HYVINVOINNIN EDISTÄMI- SEN PALVELUALUE
Sisällysluettelo HYVINVOINTIPALVELUT... 2 KANSALAISOPISTOTOIMINTA... 10 KIRJASTOPALVELUT... 21 TAPAHTUMAPALVELUT... 26 1
HYVINVOINTIPALVELUT A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Nilsiässä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toimintaympäristö Nilsiä Kulttuurihallinto on Nilsiässä kaupunginhallituksen alainen organisaatio, jossa on 1,25 virkaa. Tällä hetkellä projektivastaava on osa-aikaeläkkeellä ja tekee 50% työaikaa ja vs. projektivastaava / kulttuurituottaja on 75% virka. Projektivastaava jää eläkkeelle 2013 alkupuolella. Tehtäväsisältönä on paitsi kulttuuritoimen organisointi, myös erilaisten hankkeiden koordinointi. Nilsiän Musiikki- ja tanssileiri on suurin vuosittain toistuva prosessi. Sen järjestämisestä vastaa kaupungin kulttuuritoimi. Liikuntatoimi on Nilsiässä ympäristöosastoon kuuluva vastuu-alue, jossa on 3,3 virkaa. 1 liikuntasihteeri, 0,25 asiakaspalvelusihteeriä ja 2 liikuntapaikkojen hoitajaa ja kesällä 2 uimaopettaja / liikuntakerho-ohjaajaa. Talvi-aikaisten reittien hoidossa on palkattuna 1 urakoitsija, Tahkon Reittipoolissa (64 km latuja ja 110 km kelkkailun runkoreitistöä), joka on liikuntatoimen kirjanpidossa ja lisäksi sivukylillä on 4 tuntipalkkaista laduntekijää. Yhteistyö yritysten suuntaan ja osastorajojen yli on päivittäistä toimintaa. Kuopio Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Otsikossa mainittu kokonaisuus on aloittanut uuden organisaation osana 1.1.2011. Avainprosessi muodostuu kahdesta osasta Kansalaisopisto ja Kansalaistoiminnan aktivointi. Avainprosessin tavoitteena on kaupungin asukkaiden aktivoiminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Erityisesti halutaan, kaupungin strategian mukaisesti, kohdistaa palveluja lapsiin/nuoriin (lapsiperheisiin) ja toisaalta ikääntyviin yleisesti eniten tukea tarvitseviin kansalaisiin. Kansalaistoiminnan aktivointi koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Kulttuurin aktivointi: kaksi kulttuurisuunnittelijaa Liikunnan aktivointi: kuusi liikunnanohjaajaa Asukastupa-, lähiö- ja kylätoiminta sekä osallisuus: Kehityspäällikkö Avustus- ja järjestöpalvelut, kaupungin viralliset juhlat: Kansalaistoiminnan suunnittelija, palvelusihteeri Kino KuvaKukko: Elokuvatoiminnan ohjaaja, esitysvastaava Vapaaehtois- ja vertaisohjaajatoiminta, Terveyden edistäminen, TerveKuopio, Tervekunta- verkosto, Healthy Cities- verkosto, Hyvinvointiryhmä: Hyvinvointikoordinaattori Markkinointi- ja viestintä: Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Lisäksi henkilöstövahvuudessa on oppisopimuskoulutuksessa oleva sihteeri ja asiakkuusjohtaja (Hyvinvoinnin edistämisen johtaja) johtamassa ja koordinoimassa kokonaisuutta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelee henkilöitä erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. 2
Kulttuurisuunnittelijat tekevät hyvin laajasti yhteistyötä mm. päivähoidon (kulttuurikaruselli), koulujen (kulttuuripolku), palvelukeskusten, kulttuurilaitosten (yleisötyö) kanssa. Liikunnanohjaajilla on jokaisella omat vastuualueet eli lapset/nuoret (liikuntapolku), työikäiset, ikääntyneet, erityisryhmät, haja-asutusalueet, lähiliikuntahanke, KKI toiminta, kansalaisopiston kanssa sovitetaan yhteen toimintoja. Tärkeä merkitys on starttikursseilla ja vertaisohjaajatoiminnalla. Jatkossa tehtäväkuvat ovat painottumassa enemmän suunnittelun suuntaan. Kuopiossa on koordinoinnin piirissä on kuusi asukastupaa ja neljä kylätaloa kaupungin omistuksessa. Syvänniemen Hermannintalon tulevaisuudesta tehdään parhaillaan selvitystä. Kolmen kylätalon hallinta siirtyy vuoden 2012 aikana kokonaan kyläyhdistyksille. Keskustassa aloittaa seitsemäs asukastupa Voiportti alkuvuodesta 2012. Samassa rakennuksessa on myös järjestöjen tiloja. Setlementti Puijola vastaa asukastupien käytännön pyörittämisestä yhteistyössä kaupungin kanssa. Osallisuus ja asukasdemokratia ovat tärkeä ja kehittyvä kokonaisuus, joka kytkeytyy kaikkeen kaupungin toimintaan ja palvelutuotantoon. Aiheesta pidettiin lokakuussa kaupungin viranhaltijoille (palvelualuejohtajat, asiakkuusjohtajia, palvelupäälliköitä) työseminaari. Osallisuutta ja asukasdemokratiaa kehitetään ja mallinnetaan vuonna 2012 yhteistyössä konsernipalvelun ja viestinnän kanssa. Tavoitteena on edistää asukkaiden mahdollisuutta osallistua ruohonjuuritasolla aidosti päätöksentekoon ja suunnitteluun. Kuntaliitosten yhteydessä haetaan uusia paikallisdemokratian malleja, joita voidaan soveltaa myös vanhoille alueille. Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella kulttuuripalveluista museopalvelut ja kirjastopalvelut sijoittuvat omatoimisen hyvinvoinnin palveluihin, kuten myös liikuntapaikkapalvelut ja ulkoilu- ja virkistyspalvelut. Omatoimisen hyvinvoinnin palveluita johtaa asiakkuusjohtaja. Museopalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa museokeskus, jota johtaa museokeskuksen päällikkö. Museokeskuksen muodostavat taidemuseo, kulttuurihistoriallinen museo ja luonnontieteellinen museo. Museokeskuksella on yhteinen hallinto ja museokohteiden asiakaspalvelusta vastaava henkilökunta. Museokeskuksen palveluksessa työskentelee 40 henkilöä. Kuopion kaupungin kirjasto vastaa Kuopion kaupungin kirjastopalveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta. Kaupungin kirjastoa johtaa kirjastotoimenjohtaja. Kirjastopalveluista on laadittu oma erillinen selvitysasiakirja. Kuopiossa liikuntatoimen palvelut sisältyvät hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen palveluihin. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen liikuntapaikkapalvelut vastaavat liikuntapaikkapalveluiden, kuten liikuntahallien, kenttien ja liikuntakeskusten palveluiden tuottamisesta tai järjestämisestä. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kuntopolkujen, luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimaratojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. Palvelutuotannosta vastaavat Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos, kaupunkiympäristön palvelualue sekä yritykset ja yhdistykset. 3
Liikuntapaikkapalveluissa henkilöstöä on 41 henkilöä. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö toimii palvelujen järjestämisestä ja tilaamisesta vastaavana yksikkönä. Henkilöstöä yksikössä on 2,5. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tukipalveluista (hallinto-, henkilöstö-, talous- ja tilavarauspalvelut) vastaa kasvun ja oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueiden yhteiset tukipalvelut. Talous Nilsiä Kulttuurihallinnolla on talousarviossa kolme pääkohtaa: kulttuurihallinto ja muu kulttuuritoiminta sisältäen myös nuorisotoimen järjestöavustukset (208.644, netto 205.964 ) musiikki- ja tanssileiri (107.511, netto 41.011 ) nuorten kesätyö (10.700 ) Talousarvion loppusumma v. 2011 oli 341.055, josta nettomenot 259.474. Nettomenot/asukas olivat 39,52. Liikuntatoimen talous on jaettu viiteen eri kustannuspaikkaan seuraavasti: hallinto, liikuntapaikat, reitistö, laturetki ja Terve 2022 terveysliikunta (hanke). Koko liikuntatoimen käyttötalous vuoden 2011 lopussa (poistot puuttuvat): tulot 47.000, nettomenot 478.000, lisäksi nettomenot 59,43 / asukas. Kaikki järjestöavustukset Nilsiässä v. 2011 olivat 314.057. Kuopio Kansalaistoiminnan aktivointiyksikön talousarvio vuodelle 2011 oli n. 2,7 milj., 28 /asukas. Kuopiossa kaikki kansalaistoimintaan liittyvien yleisavustusten päätöksenteko on keskitetty hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle järjestö- ja avustuspalveluihin. Vuonna 2011 avustuksia jaettiin n. 250 toimijalle ja avustusten yhteissumma oli 1.4 milj. Museokeskuksen nettomenot talousarviossa 2011 olivat 2.827.855,00 euroa. Museokeskuksen nettomenot/ asukas olivat n. 29 euroa/asukas. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot talousarviossa 2011 olivat 4.920.466,00 euroa. Kuopion kaupungin kirjaston nettomenot/ asukas olivat n. 50,5 euroa/asukas Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot talousarviossa 2011 olivat 7.905.522,00. Liikuntapaikkapalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 81 euroa/asukas. Ulkoilu- ja virkistysyksikön nettomenot talousarviossa 2011 olivat 424.879,00. Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden nettomenot/ asukas olivat n. 4,5 euroa/asukas. 4
Tilat Nilsiä Nilsiän kulttuuritoimen tiloja on ns. Mantun talossa, jossa on erilliset musiikkitilat ja monitoimisali ja kahvio. Nilsiän Louhosareenalla järjestetään kulttuuritapahtumia. Areenan käytöstä vastaa kaupunginhallitus. Areena on myös kulttuuritoimen käytettävissä. Simolan Kotiseutukeskus on Nilsiän Perinne- ja kulttuuriyhdistyksen omistuksessa. Yhdistys ylläpitää talkoovoimin kulttuurimatkailullisesti merkittävää palvelua. Liikuntatalo, 800 m2 3 lohkoa, Alakoulun sali n. 250 m2 keskustassa ja Pajulahden koulun Sali n. 300 m2, kuntosali, Novotan pinnoitteinen Kankaisen urheilukenttä, jossa tasokas nurmi, Halssin pallokenttä - kivituhka, Kankaisen jääkiekkokaukalo, Ministadion pieni hiekkatekonurmi, jossa lähiliikuntapaikan laidat, Kankaisen huoltorakennus, Halssin huoltorakennus, tasokkaat talvireitistöt (ladut ja kelkkareitit) ja kohennusta kaipaavat kesäreitistöt (patikointi ja maastopyöräily). Liikunta- ja kulttuuripaikat ovat käyttäjä vastaa periaatteen ja teknisen valvonnan mukaisesti maksuttomia. Nilsiässä toimintatapa (käyttäjä vastaa -periaate ja tekninen valvonta) on viety pitkälle, tuloksena positiiviset kokemukset suhteutettuna kustannuksiin 11 vuoden ajan ei palkattuja iltavalvojia lainkaan. Kuopio Asukastuvat (6), kylätalot (4), Kino Kuvakukko, hallinto ja toimisto Minna Canthin katu 24, 2.kerros, liikunnanohjaajien toimitilat Kuopio-hallilla. Museokeskuksen museokohteita ovat Kuopion museo, Kuopion korttelimuseo, J.V. Snellmanin kotimuseo ja Kuopion taidemuseo. Kuopion kaupungin kirjasto käsittää pääkirjaston ja 10 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa Niuvanniemen sairaalan potilaskirjaston. Liikuntapaikkapalvelut käsittävät toiminnallisesti Kuopion uimahallin, Niiralan jäähallin, Kuopio-hallin, Lippumäen uima- ja jäähallin, liikuntakeskukset kuten Keskuskenttä, Lippumäen liikuntakeskus, Puijon urheilualueet sekä erilaiset kentät talvi - ja kesäkäyttöön. Ulkoilu- ja virkistysyksikkö vastaa mm. latujen, kuntopolkujen, luontopolkujen, leikkipaikkojen, pienvenepalveluiden, uimaratojen ja muiden retkeilyreittipalveluiden järjestämisestä. 5
ATK-ohjelmat Nilsiä Kulttuuritoimen käytössä on ollut perinteiset toimisto-ohjelmat, (Office 2010) ja lisäksi kuvankäsittelyyn Photoshop, musiikin ja kuvan editointiin Sound Forge, Sibelius ja Vegas. Käytössä on myös eräitä ilmaisohjelmia. Liikuntasihteeri toimii Timecon 22 kulunvalvonta-, kameravalvonta-, työajanseuranta, ruokailuseuranta- ja hälytysohjelmiston pääkäyttäjänä, jolla mm. hallinnoidaan liikuntapaikkoja käyttäjä vastaa periaatteella ilman iltavalvontaa. Kuopio Istekki Oy tuottaa atk-palvelut. Istekin palvelun ulkopuolella WebRopol- tutkimusohjelma, jolla voi tehdä verkkokyselyjä. Yhdistyksille tarjotaan verkkosivu- ja sosiaalisen median alusta www.kuopionkaupunginosat.fi sivujen yhteyteen. Liikuntahallien asiakaskulunvalvontajärjestelmänä on Pusatec- kulunvalvontajärjestelmä. Kiinteistöjen valvontajärjestelmistä vastaa tilakeskus. Tilanvarausjärjestelmänä on tällä hetkellä Timmi tilanvarausjärjestelmä. Järjestelmän kehittämisestä vastaa tilavarauspalvelut. Harrastehaku -palvelu on järjestöjen ym. toimijoiden käytettävissä. B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Nilsiä Nilsiän erityispiirre on voimakas matkailuelinkeino. Tahko on sen veturi. Kilpailu- ja valmennustoimintaa tulee tukea ja rinneolosuhteita kehittää, sillä niiden merkitys imagon luojana on kiistaton. Nilsiäläinen liikunta- ja kulttuuritarjonta on laajalti järjestöjen ylläpitämää, aktiivista toimintaa, ja tilojen käyttö korvauksetta on ollut perusedellytys järjestötoiminnalle ja sen kehittämiselle. Toinen merkittävä imagon luoja ja haaste on kulttuurimatkailun ja sen vaatimien olosuhteiden kehittäminen. Aktiivisen liikunnanharrastamisen vaatimia olosuhteita on tarve kehittää. Nilsiästä on mahdollista tehdä liikunnan harrastamisen ja arvostuksen mallialue, sekä tavoitteellisen kilpaurheilun että itsestään huolehtimisen näkökulmasta. Näillä vetovoimatekijöillä paikkakunnalle tulee jatkossa muuttamaan liikuntaa arvostavia ihmisiä, jotka usein ovat aikaansaavaa väkeä myös elinkeinotoiminnan saralla. Kuopio Nilsiän alueen järjestöjen ja kaupungin laajaa yhteistyötä jatketaan ja tuetaan. Asiakasmaksut ja tilavuokrat yhdenmukaistetaan Kuopion kaupungin maksupolitiikan mukaiseksi. Alppikoulun kehittämistä jatketaan osana Pohjois-Savon urheiluakatemian toimintaa, Kuopiolle Alppi-koulu tuo lisäarvoa koulutustarjontaan ja kilpailujen järjestämiseen. Nilsiän voimakas matkailullinen kehittämisenote on myös lisäarvo Kuopiolle. Mantun peruskorjausta esitetään tilakeskuksen korjausohjelmaan. Musiikki- ja tanssileiri on hyvä lisä Kuopion kehittämiseen musiikin ja tanssin kaupunkina. Asukasdemokratiaa ja osallisuutta vahvistetaan. Liikunta- ja kulttuuripolkutoimintamallien laajentaminen Nilsiään. 6
C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Nilsiä Kuopio-liitoksessa kulttuurihallinnon järjestämistapa tulee poikkeamaan merkittävästi Nilsiän organisaatiomallista. Nilsiässä säilyy nykytasoinen kulttuurihallinnon hallinto- ja toimipiste. Kulttuuritoimen ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää tarkkaa resurssitarkastelua. Järjestöavustukset jaetaan Kuopion nykyisen mallin mukaisesti vähintään entisen suuruisina. Kuopion Konservatorion/Nilsiän Musiikkiopiston kunta-avustus siirtyy Kuopion kaupungin maksuosuuteen. Kuopion maksuosuus kasvaa ko. summalla. Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistyksen avustus säilyy 180.000 suuruisena. Nilsiän Musiikki- ja tanssileiri on prosessi, jonka toiminta jatkuu entisenlaisena. Mantun talon musiikkitilojen ja kaupungin kulttuuritapahtumien äänentoisto- ym. tehtävien hoitosopimusta jatketaan Nilsiän Elävän Musiikin Yhdistyksen (ELMU) kanssa. Nilsiän Kotiseutukeskus/museo siirtyy osaksi Kuopion museokeskuksen organisaatiota. Sen avustamista jatketaan ja toiminnan resurssointia selvitetään. Hallinto organisoituu jatkossa Kuopion mallin mukaisesti ja Nilsiässä säilytetään entisen tasoinen palvelutarjonta paikkakunnan erityispiirteistä johtuen. Yhteistyötä matkailuelinkeinon kanssa kehitetään. Toimistopalvelut, kulttuuri- ja liikuntatilojen käyttövuorojen seuranta sekä asiakaspalvelupiste ovat jatkossakin Nilsiän kaupungintalon palvelupisteessä. Huomioiden paikalliset erityispiirteet joustavuutta ja yhteistyötä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toteuttamisessa taloudellisten lähtökohtien näkökulmasta ylläpidetään ja kehitetään. Kuntalaisten aktiivisuutta liikunnassa kehitetään TERVE 2022 terveysliikuntahankkeen kautta. Tahkon reittipoolin toimintaa jatketaan osana pitkäaikaista yhteistyötä matkailuyritysten kanssa. Tahko ja Nilsiä kuuluvat Suomen johtavien matkailukeskusten joukkoon ja asemaa tulee vahvistaa määrätietoisesti. Taksa- ja maksupolitiikkaa käytäntöineen jatketaan sopimuskauden ajan, jonka aikana arvioidaan menettelyn jatkamis- ja laajentamismahdollisuudet. Nilsiä-Skin kilpalaskijoille maksettua kausikorttikompensaatiota jatketaan Jo 40-vuotta hiihdetyn Paulintaival-laturetken järjestämistä jatketaan. Nilsiässä voimassa oleva stipendisääntö ja vuoden urheiluteko palkitseminen yhdenmukaistetaan Kuopion mallin mukaisiksi, samoin vuosittaista kulttuuripalkinnon myöntämistä jatketaan. Kuopio Kuntaliitoksessa kulttuuritoimi sijoittuu Kuopion organisaatiomallin mukaisesti hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen eri palveluprosesseihin. Kulttuurisuunnittelija/tuottajan toimi on säilytettävä mm. musiikki- ja tanssileirin tuottamiseen. Toisen kulttuurisuunnittelijalle/tuottajalla olisi laaja tehtävänkuva, joka on selvitettävä mm. museokeskuksen ja nuorisopalveluiden kanssa. Louhosareenan, Mantun ja kotiseutukeskuksen tilojen hallinnointi ja vuokrataso on sovittava kaupungin organisaation mukaisesti. Kuopion Konservatorion avustus tulee säilyttää ennallaan. Mantun elokuvatoiminnan digita- 7
lisointimahdollisuus tutkitaan, Kuopiossa vastaava hanke on toteutettu Kino Kuvakukossa vuonna 2011. TERVE 2022 -hanke sopii hyvin Kuopion kaupungin tavoitteeseen aktivoida asukkaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Liikunnanohjausresurssin puuttuminen on haastavaa. Vertaisohjaajakoulutuksella yms. eri toimijoiden aktivoinnilla voitaneen toteuttaa ainakin erityisryhmien liikuntatoimintaa. D) Oleelliset kysymykset kuntalaisilloista Lisää kulttuuritarjontaa Nilsiään - Kuopion kaupungin kulttuuritarjontaa on mahdollista laajentaa myös Nilsiään, samoin järjestöjen vastaavaa toimintaa. Parhaiten kulttuuritarjonnan lisäys Nilsiässä tapahtuu järjestöjen toimintaa laajemmin tukemalla mm. talous- ja henkilöstöresurssein. Louhosareenan kehittäminen - on selvitystyön alla, miten Louhosareenan toiminta saadaan resursoitua, vai onko sille muita vaihtoehtoja. Säilyykö Musiikki- ja tanssileiri - leirin toiminta jatkuu entiseen malliin Elokuvat ja konsertit Mantulla - niitä on jatkossakin. Mantun peruskorjaussuunnitelma on tulevien vuosien ohjelmassa jollain aikavälillä. Kaupunginteatterin kiertue-esityksiä Nilsiään - toivomus menee teatterille. Järjestöavustusten säilyminen - avustukset säilyvät, hakuajoissa tapahtuu muutoksia. Avustusten taso päätetään vuosittain budjetista päätettäessä. Säilyykö Nilsiässä oma kulttuuritoimi? - hallinto tulee Kuopiosta, Nilsiässä oma toimisto Mitä tapahtuu Musiikkiopistolle? - jatkaa entiseen malliin. Kuntaosuus siirtyy Kuopion maksettavaksi. Kulttuuri/liikuntasetelit - Nilsiä tulee osaksi Kuopion palvelurakennetta. Kuopiolaisten edut tulevat koskemaan nilsiäläisiäkin. Olemmehan sitten yhteneväisesti saman kaupungin asukkaita. Kylätoiminnan rooli ja tukeminen - Kuopiossa on hyvä malli asukastupineen. Kylätoiminta pääsee hyvään seuraan. Myös avustukset kylätoimikunnille jatkuvat. 8
Kyytejä kulttuuritapahtumiin - asiaa pohditaan tarkemmin vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelman tekovaiheessa Tilojen käyttömaksut/kulttuuri- ja liikuntatoiminta - Nilsiässä hyvä järjestelmä käyttäjä vastaa -periaatteella. Myös tilojen tekninen valvonta sähkölukkoineen ja kulunvalvontajärjestelmineen on hyvä. Systeemiä jatketaan ainakin kolmen vuoden sopimuskauden ajan. Jatkosta päätetään sen jälkeen. Miten käy uimahallin käyttöoikeuksien Kuopiossa? - Kuntalaiset ovat kaikki tasa-arvoisessa asemassa, kaikilla samat oikeudet Säilyykö vapaavuorot kuntosalilla? - Nilsiässä on toimiva järjestelmä käyttäjä vastaa periaatteella. Myös tilojen tekninen valvonta sähkölukkoineen ja kulunvalvontajärjestelmineen on hyvä. Systeemiä jatketaan ainakin kolmen vuoden sopimuskauden ajan. Jatkosta päätetään sen jälkeen. Ei saa unohtaa liikuntatilojen saneeraussuunnitelmia - Nilsiän liikuntatalon ja kuntosalin peruskorjaus / laajennushanke on PS- Elyn rahoitussuunnitelmissa hyvin huomioituna. Kohteen suunnitteluun on varattu määräraha vuodelle 2012, toteutus tapahtuu 2013-2014 Saadaanko jäähalli ja uimahalli? - tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa uutta jäähallia tai uimahallia Sivukylien liikuntamahdollisuudet - toimivien koulujen liikuntamahdollisuudet säilytetään vähintään entisentasoisina ja sivukylien latuverkon hoitoa jatketaan mikäli maastohiihto innokkuus säilyy korkeana Nilsiäläisten seurojen mahdollisuus harjoitella Kuopio hallissa - kaikki seurat ovat samojen oikeuksien ja sääntöjen piirissä Ensilumen latu - kysyntä urheiluseurojen ja matkailuyritysten puolella kasvaa koko ajan. Asiaa selvitetään. 9
KANSALAISOPISTOTOIMINTA A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Nilsiässä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Kansalaisopistotoiminta Nykytila Nilsiä Toiminta-alue Kansalaisopistotoiminnasta on tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat opistotoiminnan merkittävyyttä ja vaikuttavuutta yksilölle ja yhteisöille sekä aluekehittämiselle. Meneillään olevan Sosiaalinen tilinpito/ Yhteismitta - hankkeen myötä on vahvistunut, että opistopalvelut ovat erittäin tärkeitä kaikille kuntalaisille. Elämänkulkunsa aikana noin puolet kuntalaisista käyttää opiston palveluita. Toimintarakenne Nilsiässä (Koillis-Savon kansalaisopisto) Koillis-Savon kansalaisopisto aloitti toimintansa 1.8.2010. Yhdistyneeseen opistoon liittyvät Nilsiän, Juankosken, Kaavin ja Rautavaaran kansalaisopistot, joiden ylläpitoluvat lakkautettiin. Opiston sijaintikunta (ylläpitäjä/vastuukunta) on Nilsiä ja opetusta järjestään jokaisen sopimuskunnan (Juankoski, Kaavi ja Rautavaara) alueella. Hallinnollisesti Koillis-Savon kansalaisopisto on jaettu Nilsiän sivistystoimen alle, mutta ylin päätösvalta on Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnalla, jossa on edustus kaikista opistoalueen kunnista. Nilsiä, Koillis-Savon kansalaisopiston toiminta-alueena ovat Nilsiän ja Juankosken kaupungit sekä Kaavin ja Rautavaaran kunnat. Opisto toimii Kuopion, Tahkovuoren ja Siilinjärven läheisyydessä, joten työn ja opiskelun yhteensovittaminen yli kuntarajojen onnistuu hyvin. Palvelut on suunnattu toiminta-alueen asukkaille ja muille ao. kunnissa vieraileville tai osa-aikaisesti toiminta-alueella asuville henkilöille. Yhteistoiminnasta on tehty sopimus ylläpitäjäkunnan ja sopimuskuntien kesken. Kansalaisopiston hallinto ja talous hoidetaan Nilsiän kaupungissa. Opiston henkilökunta on Nilsiään virka- tai työsuhteessa. Perustettavista viroista / toimista on opiston pyydettävä lausunto sopimuskunnilta. Kansalaisopistolle on perustettu yhteinen johtokunta. Johtokunnan tehtävät ja vastuut on kirjattu Nilsiän kaupungin sivistyslautakunnan johtosääntöön. Kansalaisopiston taloutta varten kukin kunta maksaa ennakkomaksun Nilsiän kaupungin laskutuksen perusteella. Menettely vuoden 2011 loppuun saakka: Toimintamenojen ja tulojen erotus vähennettynä valtionosuudella jaetaan sopimuskuntien kesken, joten kyseessä on ns. kustannustenjakosopimus ja alv-maksua ei tästä peritä. Menettely 1.1.2012 alkaen siirtymäkauden loppuun (vahvistetaan alkuvuodesta 2012 kunnissa): Koillis-Savon kansalaisopiston kokonaistalousarvion netto euromäärä jaetaan valtionosuuteen oikeuttavilla talousarvioon merkityillä tunneilla ja tulos kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu laskutuksen laskennallinen tuntihinta kuntiin. Opistotoiminnasta saatu valtionosuus huomioidaan kokonaislaskutuksessa. 10
Kunnat vastaavat siirtymävaiheen kustannuksista vuosien 2010 2012 välillä. Palvelun taso tarkistetaan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kuntien tilat ovat kansalaisopiston käytössä sisäisellä vuokralla. Kunta, joka haluaa erota yhteistoiminnasta, vastaa sopimuksen mukaisista kustannuksista sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana eroamisilmoitus on jätetty. Eroamisilmoitus on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä sen kalenterivuoden aikana, jonka lopussa aikoo erota. Yhteistoimintasopimukseen lisätään alkuvuodesta 2012 sopimuksen purkuehto kuntien yhteisen tahdon mukaan. Nykytila Kuopio Toiminta-alue Kuopio Kuopion kansalaisopiston on perustettu vuonna 1916 ensimmäisenä kansalaisopistona Suomessa. Aikaisemmat opistot olivat työväenopistoja. Kuopio on huolehtinut Vehmersalmen kansalaisopistopalveluista vuodesta 1968 ja Karttulan opistotoiminnasta vuodesta 1997. Tuusniemen kunnan opistotoiminnasta Kuopio on vastannut vuoden 2010 alusta. Kuopion kansalaisopiston toiminta-alueena on Kuopion kaupunki ja Tuusniemen kunta. Tuusniemen kunnan kanssa on tehty sopimus kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä. Sopimuksen mukaan keskeinen sisältö on se, että Kuopio järjestää opetuksen ja Tuusniemi vastaa tiloista ja välineistä. Tuusniemellä on noin 2945 opetustuntia. Henkilöstöresurssina on yksi päätoiminen opettaja, puoli opistosihteerin työvuotta ja paikallisesti 20 % yhden toimistohenkilön työvuodesta. Lisäksi Tuusniemi maksaa opetustuntien suhteessa hallinnon kustannukset. Kurssimaksuista Tuusniemi päättää itse ja tuntimäärän mukaisen valtionosuuden sekä kertyneet kurssimaksut Kuopio tilittää Tuusniemelle. Organisaatio Taustaa organisaatiorakenteesta Nilsiä/Koillis-Savon kansalaisopisto Nilsiän sivistyslautakunnan johtosäännön 5 ja kohta 7. Koillis-Savon kansalaisopiston rehtorin tehtäväalue. Kansalaisopiston rehtori johtaa ja kehittää Koillis-Savon kansalaisopiston toimintaa Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti. Koillis-Savon kansalaisopiston rehtorin sijaisesta päättää Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Kansalaisopiston rehtorin ratkaisuvalta 1. päättää määräaikaiseen ja tilapäiseen työsuhteeseen ottamisesta enintään lukuvuoden ajaksi 2. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman enintään lukuvuodeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä 3. päättää Nilsiässä opiston hallinnassa olevien kiinteistöjen ja huoneistojen sekä Koillis-Savon kansalaisopiston opetusvälineiden tilapäisestä käytöstä muuhun kuin opiston tehtävän mukaiseen toimintaan 4. päättää vuokrasopimukset talousarvion puitteissa johtokunnan määräämien periaatteiden mukaisesti 5. päättää kansalaisopiston perimistä maksuista johtokunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti 11
6. päättää etuuksien myöntämisestä Koillis-Savon kansalaisopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille johtokunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Luottamushenkilöorganisaatio Luottamushenkilöorganisaationa on Nilsiän sivistyslautakunnan alaisuudessa toimiva Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunta. Johtokunnan tehtävänä on vastata Koillis- Savon kansalaisopiston toiminnasta ja taloudesta, päättää toiminnan ja kehittämisen periaatelinjaukset sekä osallistua opetusohjelman kehittämiseen. Sivistyslautakunta päättää opistoa koskien talousarvioon ja tilinpäätöksiin sekä vuosineljännesraportointeihin liittyvät päätökset, jotka johtokunnan esityksestä. Johtokunnassa on neljä jäsentä, yksi kustakin sopimuskunnasta, ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Sivistyslautakunta nimittää jäsenet valtuustokausittain johtokuntaan, kuntien (Juankoski, Kaavi ja Rautavaara) tekemän ehdotuksen pohjalta. Nilsiän sivistyslautakunnalla on otto-oikeus Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnan päätöksiin. Nilsiän sivistyslautakunnan johtosääntö 4 Koillis-Savon kansalaisopiston johtokunnan ratkaisuvalta 1. päättää kansalaisopiston toiminnan kehittämisen periaatteellisista linjauksista 2. päättää periaatteet yhteistyölle ja hanketoiminnalle 3. päättää opetustoiminnan volyymistä, periaatteista ja opetussuunnitelmista sekä opinto-oppaasta 4. esittää kunnille budjetin, tarpeen vaatiessa kuntien välisten määrärahasiirtojen muutokset sekä tilinpäätöksen 5. päättää yli 10 000 euron hankinnoista budjetin sallimissa rajoissa ja esittää investointitarpeet kunnille 6. esittää Nilsiän sivistyslautakunnalle virkojen/toimien perustamisesta, pyydettyään lausunnot sopimuskunnilta 7. päättää Koillis-Savon kansalaisopiston perimien maksujen periaatteista 8. päättää Koillis-Savon kansalaisopiston maksamien vuokrien periaatteista 9. päättää markkinoinnin ja tiedotuksen periaatteista. Operatiivista toimintaa johtaa rehtori ja tukenaan on vähintään kerran kuukaudessa kokoontuva hallintotiimi. Hallintotiimiin kuuluu rehtori, Nilsiän toimipisteen toimistosihteeri, Juankosken ja Rautavaaran toimistohenkilöt, musiikinopettaja ja va. käsityönopettaja. 12
Kuopio Kuopion kansalaisopiston toimii Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan alaisena hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella. Kansalaisopiston rehtori toimii palvelupäällikkönä ja vastaa kansalaisopistopalveluista. Palvelupäällikön tehtävät ovat: 1. päättää ao. tehtäväalueensa tilojen luovuttamisesta ulkopuoliseen käyttöön, ellei tästä toimintasäännöstä muuta johdu 2. päättää tehtäväalueensa asiakas- ja muista maksuista lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti 3. Palvelupäällikkö valitsee alaisensa henkilöstön lukuun ottamatta työnjohtajia ja palvelupäällikkö valitsee määräaikaiset työnjohtajat enintään vuodeksi. 4. palvelupäällikön hankintaoikeudet ovat alle 50.000 euroa 5. palvelupäällikkö kirjoittaa tositteet ja muuta asiakirjat oman tehtäväalueensa osalta Toimintasäännön mukaisesti kansalaisopiston rehtori näiden lisäksi: johtaa kansalaisopiston toimintaa ja toimii kansalaisopiston hallintopäällikön ja muun kansalaisopiston hallintohenkilökunnan lähiesimiehenä. Lisäksi rehtori: 1. päättää kansalaisopiston opetussuunnitelmasta 2. päättää opetukseen osallistumisen epäämisestä 3. päättää myyntisopimuksista 4. päättää käyttösuunnitelman määrärahajaosta kansalaisopiston osalta Kansalaisopiston rehtorin poissa ollessa sijaisena toimii kansalaisopiston hallintopäällikkö. Kansalaisopiston hallintopäällikkö: 1. päättää kansalaisopiston tilojen vuokraamisen sopimushinnoista Luottamushenkilöorganisaatio Johtosäännön 4 mukaan hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan päätösvalta opiston osalta: 1. päättää hallinnassaan olevien tilojen vuokraamisessa noudatettavista periaatteista; 2. nimetä kansalaisopiston neuvottelukuntaan edustajansa 3. hyväksyä kansalaisopiston opetussuunnitelman perusteet 4. päättää kansalaisopiston kurssipaikan epäämisen perusteista Kuopion kansalaisopiston toimintaa johtaa rehtori, jonka apuna toimivat hallintoryhmä ja johtotiimi. Hallintoryhmään kuuluvat rehtorin lisäksi hallintopäällikkö, tiiminvetäjät, tiedottaja ja hallintosihteeri. Johtotiimiin kuuluvat hallintotiimin jäsenten lisäksi osastonjohtajat, vakinaisen henkilökunnan, tuntiopettajien ja opiskelijoiden edustajat. Opistossa on neljä tiimiä: Taitotiimi, Taidetiimi, Tietotiimi ja Toimistotiimi. Opetustiimien jäseninä ovat tiimin ainealueiden opettajat ja opistosihteerit. Tiimeillä on vetäjä jonka rinnastetaan työnjohtajaksi. Toimistotiimiin kuuluvat toimistossa työskentelevät henkilöt ja sitä johtaa hallintopäällikkö. Opistossa on lisäksi kaksi pysyvää ryhmää: viestintäryhmä ja ilmoittautumisryhmä. 13
Toimintatavat Palvelut/ työmuodot kansalaisopistossa Nilsiä Kuopio Kurssit Kurssit Yleisluennot Yleisluennot Työpajatoiminta Avoin opetus Muu täydentävä opetus (avoin yliopisto, avoin Muu täydentävä opetus (kielitutkinnot, tietokoneen ajokorttitutkinnot) ammattikorkeakoulu, tällä hetkellä ei tietokoneen ajokorttitutkintoja) Myyntipalvelukoulutus Myyntipalvelukoulutus Taiteen perusopetus (kuvataide, käsityö, musiikki) *) Taiteen perusopetus (kuvataide, käsityö) Opintoneuvonta Opintoneuvonta Tapahtumat Tapahtumat (Opistolaisyhdistystoiminta, tauolla ei toimintaa) Opistolaisyhdistystoiminta *) tarkennus taiteen perusopetuksesta: Kuopiossa kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta kuvataiteessa ja käsityössä yleisen oppimäärän mukaan. Koillis-Savon kansalaisopisto järjestää opetusta Nilsiässä kuvataiteessa ja käsityössä, Juankoskella käsityössä ja Rautavaaralla musiikissa yleisen oppimäärän mukaan. Tilat Nilsiä Kuopio Nilsiässä on opetusta kouluilla ja kaupungin ja kuntakonsernin muissa tiloissa. Lisäksi opetusta järjestetään yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä vuokratuissa tiloissa. Koillis- Savon kansalaisopiston sopimuskuntien alueella opetusta tapahtuu useissa toimipaikoissa ympäri Koillis-Savoa esimerkiksi kuntien virastotaloissa ja kouluilla. Opiston käytössä on myös vuokrattuna nuorisoseurojen taloja, kylätaloja ja muita tiloja n. 26 eri opetuspistettä/ paikkaa. Kuopiossa Puistokartanon on pääopetustila (n. 3600 käyttöneliötä) ja lisäksi kouluilla ja yhdistysten tiloissa noin 125 eri opetuspistettä/paikkaa. Tunnusluvut ja suoritteet Kansalaisopiston opetuspalvelujen keskeiset tunnusluvut (Kalenterivuoden 2011 toteutuman perusteella 31.12.2011, tieto on suuntaa-antava, ei lopullinen). Koillis-Savon kansalaisopisto Nilsiän osasto (osuus Koillis-Savon kansalaisopistosta) Opiskelijoiden määrä 2572 1121 11 648 Täytetyt kurssipaikat 5555 2811 21 486 Kurssien määrä 470 204 1 418 Kuopion kansalaisopisto (sis. Tuusniemi osaston) Opiskelijat, % alueen 15 % 17 % 11,6 % asukasluvusta Toimintakulut / alueen 40,93 56,52 *) 37,45 **) asuk. *) Nilsiän osuudessa toimintakulut / alueen asukas on osa tausta-aineistosta koko Koillis-Savoa koskevia. **) Kuopion taloudessa mukana olevat kulut 14
Talous Tunnusluvut (Kalenterivuoden 2011 toteutuman perusteella 31.12.2011, tieto on suuntaa-antava, ei lopullinen). Koillis-Savon kansalaisopisto Nilsiä osasto Kuopio Kuopion kan- (osuus Koillis- salaisopisto (sis. Savon kansalaisopistosta) Tuusniemi osaston) Toimintatulot 265 707 186 191 2 478 312 - omat tulot 140 025 70 368 1 461 716 - kunnan osuus 125 682 115 823 1 016 596 *) Toimintamenot 690 871 367 609 3 753 579 - henkilöstö 491 689 260 566 2 343 197 - vuokrat *) 37 421 33 794 916 491 - palveluiden ostot 149 070 63 642 322 504 - muut 42 707 339 004 171 405 Toimintakate - 425 164-181 418-2 291 881 Valtionosuus (suorite peruste 451 540 172 951 1 275 285 tot. tunnit) Keskimääräiset kurssimaksut /t/opiskelija valtionosuuteen oik. 1,55 1,55 1,96 *) Kurssimaksualennukset n. 32% (työtön, eläkeläinen, opiskelija) n. 32% (työtön, eläkeläinen, opiskelija Työttömyysalennus 50% (Kuopio, Tuusniemi), Sisaralaennus 50% (Kuopio), lapsi- ja nuorisoalennus 50% (Tuusniemi), Eläkeläisalennus 50% (Tuusniemi) *) Kuopion osuus **) tarkennus vuokriin liittyen: Tilavuokrat Kuopiossa Puistokartanosta maksettiin tilakeskukselle 853 000 ja kouluille 39 600 ja muita tilavuokria 23 779. Koillis-Savon kansalaisopiston tilat ovat sekä sisäistä vuokraa kuukausittain kaupungin omistamista kiinteistöistä ja kouluilta 27 549 /v että ulkoista vuokraa tuntiveloituksen mukaisesti 9872 /v. 15
Henkilöstö Tunnusluvut (Kalenterivuoden 2011 toteutuman perusteella 31.12.2011, tieto on suuntaa-antava, ei lopullinen). Koillis-Savo Nilsiä (osuus Koillis- Savon kansalaisopistosta) Kuopio Koko henkilöstö - vakinainen, htv 3 3 24,5 - määräaikainen, htv 15,31 6,93 43,6 Opetushenkilöstö - vakinainen (opettajat ja ohjaajat) htv 2 2 14 - määräaikainen (tuntiopettajat 101 56 n. 280 ja ohjaajat), lukumäärä Tukipalvelut - vakinainen htv 1 1 12,2 - määräaikainen htv 1,15 0 6 Opiston ulkopuoliset tukipalvelut *) *)Kuopion kansalaisopisto ostaa tukipalveluita Istekiltä (96 427 ) ja Enfolta (9 869 ). Siivous ja kiinteistönhuolto sisältyvät tilakeskuksen perimään vuokraan. Nilsiässä sisäiset tukipalvelut: sisäisiin vuokriin kuuluvat siivous ja kiinteistönhuolto (27 827 ) ja sisäisiin hallintopalveluihin sisältyy myös yleisjärjestelmien kuluja (27 537 ). B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Palveluiden haasteet Poliittinen ohjausryhmä on linjannut, että kansalaisopistotoiminnassa edetään Koillis- Savon alueopistomallin mukaisesti kuntaliitosselvitystyössä. Tämä on ollut myös valmistelijoiden sekä yhteistoimintakuntien toiveena. Koillis-Savo ja Kuopio (koko nykyisen Koillis-Savon kansalaisopiston sulautuminen osaksi Kuopion kansalaisopistoa) Taustatiedot tähän malliin on kuvattu kansalaisopistoselvityksen alussa kohdassa nykytilakuvaus. Malli takaa opistopalvelut myös Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla. Koillis-Savon kansalaisopiston on toiminut alimitoitetulla henkilöstömäärällä, koska yhteistoimintakuntien vaatimuksesta toimia on jätetty täyttämättä vastoin ylläpitolupaa. Jotta Koillis-Savon alueen kansalaisopistopalvelut saadaan kestävälle tasolle ja ylläpitoluvan mukaiseksi, on saatava täytetyksi molemmat täyttämättä olevista opettajan tehtävistä ja toisen toimistotyöntekijän tehtävä (nyt Juankoskella oleva ostopalvelu). Lisäksi jokaisessa yhteistoimintakunnassa tulee olla osoitettuna tuntimäärästä riippuen asiakaspalveluhenkilöstöä n. 0,1-0,2 htv/ kunta. Näistä tulevista kustannuksista vastaavat yhteistoimintakunnat. Toimialueen laajuus lisää matkoihin käytettäviä aikoja sekä asiakaskontaktien vaikeutumista (lähidemokratia). Erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen voi aiheuttaa toiminnan tilapäistä vaikeutumista, erityisesti yhteistoimintakuntien osalta. Iso alue aiheuttaa haasteita hallinnolle, asiakaspalvelulle ja tiedottamiselle (ilmoittautuminen kursseil- 16
Tulevat palvelutarpeet Myyntipalvelu Taiteen perusopetus le, tiedottaminen äkillisistä muutoksista, kurssien peruminen äkillisen sairaus tapauksen vuoksi, tila-asioissa: avaimet, lukot, ovien sähköiset aukioloajat). Yhteistoimintasopimuksesta siirrytään nykyisten sopimuskuntien kohdalla ostopalvelusopimukseen. Jokainen yhteistoimintakunta vastaa opistotoiminnassa käytettävistä tiloista ja opetusvälineistä itse. Opetusvälineiden ja tilojen tulee olla aikuisopetukseen soveltuvia. Opiston perustehtävän mukainen palvelutoiminta säilyy yhteistoimintakunnissa sekä määrällisesti että laadullisesti ennallaan. Koillis-Savon kansalaisopiston alimitoitetusta henkilöstömäärästä johtuen toiminnan kehittäminen on ollut aiemmin haastavaa. Tulevaisuudessa siihen on varattava riittävät resurssit. Yhteiskunnan digitalisoituminen tuo opistolle mahdollisuuksia tarjota entistä paremmin palveluista myös maaseutukyliin ja jopa henkilökohtaisesti opiskelijoiden koteihin. Tämä edellyttää riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Toisaalta pedagogisesti sähköinen opettaminen on erittäin vaativaa. Opiston vahvuus on yhteisöllisyys opetuksessa, joten kontaktiopetusta ei sähköisellä palvelulla voida korvata, mutta se on hyvä lisäarvo. Kuopiossa myyntipalvelutoiminta on ollut lähinnä Ely -keskuksen ostamaa maahanmuuttajien kielikoulutusta sekä kaupungin ostamaa tietotekniikka koulutusta. Nilsiässä ja Koillis-Savossa myyntipalvelua on ollut melko vähän. Tahkon alue tuo kuitenkin mahdollisuuksia myyntipalvelutoiminnan lisäämiseen. Ilman lisäresursointia tämäkin toiminta tulee olemaan marginaalista. Turisteille suunnattu palvelutoiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa. Taiteen perusopetus säilytetään pääosin ennallaan ja opetussuunnitelmat yhtenäistetään koko opiston alueella. Kustannukset opistotoiminnasta sopimuskunnille Sopimuskunnat vastaavat tuntimääriensä suhteessa aluerehtorin, alueopiston toimistohenkilöstön ja päätoimisten opettajien kustannuksista sekä toteuman mukaisesti tuntiopetus ja matkakustannuksista. Lisäksi kuntien maksettavaksi tulee osa koko kansalaisopiston hallinto- ja palvelukustannuksista. Molemmat opistot varautuvat tarkempia kustannuksia koskevien taustatietojen kokoamiseen. 17
C) Palvelut, niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa (tarkasteluajanjaksona vuodet 2013 2015) Kansalaisopistoselvityksessä luonnosvaiheessa esitettyjä malleja on pohdittu Nilsiän ja Kuopion edustajien kanssa sekä Koillis-Savon kansalaisopiston sopimuskuntien kanssa. Nilsiän liittyessä Kuopioon Koillis-Savon kansalaisopisto liitetään Kuopion kansalaisopiston alueopistoksi, mikäli yhteistoimintakunnat hyväksyvät mallin. Kuopion kansalaisopiston tuleva uusi organisaatio: - Luottamushenkilöorganisaatio, kansalaisopiston luottamushenkilöorganisaationa on Kuopion hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Koillis-Savon kunnat ostavat opistopalvelut Kuopiolta yhdessä sovittujen kiintiöiden perusteella, niin että on olemassa minimituntimäärä ja sovittu veloitus hallinto- ja palvelukuluista. Tuntimäärää voidaan lisätä kunkin kunnan toiveiden mukaisesti resurssien puitteissa. - Opiston organisaatio o rehtori (palvelupäällikkö) o hallintoryhmä (rehtori, hallintopäällikkö, aluerehtori, tiedottaja ja tiiminvetäjät) o johtotiimi (em. hallintoryhmän lisäksi aluevastaavia, opettajien edustaja, tuntiopettajien edustaja sekä opiskelijoiden edustaja) o aluerehtori (Koillis-Savon kansalaisopiston rehtori) o lisäksi on pysyviä ryhmiä (esim. viestintä-, ilmoittautumisryhmä ja projektiryhmiä) o opistoyhdyshenkilöjärjestelmä otetaan käyttöön Koillis-Savon yhteistoimintaalueella. o sopimuskuntien kanssa pidetään vuosittain tarvittava määrä arviointi-, kehittämis- ja talousneuvotteluita. - Tulevat palvelut Palvelujen määrä säilytetään ennallaan ja talouden salliessa voidaan tuntimäärää kasvattaa maltillisesti. Kursseja järjestetään entiseen tapaan sekä kaupungissa että maaseutualueella Kuopion ja Nilsiän kaupunkialueella minimioppilasmäärä on 7 ja Koillis-Savon yhteistoiminta-alueet saavat itse määritellä minioppilasmääränsä. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta määrittää kurssimaksujen perusteet ja minimiopiskelijamäärät vuosittain (opetuksen suunnittelun perusteet) Kurssimaksut: kurssimaksutaso yhdistetään kolmen vuoden aikana samaksi Nilsiässä ja Kuopiossa Maaseutualueella kurssimaksut ovat edullisemmat kuin Kuopion kaupunkialueella. Henkilöstö: Kuopion henkilöstömäärä säilyy ennallaan ja alueopistossa on rehtori, 2 toimistotyöntekijää ja 3 päätoimista opettajaa sekä tarvittava määrä tuntiopettajia. Henkilöstö on Kuopion kaupungin palveluksessa. Opettajat ovat esim. liikunnan opettaja, kuvataiteen ja kädentaitojen opettaja sekä musiikinopettaja. Kurssisuunnittelu tapahtuu kuntalaisten esitysten pohjalta. Opetushenkilöstön työnkuvaan kuuluu myös kurssisuunnittelu. Hallinto-ohjelma on HelleWi järjestelmä. Opistotoiminnan vaikuttavuus: Sosiaalinen tilinpito/ Yhteismitta hankkeen myötä on selvinnyt, että opistopalvelut ovat erittäin tärkeitä kaikille kuntalaisille. Kuopiossa opiston palveluja käyttää vuosittain 12 % kaupunkilaisista, Nilsiässä 17 % (Koillis-Savon alueella n. 15 %) ja elämänkulun aikana noin puolet kuntalaisista käyttää opistonpalveluita. Opiston nettokustannukset ovat kaupungin kustannuksista hyvin pieni osa. 18
Syksyn opinto-opas jaetaan Kuopiossa ja Tuusniemellä toistaiseksi joka talouteen ja Nilsiässä sekä muualla Koillis-Savossa jakelupisteiden kautta. Kevään opas Kuopiossa Viikko - Savo lehden välissä ja Nilsiässä Pitäjäläinen lehden välissä, muualla Koillis-Savossa Pitäjäläinen ja Koillis-Savo lehtien välissä. Pääilmoittautumiskanava on Internet, puhelin-ilmoittautumisia ja henkilökohtaisia ilmoittautumisia otetaan vastaan edelleen. Tiedotusvastuu on Kuopiolla, mutta Koillis-Savo huolehtii omalta osaltaan tiedottamisesta. Tiedotuksessa käytetään monipuolisia kanavia, ensisijaisesti kuitenkin sähköisiä välineitä. Koko opiston alueella kurssimaksut yhtenäistetään kolmen vuoden kuluessa. Opetussuunnitelman perusteet yhtenäistetään koko toiminta-alueella. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat yhtenäistetään. Mitä tulee tehdä, ennen yhdistymistä Yhteistoimintasopimukset tulee irtisanoa viimeistään maaliskuun loppuun 2012 mennessä tai purkaa ehdollisena sopimuskuntien ja ylläpitäjäkunnan yhteisen sopimuksen mukaan. Purkautumisehto on kuntaliitos Nilsiän ja Kuopion välillä. Ehdolliset purkamispäätökset voidaan tehdä alkuvuoden 2012 aikana. Ostopalvelusopimukset olla hyväksyttynä kesäkuun puoliväliin 2012 mennessä Koillis-Savon vanha ylläpitolupa tulee purkaa opetusministeriöön Kuopion on haettava uusi ylläpitolupa kesäkuun loppuun mennessä Kevään 2013 opetussuunnitelma ja ohjelma on laadittava syksyn 2012 aikana (lokakuun loppuun 2012) Vuoden 2013 talousarvio pitää valmistella yhdessä Hallinto-ohjelman tiedot täytyy sovittaa yhteen vuoden 2012 aikana Esitys kansalaisopistotoiminnasta Kansalaisopistotoiminnasta esitetään alueopistomallia, jossa Koillis-Savon kansalaisopistosta tulee Kuopion kansalaisopiston alueopisto mahdollisen kuntaliitoksen toteutuessa. 19
D) Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin Kysymys: Toteutuuko tasapuolisuus esim. kansalaisopiston toiminnassa? Vastaus: Kansalaisopisto toiminta on tavoitteellisesti tasa-arvoista. Opisto tarjoaa kaikille kuntalaisille mahdollisuuden opiskella opistossa. Tarjonnassa on tietenkin alueellisia eroavaisuuksia, mutta lähipalveluperiaate säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kysymys: Purkautuuko Koillis-Savon kansalaisopisto vai ottaako Kuopio mukaan sen sellaisenaan? Mallin kaksi mukaisesti, yhteistoimintakuntien tahdon mukaisesti Koillis-Savon kansalaisopisto jatkaa toimintaansa Kuopion kansalaisopiston alueopistona. Kysymys: Lisää kulttuuritarjontaa Nilsiään? Vastaus: Kansalaisopisto tuottaa opetuspalveluiden lisäksi runsaasti eri opetukseensa liittyviä kulttuuritapahtumia (oppilaskonsertteja, runomatineoita, teatteriesityksiä, oppilastöiden näyttelyitä jne,) ja tämä tulee myös jatkumaan. Kysymys: Tulisiko zumbaa? Vastaus: Zumba on kansalainvälinen tavaramerkki. Zumban järjestämisoikeudesta tulee maksaa lisenssimaksuja, jotka tekevät opettamisesta suhteellisen kallista. Tästä huolimatta järjestämme opettajaresurssien puitteissa Zumbaa erityisesti niillä alueilla, joissa ei ole yksityistä ko. palvelun tuottajaa. Kysymys (kootut): Kansalaisopisto? Koillis-Savon opisto, mitä tapahtuu? Onko kansalaisopistossa riittävä kurssitarjonta? Vastaus: Kansalaisopistotoiminta on tavoitteellisesti tasa-arvoista. Opisto tarjoaa kaikille kuntalaisille mahdollisuuden opiskella opistossa. Tarjonnassa on tietenkin alueellisia eroja, mutta lähipalveluperiaate säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kysymys: Sivukylien liikuntamahdollisuudet? Vastaus: Liikuntapalveluissa noudatetaan lähipalveluperiaatetta resurssien mukaan. Kysymys: Kulttuuri-/liikuntasetelit? Vastaus: Kulttuuri ja liikuntasetelit hyväksytään jatkossa maksuvälineenä kansalaisopistossa Mitä hyvää odotat ja toivot palveluiden osalta? Kysymys: Avoin korkeakoulu? Vastaus: Avointa korkeakouluopetusta järjestetään edelleen kysynnän ja resurssien mukaan, kuten tähänkin saakka Koillis-Savon kansalaisopistossa Kysymys: Kansalaisopisto ja sen tilanne? (useita mainintoja) Vastaus: Pääpiirteittäin Koillis-Savon kansalaisopisto jatkaa toimintaansa entiseen malliin Kuopion alueopistona ja palvelutarjonta säilyy entisessä laajuudessaan. Opetusta järjestetään lähipalveluperiaatteella myös maaseutualueilla kyläläisten toivomusten mukaisesti resurssit huomioiden (tilat, opettajien saatavuus). Kysymys: Erityisryhmien huomioiminen? Vastaus: Opistoissa on tällä hetkellä erityisryhmille opetusta (ikääntyneet, vammaiset ja maahanmuuttajat). Kylillä eivät mahdollisesti kurssiminimit täyty muiden kuin ikääntyneiden osalta, mutta Nilsiän keskustassa myös muiden ryhmien opetusta järjestetään. 20
KIRJASTOPALVELUT A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Nilsiässä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Kirjastopalvelut ovat lakisääteisiä peruspalveluja. Kirjastot tarjoavat asiakkaiden tarpeita varten kootut ja järjestetyt aineistot ja verkkoyhteydet sekä asiantuntevan henkilökunnan, joka opastaa ja neuvoo tiedonhankinnassa. Kirjastopalvelut ovat väestöpohjaisia kaikille kuntalaisille ja ne tulee järjestää tasavertaisesti. Nilsiän kaupunginkirjasto huolehtii ensisijaisesti kaupungin alueella asuvien ja lomalaisten kirjastopalveluista. Kuopion kaupunginkirjasto vastaa myös Pohjois-Savon maakuntakirjastotehtävistä ja samalla se toimii maakunnallisen aineiston ja asiantuntemuksen keskuksena. Toimintojen nykytilanteen kuvaus Kirjastojärjestelmänä Nilsiässä on ATP-origo. Aineiston valinta, hankinta, luokitus, luettelointi ja lainauskuntoon saattaminen tehdään kaikki Nilsiässä itse. Nilsiässä on kelluva aineistokokoelma yhdessä kolmen muun kunnan kanssa. Talous KUOPIO NILSIÄ Toimintamenot 5 520 784 320 171 Aineistomääräraha 602 649 55 000 Tunnuslukuja: Lainoja 2 068 352 116 540 Asiakaskäyntejä 1 268 280 65 498 Käyntejä/asukas 13 % 10 % Lainaajia asukkaista 44,1% 41,73% Lainan hinta 2,68 2,61 Aineistomäärärahavertailua Jynkkä 23 687 /v. Puijonlaakso 33 900 /v. Nilsiä 55 000 /v., josta kirjastoauton osuus 5 000 Ei ole vertailukelpoinen kirjastoverkkorakenteesta johtuen. Lainan hinta Nilsiä 2,61 Kuopio 2,68 Koko maa 3,10 Henkilöstö Työntekijöitä 79 4 Nilsiän nykytilanne: ½ kirjastotoimenjohtaja 3,5 kirjastovirkailijaa Lisäksi käytössä osuus kahdesta kirjastoauton kuljettaja-virkailijasta. 21
Molempien kuntien pääkirjastoissa hoidetaan keskitetysti hallinto, aineistohankinta, luettelointi, aineiston lainauskuntoon saattaminen. Tilat Nilsiän kirjaston kiinteistö 788 m2, josta autotalli 74 m2 rakennettu 1982 tarvitsee peruskorjauksen Kirjastoverkko Kehittämishankkeet Nilsiän nykytilanne: pääkirjasto aukioloaika; ma ja to klo 10.00 19.00, ti, ke ja pe klo 10.00 16.00 ja la klo 10.00 14.00, kesäisin la suljettu yhteinen kirjastoauto Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kanssa (omistus 25 %) Nilsiän alueella 49 kirjastoautopysäkkiä Nilsiän nykytilanne: yhteistyön tiivistäminen yhtenäiskoulujen kanssa, mm. sanataidepaja yläkoululle ja lukudiplomi Lukumammutin päivittäminen alakoulun kanssa resurssien puitteissa erilaisia teematapahtumia eri asiakasryhmille kirjastojärjestelmän (ATP-origo) vaihto lähitulevaisuudessa lainaus- ja palautusautomaatti B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Riittävä rahoitus turvattava, kirjastojen yhteistyöllä mahdollisuus ulkopuoliseen rahoitukseen. (esim.ely:n rahoitukset) Tarvitaan riittävä ammattitaitoinen ja pätevyysvaatimukset täyttävä henkilökunta. Kirjamääräraha pidettävä nykyisellä tasolla, mahdollistaa monipuolisen kokoelman. Pitäisi pystyä vastamaan uusien palvelujen ja aineistojen kasvavaan kysyntään. Asiointikulttuurin yhdistäminen mm. kokoelmapolitiikka, käyttösäännöt ja maksut, yhteensovittaminen vaatii paljon sekä henkilöstöltä että asiakkailta. Todellinen haaste on kehittää edelleen kirjaston toimintaa ja vahvuuksia tämänhetkisessä uudessa kilpailutilanteessa. Nilsiän kirjaston kiinteistön peruskorjaus on ajankohtainen. Kirjastoautopalvelu on neljän Koillis-Savon kunnan (Juankoski, Nilsiä, Kaavi, Tuusniemi) yhteisesti järjestämä. Jokainen kunta omistaa autosta 25%. Laajalla alueella kirjastopalvelu ei toteudu ilman kirjastoautoa. 22
C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa (tarkasteluajanjaksona vuodet 2013-2015) Tuleva: Nilsiän kirjastosta tulee Kuopion kaupunginkirjaston yhdestoista lähikirjasto aukioloajat mahdollisesti samat kuin ennen (riippuvat henkilöstön määrästä) Kuopio ei pysty antamaan uutta kirjastoautopalveluja Nilsiän alueelle, joten entinen järjestely kirjastoautopalveluista säilytetään Kuopiossa on sama kirjastojärjestelmä (ATP-origo), mm. eri käyttöliittymä konversiota varten Nilsiän on siivottava oma tietokantansa ja poistettava kaikki vanhentunut, likainen ja kiertämätön aineisto kirjastoa johtamaan tarvitaan lähikirjastonjohtaja, jonka koulutus on vähintään korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu 60 opintopisteen korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot henkilöstösuunnitelman teko välttämätön kirjaston peruskorjaus ajankohtainen aineiston valinta tehdään edelleen Nilsiässä muut valmistelevat toimet tehdään keskitetysti Kuopiossa, jos pääkirjastolle saadaan lisää resursseja Kuopiossa yhteinen varausjono (Nilsiän ja Kuopion välisen pitkän matkan takia yhteinen varausjono on todennäköisesti huono ratkaisu) Nilsiän kirjaston aineistomäärärahatarkastelussa huomioidaan Nilsiän toimintaympäristö, joka vaikuttaa myös aineiston hankintaan. Johtuen jo matkasta Kuopioon, kirjaston toimintaympäristö ja tarpeet ovat erilaiset kuin lähekkäin sijaitsevilla kirjastoilla, jotka käyttävät yhteisiä aineistoja. Käyttösäännöt tulisivat Kuopion mallin mukaan. Niissä on seuraavia eroja: Nilsiässä huoltaja tarvitaan alle 15-vuotiailta, Kuopiossa alle 18-vuotiailta uusi kortti kadonneen tilalle maksaa Nilsiässä 3 Kuopiossa 2 myöhästymismaksut Nilsiässä: Maksut alkavat kertyä 7 vuorokautta, kirjastoautossa 14 vuorokautta eräpäivästä. Maksu on 0,50 /viikko/laina: enintään 3 /laina ja lehdet 1 /lehti. Asiakas menettää lainausoikeutensa mikäli maksut ylittävät 10. myöhästymismaksut Kuopiossa: Maksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeen ja ovat 0,20 /laina /kalenteripäivä, enintään 8,50 /laina. Asiakas menettää lainausoikeuden mikäli maksut ylittävät 6,00. Vuodenvaihteessa velkasaldon tulee olla 0. Yli 17,00 :n suuruisille maksuille voi laatia maksuohjelman. Myös kaukopalvelumaksuissa on eroja. Nilsiässä kaukolaina on 4. Kuopiossa kaukolainan hinnat vaihtelevat 2 (normaali) 9 tieteellisiin ja ulkomaiden kaukolainamaksuihin. Liitoksen tuomat mahdollisuudet kirjastopalvelujen osalta Kuopion kirjastotoimen palveluverkosto on laajempi johtuen Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakirjasto tehtävistä. Kuopion pääkirjastolta mahdollisuus saada apua tiedonhaun opetukseen ja kirjavinkkaukseen resurssien mukaan. Kokoelmien yhdistäminen parantaa palvelutasoa, laajat kokoelmat käytössä. Keskitetyt yhteiset hankinnat tulevat edullisemmiksi. Yhteisten koulutuksien myötä henkilökunnan asiantuntemus lisääntyy. Yhteinen järjestelmä antaa mahdollisuuden uusien innovatiivisten palvelujen ja palvelutasojen kehittämiseen. 23