Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen puheita 2000 Uuden kaupunginvaltuuston koulutus 28.11.2000 Tampere-talon 10-vuotisvastaanotto 18.11.2000 Valtuuston talousarviokokous 8.11.2000 (Akj Reijo Hautala) Pirkanmaan kulttuuriseminaari Nokialla 1.9.2000 Tampereen teletalon harjannostajaiset 30.8.2000 "Elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyö Tampereen seutukunnan alueella" - seminaari Pirkkahallissa 23.8.2000 Pirkanmaan kunnallisjohtajaseminaari Pirkkalassa 23.8.2000 Kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokous 31.5.2000 Suomalaisen lionismin 50-vuotisjuhlakokous Pirkkahallissa 27.5.2000 Veteraanien lentopallon MM-turnaus Pirkkahallissa 18.5.2000 Kunnallishallitusten seutuseminaari 17.5.2000 Kunta ja yrittäjät seminaari 12.5.2000 Pyhäjärven Etelärannan peruskiven muuraus 5.5.2000 Kaupunginvaltuuston talousseminaari 27.4.2000 Tampereen seudun kunnallishallitusten seutuseminaari 23.2.2000 Virastopäällikköpäivä 3.2.2000 Pirkanmaan menestyksen strategiat -seminaarissa 19.1.2000 1999 Uuden Vuoden puhe Keskustorilla vuosituhannen vaihtuessa Citizens' Agenda 2000 -konferenssi 4.12.1999 Brysselin toimiston avajaiset 25.11.1999 Kaupunginvaltuuston talousarviokokous 10.11.1999 Teollisuuskiinteistöjen kunnossapitotapahtuma 2.11.1999 Tampereen teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osaston 30-vuotisjuhlatilaisuudessa 28.10.1999 Pirkanmaan menestyksen strategiat -seminaari 6.10.1999 Härmälän lentokentän muistomerkin paljastus 1.10.1999 Pirkanmaa-palkinnon luovutuspuhe 1.9.1999 Tampere 21 -ohjelman loppuseminaarissa 26.8.1999 Talouselämä 2000-seminaarissa 20.8.1999 Kestävän kehityksen palkintotilaisuudessa 24.6.1999 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ (1 of 3) [13.8.2004 12:36:01]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen puheita Senaatintorin maakuntatapahtumassa 17.6.1999 Kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa 9.6.1999 Kaupunginvaltuuston talousseminaarissa 21.4.1999 1998 Kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 11.11.1998 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.10.1998 Pelastuslaitoksen satavuotisjuhlassa 5.9.1998 Kalevan Sammon peruskiven muuraustilaisuudessa 21.8.1998 Kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa 17.6.1998 Eurooppa-päivän kansanjuhlassa 9.5.1998 SAK:n seminaarissa 9.5.1998 Kaupunginvaltuuston talousseminaarissa 22.4.1998 Linnainmaan sosiaali- ja terveysaseman harjannostajaispuhe 25.3.1998 Tamrockin laajennuksen vihkiäisissä 23.1.1998 Pirkanmaan Hoitokodin 10-vuotisjuhlassa 8.1.1998 1997 Itsenäisyyspäivän puhe Keskustorilla 6.12.1997 Budjettipuhe kaupunginvaltuustossa 12.11.1997 Lisätalousarviopuhe kaupunginvaltuustossa 4.6.1997 1996 Budjettipuhe kaupunginvaltuustossa 13.11.1996 Naisten äänioikeus 90 vuotta -juhlassa 8.11.1996 Teatterikesän avajaisissa 13.8.1996 Valmetin putkitelatehtaan peruskiven muuraustilaisuudessa Lahdesjärvellä 13.8.1996 Työllistämisen pullonkaulat -seminaarissa 11.3.1996 1995 Budjettipuhe kaupunginvaltuustossa 15.11.1995 Kunnossa kaiken ikää -katselmuksessa 11.5.1995 Sivun alkuun Kaupunginjohtajan puheita 2001 Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ (2 of 3) [13.8.2004 12:36:01]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen kaupunginvaltuuston perehdyttämiskoulutuksessa 28.11.2000 museokeskus Vapriikissa STRATEGIAN MERKITYS KAUPUNGIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄSSÄ Arvoisat valtuutetut, Tapana on ollut, että kaupungin strategia laaditaan tai tarkistetaan aina valtuustokausittain. Näin kullakin uudella valtuustolla on selvä strateginen toimintalinja, tausta, ohjaamassa valtuustokauden päätöksentekoa. Strategian tähtäin on kauempana, valtuustokautta pidemmällä aikavälillä. Aikavälin valinta on myös eräs strategian laadintaa koskeva valinta. Lyhyelle matkalle näkee aina vähän paremmin. Valmius kohdata tulevaisuuden haasteet on kuitenkin parempi, jos pidempi kehityslinja on osattu arvioida oikein. Kaupungin tehtävänä on kunnallislain mukaan hoitaa kunnan itsehallintoon kuuluvat ja kunnille laissa määrätyt tehtävät. Kunnan perustehtävänä on huolehtia viranomaistehtävistä mm. kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyen sekä ennen kaikkea huolehtia peruspalvelujen tuottamisesta kuntalaisille. Kunnalliset palvelut rahoitetaan pääosin kuntalaisilta perittävillä veroilla. On tärkeää, että tuotettavien palvelujen ja aiheutetun verorasituksen välillä vallitsee järkevä ja yleisesti hyväksyttävissä oleva tasapaino. Tämän tasapainon säilyttämisen edellytyksenä on kaupungin kehittäminen siten, että voidaan varmistaa riittävä veronmaksupohja. Palvelutuotannon ohella tarvitaan siis aktiivista elinkeino- ja asuntopolitiikka. Viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön turvaaminen asukkaille edellyttää myös ympäristön huomioon ottamista kaikessa päätöksenteossa ja kaupungin päätöksenteossa onkin noudatettava kestävän kehityksen periaatteita. Päätösten on oltava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Kaupungin päätöksenteko muodostuu tuhansista yksittäisistä ratkaisuista eri päätöksentekotasoilla. Valtuustotasolla keskeisiä päätöksiä, avainpäätöksiä, ovat mm. yleiskaavoja sekä talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat päätökset. Näiden lisäksi kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa sekä virkamiestasolla tehdään tietenkin lukuisia isompia ja pienempiä päätöksiä. Kaikelle päätöksenteolle tarvitaan yhtenäinen perussuunta, joka ohjaa kaupungin päätöksentekoa kohti yhteisesti hyväksyttyä visiota ja tavoitteita. On syytä korostaa yhteisiä tavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että strategisen suunnittelun prosessi on kaikilla tasoilla synnyttävä vuorovaikutuksesta. Kyse ei ole virkamiesten tavoitteista. Ei http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr281100.htm (1 of 5) [13.8.2004 12:36:25]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe myöskään pelkästään poliittisten päätöksentekijöiden tavoitteista. Pyrkimys avoimeen kansalaisyhteiskuntaan edellyttää ennen kaikkea, että tavoitteet ovat mahdollisimman laajasti kuntalaisten yhteisiä tavoitteita. Edustuksellisen päätöksenteon tehtäväksi jää kansalaisyhteiskunnan oloissakin erilaisten näkemysten yhteensovittaminen poliittisten voimasuhteiden pohjalta Kaupungin strateginen johtaminen on tietoista suunnan valintaa muuttuvassa toimintaympäristössä, joka suunnanvalinta tähtää kunnan pitkän aikavälin elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja ylläpitoon. Lähtökohtana on näkemys tulevaisuudesta, visio, jonka rakentaminen on eräs strategisen suunnittelun perusteita. Kuten edellä totesin sen on perustuttava organisaation perustehtävästä lähtevään olemassaolon oikeutukseen ja kansalaisyhteiskunnasta lähtevään yhteiseen tahdonilmaisuun halutusta tavoitetilasta. Se on myös kaupunginvaltuuston ja kaupungin johdon näkemys toiminnan kehittämisen päälinjoista lähitulevaisuudessa. Valtuustokauden kestävänä johdonmukaisena toiminta- ja käyttäytymismallina se luo perustan kaikelle muulle organisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle. Ja lopuksi se on kuntalaisten, päätöksentekijöiden ja kaupungin johdon yhteinen vuorovaikutteinen prosessi, jonka kautta yhteiset tavoitteet muotoutuvat. Monien kokemusten pohjalta on ääneen sanottava sekin, että usein itse prosessi on lopputulosta, asiakirjaa, tärkeämpi. Myöskin strategian vaikututus päätöksentekoon on monesti hienovarainen ja näkymätön. Immateriaalinen samalla tavalla kuin älyn, tiedon tai kokemuksen vaikutus inhimilliseen päätöksentekoon. Usein kuuleekin väitettävän, ettei strategioilla ole vaikutusta tehtäviin päätöksiin ja ne "vain" asiakirjoina jäävät hyllyihin pölyttymään. Edellä esitetystä lähtökohdasta on syytä lyhyesti arvioida nyt voimassa olevaa strategiaa, joka perustui viiteen strategiseen painopisteeseen. Tampere on edelleen palvelu- ja teollisuuskaupunki. Uudessa virkamiestasolla jo aloitetussa strategiatyössä on edelleen yhdeksi tärkeimmistä menestystekijöistä arvioitu teollinen perinne ja jatkuvuus, joka uusien kehityspolkujen kautta on luonut nykyisen uuden teollisuuden ja teknologian. Tampereen etuna esim. Ouluun verrattuna on kaupungin teollinen ja muu monipuolisuus, jota tietoisesti on vaalittu. Tampereesta on muodostunut tietoyhteiskunnan merkittävä keskus. Tämän perustana ovat olleet panostukset oppilaitoksiin, korkeakouluihin ja teknologiakeskuksiin. Hermia, Finn-Medi ja Media-Tampere sekä ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen laajennukset ovat 1990 - luvun suuria saavutuksia. E-tampere puolestaan on kunnianhimoinen jatko jo tehdyille toimenpiteille. Tampereen tulevaisuus perinteisen teollisuuden mm. koneenrakennuksen ohella lepää vahvasti informaatioteknologiassa, terveysteknologiassa ja mediatuotannossa. Seinien kustannuksella sisältöjen merkitys korostuu. Panostukset ovat olleet tietoisia ja johdonmukaisia. Tampereen tiivistäminen on koko valtuustokauden ollut kiistanalaisempi kysymys. Tiivistämisrakentamisen ajatus lähti liikkeelle kestävän kehityksen periaatteista. Tiivistämisrakentaminen säästää rakentamatonta ympäristöä ja aiheuttaa vähemmän http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr281100.htm (2 of 5) [13.8.2004 12:36:25]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe liikennepainetta. Tiivistämisrakentamisella säästetään kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentamiskustannuksia sijoittamalla asuminen nykyisen kunnallistekniikan ja palvelujen yhteyteen. Tiivistämisen avulla voidaan edistää lisäksi mm. keskusta-alueiden elävänä säilymistä. Varmasti on niin, että kaupunkirakenteen kehittämisessä tulevassa strategiassa nousee tiivistämisrakentamistakin tärkeämmäksi kysymykseksi kaupunkirakenteen seudullinen kehittäminen. Koko kaupunkiseudulle on strategiaprosessin kanssa yhdessä rakennettava pitkän tähtäimen rakennevisio, koska kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta parhaat rakentamisalueet sijoittuvat kuntarajojen päälle. Kaupunkilaisen elinkaari lapsesta vanhuuteen koskee kunnallisen palvelutuotannon tulevaisuutta. Edellistä strategiaa laadittiin laman jälkitunnelmissa. Lamasta selviäminen viimeistään osoitti kunnallisen itsehallinnon toimivuuden. Verotulojen aletessa ja valtion supistaessa samaan aikaan valtionosuuksia palvelut kyettiin turvaamaan yllättävänkin hyvin. Näyttää myös siltä, että vaikeina aikoina yksituumaisuuskin lisääntyy. Siinä määrin vaikeita päätöksiä suhteellisen hyvässä yhteisymmärryksessä kaupunginvaltuustossa lamavuosina tehtiin päätetyn strategian toteuttamiseksi. Viime vuosina tilanne on ollut hieman parempi ja varsin yksituumaisesti halutun palvelutason ylläpitäminen on katsottu verotuksen tasoa tärkeämmäksi kysymykseksi päätöksenteossa. Samaan aikaan on kyetty noudattamaan tasapainoisen talouden hoidon perinnettä ja taloudellisen päätöksenteon strategisia kulmakiviä. Vakaan taloudenhoidon taustalla ovat olleet varovaiset tulopohja-arviot, tarkan markan talouspolitiikka ja etukäteissäästäminen investoinneissa. Näistä periaatteista ei tule luopua jatkossakaan. Veromaksajien rahat eivät ole tuhlattavaksi tarkoitettuja myöskään tulevaisuudessa. Kansainvälisyys on tullut viime valtuustokauden aikana osaksi kaupungin jokapäiväistä toimintaa. Kansainväliset suhteet ovat lisääntyneet ja kaupunki on liittynyt jäseneksi useisiin kansainvälisiin kaupunkijärjestöihin ja toimii niissä aktiivisesti. Tampereen kaupunkiseudulla on edustusto Brysselissä ja suhteet Euroopan unionissa tapahtuvaan päätöksentekoon ovat kunnossa. Kaupungille on laadittu maahanmuuttajien kotouttamisohjelma ja kaupunginkansliaan on palkattu maahanmuuttaja-asioiden koordinaattori. Tampere on monella tapaa paljon kansainvälisempi kuin neljä vuotta sitten. Olisiko sitten niin, että edellä mainitut asiat olisivat toteutuneet ilman strategiaakin. Varmasti osittain, koska kyse on voimakkaista muutostrendeistä. Kuten todettua, strategia on aina siinä määrin yleinen, että sormella osoittamalla ei voi sanoa, että nyt juuri tämä osa strategiasta on toteutunut tai ei. Itse uskon, että strategialla on tärkeä päätöksentekoa ohjaava vaikutus sekä asiakirjana että oppimisprosessina. Uuden strategian laatiminen on käynnistynyt virkamiesten pohjavalmisteluosioilla. Strategian laadinnassa on koettu ongelmana löyhä yhteys kaupungin taloussuunnitelmaan ja talousarvioon. Itse en ole ollut siitä suunnattoman huolestunut, koska pidän strategiaprosessia enemmän http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr281100.htm (3 of 5) [13.8.2004 12:36:25]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe yhteisenä oppimisprosessina kuin rationaalisena päätöksenteon mallina. Joka tapauksessa esimerkiksi tarkastuslautakunta on korostanut strategian ja taloussuunnitelman ja talousarvion kiinteämpää yhteyttä. Mm. tästä syystä strategian menetelmäksi on valittu tasapainoisen onnistumisen menetelmä, englanniksi Balanced score card. Tässä menetelmässä strategiset päämäärät johdetaan taloussuunnitelmaan ja talousarvioon selkeiksi ja mitattaviksi tavoitteiseksi, jolloin etuna on strategian sekä taloussuunnitelman ja talousarvion kiinteä yhteys. Ongelmana saattaa olla, että liian tiivis strategian ja talousarvion yhteys voi johtaa päätöksenteon jäykistymiseen muuttuvissa olosuhteissa. Yritämme luoda tästä yrityselämästä johdetusta strategisen suunnittelun mallista toimivan tamperelaisen kuntamallin. Kokemusta mallin käytöstä on haettu mm. Vantaalta, jossa strategia on laadittu tätä mallia käyttäen. Strategiaprosessi esitellään kaupunginvaltuustolle kokonaisuudessaan myöhemmin. Työ tullaan tekemään 7 vaiheessa ja strategiaprosessi sisältää kaksi yhden päivän mittaista seminaari kaupunginvaltuustolle. Ensimmäisessä, 1. helmikuuta pidettäväksi kaavaillussa seminaarissa käydään lävitse strateginen ajattelu syvemmin ja edellä kuvattu Balanced score card strategiatyön viitekehyksenä, Tampereen kaupungin strategiaperusta ja siitä johdettu visio sekä vision arviointi ja siitä johdettavat strategiset linjaukset. Toisessa 14. kesäkuuta pidettäväksi kaavaillussa seminaarissa suoritetaan vision, kriittisten menestystekijöiden ja tavoitetasojen arviointi sekä strategian toimeenpanon vastuutus. Varsinainen strategian hyväksyminen tapahtuu kaupunginvaltuustossa lokakuussa, siis ennen vuoden 2002 talousarvion käsittelyä. Samanaikaisesti koko kaupungin strategian valmistelun kanssa toimialat ja lautakunnat aloittavat omien strategioidensa valmistelun. Toimialojen strategiat on erotettava koko kaupungin strategioista. Kaupungin kokonaisstrategiaan voidaan toimialojen strategioista sijoittaa ainoastaan ne tärkeimmät kysymykset tai strategiset ideat, jotka ovat merkityksellisiä koko kaupunkia koskevien strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Millä tavalla toimialakohtaiset strategiat käsitellään kaupunginvaltuustossa, on toistaiseksi avoin. Luonnollista on, että kaupungin kokonaisstrategian hyväksymisen jälkeen tarkistetaan myöskin muut keskeiset erillisstrategiat, kuten henkilöstöstrategia, viestintästrategia, asuntopoliittinen strategia ja elinkeinostrategia. Valmisteleva strategiatyö kaupunginvaltuustolle tehdään kaupungin laajennetun johtoryhmän toimesta. Valmistelutyön tukena toimii strategiatyöryhmä, ja strategiatyön vastuuhenkilönä suunnittelu- ja rahoitusryhmässä on Kari Hakari. Arvoisat valtuutetut, strategiatyö on tärkeä osa seuraavan nelivuotiskauden päätöksentekoa. Toivomukseni valtuutetuille ja valtuustoryhmille on, että valtuutetut täysimääräisesti osallistuvat kaupunginvaltuustolle järjestettäviin strategiaseminaareihin, jotta prosessista voisi tulla mahdollisimman onnistunut. Varsinkin uusille valtuutetuille valtuuston 1. vuosi on tiivis koulutuksineen, seminaareineen ja päätöskokouksineen. Toivottavasti se on myös palkitseva siten, että kaupunginvaltuuston päätöksenteko on sujuvaa ja tapahtuu hyvässä yhteishengessä http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr281100.htm (4 of 5) [13.8.2004 12:36:25]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe silloinkin, kun asioista ollaan eri mieltä. Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki 2000 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr281100.htm (5 of 5) [13.8.2004 12:36:25]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen puhe Tampere-talon 10- vuotisjuhlavastaanotolla 18.11.2000 Hyvät juhlavieraat! Tampere-talon rakentamispäätös tehtiin vuoden 1986 lopulla kun Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi konsertti- ja kongressitalon uuden kustannusarvion. Päätös kaupunginvaltuustossa syntyi lähes yksimielisesti, mutta asiasta käytiin toki vilkas keskustelu, johon kuntalaiset osallistuivat monella tavalla. Yleisönosastokirjoittelukin oli varsin laajaa. Vastustajat eivät yleensä tuominneet hanketta sinänsä, mutta monissa puheenvuoroissa viitattiin siihen, ettei kaupungin palvelutuotanto suinkaan ollut sellaisessa kunnossa, että tällaiseen luksukseen olisi ollut vielä varaa. Tampere-talon rakentamisajatus oli alunperin syntynyt konserttitoiminnan tarpeista jo vuosia aikaisemmin. Kun suunnitelmia sitten hyväksyttiin oli näkökulmana jo selkeästi myös kaupungin elinkeinoelämän kehittämistarpeet. Suurteollisen Tampereen rakennemuutos oli nähtävissä ja uusia avauksia tarvittiin. Toinen samanaikainen ja myös voimakkaasti Tampereen tulevaan kehitykseen vaikuttanut hanke oli teknologiakeskus Hermian rakentamispäätös. Niin Hermia kuin Tampere-talokin ovat 1990-luvulla saaneet eri puolella Suomea useita seuraajia, joiden menestys on ollut vaihtelevaista. Meillä tamperelaisilla sen sijaan on aihetta yksituumaiseen tyytyväisyyteen, sillä valitsemamme kehityslinjat: kongressitoiminnan, matkailun ja kulttuurin sekä uuden teknologian edistäminen ovat osoittautuneet erinomaisiksi valinnoiksi. Kaupunkiin on syntynyt tuhansia uusia työpaikkoja. Pohja näiden kehityslinjojen menestykselle oli toki syntynyt jo muualla ja aikaisemmin, mutta kaupunginvaltuuston oikea-aikaiset resurssointipäätökset edistivät kehityskulkua ratkaisevasti. Hyvät kuulijat! Tampere-talo juhlii tänään kymmenvuotista olemassaoloaan. Tänä päivänä talo on käsite Suomessa ja myös ulkomailla. Saatu palaute kongressitoiminnasta ja kulttuuritarjonnasta on kaikkien tutkimusten mukaan erinomainen. Nekin suomalaiset, jotka eivät ole koskaan täällä käyneet, tuntevat Tampere-talon mm. korkeatasoisten tv-taltiointien johdosta. Tamperelaiset ja kaikki suomalaiset ovat saaneet kokea kulttuurielämyksiä, jotka ilman Tampere-taloa olisivat kiertäneet maamme kaukaa. Tampere on viime vuosina menestynyt erinomaisesti erilaisissa vetovoimatutkimuksissa. Ei ole epäilystäkään siitä, että suuri ansio on sillä työllä, mitä Tampere-talossa on tehty. Saavutukset on ymmärretty ja hyväksytty niin laajasti, etten vuosikausiin ole kuullut tamperelaisten enää http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr181100.htm (1 of 2) [13.8.2004 12:36:32]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe kriittisesti arvioivan Tampere-talon aiheuttamia kustannuksia. Hyvin suunniteltu talo ja komeat puitteet eivät kuitenkaan yksin riitä turvaamaan menestystä. Se on maailmalla monin paikoin karvaasti koettu. Meillä tamperelaisilla on ollut suuri onni saada alusta lähtien tämän talon johtoon uskottavuutta, näkemystä, kykyä ja oivallusta. Carl Öhman ja Kaarina Suonio ansaitsevat meidän kaikkien suuren kiitoksen. Heidän valintansa talon johtoon olivat persoonallisia ja luovia ratkaisuja ja he ovat täyttäneet heihin asetetut odotukset. Heidän säteilyvoimansa ei saa meitä kuitenkaan unohtamaan myöskään talon muun henkilöstön ansioita ja koko talon toimintaidean kannalta kaupunginorkesterimme ja sen johto on tehnyt ratkaisevan tärkeän ja onnistuneen työrupeaman. Siitä kiitos! Uskon että kovenevasta kilpailusta huolimatta täältä löytyy jatkossakin panoksia ja luovuutta pitää Tampere-talo eturivissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Onnea ja menestystä! Ja tuhannet kiitokset tamperelaisten puolesta! Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki 2000 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr181100.htm (2 of 2) [13.8.2004 12:36:32]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa Apulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautalan talousarviopuhe kaupunginvaltuustossa 8.11.2000 Tampereen kaupungin vuoden 2001 talousarvio ja taloussuunnitelma 2001-2003 Tampereen kaupungin vuoden 2001 talousarvioesityksen työnimenä on "Tampere investoi tulevaisuuteen". Esitystä on toisaalta sanottu "kermakakku"-budjetiksi. Nämä kaksi kuvausta luonnehtivat esitystä varsin hyvin. Nettomenojen kasvu 6,3 prosenttia on suurempi kuin koskaan 1990-luvulla ja normaalia suuremmat panostukset sekä investointeihin että uusiin toiminnallisiin asioihin antavat mahdollisuuden tulevalle myönteiselle kaupunkikehitykselle. Huolimatta menotalouden huomattavasta kasvusta on tuloperusteet pidetty lähes ennallaan. Vuoden 2001 talousarvioesitys, sellaisena kuin se on nyt edessänne, on syntynyt kaupunginvaltuuston tahtoa noudatellen. Perusta ehdotukselle luotiin kaupunginvaltuuston keväisessä talousarvioseminaarissa. Kaupunginhallitus puolestaan toteutti valtuuston tahtoa asettaessaan vuoden 2001 talousarvioraamit. Hyvän yhteisöverokertymän ansiosta voitiin talousarviokehykseen poikkeuksellisesti lisätä vielä viimeistelyvaiheessa eräitä tulevaisuus- ja painopisteajattelun mukaisia määrärahoja. Edellä todetusta huolimatta ensi vuoden talousarvioesitys ei ratkaise kaikkia kysymyksiä. Mm. vanhusten määrän lisääntyminen, työttömyys ja syrjäytymiskehitys edellyttävät lisäponnisteluja jatkossakin. Kaikkia tarpeita ei voida tyydyttää yhden vuoden puitteissa. Vaikka talousarvioesitys antaakin mahdollisuuden poistaa monia ongelmia palvelutasossa, ei se taloudellisen tasapainon suhteen oli mikään malliesimerkki. Talousarvioesitys on alijäämäinen ja rahaa käytetään yli 200 miljoonaa markkaa enemmän kuin mitä kassaan tulee. Näin ei voi luonnollisestikaan jatkua loputtomasti. Tässä yhteydessä, kun valtuuston toimikausi on päättymässä, lienee paikallaan kerrata karkealla tasolla valtuustokaudella saavutettuja tuloksia. Olen tarkastellut asiaa valtuuston toimikautensa alussa hyväksymien strategisten suuntaviivojen pohjalta. Mainitsen myös ne oleelliset toimenpiteet, joita on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. 1. Tampere on palvelu- ja teollisuuskaupunki myös tulevaisuudessa Jos missä, niin Tampereella voidaan puhua teollisuuden rakennemuutoksesta Suomen puitteissa. Kantakaupungin alueella on noin 1 miljoona neliömetriä vanhaa pääosin 1800-luvulta peräisin olevaa teollisuustilaa. Alkuperäinen suurteollisuus on nämä tilat vuosikymmenten aikana hylännyt. Valtaosa tiloista on otettu muuhun käyttöön, mm. asunnoiksi, toimistotiloiksi, ravintoloiksi, uuden ajan teollisuustiloiksi ja teatteritiloiksi. Muuntumisprosessi on tällä http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ta01rh.htm (1 of 4) [13.8.2004 12:36:35]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa valtuustokaudella kiihtynyt niin, että noin 90 % koko pinta-alasta on saanut uuden käyttötarkoituksen. Näin ollen voidaan vanhojen teollisuuskiinteistöjen osalta puhua rakennemuutoksen päättymisestä. Tämä tilanne poistaa Tampereen riskien listalta yhden oleellisen tekijän. Palvelujen osalta voidaan todeta Vapriikin museokeskuksen valmistuneen pitkän saneerauksen jälkeen. Tampere on kuitenkin myös tulevaisuudessa teollisuuskaupunki. Täällä säilyy niin koneenrakennus- kuin puu- ja paperiteollisuuskin, mutta tulevaisuus rakentuu myös uuden teollisuuden varaan. Sitä edustaa mm. informaatioteknologia. Varsinkin tämän valtuustokauden aikana on harpattu aimo askel eteenpäin uusilla teollisuuden aloilla. Hermia on laajentunut, FinnMedin kolmas rakennusvaihe on valmistumassa ja Medipark on saamassa ensimmäiset tuotantolaitoksensa. Ensi vuoden talousarvioesitys lupaa jatkoa FinnMedille ja Mediparkille. Teollisuuskiinteistöt Oy:n välityksellä edistetään korkean teknologian työpaikkojen syntymistä ja tekonivelsairaalaa ollaan perustamassa. 2. Tampereesta kehitetään tietoyhteiskunnan keskus Teollinen yhteiskunta on muuttumassa melko nopeasti tietoyhteiskunnan suuntaan. Tampereella on hyvät edellytykset saavuttaa keskeinen asema mm. merkittävänä koulutuskaupunkina ja informaatioteknologian keskuksena. Voimme sanoa, että Tampere on jo nyt kehityksen kärjessä. Valtuustokaudella perustettiin Media Tampere Oy, käynnistettiin lukuisia tietoyhteiskuntaprojekteja ja kehitettiin voimakkaasti kaupungin omia verkkopalveluja. Ensi vuonna on suunnitelmissa käynnistää viisi vuotta kestävä etampere-projekti. Projektin tarkoituksena on aktivoida tietoyhteiskunnan tutkimus- ja koulutustoimintaa, luoda edellytyksiä uuden yritystoiminnan syntymiselle sekä kytkeä kuntalaiset internetin välityksellä entistä tiiviimmin yhteiskunnallisiin ja muihin palveluihin. 3. Kaupunkirakennetta tiivistetään Kaupunkirakennetta on tiivistetty valtuustokauden aikana systemaattisesti. Täydennysrakentaminen on perustunut mm. valtuuston toukokuussa 1998 hyväksymään yleiskaavaan, jota ympäristöministeriä ei vieläkään valitettavasti ole vahvistanut. Olisikohan syytä lisätä määrärahoja ministeriöön asioiden nopeuttamiseksi. Täydennysrakentamisen ja tiivistämisen lisäksi on valtuustokaudella saneerattu Finlaysonin, Tampellan, Hatanpään ja Iidesjärven pohjoisreunan alueita. Suunnittelun kohteena on Ratinan alue ja aseman seutu. Lisäksi nousee uusia asuntoalueita Taimen alueelle lännessä ja Levonmäkeen idässä. Vuoreksen alueen suunnittelua jatketaan. 4. Peruspalvelut turvataan Kaupunki on merkittävä peruspalveluiden tuottaja. Valtuustokauden alkuvuosina jouduttiin http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ta01rh.htm (2 of 4) [13.8.2004 12:36:35]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa sopeuttamisen yhteydessä hillitsemään palvelutuotannon kasvua. Sen sijaan loppuvuosina on voitu panostaa varsinkin sosiaalihuoltoon ja terveydenhoitoon sekä koulutukseen. Sosiaalihuollon osalta lisättiin varsinkin vanhushuollon palveluja niin avo- kuin laitoshoidossakin. Päivähoidon subjektiivisia oikeuksia laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia ja esikouluopetus käynnistettiin. Terveydenhoidossa siirryttiin omalääkärijärjestelmään ja ammattikorkeakoulu kasvatettiin oppilasmäärältään täyteen mittaansa. Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat valtuustokaudella kasvaneet 351 miljoonalla markalla ja koulutuspalvelujen 173 miljoonalla markalla. Prosenteissa kasvu on ollut 17 ja 22 %. Tässä poimintoja tapahtuneesta kehityksestä kunnallisten peruspalvelujen osalta. Entä sitten talousarviovuonna? Terveydenhuollon toimintaedellytyksiä parannetaan Hatanpäälle rakennettavien Hatanpään sairaalan lisärakennuksen sekä Hatanpään puiston sairaalan puitteissa. Vanhustenhuoltoon lisätään merkittävässä määrin henkilökuntaa. Koulutuspalveluiden osalta voidaan puhua oleellisesta tason nostamisesta. Merkittävä investointipanostus kohdistuu edelleen ammattikorkeakoululaitokseen. Yksityiskohtaiset tiedot talousarvioesityksen sisällöstä löytyvät liitteestä, johon on koottu yleisempääkin aineistoa käytetyistä tiedoista. 5. Tampere verkostoituu halutuksi ja kansainväliseksi yhteistyökumppaniksi Myös tällä alalla on valtuustokauden aikana tapahtunut paljon. Kaupunki on verkostoitunut kansainvälisiin yhteisöihin, joista ehkä keskeisin on Euro-cities järjestö. On myös todettu, että Tampere otetaan mielellään mukaan erilaisiin EU-hankkeisiin. Kansainvälistyminen näkyy monella tavalla kaupunkikuvassa ja aktivoituminen on tapahtunut pääasiassa nykyisen kaupunginvaltuuston toimikaudella. Onhan meillä vielä tuoreessa muistissa syksyn 1999 EUhuippukokous monine oheistapahtumineen. Tulevina vuosina painopiste on toisaalta kansainvälisissä verkostoissa toimimisessa sekä omien toimintojen kehittämisessä mm. EU-ohjelmia hyödyntämällä. Yksittäisenä tapahtumana mainittakoon vuonna 2002 kesäkuussa Tampereella järjestettävä maailmanlaajuinen Educating cities-järjestön konferenssi. Arvoisat valtuutetut! On ilolla todettava, että arvioni mukaan kaupungin kehitys on ollut monella tavalla myönteistä viimeksi kuluneen valtuustokauden aikana. Ja talousarvioesitys lupaa ensi vuodelle myönteistä jatkoa. Kaupungin vahva taloudellinen asema on luonut liikkumavaraa päätöksentekoon ja mahdollistanut elinkeinopoliittisesti tärkeät kehittämistoimenpiteet ja turvannut julkiset palvelut. Kaupungilla on kaikki kehittymisen edellytykset. Tampereen vetovoima on tunnetusti hyvä. Asukasluvun kasvu on jälleen voimistumassa ja tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ta01rh.htm (3 of 4) [13.8.2004 12:36:35]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa uusia työpaikkoja on syntynyt enemmän kuin muissa vertailukaupungeissa. Tampereen perusongelma, työttömyys, on edelleen olemassa, mutta myös tässä suhteessa tilanne on parantunut. Kaiken kaikkiaan toiminnallinen ja taloudellinen tilanne on hallinnassa. Tästä lankeaa merkittävä ansio toimikautensa päättävälle valtuustolle. Haluankin tässä yhteydessä kiittää kaupunginvaltuustoa hyvästä yhteistyöstä ja toivoa talousarvioesitykselle suopeaa vastaanottoa ja käsittelyä. Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki 2000 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/ta01rh.htm (4 of 4) [13.8.2004 12:36:35]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarmo Rantasen avauspuhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa Nokialla 1.9.2000 Arvoisat läsnäolijat! Toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi Pirkanmaan kulttuuriseminaariin tänne Nokialle. Syyskuun ensimmäinen päivä eli Pirkan Päivä on jo vakiintuneen perinteen mukaan Pirkanmaan maakunnan nimipäivä. Tämän vuoden Pirkan Päivän juhlanvietossa Pirkanmaan kulttuuriseminaarilla on merkittävä rooli. Toinen arvokas ja näkyvä osa tätä maakunnan nimipäivää on maakuntahallituksen myöntämän Pirkanmaa-palkinnon luovuttaminen, joka tapahtuu tässä tilaisuudessa. Pirkanmaan liitossa on koko sen olemassaolon ajan tiedostettu kulttuurin merkitys maakuntaidentiteetin muodostumisessa ja kulttuurin merkitys maakunnan asukkaiden elämän ja elämisen laadun ainespuuna. Pirkanmaan liitto päättikin kaksi vuotta sitten tehostaa osallisuuttaan ja panostaan maakunnan kulttuurin kehittämisessä. Tämä katsottiin nyt mahdolliseksi, koska lainsäädännöllinen päätehtävämme, aluekehitystyö ja maakuntakaavoitustyö saatiin hyvälle alulle ja toiminta asettui normaaliin arkipäivän uraan. Näin voimakkaampaan otteeseen kulttuurin ja toisaalta matkailun saralla sekä maakunnan tunnetuksi tekemisessä oli käytössä aiemmin puuttuneita resursseja. Tämän vaiheen pohjan rakentamiseksi Pirkanmaan liitto kutsui professori Aulis Aarnion laatimaan Pirkanmaan kulttuuriselvityksen. Professori Aarnion selvitys valmistui vuosi sitten ja se julkistettiin viime Pirkan Päivänä. Pirkanmaan kulttuuriselvitys nimeltään Identiteettiä etsimässä oli oivallinen peruskivi sekä kulttuuri- ja matkailutyön, että maakunnan tunnetuksi teon todelliselle tehostamiselle. Kiitos tästä ja myös toteuttamisen ripeästä käynnistymisestä kuuluu professori Aarniolle, mutta haluan myös osoittaa tunnustuksen liiton virastossa tärkeän työpanoksen antaneille ihmisille. Pirkanmaa ja pirkanmaalaisuus ovat, kuten professori Aarniokin selvityksessään toteaa, ikivanhaa historiallista juurta, vaikka se murteellisesti ja kulttuurisesti ei olekaan yhtenäinen. Silti on vahvoja perusteita puhua historiallisesta Pirkanmaasta. Toisaalta Pirkanmaa on Suomen hallinnollista kehitystä ajatellen nuori kokonaisuus. Se on kolmen läänin (Häme, Turku ja Pori, Vaasa) rajamaille Tampereen talous- ja vaikutusalueeksi kehittynyt nykyaikainen toiminnallistaloudellinen maakunta. Pirkanmaalaisuuden voikin sanoa syntyneen hämäläisyyden ja satakuntalaisuuden pohjalta, mutta vähintään yhtä lailla maakuntamme voimakkaasta kehitysprosessista, jonka kautta tästä läänien reuna-alueesta on muotoutunut maamme toiseksi suurin maakunta. http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr010900.htm (1 of 3) [13.8.2004 12:36:39]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa Pirkanmaan liiton maakuntahallitus päätti Pirkanmaa palkinnon synnyttämisestä vuonna 1996. Hyväksyttyjen myöntämisperusteiden mukaan maakuntahallitus jakaa palkinnon Pirkanmaan hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Palkintoa on tarkoitus jakaa kymmenen vuoden ajan. Pirkanmaa palkinto voidaan myöntää yksityiselle henkilölle, yhteenliittymälle, tai yhteisölle, joka on omalla toiminnallaan merkittävästi edistänyt Pirkanmaan tunnettavuutta tai elinolosuhteiden kehittämistä Pirkanmaalla. Tehdyn toiminnan on kohdennuttava aivan erityisesti hyödyksi Pirkanmaan maakunnalle ja sen asukkaille. Pirkanmaa palkintona jaetaan Pirkka-puu. Pirkka-puun ohella palkintoon voidaan maakuntahallituksen harkinnan mukaan liittää myös rahapalkinto. Pirkka-puun valitseminen konkreettiseksi palkinnoksi osoittaa maakuntahallituksen halua kunnioittaa historiaa. Onhan Pirkka-puuta käytetty taksvärkkikapulana ja velkakirjana. Puun molempiin kappaleisiin merkittiin tehdyt työpäivät tai annetut velat viivalla niin, että suoritukset voitiin todistaa panemalla jälleen kappaleet yhteen. Sopimuksen kumpikin osapuoli piti hallussaan omaa kappalettaan, jotta ylimääräisiä merkintöjä ei voitu tehdä tai entisiä poistaa. Pirkanmaa palkinto on myönnetty seuraavasti: - vuonna 1996 Pirkanmaan TEVANAKE -projekti - vuonna 1997 tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo - vuonna 1997 Pirkan Hiihto ry - vuonna 1999 Tyrvään seurakunta Pyhän Olavin kirkon jälleenrakennustyön hyväksi. Tämän vuoden Pirkanmaa palkinto jaetaan siis tänään täällä Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa. Maakuntahallitus on päätöstä tehdessään pitäytynyt aiemmassa linjassaan ja vaihtanut nytkin uudelle alueelle. Vuoden 2000 Pirkanmaa palkinto on päätetty myöntää Tampereen oopperatoimintasäätiölle tunnustukseksi työstä, jonka työn tuloksena Tampereen ooppera tuottaa korkeatasoista oopperataidetta, monipuolistaa maakuntamme kulttuuritarjontaa ja tekee myös Pirkanmaata tunnetuksi ja vahvistaa näin maakuntamme vetovoimaisuutta. Pirkanmaa palkinto sisältää Pirkka-puun ja 40 000 markan rahapalkinnon. Tampereen oopperayhdistys perustettiin vuonna 1946. Vuonna 1997 muodostettiin Tampereen oopperatoimintasäätiö. Yli viidenkymmenen vuoden aikana oopperayhdistys ja oopperatoimintasäätiö ovat tuottaneet useita kymmeniä omia oopperaesityksiä. Lisäksi ne ovat vastanneet merkittävistä kansainvälisistäkin oopperavierailuista. Oopperatoimintasäätiö toimii hyvin kunnianhimoisesti ja tulokset näkyvät. Tämä kuvastuu muiden muassa katsojamääristä. Viime vuosina Tampere-talossa esitetyt oopperat ovat harvoista esityskerroistaan huolimatta koonneet säännönmukaisesti yli 10000 katsojaa. On syytä myös korostaa, että säätiön kaikista menoista katetaankin omatoimisesti noin 70 prosenttia. Oopperatoimintasäätiön toiminnassa on mukana suuri joukko harrastajia. Oopperan kuorossa on lähes pysyvästi sata henkilöä. Ooppera tekee jatkuvaa yhteistyötä muiden muassa Tampereen konservatorion kanssa tukien näin musiikkialan koulutusta. Niin ikään yhteistyö ammattiteattereiden ja Tampereen kaupunginorkesterin kanssa on merkittävää. Viime vuosina toimineen yleisökasvatusprojektin kautta annetaan oopperayleisölle mahdollisuus tutustua taiteen alaan perusteellisemmin kuin pelkissä esitystilanteissa. Osa yleisökasvatusprojektia ovat http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr010900.htm (2 of 3) [13.8.2004 12:36:39]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Pirkanmaan kulttuuriseminaarissa koululaisille suunnatut erityisnäytännöt. Voidaan varauksettomasti sanoa, että Tampereen ooppera on vuosikymmenien aikana lunastanut paikkansa maamme ooppera- ja musiikkielämässä. Se on saavuttanut korkeatasoisuudellaan vakiintuneen aseman, noussut maamme ehdottomaan eturiviin ja haastanut kilpailuun huippuluokan produktioillaan jopa kansallisoopperan ja Savonlinnan oopperajuhlat. Tampereen ooppera monipuolistaa koko Pirkanmaan kulttuurielämää. Samalla se tekee tunnetuksi Pirkanmaata niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja vahvistaa maakuntamme vetovoimaisuutta kulttuuria laajemminkin. Pyydän saada luovuttaa yhdessä maakuntajohtaja Jussi Niemen kanssa vuoden 2000 Pirkanmaa palkinnon Tampereen oopperatoimintasäätiön edustajille. Parhaimmat onnittelut ja menestystä myös tulevaisuudessa. Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki 2000 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr010900.htm (3 of 3) [13.8.2004 12:36:39]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen tervehdyspuhe Tampereen teletalon harjannostajaisissa 30.8.2000 Hyvät kuulijat Tampereesta on viimeisen 10 kymmenen vuoden aikana kehittynyt kansallisesti, mutta myös kansainvälisestikin merkittävä informaatio- ja kommunikaatioteknologian osaamisen keskus. Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana kehitys on ollut voimakasta ja tänä aikana ICT -alan työpaikat ovat lähes kolminkertaistuneet ja liikevaihtokin yli kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä tuo alan työpaikkamäärä on noin 10 000 ja viime keväänä kaupungin elinkeinokeskuksen ja Pirkanmaa TE-keskuksen tekemän tutkimuksen mukaan uuden henkilökunnan rekrytointitarve on noin 1000 henkilöä vuodessa. Tamperelaisen ICT-kokonaisuuden menestyksen taustalla on useita tekijöitä. Mainitsen näistä tässä yhteydessä varhaiset panostukset alan koulutukseen - Pohjoismaiden ensimmäinen tietojenkäsittelyopin professori aloitti vuonna jo 1968 Tampereen yliopistossa - sekä erityisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun voimakas panos teknologian kehityksessä yhteistyössä yritysten kanssa. Kasvun ytimessä ovat luonnollisesti olleet ennakkoluulottomat ja aktiiviset yritykset, joista tänään erityisesti haluan mainita harjannostajaisia viettävän Soneran. Sonera ja sen edeltäjä Tele on ollut vuosia yksi Tampereen tärkeimmistä ICT-alan yrityksistä. Leimaa antavaa Soneran läsnäololle Tampereella on ollut sen selkeä keskittyminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja sitä kautta uusien innovaatioiden synnyttämiseen. Soneran tamperelaisista tuotekehityslaboratorioista ovat saaneet alkunsa useat kansainvälistäkin mainetta saavuttaneet innovaatiot ja viime aikoina varsinkin yhtymän Internet -osaamista on jalostettu Tampereella. Tämän osaamisen tasosta hyvän kuvan antaa ensimmäinen maailmassa vuonna 1996 soitettu Internet-puhelu, joka siis tapahtui täällä. Sonera on myös ollut aktiivinen vaikuttaja paikallisessa kehittämisessä esimerkiksi Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman myötä. Olemme juhlistamassa tänään Soneran uuden rakennuksen harjannostajaisia. Uusi rakennus luo välttämättömiä edellytyksiä kasvulla, mutta kaunis ja näyttävä rakennus myös uudistaa ja jäntevöittää kaupunkikuvaa tuomalla siihen uuden innostavan elementin. Rakennuksen kaareva muoto rakentaa kuvaa dynaamisesta organisaatiosta ja toisaalta sovittaa rakennuksen erinomaisesti uudistuvaan Hatanpään valtatien "teknologiakeskittymään". Parhaimmat onnittelut myös rakennuksen suunnittelijoille. Tampereen kaupungilla, Soneralla ja muilla ICT-kokonaisuuden yrityksillä on yhteinen ongelma. Tuo ongelma on osaavan henkilökunnan saanti kasvaviin yrityksiin. Tampereen kaupungin tavoitteena on edistää kaikin tavoin tämän alan menestystä, onhan se määritelty yhdeksi http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr300800.htm (1 of 2) [13.8.2004 12:36:41]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen puhe strategiseksi painopistealueeksemme. Erityisen tärkeää on kaupungin osallistuminen koulutusjärjestelmän kehittämiseen aina peruskoulusta korkeakoulutukseen. Käsityksemme mukaan koulutusta varsinkin ICT-aloilla on kehitettävä sekä laadullisesti että määrällisesti. Olemme myös yhdessä korkeakoulujen kanssa aktiivisesti markkinoineet Tamperetta opiskelupaikkakuntana. Tavoitteena on saada tänne opiskelemaan maan aktiivisin nuoriso. Niin näyttää käyvänkin. Yhtä tärkeätä on pitää huolta laadukkaasta asuin- ja elinympäristöstä, jotta osaavat ihmiset viihtyisivät Tampereella. Tällöin huomioin kohteena ovat esimerkiksi asuntotuotanto, kulttuuripalvelut ja lasten päivähoito. Taloustutkimuksen viime keväänä julkistaman kansallisen muuttohalukkuustutkimuksen mukaan Tampere oli kiinnostavin suomalainen kaupunki, erityisen hyviä arvioita saimme niin kulttuurikuin koulutuspalveluidenkin osalta. Näyttää siis siltä, että valittu suunta on oikea. Tampereella ei kuitenkaan pidä jäädä "betoniin makaamaan" rakennusmiesten termiä lainatakseni, vaan kehittämistyötä on entisestään terävöitettävä. Onnistuminen edellyttää kaupungin, yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpää yhteistyötä ja jatkuvaa keskustelua. Erityisesti haluan kiittää Soneran tamperelaista ja koko konsernin johtoa hyvästä yhteistyöstä ja rakentavan keskusteluyhteyden ylläpidosta kaupungin suuntaan. Tampereen kaupungin puolesta parhaimmat onnittelut uusien toimitilojen johdosta! Uskon, että uutta luova ja tuloksekas liiketoimintanne saa täällä erinomaiset toimitilat. Kaupungin johtajisto Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki 2000 http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr300800.htm (2 of 2) [13.8.2004 12:36:41]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen esitelmä Pirkkahallissa Kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen esitelmä "Elinkeinoelämän ja kuntien yhteistyö Tampereen seutukunnan alueella" - seminaarissa Pirkkahallissa 23.8.2000 Arvoisa seminaariväki Hyvät naiset ja herrat Puheenvuoroni aiheena on "Seudullisen yhteistyön kehittämisen Tampereella". Keskityn puheenvuorossani vain muutamaan, seudullisesti merkittävään kehittämisaiheeseen. Koko seutuyhteistyön kirjoa en luonnollisestikaan voi käytettävissä olevan ajan puitteissa käsitellä. Maassamme on tällä hetkellä 85 seutukuntaa. Resurssit ja väestömäärämme huomioonottaen niiden lukumäärää voi perustellusti pitää liian suurena. Meillä Pirkanmaalla selvittelevät parhaillaan Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukunnat yhdistymistä ja mikäli yhdistyminen tapahtuu, luo se uskoakseni noille alueille entistä vahvemmat kehittymisen edellytykset. Suomessa ei seutukuntien yhteistoimintoa ja hallintoa ole tiukoin säädöksin järjestetty paitsi pääkaupunkiseudulla, missä on Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuustoa koskeva oma lainsäädäntönsä. Kunnat ovat siten voineet hyvinkin vapaasti järjestää seudullisen yhteistyön hallintonsa. Muotoina on kuntayhtymiä, osakeyhtiöitä, erilaisia sopimuksia jne. Seutuyhteistyö on siten Suomen eri seutukunnissa hyvinkin paljon toisistaan poikkeavaa. On alueita, missä yhteistyötä ei käytännössä paljoakaan ole ja toisaalta hyvinkin tiiviin yhteistyön seutuja. Kuntia myös yhdistää toiminta maakuntien liitoissa, joiden asema on selvästi mm. EUmäärärahojen jakoviranomaisena ja kaavoitusviranomaisena vahvistunut. Yhteistyössä ollaan myös sairaanhoitopiireissä ja muissa erilliskuntayhtymissä. Ilmeistä kuitenkin on, että ajan myötä on seudullisen yhteistyön säännöksiä edelleen kehitettävä. Tampereen seudulla ja seutukunnalla tilanne on koko maata ajatellen hyvä. Seutukunnan muodostaa seitsemän kasvavaa ja taloudellisesti kohtuullisessa kunnossa olevaa kuntaa. Vertailun vuoksi voin todeta, että esimerkiksi Turun seutukunnassa kuntia on 17 ja ne poikkeavat kooltaan ja voimavaroiltaan huomattavasti toisistaan. Tampereen seudulla kuntien yhteistyöllä on pitkät perinteet. Jo vuonna 1967 solmittiin ns. Tampereen kaupunkiseudun kuntien eli Tampereen, Nokian, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Ylöjärven kesken sopimus, jolla aloitettiin yhteistyö. Yhteistyö kohdistui tuolloin kuten nytkin etenkin edunvalvontaan, elinkeinojen ja koulutuksen kehittämiseen. Pirkanmaan seutukaavajakoa tehtäessä seutuyhteistyöhön tuli mukaan myös Vesilahti, joka kooltaan ja http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr230800.htm (1 of 5) [13.8.2004 12:36:46]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen esitelmä Pirkkahallissa elinkeinojakautumaltaan poikkeaa kylläkin muista kunnista selvästi. Vesilahti ei olekaan mukana Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyörenkaassa, mutta tarvittaessa asioita tarkastellaan myös seutukunnallisesti, jolloin sen mukanaolo on luonnollista. Oman ongelman seudulliselle yhteistyöllemme muodostaa seutukunnalla hajanainen valtiohallinto. Valtion paikallishallintoviranomaisen, kihlakunnan, osalta alueemme on jakautunut kolmeen osaan. Tampere muodostaa oman kihlakunnan, Kangasalan ympärille on ryhmittynyt muihin seutukuntiin kuuluvia kuntia ja loput seutukuntamme kunnista kuuluvat Nokian kihlakuntaan. Tulevassa kihlakuntauudistuksessa tähän jakoon ei ikävä kyllä ole luvassa muutoksia. Tampereen kaupunkiseudun kuntien 1960-luvulla alkanut yhteistyö ja yhteisesiintyminen koki välillä hiljaisempia aikoja. 1980-luvun loppupuolella yhteiskunnallinen kehitys tai elämisemme kehys tuli kuitenkin vaiheeseen, jossa yhteistyön tarve tuli yhä ilmeisemmäksi. Otettiin tiiviimpi yhteistyöote ja omaksuttiin työskentelytapa, jossa yhteiseksi, sanoisinko työnyrkiksi, muodostui kuukausittainen seudun kunnallisjohtajien kokous. Tämä kunnallisjohtajien kokous on sitten voinut asettaa erillisiä työryhmiä pohtimaan mm. elintärkeitä elinkeinotoiminnan ja kaavoituksen yhteistyökysymyksiä. Tarvittaessa asiat on sitten viety kussakin kunnassa virallisen päätöksentekojärjestelmän käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Tämä käytäntö on tarjonnut toistaiseksi toimivan ja joustavan yhteistyömuodon kuntien kesken. Viimeisin näkyvä seudullisen yhteistyön tulos on yhteisen alueellisen pelastuslaitoksen muodostuminen. Seutuyhteistyön merkityksen korostuessa ja asioiden monipuolistuessa on Tampereen seudulla tullut tarve saada myös seudun poliittiset päättäjät aiempaa enemmän yhteistyön piiriin. Naapurikuntien päättäjien keskuudessa on toistensa tuntemus on ollut aivan johtavia luottamushenkilöitä lukuun ottamatta melko vähäistä ja esimerkiksi lehtiartikkeleissa tulee edelleen luottamushenkilöiden keskuudesta esiin selvästi suurempi epäilys naapurikuntien toimintaa kohtaan, kuin mikä vallitsee virkamiestasolla. Seudullisen yhteistyön lisäämiseksi ja keskeisten, yhteisten asioiden tuntemuksen parantamiseksi ovat kaupunkiseudun kunnallishallitukset jo muutaman vuoden kokoontuneet vuosittain 3-4 seminaariin, joissa on alustusten ja keskustelun puitteissa käsitelty asioita. Viime kevätkaudella pidettiin seminaarit kunnallistalouden kehitysnäkymistä, mistä aiheesta alusti kunnallistalouden selvitysmies Jukka Pekkarinen. Tampereen seudun asuntotuotannosta alusti puolestaan Valtion Asuntorahaston ylijohtaja Teuvo Ijäs. Kuten totesin, seutukunnallinen yhteistyö tarvitsee varmasti ennen pitkää täsmällisempää ohjeistusta. Seutuyhteistyötä kehitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että maassamme on runsaasti esimerkkejä tapauksista, joissa esim. jäykin valintamenettelyin on kuntien kesken luotu yhteistyöelimiä, joiden työ on pysähtynyt turhaan byrokratiaan ja kinasteluun eikä yhteistyöstä ole käytännössä tullut mitään. Elinkeinoelämään päin seudullinen yhteistyö ei ehkä aina kovin hyvin näy, mutta voin todeta, että esimerkiksi kunnallisjohtajat ovat melko hyvin informoituja siitä, mitä seudullamme http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr230800.htm (2 of 5) [13.8.2004 12:36:46]
Tampereen kaupunki - Kaupunginjohtaja Rantasen esitelmä Pirkkahallissa elinkeinoelämän kanssa käytävässä yhteistyössä tapahtuu. Elinkeinoelämän mukanaolo tapahtuukin näkyvämmin esimerkiksi kaavoituksen, elinkeinotoimen ja koulutuksen yhteistyökysymyksissä. Olemme viime vuonna hyväksyneet seutukunnalle seutusuunnitelman ja elinkeinostrategian, missä valmistelutyössä elinkeinoelämän toiveet ymmärtääkseni otettiin hyvin huomioon. Parhaillaan ovat luottamusmiestason päätöksenteon tasolle valmistuneet seutukunnallinen työllisyysstrategia ja maaseutuohjelma, joiden valmistelussa elinkeinoelämän edustajat ovat kiitettävästi olleet mukana. Kuntien elinkeinotointen tiivis yhteistyö on ehkä seudullisen yhteistoiminnan tiiveintä ydintä. Emme ole Tampereen seutukunnassa nähneet viisaaksi tai itseisarvoksi kuntien elinkeinotointen yhdistämistä kuten esimerkiksi Turun ja Jyväskylän seudulla on tapahtunut. Olemme kuntien elinkeinotoimistojen rakentaneet yhteistyötä erillisten kehittämis- ja rahoitusorganisaatioiden puitteissa. Myös erityiskysymyksiä ratkova ohjelma- ja strategiatuotanto on työlistalla. Valmisteilla on mm. matkailustrategia. Tärkein yhteistyöhankkeemme on Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma, jota Tampere rahoittaa 2,5 Mmk:lla ja naapurit yhteensä 1,4 Mmk:lla. Maankäytön suunnittelun, kaavoituksen merkitys seudullisessa yhteistyössä korostuu entisestään. Näin erityisesti senkin vuoksi, että Tampereen seutu on pääkaupunkiseudun jälkeen selvästi Suomen toiseksi eniten kasvava alue. Seutukunnan väestömäärä kasvaa vuodesta 1998 vuoteen 2030 mennessä Tilastokeskuksen arvion mukaan yli 27.000 henkeä. Ensi vuonna saamme uuden ennusteen ja kasvu siinä tullee olemaan suurempi, koska erityisesti Tampereen naapurikunnat ovat viime vuodet kasvaneet selvästi ennusteita enemmän. Voimakas kasvu edellyttää siis tuntuvia panostuksia kaavoitukseen. Niin Tampere kuin muutkin kunnat ovatkin koko ajan tehostaneet kaavoitustaan. Yhteistyössä ovat seudun kunnat selvittäneet, kuinka seudulle saadaan mahtumaan tarvittava asuinrakentaminen sekä teollisuuden ja liike-elämän tarvitsemat maa-alueet. Tulos on lohdullinen. Kuntien yleiskaavoista löytyy asuintarkoituksiin maata yli 1.700 hehtaaria, mikä mahdollistaa yli 28.000 asunnon rakentamiseen. Näihin asuntoihin mahtuisi nykyarvion mukaan yli 63.000 asukasta. Teollisuustonteiksi kaavoitettuja alueita on yli 1.100 hehtaaria ja toimistoja, kauppaa ym. varten yli 300 hehtaaria. Tämä tonttivaranto on siis kuntien yleiskaavatasolla ja siitähän on tietenkin matkaa valmiisiin asemakaavoihin. Kuntien omistuksessa asuntotuotantoon kaavoitusta alueesta on 700 hehtaaria eli noin 40 %:a. Riittävä asuntotuotanto on keskeinen seudun kehittymisen edellytys. Toivoisi siis, että esim. kaavoitus voisi sujua ilman byrokratian viiveitä. Mutta ei. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaksi vuotta sitten yleiskaavan. Nyt kaava on nuo kaksi vuotta odottanut hyväksymistään ympäristöministeriössä. Jotta Tampere saa riittävästi tontteja erityisesti asuntotuotannolleen on yleiskaava nopeasti hyväksyttävä. Jo nyt lähestymme tilannetta, jossa uuden yleiskaavan täytäntöönpanoedellytysten puuttuminen alkaa vaikuttaa Tampereen asuntojen hintatasoon, koska uuden yleiskaavan puuttuminen hidastaa osaltaan tonttitarjontaa ja vähentää siten kilpailun vaikutusta asuntojen hintoihin. http://www.tampere.fi/hallinto_v/johto/puheet/vanhat/jr230800.htm (3 of 5) [13.8.2004 12:36:46]