on käynnistynyt kaunparannustyöt. Taieteokset sijoittuvat kaun tuntumaan puistoalueelle sekä nykyiseen ja uuteen, rakennettavaan alikulkutunneliin. Taieteoksen lisäksi risteysalueella parannetaan viherympäristöä. Teemana yhteisötaieteoksessa on Suomen vuoenajat. Aiheet taieteoksiin ammentuvat Suomen luonnosta, maisemista, kasveista, eläimistä ja mahollisesti muista luonnonilmiöistä. Taieteosta luomassa on neljäs-viiesluokkalaisia koululaisia Jyväskylästä sekä jaroslavlilaisia taiekoulun oppilaita. Risteysalueen alikulkutunneliin tulee koululaisten mosaiikkitöitä ja puistoalueelle pylvästeoksia. Kokonaistaieteoksen suunnittelusta, ilmeestä, värisommittelusta sekä koululaisten ohjauksesta vastaavat ammattitaiteilijat Pertti Karjalainen sekä Tuomas Hallivuo. Työskentely koululaisten kanssa on alkanut ja valmiit työt sijoitetaan alueelle, kun katutyöt ovat valmiita. Sepänkeitaan yhteisötaieteoksen avajaisia vietetään elokuussa 2017. Yksi ruutu Sepänkeitaan yhteisötaieteokseen tulevista mosaiikkitöistä. Kuva: Pertti Karjalainen Tourujoen puiston havainnekuva lintuperspektiivistä. Kehä Vihreä lisää luonnon monimuotoisuutta kaupunkialueella. - Emma 27 TOURUJOEN PUISTO Tourujoen puisto rakennetaan Tourujoen varrelle, kansalaistoiminnankeskus Mataran viereiselle alueelle. Rakentaminen toteutuu vuonna 2017 siten, että puiston avajaisia päästään viettämään vuosittain järjestettävässä Tourujoen Yössä. Tourujoen puisto, jonka suunnittelu lähti käyntiin Kansalaispuisto Matara -nimisenä hankkeena, ieoitiin asukkaien kanssa yhteissuunnitteluna. Asukkaien ieasuunnitelmista järjestettiin keväällä 2016 internet-äänestys, johon osallistui yli 700 henkilöä. Tourujoen puisto -niminen vaihtoehto sai tuolloin eniten ääniä, ja sen pohjalta on laaittu puiston viherrakennussuunnitelma. Keväällä 2017 alkaa puiston rakentaminen. Yhteissuunnittelussa mukana olleet tahot mm. alueen asukasyhistys, Matarassa toimiva nuorten taietyöpaja sekä käsityökoulu Taitokeskus Aivia ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana panoksellaan itse puiston toteutusvaiheessa. Asukkaat ovat esittäneet esim. nimikkopuien istutusta puistoon. Nuorten taietyöpaja ja Taitokeskus Aivia tulevat mahollisesti toteuttamaan puistoon pysyviä tai väliaikaisia taieteoksia. Puistoon istutetaan Suomi 100 juhlavuoen puu.

TULE MUKAAN WWW.JYVASKYLA.FI/KEHAVIHREA KEHÄVIHREÄNKEHITTÄJÄT LISÄTTOJA KEHÄ VIHREÄSTÄ Mervi Vallinkoski maisema-arkkitehti p. 014 266 5060 mervi.vallinkoski@jkl.fi Paula Tuomi kaavasuunnittelija p. 014 266 5059 paula.tuomi@jkl.fi Kehä Vihreällä tulisi olla enemmän jyväskyläläisiä. - Paula