Rantoloden tupaanauhattojen ähentämnen Raportt TUR B13 Seppo Enbom Lamnaarpuhallu.19 m³/ dt - C Baarmetar 1 8 6 4 Paallpoto.38 m³/ Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 47 Tulolmaäleö.19 m³/, dt -5 C Julatu Työuojelurahaton autuella Tampere 3.3.
AUTOMAATIO 39 Luotu: A Työraportt B Julnen raportt X C Luottamu. rap. Tutmuelotu Raportn nm Rantoloden tupaanauhattojen ähentämnen Tomeantaja/rahottaja ja tlau Raportn numero Työuojelurahato, Soaal- ja tereymnterö, SOK TUR B13 Kntetötomnnot ja Jeen Oy Projet Suortenro Tupaanaun hattojen ähentämnen rantoloa S8SU594 Laatjat Sujen/ltteden luumäärä Seppo Enbom 39 Aananat Rantolat, lmatont, tupaanau Ttelmä Raporta taratellaan mahdolluua alentaa rantolatyöntejöden ja tupaomattomen aaaden alttumta tupaanaulle perutuen laboratoromttaun. Tutmutuloten muaan lmanahdon läämnen e rttäät alenna alttumta, aan työntejölle ja tupaomattomlle aaalle on järjetettää alueta, joa e tupaoda. Jo työntejällä on elä työentelyalue, odaan hänen työpteenä lman tupaanauptouu hallta ylhäältä alapän uunnatulla pennopeulmanjaolla. Baarmetar- ja aaatlan ältä auoa annattaa rajottaa em. hyllyrataulla. Tarjolutloa työenteleen työntejöden alttumen alentamnen edellyttää, että rantola jaetaan auttomaan ja aulleen oaan eä työntejöden oleelua aullella puolen rajotetaan mahdollmman paljon. Myö tupaomattomen aaaden alttumen ähentämnen edellyttää rantolan jaamta auttomaan ja aulleen oatoon. Lä lmatont on toteutettaa nn, että pääoa tulolmata tuodaan auttomaan oaan ja potetaan aullelta puolelta. Rantoloden mtotulmarta ol myö yytä notaa nyytaota ähntään 5 % eä rajottaa aullen ja auttoman oaton älnen uluauo 1 15 %:n rantolan pnta-alata. Allerjotuet Tampereella 3.3. Matt Lehtmä Seppo Enbom Arto Säämänen Tutmupäällön arame Projetpäällö Taratanut Jaelu: Työuojelurahato 5 pl, Soaal- ja Tereymnterö 5 pl, Johtoryhmän jäenet 1 pl VTT Automaato, pl VTT Automaato Puh.ahde: 3 316 3111 Turalluutena Teleopo: 3 316 378 PL 137 Sähöpot: Seppo.Enbom@tt.f 3311 TAMPERE WWW: http://www.tt.f/aut/afety
339 Aluanat Julau on tutmuhaneen Tupaanaun hattojen ähentämnen rantoloa tutmuraportt. Tutmuen rahottat Työuojelurahato, Soaal- ja tereymnterö, SOK Kntetötomnnot, Jeen Oy ja VTT Automaato. Tutmuen johtoryhmään oat oalltuneet johtaja Rtta-La Lappetelänen Työuojelurahato, neuottelea rame Oll Smonen Soaal- ja tereymnterö, LVIprojetpäällöt Arto Etröm ja Hannu Hyärnen SOK Kntetötomnnot, tomtujohtaja Seppo Vartanen Jeen Oy, tutja Tom Johnon ja erotutja Tapan Tuom Uudenmaan aluetyötereylato, työuojeluhteer Irmel Mäenpää ja opmuhteer Katja Verto Hotell- ja Rantolahenlöunnan ltto, aame Pea Ropponen Suomen Hotell- ja Rantolaltto, tomtujohtaja Kaja Taranen Talotenan Projetonultt Oy, tutja Maru Hyärnen Lappeenrannan aluetyötereylato, aamehet Jar For ja Ela Veanto PaleluTyönantajat ja erotutja Seppo Enbom VTT Automaato. Haneen projetpäällönä ja raportn laatjana tom erotutja Seppo Enbom. Koejärjetelyhn, mttaun ja tuloten analyontn oalltuat VTT Automaatota tutmunnöör Vel-Pea Suanen, mttauhygeeno Matt Nemelänen, laboratorometar Raja Ilme n, teno Kar Kantola eä erotutjat Arto Säämänen ja Ilpo Kulmala. Haneen oeellen ouuden notnmttauet teät erotutja Tapan Tuom ja tutja Tom Johnon Uudenmaan aluetyötereylatoelta. VTT Automaato lauuu parhammat toet tutmuen rahottajlle, johtoryhmälle ja tutmutyöhön oalltunelle henlölle. Tampereella 3.3. Seppo Enbom
439 Sällyluettelo 1 Johdanto... 5 Taote... 6 3 Tupaalan muutoen autuet... 6 4 Ilmanjaoperaatteet ja tehouu... 7 4.1 Ilman jaotaat...8 4.1.1 Ylelmanahto... 8 4.1. Kohdelmanahto ja en oeltamnen rantolohn... 11 4. Ilmanahdon tehouu... 1 4.3 Aro er lmanahtorataujen oeltuuudeta rantolohn... 13 5 Koetomnta... 14 5.1 Koehuoneet... 14 5.1.1 Pen rantola... 15 5.1. Suur rantola... 16 5. Lämpö- ja epäpuhtauuormat... 18 5.3 Mttaujärjetelmä... 19 6 Tuloet... 6.1 Pen rantola... 6.1.1 Pelä ylelmanahto... 6.1. Ylelmanahto ohdelmanahto... 6. Suur rantola... 6 7 Saupppuautu uluauolla... 9 8 Tupaanaulle alttumtaan autu... 33 9 Notn lmatonnn tehouuden meraneena... 35 1 Tuloten taratelu... 37 11 Lähdeluettelo... 39
539 1 Johdanto Ympärtön tupaanaulle alttumen on todettu läään myö tupaomattomen henlöden uolleuutta euhoyöpään ja aratuuutta muhn tupaanaun aheuttamn araun. Rantolatyöntejät oat merttän työntejäryhmä, joa työään alttuu tupaanaulle. Tupaomattomen rantolatyöntejöden euhoyöpäuolleuur on rantoloa 3/1 ja baarea 9/1 Morr 1995. Ympärtön tupaanau aheuttaa hattaa myö tupaolle henlölle. Rantoloden henlöunnan ja tupaomattomen aaaden alttumen ähentäme on n. tupaalaa muutettu. Tupaomattomen aaaden alttumnen etetään jaamalla uuremmat rantolat ereen aulln ja auttomn oatohn. Samalla tupaanaunuleutumnen aullelta oatolta auttomalle oatolle tulee etää. Jo työntejän pääaallnen työentelyalue on auttomalla oatolla, ähenee hänen alttumena tupaanaulle huomattaat. Suuren rantoloden tupaontoatolla ja penä rantoloa tupaont on elletty baartllä ja peltlaa, jolle yeä tloa työenteleen työntejöden alttumta tupaanaulle oda muuten etää. Uutun tupaalan peruteella on aea päättää, mtä tomenpteet oat rttäät etämään tupaomattomen aaaden ja työntejöden alttumen ja toaalta eät rajota laa tupaoen aaaden palelumahdolluua. Lanmuutoen autuet eleytyät, un muuto otetaan huomoon mua äännöä. Säännömuutoa on elttänyt oaal- ja tereymnterön aettama työryhmä, jona tuloet julatn.9.1999. Rantoloden työntejöden alttumta oeaa raja-aroa e työryhmän tometa aetettu, oa e ollut rttäää tetoa er alttumtaojen aheuttamta retä. Tupaomattomen oaton notnptouuden uhteen otettn anta, että raentammääräyten pohja aetetaan taotearo,5 µg/m 3 notna 8 tunnn earona auttomaa tlaa. Epäpuhtauen hallntaan perutua lmatonnn mtotu odaan tehdä, un tedetään yntyen epäpuhtauen määrä, älman taoteptouu ja lmatonnn lmanjaojärjetelmän tehouu. Totae taoteptouu on edelleen epäelä, joten nyyään toteutettan rantoloden tla- ja lmatontuunntelmn ältyy e r, ette nden lopputulo ole tyydyttää. Aaempen tutmuten peruteella työntejöden alttumta odaan alentaa merttäät ohdtamalla tulolmaa nhn on, joa työntejät oat pdempä aoja baarmetart, pelpöydänhotajat. Vaa työntejän alttumnen aatan määrätyä ohda hyn alhae, alttuu hän edelleen pöytntarjoluahea, jo tupaont on allttu. Työntejöden ja tupaomattomen aaaden alttumen merttää ähentämnen edellyttää äytännöä rantolan oatomta ereen auttom ja aull tlo eä mm. aojen, ruuan ja juomen jaelupteden eä naulaoden ja WC-tlojen jottamen rantoloden auttomn on.
639 Taote Tutmuen aluperäenä taotteena ol alentaa rantolatyöntejöden ja tupaomattomen aaaden alttumta tupaanaulle ehttämällä rantoloden lmanjaotenaa. Taotteena ol myö tuta, mä merty on rantolan jaamella ereen auttomn ja aulln oatohn. Haneen alotuen jäleen ryhdyttn muuttamaan tutmuen aheprn uuluaa lanäädäntöä. Tällön lmen, että rantolatlat tullaan jaamaan auttomn ja aulln tlohn. Lanmuutoeta huolmatta penen, alle 5 m rantoloden tarjolutloa on tupaont allttu, pat baartllä ja peltlaa, elle työntejöden alttumta tupaanaulle oda muuton etää. Lanäädäntömuutoten johdota haneea tutttn mahdolluua alentaa tupaanaualttumta euraaa tlantea: - tupaont on allttu oo aaatlaa ja alttumta torjutaan pelätään ylelmanahdolla, - taotteena on enjaet torjua baarpöydän ereä yntyän tupaanaun hattoja ja torjuntaenona on ohdelmanahdon ja ylelmanahdon yhdtelmä ja - rantola on jaettu auttomaan ja aulleen oaan ja taotteena on etää tupaanaun uleutumnen auttomalle puolelle ylelmanahdon ja tlojen älen uluauon oon ja muodon aulla. 3 Tupaalan muutoen autuet Tupaalan 487/1999 muuto atu omaan 1.3.. Tällön yl 1 m tarjolutlan rantolata on ootettaa tupaolle enntään 7 %. 1.7.1 alaen odaan yl 5 m tarjolutlata arata tupaolle enntään 5 %. Lä on huolehdttaa, ette tupaanau pääe uleutumaan lle alueelle, jolla tupaont on elletty. Jo lan omaan tullea äytöä oleaa rantolaa ynertaet raenteellet ja lmanahtoon lttyät tomet eät rttäät etä tupaanaun uleutumta tupaomattomen alueelle, odaan merttää utannua aheuttaa tomenptetä toteuttaa 1.7.3 at. Rantolatyöntejöden uojeleme tarotettu tupaontelto, joa oee baartä ja peltlaa atu omaan 1.3.. Työpaan tupaanau tulee myö yöpäaaralle 1.7.. Työntejöden alttumen ähentäme on Valtoneuoto lä tehnyt päätöen 1153/1999, joa lähemmn etetään mhn tomenpten on ryhdyttää rantolatyöntejöden uojeleme. Kyenen päätö atuu omaan 1.7.. Ilmatonnn ja tlauunnttelun toteutueen tupaalan muuto 487/1999 ta altoneuoton päätö 1153/1999 eät nällään anna rttäät lähtötetoja. Lamuutoten autu mm. uunntteluun rretäänn er ranomaten määräyten ja ohjeden aulla. Tällaa määräyä ja ohjeta edutaa mm. raentammääräyet, joden almtelu tapahtuu Ympärtömnterön tometa ja työpaan lman laatuun lttyä HTP-luettelo, jona laadnnata ataa Soaal- ja tereymnterö. Tupaalan muutoeta aheutua äädömuutoa
739 on elttänyt Soaal- ja tereymnterön aettama työryhmä, mutta o. ehdotuen peruteella e elä ole tehty ranomaohjeta ta määräyä. Vranomamääräyten ja ohjeden puutteta huolmatta lamuutoen peruteella on elää, että rantolatyöntejöden ja tupaomattomen aaaden alttumta tupaanaulle tulee ähentää merttäät. Emer Soaal- ja tereymnterön työryhmämuton peruteella auttoman oaton lma otan atoa rttään puhtaa, jo auttoman puolen lman notnptouu e yltä aroa,5 JP 3 8-tunnn earona. Verrattuna eurutelu- UDYLQWRORLGHQLOPDVWRLQQLQPLWRLWXVWLODQWHHQQLNRWLLQLSLWRLVXXWHHQ± JP 3 Hyärnen et. al. 1998, on taotearo alle % o. ptouudeta. Ilman puhtauden uhteen taote mernnee tä, ette aaaalttumnen alene rttäät pelätään oatonnlla, jo auton ja aullnen tla oat yhteydeä tona uuren, aomen uluauon autta. Vauttaa myö epätodennäöeltä, että työntejöden alttumnen alen rttäät an eltämällä tupaont baartllä ja peltlaa. Lamuuto todennäöet edellyttää erraten uura muutoa mm. rantoloden lmatontn, mutta tää aheea e utenaan ole rttäää elyyttä, mä tulo on ähntään aautettaa, jotta ratau on lan muanen. 4 Ilmanjaoperaatteet ja tehouu Raennuten lmatonnn taotteena on ptää älman puhtau ja lämpöolouhteet raennuea oleeleen hmten ja tuotannon annalta rttään hynä. Yleenä e rtä, että pytytään etämään älman epäpuhtauen tereyhatat, aan taotteena on uen myö aauttaa n. htyyyolouhteet. Jo lmaan apautuu huomattaat epäpuhtaua, tulee htyyyolouhteden aauttamnen aea. Tällön älman laadun taote aettuu äytännöä htyyyolouhteden muaten taotearojen ja tereyhattojen peruteella aetettujen taotearojen älmaatoon. Ilmatonnn tomntauureta älman laatuun auttaa tejötä oat lmarta, tulolman epäpuhtauptouu, lämpötla, oteu, jaotapa ja potolman jaotapa. Yleenä tulolman epäpuhtauptouu on olematon errattuna älman epäpuhtauptouuteen, joten lmarran läämnen alentaa älman epäpuhtauptouutta. Koa lmarran läämnen aattaa lmatontlatoen netont- ja äyttöutannua eä energantuotannon päätöjä ulolmaan, on tulo- ja potolman jaotapojen ehttämen autta pyrtty tehotamaan lmatonnta aataaa hyötyä el lmanjaon hyötyuhdetta. Tehoaan tulolman jaon taotteena on aada mahdollmman uur ouu tulolmata rtaamaan mahdollmman uoraan enjaen ohteen em. hengtyyöhye autta ennen eottumtaan huonelmaan. Jo lmatotaaa tlaa apautuu merttäät epäpuhtaua, on enjaet pyrttää etämään nden leämnen hengtyyöhyeelle tehoalla tulolman ja potolman jaotaolla.
839 4.1 Ilman jaotaat 4.1.1 Ylelmanahto Ilman jaotaolla tarotetaan yleenä ylelmanahdon tulolman jaotapoja. Tämä on ymmärrettäää, oa älman rtauenttään auttaa tulolma uuremman lemääränä anota huomattaat enemmän un potolma. Tulolman perujaotaat oat: eottaa lmanjao yrjäyttää lmanjao ja yhdenuuntanen lmanjao. Perntenen ja taalln lmanjaotapa on eottaa Kua 1. Menetelmällä pyrtään eottamaan tulolma tehoaat älmaan, jollon älman olouhteet aadaan lähe amo oo tlaa. Järjetelmän etuna on mm. mtotuen ynertauu, joutaa lmanjaolatteden jottelu er puollle lmatotaaan tlaan ja erraten aaa, härötön rtauenttä. Järjetelmän uurn heou on en huono tehouu. Huoneen mehttämätön oa lmatodaan yhtä hyn un mehtetty oa. Kua 1. Peraateua eottaata lmanjaota Halmnen ym. 1994. Tonen, lääntyä lmanjaotapa on n. yrjäyttää tulolmanjao. Taotteena on tällön tuoda tulolma alhaella nopeudella oleeluyöhyeelle, jota e edelleen nouee oleeluyöhyeellä oleen lämpölähteden noteautuen autta huoneen mehttämättömään yläoaan ja edelleen potoon ua. Järjetelmän tomnnan annalta on oleellta, että oleeluyöhyeelle tuodaan ähntään yhtä paljon lmaa, un lämpölähteden notertauet notaat lmaa huoneen yläoaan n. erääntymyöhyeelle. Jo lmaan apautuat epäpuhtaudet mtottaat lmanahdon, täytyy epäpuhtaulähteeä apautua rttäät lämpöä ynnyttämään epäpuhtauden potoon tarttaa notertau. Verrattuna eottaan lmanahdon mtotueen, on yrjäyttään järjetelmän mtottamnen huomattaat ae-
939 ampaa, oa epäpuhtau- ja lämpöuormen ohella on tedettää lämpöuormen aheuttamen notertauen lmarrat. Järjetelmän tomntaa aeuttaa myö taln ylmen enäpntojen äpntoja ptn alapän rtaaat onetortauet Lehtmä ja Säämänen 1994. Kua. Peraateua yrjäyttäätä lmanjaota Halmnen ym., 1994. Tehoan tulolmanjaotapa on yhdenuuntaen lmanjao ua 3. Koo tlan lmatontn tä äytetään lähnnä eletrona- ja lääeteolluuden puhdatloa eä mm. maalaamoa. Peraatteena on tällön ptää uojattaa ohde puhtaan tulolmartauen ää, jollon älmaa oleat epäpuhtaudet eät pääe lmatodulle alueelle. Samaa oellututa äytetään, un halutaan uojata an huoneea olea yttänen ohde. Tyypllnen oellutuohde on em. leaupöydällä olea potla. Leaualen lmatontn äytetäänn uen leaupöydän yläpuolelle aennettua alapän puhaltaaa yhdenuuntalmanjaoa. Vataaat työpaolla äytetään amaa peraatetta uojaamaan työntejää ympärtöä olelta epäpuhtaulta ua 4.
139 Kua 3. Yhdenuuntartau automaalaamoa Henohn, 1991. Kua 4. Valuappaleden puhdtuopn lmanahto Enbom, 1986. Potolman jaoon ylelmanahdon yhteydeä e ole nntetty nn uurta huomota, un tulolman. Seottaan lmanjaon yhteydeä tämä on ymmärrettäää. Syrjäyttään lmanjaon järjetelmä on poto luonnollet jotettaa lmatotaan tlan yläoan erääntymyöhyeelle. Syrjäyttään järjetelmän potoohta e en jaan ole rttäät pyrtty jottamaan ten, että erääntymyöhyeelle uleutuat epäpuhtaudet potettan uurelta on ennen nden eottumta erääntymyöhyeen lmaan. Sjottamalla ylepotot erääntymyöhyeellä epäpuhtaulähteden yläpuolelle, odaan yrjäyttään lmanahtojärjetelmän tehouutta parantaa huomattaat Lehtmä ja Säämänen, 1994.
1139 4.1. Kohdelmanahto ja en oeltamnen rantolohn Ylelmanahdon ohella lman epäpuhtauen hallntaan äytetään ohdelmanahtoa. Kohdelmanahto o tarottaa ohdepotoa, jolla potetaan epäpuhtaudet ennen nden leämtä älmaan ta ohdepuhalluta, jolla etetään tautalmaa oleen epäpuhtauen uleutumnen uojattaaan ohteeeen. Emer uaa 4 ylhäältä alapän rtaaalla tulolmalla ohdepuhallu uojataan työntejää hontapölyltä ja puhdtamon ylelmata o. työpteeeen uleutulta epäpuhtaulta. Puhdtuopn poto ohdepoto ähentää opta ulo uleutuan pölyn määrää ja uojaa nän puhdtamon muta työntejötä, mutta on erraten tehoton uojaamaan puhdtuopa työenteleää henlöä. Kohdepotolla otan peraatteea ähentää myö rantolalmaan apautuan tupaanaun määrää. Rantoloden ohdepotorataujen peraatteta on emerejä ua 5 ja 6. Kohdepotojen tomuu rppuu aaaden äyttäytymetä, jollon on aea aroda nden aututa äytännöä. Ylhäältä alapän rtaaalla ohdepuhalluella odaan luonnollet myö uojata rantolatyöntejötä ja aaata. Koa o. järjetelmen tomnta edellyttää erraten uura lmartoja, odaan nllä olettaa hallttaan äytännöä lähnnä an työntejöden ntetä työptetä em. baarmetart, pelpöydänhotajat. Kua 5. Kohdepotolla arutettu tuhaupp Guffey, 1998.
139 Kua 6. Kohdepotohuuaratau Guffey, 1998. 4. Ilmanahdon tehouu Kätteellä lmanahdon tehouu tarotetaan joo tulolman jaon tehouutta ta epäpuhtauen potumen tehouutta. Ylelmanahdon oalta äte lmanahdon tehouu tarottaa uen tulolman jaon tehouutta. Tällön tehouutta uaaana uureena odaan äyttää lmanahdon hyötyuhdetta, mä uaa, una nopeat lma tarateltaaa ohdaa orautuu puhtaalla tulolmalla. N. mäntä- el yhdenuuntartauea ua 3 e taratelupteen ohttanutta lmaa enää palaudu taan amaan ohtaan, jollon o. tapauea lmanahdon hyötyuhde on 1 %. N. ooulurtauea a tulolma uleutuu uoraan potoon, jollon hyötyuhde on %. Täydelleä eotuea joaea huoneen pteeä tulolman ouu ja pymäaa on ama, ja lmatonnn hyötyuhde on 5 %. Käytännöä eottaalla lmanjaolla tapahtuu ottata tulolman rtauta potoon, jollon hyötyuhde on heman alle 5 %. Syrjäyttää lmanjao tom ottan n. mäntärtauperaatteella, jollon en hyötyuhde on uen yl 5 %. Ilmanahdon hyötyuhteen taratelulla aa ätyen, mten tehoaat puhda tulolma tulee äytettyä. Jo lmanahdon ongelmana utenn on lmaan apautuat epäpuhtaudet, e o. hyötyuhteella älttämättä ole enää äyttöaroa, un arodaan, una tehoaat epäpuhtaudet potuat. Ilmanahdon tehouutta uaa tällön paremmn epäpuhtauen
1339 pototehouu ε, joa on potolman epäpuhtauptouuden C p ja tarateltaan ohdan lman epäpuhtauptouuen uhde. Yleenä taotteena on hallta älman epäpuhtauptouu hengtyyöhyeellä el C h. Tällön epäpuhtauen pototehouudelle ε on omaa aaa C p ε =. 1 C h Jo em. hengtyyöhyeen epäpuhtauptouu on ama un potolman, on epäpuhtauen pototehouu 1. Epäpuhtauen pototehouu ahtelee runaat rppuen mm. epäpuhtaulähteen jannta uhteea tarateltaaan ohtaan. Vaa tulo- ja potolmajärjetelmät oonauutena tomat tehoaat, o mm. epäpuhtaulähteen ereä työenteleä henlö alttua nä määrn, että hänen annaltaan tarateltuna järjetelmän tehouu on heo. Kemäärn odaan utenn todeta, että eottaan järjetelmän epäpuhtauen pototehouu on uen alle 1 ja yrjäyttään yl 1. Tehotamalla huonetlan yläoaan noueen epäpuhtauen potumta attoraenteden lohorataulla, odaan ylelmanahdon pototehouu yrjäyttäällä lmanjaolla parantaa elät Lehtmä ja Säämänen, 1994. Kohdepotojen aulla odaan epäpuhtauen pototehouu notaa hynn uure. 4.3 Aro er lmanahtorataujen oeltuuudeta rantolohn Uuen rantoloden lmatonnn lmarran tulee nyyten lmanahtomääräyten muaan olla ähntään 1 dm 3 //m. Tämä mertee, että rantolan lma ahtuu non 1 ertaa tunna. Jo rantola on arutettu eottaalla lmanjaolla, ja halutaan alentaa tupaanaun ptouu puoleen entetä, on rantolan lmamäärää lättää 1 %. Toaalta ptouuden alentamnen 5 % e ole elä merttää muuto. Seottaalla lmanjaolla ja realtlla lmarrolla e otane alentaa tupaonttlan epäpuhtauptouutta nn paljoa, että lman laatu ol työntejöden ja amaa tlaa oleen tupaomattomen aaaden annalta rttään hyä. Syrjäyttäällä lmanjaolla tlanne on paremp etenn, jo rantolan huoneoreu on rttää em. yl 3,5 m. Todennäötä yrjäyttäällä lmajaollaaan e aauteta tupaomattomen aaaden annalta rttään hyää lman laatua tupaonttlaa. Työntejöden ja tupaomattomen aaaden alttumen oleellnen ähentämnen on mahdollta ohtuulln lmatonnn lmarron an, jo rantola jaetaan ereen auttomn ja aulln oatohn. Lä aullten oatojen työntejöden työpten on yytä järjetää ylhäältä ala uunnattu pennopeulmanjao. Enjaena tomenpteenä on armtaa, että lmatonnn lmartojen uluuunta on pääon auttomalta oatolta aullen autta potoon. Tulolman jaotaota yrjäyttää tom todennäöet tehoaammn un eottaa. Koa yrjäyttäää järjetelmää tulolmalatteet joudutaan jottamaan uen lattataoon, aeuttaa o. järjetelmä myöhempen utumuutoten toteututa. Lä e ähentää tehollta lattapnta-alaa. Eräänä epäohtana odaan myö todeta, että yrjäyttään järjetelmän äänpuhallulämpötla o jäähdytytlanteea olla lan alhanen etenn matala rantoloa ja aheuttaa etoa. Ko.
1439 hattaa odaan torjua äyttämällä nyyä mtotuperuteta uurempaa tulolmartaa, mä lmeet on joa tapauea tarpeen tupaanauhatan ähentäme. Seottaan lmanjaojärjetelmän etuna on uuremp joutauu muutotöden aralta eä e, ette e ähennä tehollta lattapnta-alaa. Hattana on yrjäyttäään errattuna heomp hyötyuhde, jollon eottaaa järjetelmää joudutaan äyttämään enemmän lmaa un yrjäyttäää. Kun tupaont ol elä allttu oo rantolaa, järjetelmen tehouudea e etenään matala rantolatloa ollut merttää eroja. Sen jaan oatohn jaetua ja oreamma rantolaalea on todennäötä, että yrjäyttäää lmanjaojärjetelmää e tarta nn uurta lmartaa tupaanaun hallntaan un eottaaa. 5 Koetomnta Ilmanahdon er toteututapojen ehttämeen ja analyontn äytetään aata ohtea uen malloeta ta rtaulaentaa, jolla numeeren laennan aulla analyodaan lman rtauet tarateltaaa tlaa. Vrtaulaennata huolmatta tehdään lä malloeta, jolla armennetaan laennan tomuu. Malloeet oat luonnollet erraten uurtöä ja aheuttaat uura utannua, etenn jo tarateltaa tla on uur. Tällön odaan täymttaaaaoeden jata äyttää penomalla. Tämän tutmuen lähtötlanne ol nn uu, että em. rtaulaennan aulla aataat tuloet ol jouduttu armentamaan oeellet. Tätä yytä hane toteutettn lähe oonaan oeellet. Taratelun ohteena ol alu n. pen oerantola, joa enn tutttn mahdolluutta hallta älman laatua ylelmatonnlla. Samalla oerantolalla tutttn euraaa mahdolluua alentaa baarmetarn alttumta hänen työpteen ohdelmanahdolla. Kolmannea aheea oerantola laajennettn ahde oato tonen auttoma ja tonen aulle tla. Tällä oemalllla tutttn, mtä mahdolluua on hallta auttoman tlan lman laatua ylelmanahdolla ja oatojen älen uluauon oolla ja muodolla. Koetomntaa arten raennettn oehuoneet, aennettn nhn lmatont ja lämpöuormtuta uaaat rataut. Tupaanaun epäpuhtauuormtuta uaamaan aennettn jälaneen yöttöjärjetelmä ja jälaneen ptouuden eä lämpötlamttauten mttaujärjetelmä. 5.1 Koehuoneet Koehuoneet raennettn tutmuhalln ään. Huoneden runoraenteet tehtn älenärangata. Senämateraalna ol aner. Kattomateraalna ol polyuretaan-erteley. Myö enät ertettn polyuretaanleyllä. Lattana ol tutmutlan betonlatta, joa päällytettn muomatolla. Huoneoreu ol 3 m. Baarmetarn työpteeeen raennettn baarpöytä, jona yläpuol ol toa oea aon ja toa ottan uljettu hyllyllä.
1539 5.1.1 Pen rantola Penen rantolan Kua 7 pnta-ala ol 38 m. Koehuone arutettn oneellella tulo- ja potolmanahdolla. Tulolma otn jaaa joo eottaat 1- tulolmaelntä, yrjäyttäät 1-3 tulolmaelntä ja ohdepuhalluena baarmetarn työpteeeen puhalluala 1x m, etäyy lattata.3 m. Potolma otettn oehuoneen toelta enältä ahdeta ohtaa ta baarpöydän ereä tupaoen aaaden yläpuolelta. Aaaden yläpuolen poton tehouutta parannettn rputamalla potoanaan ja tarjolutlan äln atota alapän 7 m orunen ley, jona tarotuena ol etää baarpöydältä ohoaan tupaanaun leämnen attopntaa ptn muuhun tarjolutlaan. Tulolma oerantolaan otettn ympäröätä laboratorotlata ja potolma johdettn ereeen tutmuhalln. Laboratorotla pdettn ylpaneena puhaltamalla hen lälmaa uloa. Poto Pennopeupuhallu 1x Poto baartn yläpuolelta Tulo Tulolmaeln JEVEN KG 3115 Kua 7. Penen rantolan pohjaprro.
1639 Yläpuhallulma Poto etetty aaaden yläpuolelle Baarmetar Aaaat Syrjäytylmanjaolate Kua 8. Leau baarmetarn työpaan ohdalta. Tulolman ja potolman toteutuperaatteet. 5.1. Suur rantola Suuren rantolan oehuoneen Kua 9 pnta-ala ol 74 m, jota auttoman tlan ouu ol 39 m ja aullen 35 m. Laajennuoan tulolmanahto toteutettn joo eottaat Kua 1 ta yrjäyttäät Kua 11. Laajennuoan potolma otettn en taaoan atonrajata. Yhdeä tlanteea oa potolmata otettn oatojen älen uluauon atonrajata, jollon o. poto ott lmaa ottan molemmta tlota. Suuren rantolan oehuoneen tulolma otettn ympäröätä tutmuhallta ja potolma johdettn ulo.
1739 Poto X X Mttauohta X X X Tulolmaeln JEVEN KG 3115 Tupaont allttu X X X X Tupaont elletty Tulo Tulo 1 Kua 9. Suuren oerantolan pohjaprro. TULOILMA TULOILMA POISTO SAVUTON OSASTO POISTO SAVULLINEN OSASTO Kua 1 Suuren oerantolan lmanjao. Seottaa järjetelmä.
1839 POISTOILMALAITEJEVEN Oy POISTO POISTO TULO TULO SAVUTON OSASTO SAVULLINEN OSASTIO Kua 11. Suuren oerantolan lmanjaojärjetelmä. Syrjäyttää lmanjao. Länä potolmalate uluauon atoa. 5. Lämpö- ja epäpuhtauuormat Penen rantolan alatueen äytettn 8 pl loteputalama, lämpöuorma n. 1 W/m. Laajennuoan alatueen äytettn 6 pl 6 W:n hehulamppuja, jollon alatuuorma ol myö non 1 W/m. Henlöuormaa mallnnettn lmatonthormta tehdyllä mallnuella d = 315 mm, oreu 1.35... 1.7 m. Lämmönrtopnta-ala on tällön 1.4...1.8 m rt. H. Brohu 1997. Lämpö ehtettn ahdella nuen ään jotetulla lampulla yhteteho 1 W. Baarpöydän lämpöuormaa atanpeuone/jääaapp uattn ähöpatterlla 4 W. Saueen lämpöuormaa mallnnettn lampulla 3 W, joa ol aennettu uparputen päähän. Tupaanaua uaaa jälane SF 6 tuotn o. uparputea ptn lampun antaan. Jälanetta lamennettn panelmalla lamennu 1/15, jotta jälaneen rtaunopeu yöttöletua ol rttää. Henlöuormtu äädettn ataamaan tulolmartaa ja tulolman allämpötlaa nn, että lmarta/lattanelö ol 1-15 dm 3 //m, ja ylelman tulolman allämpötla taotearo potoon errattuna ol 5 C. Tupaoen aaata ol yleenä 8 pl ja aueen paloaa 6 mn. Kun a tupaont etettn baarpöydän ereen, ol tupaoa aaata 4 pl. Kerrallaan tupao ana y aaa.
1939 5.3 Mttaujärjetelmä Tupaanaun ptouutta uaaan jälaneen ptouu mtattn IR-analyaattorlla Bno. Mttauohdat jotettn työntejän oleelualueelle, aaaden oleelualueelle er oreulle ja tlan tulo- ja potolmaan eä ulolmaan. Sälman mttauohdat jotettn rrettän alohn 1., 1.5 ja. m:n etäyydelle lattata. Penen rantolan tapauea Kua 1 näytteenottoon äytettn 15 -anaata enttlonetoa. Suuren rantolan tapauea enttloneto ol 16 anaanen. MITTAUSLAITTEISTO "TUPAKOIVAT HENKILÖT" Panelma l/mn Ojau/mttau Sf6 l/mn Pumppu Ulolma Tulolma Potolma Bno 1 3x3 1 anaaa Kua 1. Näytteenotto ja jälaneen yöttö. Sälmapteet 9 pl x 3 Jälaneen mttaualoja ol peneä oerantolaa 3 pl ja aloja rrettn 3 ertaa Kua 13. Nän älman mttauohta ol aaan 7 pl 3 aloa, 3 ohtaa ja 3 oreutta. Suuren rantolan tapauea mttaualoja ol 4, mutta nden aentoa muutettn an erran, jollon älman mttauohta ol 4 pl. Jälaneen yöttö tapahtu peneä oerantoloa ana amaa järjetyeä. Suurea rantolaa yöttö tapahtu atunnaea järjetyeä.
39 Venttlt Kerro 1 Syöttö Kerro Syöttö Kerro 3 Syöttö Kerro 4 Syöttö 1 ulo tulo 3 poto 4 I 4 V 4 I 4 V 5 5 5 5 6 6 6 6 7 II 7 VI 7 II 7 VI 8 8 8 8 9 9 9 9 1 III 1 VII 1 III 1 VII 11 11 11 11 1 1 1 1 13 IV 13 VIII 13 IV 13 VIII 14 14 14 14 15 15 15 15 1 3 Mttaujärjety x IV 4 3 1 I x x III x x x VII x Tupaontjärjety 1 x x x x V x VIII II x x x x VI x x tarottaa mttaualoa x tarottaa "tupaontohtaa" Kua 13. Mttauohdat ja mttaujärjety. Pen rantola, ahe 1. 6 Tuloet 6.1 Pen rantola 6.1.1 Pelä ylelmanahto Peneä rantolaa tutttn enn, mtä mahdolluua on auttaa baarmetarn työpteen ja aaaden ylelman laatuun pelällä ylelmanahdolla. Tuttut ahtoehdot olat: Tlanne 1: Seottaa lmanjao 1 dm 3 //m. Baarpöydän yläpuolnen tla aon. Tlanne : Kuten 1, mutta puolet tulolmata tuotn yrjäyttäät baarmetarn taaa.
139 Tlanne 3: Kuten, mutta länä hylly baarpöydän yläpuolella petto n. 5 % apaata auota. Tlanne 4: Syrjäyty 15 dm 3 //m ja hyllyratau. Mttautulota laettn jälaneen ptouuden alenemnen er ohda errattuna teoreetteen ptouuteen täydellellä eottumella ja lmanahtuuudella 1 dm 3 //m. Er tlantea aautettu tupaanaun ptouuden alenemnen er mttauohda on etetty uaa 14 ja tauluoa 1. Mttauohdta aaaat, oo tla tarottaa oreudelta 1, 1,5 ja, m mtattujen ptouuen earota laettua tulota. Aaaat, heng. yöhye tarottaa 1,5 m:n oreudelta mtattujen tuloten earota laettua tulota. Vataaat baarmetartla tarottaa tlan ata mttauptetä ja baarmetar, heng. yöhye 1.5 m:n oreudelta laettua tulota. Tauluo 1. Jälaneen ptouuden uhteellnen alenemnen % er mttauohda errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 dm 3 //m. Tlanne no Aaaat, ootla Aaaat, heng. yöhye Baarmetartla Baarmetar, heng. yöhye 1 4-3 -1-4 -1 3-6 3 7 5 3 17 4 56 5 7 69 Ptouuden alenemnen, % 8 7 6 5 4 3 1-1 1 3 4 5 Tlanne Aaaat, oo tla Aaaat, heng. yöh Baarmetartla Baarmetar, heng. yöh. Kua 14. Penen rantolan mttautuloet. Pelä ylelmanahto. Kuan 14 tulota odaan päätellä, että jo oa lmata tuodaan yrjäyttäät baarmetarn taaa, e tlanne oleellet parane tlanne. Läämällä hylly baarpöydän yläpuolelle, tlanne heman paranee. Kun lmartaa lätään ja äytetään pelätään yrjäytytä, aaaden ja baarmetarn alttumnen alenee merttäät. Todennäötä utenn on, ette baarmetarn ja tupaomattomen aaaden alttumta aada rttään alhae pelällä ylelmanahdolla tupaonttlaa.
39 Baarmetarn taae jotettaata yrjäyttäätä lmanjaotaata on emer uaa 15 Guffey, 1998. Tehtyjen oeden muaan o. rataun tehouu on alhanen. Ilmeet yynä on e, että älmaa leämp ja raaamp tulolma aluu baarmetartlan ja aaatlan älen uluauon autta aaaden puolelle, eä nän juuraan auta baarmetarn alttumeen. Jo o. tulolma ol yllämpötä, eä baarmetarn puolella ole potoa, e o nouta ylö ja täyttää baarmetartlan yläoan ja nän uojata työntejää. Toaalta tämä johta yllämpöongelmn, joten o. ratau e auta toteutuelpoelta. Kua 15. Pub-tyyppen rantolan lmanahto Guffey, 1998. 6.1. Ylelmanahto ohdelmanahto Seuraaaa aheea tutttn, mten tupaanaun uleutumeen odaan auttaa baarmetarn yläpuolella pennopeulmanjaolatteella ja ettämällä potoa baaraaaden yläpuolelle Kua. Nää oea a tupaont etettn baarpöydän ereen. Lä baartn yläpuolella ol edellä uattu hyllyratau. Tuttut tlanteet olat: Tlanne 1: Syrjäyty aaaat 19 dm 3 / 5 dm 3 //m yläpuhallu baarmetarlle 19 dm 3 /, allämpötla C. Tlanne : Kuten 1, mutta baarmetarn tulon allämpötla 5 C. Tlanne 3: Kuten 1, mutta baarmetarn tulon allämpötla 3 C. Tlanne 4: Kuten 1, mutta lmanahtoa 5 % lää baarmetar ja aaaat.
339 Tlanne 5: Kuten 1, mutta aaaden tulolma jaettn eottaat. Tlanne 6: Kuten 5, mutta lmartoja lättn 5 %. Tlanne 7: Kuten 5, mutta länä baarmetarn tuloon appa el 15 m orea reunu. Tlanne 8: Kuten 5, mutta poto baarpöydän aaaden yläpuolelta. Tlanne 9: Kuten 8, mutta länä atota roua ley n 7 m baaraaaden poton ja muun aaatlan älä tehotamaa tupaanaun eppautumta. Tlanne 1: Kuten 9, mutta aaatulo yrjäytyellä. Tlanne 11: Kuten 1, mutta länä appa, el 15 m orea reunu baarmetarn tuloon. Tlanne 1 Kuten 1, mutta lmartoja lättn 5 %. Tlanne 13 Kuten 1, mutta poton eräyley po. Mttautulota laettn jälaneen ptouuden alenemnen er ohda errattuna teoreetteen ptouuteen täydellellä eottumella ja lmanahtuuudella 1 dm 3 //m. Er tlantea aautettu tupaanaun ptouuden alenemnen er mttauohda on etetty uaa 16 ja tauluoa. Mttauohdta aaaat, oo tla tarottaa oreudelta 1, 1,5 ja, m mtattujen ptouuen earota laettua tulota. Aaaat, heng. yöhye tarottaa 1,5 m:n oreudelta mtattujen tuloten earota laettua tulota. Vataaat baarmetartla tarottaa oo o. tlaa ja baarmetar, heng. yöhye 1.5 m:n oreudelta laettua tulota. Tauluo. Jälaneen ptouuden uhteellnen alenemnen % er mttauohda errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 dm 3 //m. Tlanne no Aaaat, ootla Aaaat, heng. yöhye Baarmetartla Baarmetar, heng. yöhye 1-5 -15 9 93-15 -75 53 35 3 4-83 87 4 36 3 88 9 5-49 -39 76 8 6 4 79 73 7 49 3 87 87 8 45 38 87 87 9 5 53 88 88 1 49 47 93 96 11 1-6 95 96 1 55 74 99 99 13 46 6 97 97
439 Ptouuden alenemnen, % 1. 8. 6. 4... -. -4. -6. -8. 1 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 13 14 Tlanne Aaaat, oo tla Aaaat, heng. yöh. Baarmetartla Baarmetar, heng. yöh. Kua 16. Jälaneen ptouuden alenemnen er ohda errattuna täydellen eottumen tlanteeeen. Kuaa 17 on etetty haannollemmn pääohdat penen rantolan mttautulota baarmetarn ja aaaden hengtyyöhyeen uhteellen jälaneptouuden oalta. Kuan 17 tlanteet olat: Tlanne a: Seottaa lmanjao 38 dm 3 / 1 dm 3 //m. Baarpöydän yläpuolnen tla aon. Tlanne b: Syrjäyty, aaaat 9 dm 3 / ja yrjäyty baarmetarlle 9 dm 3 /. Baarpöydän yläpuolella hylly. Tlanne : Seottaa lmanjao aaalle 19 dm 3 / ja yläpuolnen tulolmapuhallu baarmetarlle 19 dm 3 /. Tlanne d: Kuten, mutta aaatlan tulolmanjao yrjäyttäät. Tlanne e: Kuten, mutta poto etetty baarpöydän aaaden yläpuolelle. Tlanne f: Syrjäyttää lmanjao aaalle 9 dm 3 /, ja baarmetartlan yläpuolnen tulolma 9 dm 3 /. Poto etetty baarpöydän aaaden yläpuolelle.
539 Ylepoto.38 m³/ Ylepoto.58 m³/ Baarmetar 1 8 6 4 Aaaat 13 18 16 14 1 1 8 6 4 Baarmetar 1 8 6 4 Aaaat 5 18 16 14 1 1 8 6 4 a Lamnaarpuhallu.19 m³/ dt - C Baarmetar 1 8 6 4 Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 Senäpuhallu.38 m³/, dt -5 C 14 Ylepoto.38 m³/ b Lamnaarpuhallu.19 m³/ dt - C Baarmetar 1 8 6 4 Syrjäyttää tulolma a'.9 m³/, dt -5 C Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 115 Ylepoto.38 m³/ Lamnaarpuhallu.19 m³/ dt - C Paallpoto.38 m³/ Tulolmaäleö.19 m³/, dt -5 C d Lamnaarpuhallu.9 m³/ dt - C Syjäyttää tulolma.19 m³/, dt -5 C Paallpoto.58 m³/ Baarmetar 1 8 6 4 Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 47 Baarmetar 1 8 6 4 Aaaat 18 16 14 1 1 8 6 4 6 e Tulolmaäleö.19 m³/, dt -5 C f Syrjäyttää tulolma.9 m³/, dt -5 C Kua 17. Baarmetartlan ja aaatlan uhteellnen jälaneptouu errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 dm 3 /. Tuloten peruteella baarmetarn yläpuolnen pennopeulmanjao allämpötlalla C alentaa merttäät työntejän alttumta tlanne 1, ua 16 ja tlanne d, ua 17. Allämpötlan läämnen heentää tehouutta tlanne, ua 16. Kun lmanahtoa lätään, ptouu luonnollet alenee, päätön pyyeä ennallaan tlanne 4, ua 16. Kun lmanja-
639 o muutetaan eottaa, olouhteet heeneät tlanne 5, ua 16 ja tlanne, ua 17. Baarmetarn yläpuoleen tulolmalatteeeen lätty reunu appa paran baarmetarn olouhteta, un aaatlan tulo toteutettn eottaat tlanne 7, ua 16, mutta yrjäyttäää tapauea tlanne 11, ua 16 tä e ollut merttäää etua. Poton ettämnen baaraaaden yläpuolelle paran olouhteta tlanne 8, ua 16 etenn, un potoa tehotettn attoon aennetulla pytyuoralla leyllä tlanne 9, ua 16, ja tulolma jaettn yrjäyttäät. Ilmarran aattamnen alen edelleen ptouutta tlanne 1, ua 16 ja tlanne f, ua 17. Baarmetarn työpteen tupaanauptouu aadaan tuloten peruteella todennäöet alhae, un hänen työpteeeen tuodaan lmaa em. taalla. Kettämällä potoa baaraaaden yläpuolelle eä jaamalla aaaden tulolma yrjäyttäät tlanne edelleen paranee. Koa baarmetarn tulolman allämpötla e aa mm. etohattojen taa olla yl 3 C, on o. tulolmahaara yytä arutaa em. ähöellä jällämmtyellä, jona tehoa o baarmetar äätää. Etenn penä rantoloa tätä on eurauena tulolman jäähdytyautuen heenemnen, joten mtotulmartaa tul mm. tätän yytä notaa. Tuloten muaan baarmetarn alttumnen aadaan alhae, aa baarpöydän ereä tupaodaan. Jo baarpöydän ereä e tupaoda, on baarmetarn alttumnen todennäöet etettyjä tuloa ähäempää. Aaaden alttumta e utenaan aada mllään em. rataulla nn alhae, että tlanne ol tupaomattomen aaaden annalta tyydyttää, jo tupaont aaaden puolella on allttua. 6. Suur rantola Suurea oerantolaa Kua 9 tutttn, mten er lmanahtorataut ja oatojen älen uluauon raenne auttaa tupaomattomen oaton jälaneptouuteen. Edelltä oeta poeten tupaont järjetettn tapahtua atunnaet 8 tupaoaa henlöä. Tuttut tlanteet olat: Tlanne 1: Tupaomattomen oaton tulo ja poto 39 dm 3 /, tupaoen 35 dm 3 /. Valatuteho tupaomattomat 4 W, tupaoat 36 W. Koneden ja latteden lämpöteho tupaomattomen oatolla W. Henlöuormtu tupaomattomen oatolla 3 W ja tupaoen oatolla 1 W. Lämpöhäö tupaoen oatolla 45 W ja tupaomattomen oatolla 51 W. oatojen älnen uluauo.56x.97 m 1 % oo rantolan pnta-alata. Seottaa lmanjao. Tlanne : Sama muuton un edellä, mutta henlöuorma tupaoen oatolla 34 W ja tupaomattomen oatolla 1 W henlöuormata n. 75 % tupaoen puolella. Tlanne 3: Kuten tlanteea, mutta tupaontoaton poto lätty aroon 565 dm 3 / ja tupaomattomen ataaat ähennetty aroon 175 dm 3 /. Tlanne 4: Kuten tlanteea 3, mutta tupaomattomen oaton tulolmarta lätty aroon 565 dm 3 / ja tupaomattomen ataaat aroon 175 dm 3 /.
739 Tlanne 5: Kuten tlanne 4, mutta oatojen ältä auon leeyttä penennetty. Aluperänen leey.56 m, uu 1.67 m. uluauon oo 6.5 %. Tlanne 6: Kuten tlanne 5, mutta uluauon leey penennetty aroon 1.1 m 4.4 %. Tlanne 7: Tlojen älen uluauon oreu penennetty arota.97 m aroon 1.96 m. Leey.56 m, uluauon oo 6.6 %. Tlanne 8. Kuten 7, mutta yrjäyttäällä lmanjaolla uluauon oo non 6,6 % oo rantolan pnta-alata. Tlanne 9: Kuten tlanne 5, mutta yrjäyttäällä lmanjaolla uluauon oo n. 6,5 % rantolan pnta-alata. Tlanne 1: Kuten tlanne 6, mutta yrjäyttäällä lmanjaolla uluauon oo n. 4,4 % rantolan pnta-alata. Tlanne 11: Tlanne Jeen, jollon uluauon attoon aennettn Jeen Oy:n prototyypp potolmalate. Kuluauon leey.56 m, oreu potolmalatteen ohdalta.45 m, potolmalatteen ptuu.11 m. Kuluauota aonna n. 6.3 m 8.3 % oo rantolan pnta-alata. Tlantea 1 1 tulo- ja potolmanahto toteutettn taanomalla lmanjaolattella. Tlanteea 11 äytettn lä uluauon attoon uunnteltua potolmanahtolatetta Kua 18, jona aulla taotteena ol ohdtaa poto aullelta auttomalle puolelle rtaaaan lmaan. 1 6 47 Kua 18. Kuluauon attoon jotettu potolmalate. Er tlanteden tulota laettu auttoman oaton jälaneptouuden uhteellnen alenemnen on etetty ua 19 ja eä ja tauluoa 3. Vertaluptouutena on äytetty täydellen eottumen tlannetta amaa rantolaa. Sauttoman oaton potota laetun ptouuden alenemen odaan olettaa edutaan oo auttoman tlan jälaneptouutta. Ka äpteet tarottaa ata älman mttauptetä laettua earoa. Hengtyyöhyeen arot tarottaat 1,5 m:n oreudelta mtattujen ptouuen earota laettua ptouuden alenemta. Koa Jeen Oy:n prototyypp pot lmaa eä aullelta, että auttomalta puolelta jant uluauoa, e o. tapauea oda ettää potota laettua ertaluelpota tulota.
839 Em. jo enn tupaont on allttu oo rantolaa ja päätetään pelätään rtää tupaoat omalle oatolle, alenee auttoman puolen hengtyyöhyeen jälaneptouu el tupaomattomen henlöden alttumnen tää tapauea non 46 %. Tauluo 3. Jälaneen ptouuden uhteellnen alenemnen % auttoman oaton er mttauohda errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 dm 3 //m. Tlanne no Poto Ka äpteet 1 65 48 46 33 44 49 3 44 55 57 4 74 66 68 5 8 78 8 6 87 84 83 7 87 8 84 8 59 68 91 9 54 88 9 1 47 88 89 11 9 98 Hengtyyöhye Tupaomattomen oaton ptouuden alenemnen, % 1 9 8 7 6 5 4 3 1 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Poto Ka äpteet Heng. yöhye Tlanne, No Kua 19. Tupaomattomen oaton jälaneptouuden alenemnen errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 m 3 /.
1 3 4 5 6 7 8 9 1 939 Tlanne Ilman jaotapa Ilmarta m3/ Kulu- C/C auton oato aullnen oato auo, m % 4 6 tulo poto tulo poto l x h Seotu.39.39.35.35.6 x 3 51 3 Seotu.39.17.35.57.6 x 3 43 4 Seotu.57.17.17.57.6 x 3 3 5 Seotu.57.17.17.57 1.7 x 3 18 6 Seotu.57.17.17.57 1.1 x 3 17 7 Seotu.57.17.17.57.6 x 16 8 Syrjäyty.57.17.17.57.6 x 9 9 Syrjäyty.57.17.17.57 1.7 x 3 8 1 Syrjäyty.57.17.17.57 1.1 x 3 11 11 Syrjäyty *.57.8.17.46.6 x.4 * Jeen Oy:n potolate uluauon atoa, lmarta. m3/ Kua. Sauttoman oaton uhteellnen jälaneptouu errattuna täydellen eottumen tlanteeeen lmarralla 1 dm 3 /. Tulota odaan päätellä, ette pelä oatont alenna tupaomattomen aaaden alttumta rttäät tlanne 1. Jo aaaat ettyät tupaoen oatolle, e pelän poton läämnen o. oatolle rtä. Läämällä tulolmaa tupaomattomen puolelle ja ataaat ähentämällä tä tupaoen puolelta, tlanne paranee, aa tulolma jaetaan eottaat. Kun oatojen ältä uluauoa penennetään uuunnaa, tlanne paranee edelleen tlanne 5 ja 6. Katota tapahtua uluauon rajottamnen on uhteea tehoaamp un uuunnata tlanne 7. Srtymällä yrjäyttäään lmanjaoon olouhteet edelleen paraneat tlanteet 8 1. Läämällä poto Jeen atonrajaan uluauoon, aadaan jo arn tehoa järjetelmä. Tuloa on otettaa huomoon, että myö tupaontohten jottumnen tupaontoatolla auttaa aun uleutumeen tupaomattomen oatolle. Tuloten peruteella aa em. ätyen, että uluauon aentameta e ole hyötyä yrjäyttäällä lmanjaolla tlanteet 9 ja 1. Rtrta johtuu tä, että tlanteea 9 tupaonnta etty 59 % tupaontoaton peräoaan, lähelle potoa ja tlanteea 1 an 47 %, jollon tlanteen 9 tulo on heman lan hyä ja tlanteen 1 lan huono. Myö tlanteea 11 etty tupaonnta oaton taaoaan an 45 %, joten taaella tupaonnlla o. tulo ol todennäöet elä heman paremp. Tulota odaan myö päätellä, että ptämällä oatojen älnen uluauo erraten penenä, odaan opalla lmanjaolla rajottaa merttäät tupaanaun uleutumta tupaomattomen puolelle. Pelä oatont e utenaan ole rttää tomenpde. Myö eottaan lmanjaon äyttö, anan, jo tulolmauhut ouat uluauoon o johtaa tehottomaan järjetelmään. 7 Saupppuautu uluauolla Oatojen ällle yntyy ana lämpötlaero, joa pyr taottumaan n. aupppuautuen ynnyttämän lmarran aulla. Jo oatojen älllä e ole lmanahdon aheuttamaa rtauta, uluauon eohdalle yntyy n. neutraalyöhye. Jo aullnen oato on läm-
339 pmämp un auton, ulee lma neutraalyöhyeen yläpuolella aullelta oatolta auttomalle ja neutraalyöhyeen alapuolella pänataeen uuntaan. Koa epäpuhtaamp lma on yleenä atonrajaa, on paremp, että aullnen oato on lämpmämp un auton eä pänaton. Saupppuaututa elentää ua 5. Saupppuautu T1 Tupaoat Neutraaltao Tupaomattomat T T1 > T Kua 5. Rantolan er oatojen älnen aupppuautu. Saupppuautuen ynnyttämää oatojen älen lmarran laentaan on johdettaa aaa, un oatojen älnen oneellnen lmanahtuuu = ja oletetaan auttoman oaton olean leämmän un aullen puolen. 1 ρ ρ1 g H = L H. 3 ρ 1 Kaaaa L on uluauon leey, H uluauon oreu, 1 lman they aullella oatolla, lman they auttomalla oatolla ja g maan etooman aheuttama htyyy. Ilman they odaan laea aaata mä T lman aboluuttnen lämpötla. 73 ρ = 1.93, 3 T
3139 Normaalt oatojen älen uluauon autta ulee myö oneellen lmanahdon epätaapanon uo lmaa. Taotteena on, että lmanahdon lmarran uluuunta on auttomalta puolelta aullelle. Jo ajatellaan tämän paotetun rtauen auttaan taaet oo uluauon rtaunopeuteen, nouee neutraaltao o. rtauen anota. Ko. nouulle odaan johtaa aaa ρ1 H =, 4 L H ρ ρ g mä T on lmanahtojärjetelmän auttomalta puolelta aullelle puolelle rtämä lmarta. Ilmanahtojärjetelmän ja aupppulmön yhteautueta aullelta auttomalle oatolle rtyälle lmarralle odaan johtaa aaa 1 = 1 3 L H ρ ρ g H ρ 1 1 3 H ρ ρ g H ρ 1 1 H H. 5 Jotta oatojen älet lmarrat odaan laea, tulee tetää oatojen lämpötlat, jota taa rppuat lämpöhäötä, lmanahtolatoen autta rtaata lmarrota ja oatojen äletä uotolmanahdota aaa 5. Ynertauuden uo taratellaan rantolaa, jona auton ja aullnen puol oat amanooet, molemmlla oatolla lma eottuu täydellet, ulolman lämpötla = äänpuhallulämpötla ja ummann oaton lämpöhäöt ondutan ulo oat yhtä uuret. Lä auttoman puolen tulolmarta = aullen potolmarta ja aullen tulolmarta = auttoman potolmarta. Tällön auttoman puolen lämpötlalle t odaan johtaa aaa t Q t G t1 =, 6 G mä Q on auttoman puolen lämpöuorma, t tulolman ja ulolman lämpötla, auttoman puolen tulolmarta, lman omnalämpö G auttoman ja aullen puolen uloenen ondutan, t 1 aullen puolen lämpötla ja aullelta auttomalle puolelle rtaaa lmarta. Vataaat aullen puolen lämpötlalle t 1 odaan johtaa aaa
339 1 1 e e e e e G Q G G G G t G Q t =. 7 Kaaaa 7 Q 1 on aullen puolen lämpöuorma ja e auttoman puolen potolmarta. Lopputuloen annalta on nnotanta tetää, mten auttoman puolen lman epäpuhtauptouu muuttuu, un rantola oatodaan. Tää tapauea auttoman puolen epäpuhtauptouuden uhteellnen ptouuden alenemnen C aluperäeen errattuna odaan laea aaata e e C 1 =. 8 Emer, un aullen puolen lämpöuorma on 37 W, uloenen ondutan 9 W/ºC, oatojen älen uluauon oreu.97 m ja leey 1.1 m, auttoman puolen tulolmarta = aullen poto 555 dm 3 /, potolmarta = aullen tulo 185 dm 3 / eä tulolman lämpötla 15ºC = ulolman lämpötla, aadaan edelltä aaota teromalla aullen puolen lämpötla 1.6 ºC, auttoman puolen lämpötla 19.1 ºC, aullelta auttomalle puolen rtaaa lmarra 373 dm 3 / ja auttoman puolen epäpuhtauptouuden uhteelle aleneme 53 %. Verrattuna mtattuun aroon ua 1 83 %, on laelman antama tulo huomattaat alhaemp. Todennäöet tulolman ettämnen auttomalle puolelle johtaa hen, että aullen puolen tulolmauhun eotuautu jää ähäe. Suurn oan aullen puolen tulolmata rtaan uluauon alaoan autta, jollon o. auo äytännöä tom uurena yrjäyttäänä tulolmalatteena aullen puolen uuntaan. Tämä taa johtaa hen, että aullen puolen epäpuhtaudet ja yllämpö potuat tehoaammn, un mtä odaan olettaa täydellen eottumen malln aulla. Koa oatojen älen uluauon lmartauet rataeat, una uure auttoman puolen tupaanauptouu muodotuu, eräänä ahtoehtona ol rtää aullen puolen lmaa puhdtettuna auttomalle puolelle. Tämä ratau lä paotettua rtauta uluauon läp aullelle puolelle ja taa oatojen lämpötlaeroa heentäen nän aupppuaututa. Koa aullen puolen lämpötla on oreamp un auttoman, nota ratau yhdeä puhdtulatteen lämpötehon ana auttoman puolen lämpötlaa, mä edelleen heentä aupppuaututa. Jo edellä etettyyn täydellellä eotuella arutettuun rantolaan lätään aullelta auttomalle puolen rtää lmanpuhdtujärjetelmä, aadaan oatojen lämpötlolle ja uluauon läp auttomalle puolen rtaaalle lmarralle aaat 1 G t G t Q t =, 9 ja
3339, 1 1 e e e e e G Q G G G G t G Q t = 1 joa Q on auttoman puolen lämpöuorman ja lmanpuhdtmen tehon umma ja aullelta puolelta auttomalle puolelle lmanpuhdtmen autta rtyä lmarta. Ilmanpuhdtmen autu auttoman puolen lman tupaanaun uhteellen ptouuden alenemeen C aluperäeen errattuna odaan laea nyt aaata, 1 e e e f f f C =. 11 mä f on puhdtnlatteen läpäy. Kun edellen emern tapaueen lätään aullelta auttomalle puolelle lmaa rtää lmanpuhdtn, jona lmarta on 37 dm 3 /, tupaanaun läpäy % ja lämpöteho 45 W, tulee aullen puolen älämpötla ºC ja auttoman puolen ºC. Vuotolmarta aullelta auttomalle on nyt 154 dm 3 / ja tupaanauptouuden uhteellnen alenemnen auttomalla puolella 77 %. Puhdtetun rtolman äyttö näyttä laelman peruteella ähentään tehoaat epäpuhtaan lman rtymtä aullelta auttomalle puolelle. Edellytyenä luonnollet on, että rtolman puhdtulate tom luotettaat orealla erotuateella rttään auan ennen huoltoa. Tonen edellyty on, että ranomaet hyäyät o. rataun. Koa rantolan aullen puolen potolma uuluu lmanahtomääräyten Annon, 1987 muaan jäteluoaan 5, e o. lmaa aa äyttää ede puhdtettuna rtolmana. Tätä yytä o. rataua e otane äyttää, aa tä oln hyötyä. 8 Tupaanaulle alttumtaan autu Työntejöden alttumnen lman epäpuhtaulle odaan jaaa peraatteea ahteen oaan el ylelman autta tuleaan alttumeen eä uoraan päätölähteetä tapahtuaan alttumeen. Työtehtäätä ja päätön luonteeta rppuu, mä ouu alttumen annalta on merttän. Tyypllnen emer työtehtäätä on lmautyön tejän alttumnen lmauen ja lman almtuen yhteydeä Kua 1. Kyeeä työä työntejän alttumeen auttaa huomattaat ne työjaot, jollon hän on päätölähteen ereä. Vataaat tarjoljoden oalta on todennäötä, että hedän alttumeena tupaanaulle auttaat merttäät ne työaheet, jollon he oat tupaoan aaaan ereä. Jo työntejän, uten myö tarjoljoden, alttumnen ootuu pääon hetelltä ptouuhuputa, on
3439 hänen alttumena oleellnen ähentämnen ylelmanahdolla uen aeaa ta tonaan äytännöä mahdotontan. 9 8 7 Pnnan taau Luottmen läy Suhteellnen alttumnen earo = 1 6 5 4 3 Lman läy Lman läy Sälön aau Lman läy Telalla Käynnty Telalla Lman läy Lman läy Ylätaolla Käynnty Kettöä Kemaalaratoa Kettöä 1 8:5 8:3 8:35 8:4 8:45 8:5 8:55 9: 9:5 9:1 9:15 9: 9:5 9:3 9:35 9:4 9:45 9:5 9:55 1: 1:5 Aa Kua 1. Lmautyöntejän hengtyyöhyeen hletyptouuden ahtelu er työtehtää Henonen 1999. Erlaa työtehtää lman epäpuhtaulle alttumta uaaa hengtyyöhyeen epäpuhtauptouu odaan jaaa ylelmata ja uoraan päätölähteetä tuleaan ouuteen. Kareammlla pölyllä em. lepomot uoraan päätölähteetä tulea ouu on merttää, oa pölyn pymäaa lmaa laeutumeta johtuen on lyhyt, eä ylelman epäpuhtauptouu o nän nouta uure. Luotnaneden ja tupaanaun oalta odaan olettaa, että epäpuhtauden laeutumella e ole mertytä. Nän myö ylelman epäpuhtaudet auttaat enemmän alttumeen un em. lepomotyöä. Kutenn on yytä olettaa, että päätölähteetä uoraan tulea alttumnen on merttäää pöytn tarjoluahea, baarpöydän ereä baarmetar eä pelpaalla pelpaan hotaja. Tupaomattomen aaaden oalta uora alttumnen muodotuu merttää jo erenen aaa tupao. Rantolatyöntejöden ja aaaden alttumen oalta e ole äytettää tetoja uoraan päätölähteetä tuleata ouudeta. Rantoloden ylelmaa on tupaanaun ptouutta uaaan notnn ptouu em. yöerhoa ja tanrantoloa ahdellut älllä 5 JP 3 Hyärnen et. al 1998. Työntejöden henlöohtaa näytteä ahteluäl RQROOXW± JP 3 Bergman et al. 1996. Kaa tuloa on todennäöet muana mttauohtaan ylelmata ja uoraan päätölähteetä tulleen epäpuhtauden ouu, mutta o. ouudeta e ole elyyttä. Päätölähteetä uoraan tulean epäpuhtaumäärän ouuden autu tupaomattomen aaaden oalta on mertyetön, un rantolat on jaettu aulln ja auttomn on. Työntejöden oalta mertytä ähentää tupaontelto baarpöydän ereä eä peltlaa. Myö ohdaa 6.1. etetty baarmetartlan lmatontratau alentaa uoraan
3539 päätölähteetä tapahtuaa alttumta. Elle työolouhtea tapahdu muutoa, jää tarjoljoden uoraan päätölähteetä tapahtua alttumnen entelleen, jo pöytntarjolua on tupaolle aaalle yhtä paljon un aaemmn. Oatodua rantolaa tupaomattomen aaaden alttumnen tapahtuu ylelman autta. Jälanemttauten muaan auttoman puolen hengtyyöhyeen jälaneptouu alen parhaaa tapauea 98 % oatomattomaan rantolaan errattuna. Baarmetarn työpteen hengtyyöhyeen jälaneptouu alenemnen ol uurmmllaan 96 99 %. Peraatteea odaan olettaa, että jo baarmetartla on hyn lmatotu, työntejöden alttumnen oatodua rantolaa tapahtuu pääon aullella puolella tehdyn työn aana. Jo tupaanaun uoran päätön merty on ähänen, odaan aroda, että alttumnen rppuu tällön uoraan oleeluajata aullella puolella. El emer, jo tarjoljan aullen puolen pöytntarjoluaheet attaat hänen työajataan %, odaan hänen alttumtaan alentaa orentaan 8 %. Todennäöet e o. tulota aauteta, oa päätölähteetä uoraan tulealla epäpuhtaudella on mahdollet huomattaa merty. 9 Notn lmatonnn tehouuden meraneena Tupaanaun jata tutmuea äytettn meraneena lmatonttutmua yleet äytettäää rheafluorda SF 6. Jälaneen äyttöelpouuden armtame tutttn, mten oean tupaanaun ältämät huaet ja notn uleutuu oetlaa er ohtn errattuna amanaaet yötettyyn jälaneeeen. Tupaanaun tuotto toteutettn jottamalla tetään palaa aueta aueptmn. Saueptmet ol yhdtetty muletulla mupumppuun, joa m jaottan heman lmaa palaen aueden autta. Nän armtettn aueden taanen palamnen. Käytännöllet atoen a au utenn tul n. urtana. Samanaaet tupaontohtaan yötetyn jälaneen eä aueta yntyneen notnn ja aun maaptouu mtattn oerantolan er ohdta. Notnn ptouu määrtettn eräämällä lmanäytteet TENAX-TA-putn ja aun nteän ouuden maaptouu eräämällä lmanäytteet Nulepore-uodattmlle. Tupaanaun tuoton eä notnn näytteenoton ja analyyn te Uudenmaan aluetyötereylato. Jälaneen yötön ja mttauen eä pölyptouuden määrtyen te VTT Automaato. Kaaan tehtn olme oetta, joden tuloet on etetty ua 4.
3639 Pö ly No tn Lnear Pö ly.5 Pölyptouu, mg/m3.4.3..1 1 3 4 5 6 15 1 5 Notnptouu, ug/m3 J ä l an e p to u u, p p m Kua. Tupaanaun ynnyttämän pölyn ja notnn ptouu jälaneptouuden funtona. Suur auptouu peneä rantolaa. Pöly Notn Lnear Pöly Pölyptouu, mg/m3.7.6.5.4.3..1 1.4 1. 1.8.6.4. Notnptouu, ug/m3 5 1 15 5 Jäl ane pto uu, ppm Kua 3. Tupaanaun ynnyttämän pölyn ja notnn ptouu jälaneptouuden funtona. Pen auptouu peneä rantolaa.
3739 Pöly Notn Lnear Pöly Pölyptouu, ug/m3 1 1 8 6 4 y = 6.9378x - 1.349 R =.9835, pöly 3 5 15 1 5 Notn, ug/m3. 5. 1. 15.. Jälaneptouu, ppm Kua 4. Tupaanaun ynnyttämän pölyn ja notnn ptouu jälaneptouuden funtona. Kohtuullnen auptouu uurea rantolaa. Enmmäen oeaheen puutteena ol, että pölynäytteenottouodattmet yluormttuat, jollon uurempen pölyptouuen mttautuloet oat epäluotettaa. Myöään tulolman pölyptouutta e mtattu, aan tautaorjauea oletettn tulolman pölyptouude,3 mg/m 3. Kuen 3 ja 4 tlantea pölyn näytteenotoa eät näytteenottouodattmet uormttuneet la, lä oerantolan tulolman pölyptouumäärtyen anota tautaorjau odaan olettaa luotettaa. Notnn oalta e tautaorjauta tehty, oa enmmäeä oeaheea tulolman notnptouu ol alle määrtyrajan. Mttautuloten peruteella tupaanaun nteä ouu ja jälane uleutuu yntypaataan rantolan er ohtn hyn yhtäptäät, joten jälanemenetelmää odaan äyttää tupaanaun nteän ouuden leden uaameen. Notnn uhteen tuloet oat etenn penä ptouua epäarmempa. Tuloeen o auttaa määrtyepäarmuu. Lä on huomattaa, että notn adorbotuu älmata rantolan äpnnolle ja toaalta emttotuu taan älmaan. Ptouuden nouuaheea adorbotumnen on uuremp un emttotumnen, jollon notnmttauen peruteella aadaan heman todelluutta paremp tulo määrtettäeä lmanahdon epäpuhtauen poton tehouu. Vataaat em. laan rantolallan jäleen o euraaana aamuna rantolan äpnnota emttotua notna nä määrn, että lmanahdon tehouudeta aadaan todelluutta alhaemp tulo. 1 Tuloten taratelu Koetuloten peruteella on lmetä, ette pelällä ylelmanahdolla oda alentaa rttäät rantolatyöntejöden ta tupaomattomen aaaden alttumta jo tupaont on allttu oo rantolaa. Jo työntejä oleelee pääaaa rajatulla alueella baarmetar,