Ivalon tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi Anna Kurkela Yleisötilaisuus 22.1.2014 Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 22.1.2014 Ivalon tulvasuojelutoimenpiteiden arviointi Menetelmänä monitavoitearviointi (Multi-Criteria Assessment MCA) Ongelma/suunnittelutilanne = parhaan tulvasuojeluvaihtoehdon valinta Monimutkainen ja monitavoitteinen Etsitään ratkaisua, joka ottaa huomioon useiden osapuolten erilaiset tarpeet ja tavoitteet Yhteismitattomuus ja ei-mitattavat tekijät Kaikkia vaikutuksia ei voida mitata tai muuntaa rahallisiksi hyödyiksi Epävarmuus Vaikutuksiin ja kehitysennusteisiin sisältyy epävarmuuksia Perusteltavuus Tuotetaan tietoa millä päätös voidaan perustella Monitavoitearviointi on menetelmä, jolla voidaan järjestelmällisesti arvioida tulvariskien hallintatoimenpiteiden vaikutuksia, jotka kohdistuvat moniin eri tekijöihin, ovat eri mitallisia ja vaikuttava eri suuntiin. 2 1
Monitavoitearvioinnin vaiheet ja aikataulutus Huhtikuu 2013 Kesä 2013 Elokuu 2013 Syksy 2013 Tammikuu 2014 3 Arviointiryhmä toi työhön paikallista asiantuntemusta ja näkemystä Arviointiryhmän kokoonpano Inarin kunta Lapin pelastuslaitos Lapin ELY-keskus Y ja L Lapin liitto Metsähallitus Alueen paliskunnat Lapin luonnonsuojelupiiri Saamelaiskäräjät Inarin Lapin Vesi Inergia Oy Inarin kalastusalue Arviointiryhmä on kokoontunut: Huhtikuu 2013 Elokuu 2013 Tammikuu 2014 Vesipiiri 1981 4 2
Toimenpiteiden vaikutuksia arviointiin seuraavilla kriteereillä Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTO- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET Terveys ja turvallisuus Vedenlaatu ja vesiluonto Aluetalous Tekninen Infrastruktuuri Luonnon monimuotoisuus Sosiaaliset Rahoitus Talous ja omaisuus Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Hyväksyttävyys ja riskit 5 Valittiin arviointiin 6 tulvasuojelun vaihtoehtoa 1. VE1: Nykyisten käytäntöjen tehostaminen 2. VE2: Omatoiminen varautuminen 3. VE3: Suojaaminen tulvapenkereillä 4. VE4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen 5. VE5: Veden pidättäminen valuma-alueella 6. VE6: Ivalojoen ruoppaaminen Leena Strand 2005 6 3
VE 1 Nykyisten käytäntöjen tehostaminen Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen tehostaminen Kaavamääräykset ja -ohjeet, suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista päivitetään uuden tiedon perusteella, rakentamismääräyksiin ajantasaiset tiedot Pelastus- ja evakuointisuunnitelmien laatiminen Kaikille riskikohteille ajantasaiset pelastus- ja evakuointisuunnitelmat, kiinteistön omistajan vastuu, riskikohteiden kartoitus rekisteriksi Tulvatorjunnan harjoitukset erilaisia harjoituksia viranomaisille ja asukkaille, esim. omakotitalon suojauksen mallisuoritus, uusien materiaalien testaus Tulvaennusteiden ja tulvaviestinnän kehittäminen Tulvaviestintäsuunnitelmat alueille, tulvakeskuksen toiminta Jääpatojen muodostumisen ehkäisy Toiminnan tehostaminen ja kehittäminen Kuva: Vesipiiri 1981 7 VE 1 Nykyisten käytäntöjen tehostaminen Toimenpiteillä ei ole konkreettista tulvasuojeluhyötyä vrt. rakenteellisiin tulvasuojelutoimenpiteisiin Ei ole vaikutusta virtaamien ja vedenkorkeuksia alenemiseen (pl. jäänsahaus) tai tulvan leviämiseen Toimenpiteistä hyötyä tulvatilanteessa toimimiseen, esim. Irtaimiston suojaaminen, erityiskohteiden suojaaminen, pelastusviranomaisten työn nopeutuminen Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Ei merkittäviä luontovaikutuksia Muut hyödyt ja vaikutukset: Asukkaiden ja viranomaisten tulvatietoisuuden ja toimintavalmiuden parantuminen Maisema- ja virkistyskäyttöarvojen säilyminen Toteutettavuus erittäin hyvä Kustannukset noin 20 000-60 000 /vuosi Kuva: Vesipiiri 1981 8 4
VE 2: Omatoiminen varautuminen Tarkoituksena, että asukkaat ja kiinteistön omistajat suojaisivat itse oman omaisuutensa Talojen ja asuinalueiden suojaaminen Kiinteistön omistaja suojaa oman rakennuksen pysyvillä tai tilapäisillä menetelmillä, haavoittuvan irtaimiston siirtäminen pois tulvavaarasta, asuinalueiden tulvasuojelusuunnitelmat, asuinaluekohtainen penger Kastumista kestävien materiaalien käyttö rakentamisessa Ko. materiaalien käytön edistäminen, saatavuuden lisääminen Tilapäinen tulvasuojelu Asukkaiden resurssien selvittäminen, sopivien kohteiden kartoittaminen, materiaalien tarve Tilapäiset rakenteet toimivat luotettavimmin matalilla syvyysvyöhykkeillä Kuva: Timo Alaraudanjoki 2011 9 Talo suojattu tulvaseinällä Kalajoella Alaraudanjoki 2011 10 5
VE 2: Omatoiminen varautuminen Kuva: Vesipiiri 1981 Toimenpiteet parantavat hieman nykyistä tulvasuojelun tasoa On mahdollista suojata kaikki alle 0,5 metrin syvyysvyöhykkeellä olevat asuinrakennukset ja erityiskohteet Noin 20 asuinrakennusta 1/100a tulva-alueella 0,5 m syvyysvyöhykkeellä, mikä on noin 45 % 1/100a tulva-alueen asuinrakennuksista Ei päästä 1/250a tulvasuojaustasoon Ei vaikutusta sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun tai liikenneyhteyksien toimivuuden turvaamiseen, ellei kiinteistöjen omistajat suojaa rakennuksia (esim. sähköaseman omistaja) Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Vesirajaan rakennettavista penkereistä aiheutua tilapäistä pienialaista veden samentumista tai vähäisiä muutoksia vesimuodostuman hydro-morfologiaan Muut luontovaikutukset hyvin vähäisiä 11 VE 2: Omatoiminen varautuminen Muut hyödyt ja vaikutukset Asukkaat oppivat tulvasuojausta ja oman omaisuutensa suojaamisen Maisemahaitat, jos penkereet ja muut suojaustavat eivät sovellu ympäristöön Toteutettavuus kohtalainen Toimenpiteet ovat teknisesti helppo toteuttaa, sillä menetelmistä on yleisesti tietoa ja kokemusta Tilapäiset menetelmien toimivuus suurilla tulvilla ja vedenkorkeuksilla erittäin epävarmaa Materiaalien saatavuus voi olla haastavaa Toteuttaminen vaatii asukkaiden perehdyttämisen/kouluttamisen Toteutettavuus riippuu asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien resursseista Kustannukset noin 115 000 700 000 12 6
VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Nykyisten tulvapenkereiden korottaminen ja kunnostaminen Tulvapenkkoja 13 km Nykyiset penkat 1/50a tulvia vastaan ja osa 1/100a tulvia vastaan, korotusta tarvitaan noin 3,8 km, korotukset pääosin 0,1-0,4 metriä, jotta penkereet kestäisivät 1/100a tulvan Erityiskohteiden suojaamiseen hieman enemmän korotusta. Lisäpenkereiden rakentaminen Lisäpenkereitä Tahkotörmään, Koivulaan, Teponmäkeen ja Korteniemeen Uusia tulvapenkereitä yhteensä noin 4000 metriä ja niiden korkeus pääosin alle 1 metri Teiden ja katujen korottamiset Korotettavia teitä Rovaniementie (valtatie 4), Petsamontie, Koppelontie, Lentokentäntie ja Leiritie (yht. noin 7 km) Lisäksi Sairaalantie ja Rantatie (noin 1,5 km) 13 14 7
VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Toimenpiteiden tulvasuojeluhyödyt suuret Asuinrakennuksia saadaan suojattua noin 40 kpl 1/100a tulvalla, mikä on noin 80 % 1/100a tulva-alueen asuinrakennuksista Vaikeasti evakuoitavat kohteet ja muut erityiskohteet saadaan suojaan Liikenneyhteydet saadaan säilytettyä yleisillä teillä Sähkön- ja lämmönjakelu ja vedenjakelu saadaan turvattua Osa jätevesiverkostosta voi edelleen kastua Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Vähäiset muutokset vesimuodostuman hydro-morfologiaan, jos uusia penkereitä tulee vesirajaan Penkereet voivat estää veden luontaisen kulkeutumisen tulvista hyötyville alueille Penkereet estävät tulvaveden mukana leviävien haitallisten aineiden kulkeutumisen asuinalueelle 15 VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Toimenpiteiden muut vaikutukset Lyhytaikaiset työllisyysvaikutukset toimenpiteiden toteuttamisen aikana Suojaaminen mahdollistaa lisärakentamisen alueella Penkereiden päälle voi syntyä uusia kävelyreittejä Maiseman muuttuminen uusien penkereiden alueilla Toteutettavuus on kohtalainen Toimenpiteiden tekninen toteuttavuus hyvä Penkereiden rakentamiseen tarvitaan ainakin maisematyölupa ja maanomistajien luvat, tien korotuksiin tiealueen ylläpitäjän lupa Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen Kustannukset 3,2-5 milj. Kuva: Vesipiiri 1981 16 8
VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Ohitusuomien/tulvitusalueiden rakentaminen Mukkavuopaja: Uoman vaikutukset vedenkorkeuteen keskustan kohdalla reilu 10 cm Törmänen: Uoman pohja ei ole laskeva, jolloin vesi voi kääntyä virtaamaan takaisin Ivalojokeen, mikä lisää tulvariskiä Törmäsen ja Huuhkajan alueilla Jätetään pois jatkotarkastelusta - Mustajänkkä: vaikutus Ivalon tulvariskeihin heikko, sillä se sijaitsee liian kaukana Ivalon keskustasta ja on pinta-alaltaan liian pieni Jätetään pois jatkotarkastelusta Virtauksen parantaminen Tarkasteltiin toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa Ivalojoen virtausta erityisesti alkavassa tulvatilanteessa Vedenjohtaminen suoalueille: Suoalueet joen läheisyydessä ovat keväisin täynnä vettä, joten niihin ei pysty varastoimaan lisävesiä ja vaikutus vedenkorkeuksiin on vähäinen Kapeikkojen leventäminen: kustannus-hyötysuhde on heikko ja muuttavat Ivalojoen luonnontilaa (meanderointi) Jätetään pois jatkotarkastelusta 17 VE 4: Ohitusuoman rakentaminen Mukkavuopajaan Johdetaan noin 200 mᶟ/s tulvavesiä Ivalojoesta vanhaan jokiuomaan Mukkavuopajaan Myös muina aikoina pidetään vettä uomassa Vaatii penkereitä noin 8 km uoman ja keskustan väliin (korkeus 1-3 m) ja rantasuojaukset uoman toiselle laidalle Vaatii kolme siltaa: Rovaniementie (valtatie 4), Nellimintie ja Leiritie Uoman vaikutukset vedenkorkeuteen keskustan kohdalla reilu 10 cm 1/100a tulvalla Ei vaikutusta uoman ylä- ja alapuolisilla alueilla 18 9
VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Tulvasuojeluhyödyt heikot: Vaikutus vedenkorkeuteen keskustan kohdalla noin 10 cm 1/100a tulvalla (Leiviskä 2013) Ei vaikutusta uoman ylä- ja alapuolella olevilla alueilla Ei vaikutusta kastuvien rakennusten ja erityiskohteiden määrään Ei vaikutusta sähkön-, lämmön- tai vedenjakelun toimivuuteen Ei vaikutusta liikenneyhteyksien säilymiseen Yhteensopivuus vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa: voi olla ristiriidassa, koska muutetaan veden luontaista kulkeutumista toisaalta positiivista vesienhoidolle, koska oikaisu-uoma palauttaisi vanhan jokiuoman käyttöön Luontovaikutuksia: Vaikutus vesimuodostuman hydro-morfologiaan Vähäistä vaikutusta vedenlaatuun, kun orgaanisia aineksia kulkeutuu Ivalojokeen Uoman kasvillisuuden muuttuminen ja lajien muuttuminen Mukkavuopajassa Vaikutus uhanalaisten kasvien esiintymiin (4 kasvilajia) Vaikutus Ivalojoen luonnontilaan (meanderointiin) 19 VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Muut vaikutukset: Tilapäiset työllisyysvaikutukset toimenpiteen rakentamisen aikana Mahdollistaa alueen kehittämisen palvelemaan luontomatkailua Virkistyskäyttöarvot nousevat voimakkaasti Kävelyreitit penkereiden päällä Mahdollinen uusi vesireitti Toimenpiteen toteutettavuus on kohtalainen Vaatii vesilain luvan, koska muutetaan vesistön virtaamaa ja ohjataan vesiä pois jokiuomasta Penkereiden tekeminen vaatii maanomistajan luvat ja maisematyöluvan ja siltojen rakentaminen vaatii tiesuunnitelmat Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen Mm. siltojen rakentamisen toteuttaminen on kallista ja hidasta Kustannukset 12-15 milj. Kuva: Alaraudanjoki 2011 20 10
VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Tulvan pidätysaltaat (ns. kuivatekoaltaat) Tarkoituksena varastoida tulvavesiä alapuolisen vesistön tulvahuipun (kesto noin 5 pvä) leikkaamiseksi ja juoksuttaa varastoidut vedet takaisin vesistöön Tarkastelussa 4 eri vaihtoehtoa 1.Useita pieniä tulva-altaita (Ecoriver Oy VE1): vaikutus max. noin 95 mᶟ/ kustannus-hyötysuhde heikko jätetään pois jatkotarkastelusta 2. Yksi iso allas valuma-alueella Kuivatekoallas Lismaan (Ecoriver Oy VE 2): Tarkastellaan tarkemmin Allijänkä-Alakarinvuoma varastointikapasiteetti ei ole riittävä, sijainti suojelualueella ja maaton jyrkkyys vaatii korkeat padot jätetään pois jatkotarkastelusta Alakarinvuoma-Fattijänkä varastointikapasiteetti ei ole riittävä ja maaton jyrkkyys vaatii korkeat padot jätetään pois jatkotarkastelusta 21 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Suoalueiden ja kosteikkojen hyödyntäminen tulvasuojelussa Ivalojoen vesistöalueella maaston kaltevuus aiheuttaa hankaluuksia perustaa laaja-alaisia kosteikkoja vaatii korkeita patoja Soiden lisäveden pidätyskyky on heikko keväällä lumen sulamisvesistä ja roudasta johtuen vähäinen vaikutus tulvaveden korkeuksiin Ivalossa suot sijaitsevat Natura-alueella toteuttaminen vaatii natura-vaikutusten arvioinnin toimenpiteen toteuttaminen on hankalaa ja kustannus-hyötysuhde heikko toimenpide jätetään pois jatkotarkastelusta Useiden pienten lampien hyödyntäminen tulvasuojelussa Valuma-alueella yhteensä 3233 järveä Pasasjärvi suurin järvi ja sen vaikutus tulvavirtaamiin max. 8-10 mᶟ/s järvien varastointikapasiteetti on liian pieni jätetään pois jatkotarkastelusta 22 11
VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Kuivatekoaltaan rakentaminen Lismaan Tulvasuojeluhyödyt 1/100a tulvan virtaama voidaan pienentää 1/50 tulvan virtaamaan kokonaisvahingot vähenee noin 30 % 1/250a tulvan virtaama voidaan pienentää lähes 1/100a tulvaan Erityiskohteet saadaan suojattua Vahingot infrastruktuurille vähenee: Sähkön-, lämmön ja vedenjakelu toimii keskustan alueella, suurin osa yleisistä teistä säilyy liikennöitävässä kunnossa Osa jätevesiverkostosta joudutaan mahdollisesti sulkemaan tulvan uhatessa Suuret luontovaikutukset ja toimenpide on vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa ristiriidassa Vaikutukset mm. vedenlaatuun, vesimuodostuman hydro-morfologiaan, veden luontaiseen kiertokulkuun Sijainti Lemmenjoen kansallispuiston vaikutusalueella vaikutukset mm. VPD- Natura-alueeseen ja Natura-alueen suojeluperusteisiin Muutokset kasvillisuuteen ja elinympäristöihin Luonnontilaisuuden häiriintyminen 23 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Muut vaikutukset: Vaikutukset porotalouteen pysyviä vaikka allas olisi käytössä vain tilapäisesti: Porojen laidunalueiden pirstoutuminen patojen ja uusien teiden myötä Porojen siirtymäreittien muuttuminen, jolloin poroja kulkeutuu muille alueille porojen aiheuttamat häiriöt muilla alueilla voi lisääntyä Poronhoidon rakenteiden siirtäminen tai uudelleen rakentaminen jos sijaitsevat allasalueella Maiseman muuttuminen allasalueella (pysyvä muutos patorakenteiden osalta) Vaikutus kulttuuriperintöön: Lisman saamelaiskylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriperintökohde Toteutettavuus huono Maaston jyrkkyyden vuoksi tarvitaan yli 10 metriä korkeita patoja Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen (kallis rakentaa ja ylläpitää suhteessa käyttötarkoitukseen) Vaatii Natura-vaikutusten arvioinnin ja vesilain luvan. Lisäksi luonnonsuojelulaki kieltää alueelle rakentamisen Sijainti Ivalojoen latvoilla aiheuttaa epävarmuutta altaan täyttämisen ajoittamisessa ja vaikutukset tulvavedenkorkeuksiin Ivalossa on vaikea arvioida Kustannukset noin 30 milj. 24 12
VE 6: Ivalojoen ruoppaaminen Ivalojoen ruoppaaminen Tarkasteltiin Ivalojoen ruoppaamisen vaikutusta veden virtauspinta-alan kasvattamiseen ja uoman syvyyden kasvattamiseen Näveriniemen ja Nirvamellan alueet (WSP 2013) Tilavuutta saadaan lisää yhteensä noin 500 000 mᶟ Vaikutukset lyhytaikaiset tarvitsee ruopata säännöllisesti pohjassa kulkeutuvan hiekan vuoksi Rantasuojauksien tekeminen Rantasuojauksilla estetään hiekan valuminen rantatörmiltä veteen, jolloin vedenjohtokyky säilyisi parempana ja jokiuoman madaltuminen hidastuisi Rantasuojauksia on tehty noin 30 km Ivalojoen alajuoksulla Inarijärven säännöstelyvelvoitteeseen liittyen Kuva: Vesipiiri 1981 25 VE 6: Ivalojoen ruoppaaminen Toimenpiteen tulvasuojeluhyödyt ovat heikot Toimenpiteet eivät alenna vedenkorkeutta tarpeeksi: massat noin 500 000 mᶟ, kun ne pitäisi Ivalojoella olla vähintään 1,5 milj. mᶟ vedenkorkeuden alenemiseen Ei vaikutusta Ivalon tulvavahinkoihin Toimenpide on ristiriidassa vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa Vaikutukset vedenlaatuun ja biologisiin laatutekijöihin, hydro-morfologiaan Vaikutukset vesielinympäristöihin ja kalastoon Rantasuojauksien vaikutus Ivalojoen luonnontilaan ja vesistöalueen natura-alueille Vähäisiä muita vaikutuksia mm. veden pinnan laskemisen vaikutus maisemaan ja kulkemiseen joella Toimenpiteiden toteuttaminen on kohtalainen Toteuttaminen teknisesti helppoa, sillä joen pohja on hiekkaa Hiekan kertyminen jokeen on jatkuvaa, vaatii ruoppauksen uusimisen säännöllisin väliajoin Vaatii vesilain poikkeusluvan Kustannukset: 25-30 milj. 26 13
Vaihtoehto Sidosryhmän suhtautuminen vaihtoehtoihin VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 kannattaa toimenpiteitä vastustaa toimenpiteitä neutraali suhtautuminen ei ota kantaa VE6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaukset prosentteina VE 1= Nykyisten käytäntöjen tehostaminen VE 2= Omatoiminen varautuminen VE 3= Suojaaminen tulvapenkereillä VE 4= Ohitusuoman rakentaminen VE 5= Kuivatekoaltaan rakentaminen VE 6= Ivalojoen ruoppaus 27 Arvioinnin tulokset saatiin Web-Hipre sovelluksen avulla Kokonaishyvyysarvon ollessa lähellä 1, vaihtoehto on parhaiten menestynyt kaikkien osatekijöiden suhteen. 28 14
Arvioinnin tulokset, kun mukaan lisätään toteutettavuus Kokonaishyvyysarvon ollessa lähellä 1, vaihtoehto on parhaiten menestynyt kaikkien osatekijöiden suhteen. 29 Arvioinnin lopputulokset Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys: 1. VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä 2. VE 1: Nykyisten käytäntöjen tehostaminen 3. VE 2: Omatoiminen varautuminen Leena Strand 2005 VE5: Kuivatekoaltaan rakentaminen Ei kannata toteuttaa, suuret tulvasuojeluhyödyt, mutta heikko toteuttavuus ja huono menestys luontoarvojen ja muiden vaikutusten osalta VE4 ja VE6 Ei kannata toteuttaa tulvasuojelun tarkoitukseen, ei ole riittävästi tulvasuojeluhyötyjä 30 15
VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Kokonaisarviossa paras vaihtoehto Tulvasuojeluhyödyt täyttyvät parhaiten Saataisiin suojaan kaikki erityiskohteet ja suurin osa asuinrakennuksista + turvataan sähkön-, lämmön ja vedenjakelu ja säilytetään liikenneyhteydet Vain vähäisiä negatiivisia luontovaikutuksia ja VHS yhteensopiva Tulvaveden leviämisen estäminen tulvista hyötyville alueille Muutokset rantavyöhykkeeseen Maisemamuutoksia uusien penkereiden alueilla Toimenpiteet vaativat maisematyöluvat ja maanomistajien luvat Kustannuksiltaan keskitasoa muihin vaihtoehtoihin nähden Sidosryhmät suhtautuivat vaihtoehtoon positiivisesti, mutta huolta aiheutti maisemavaikutukset ja pelättiin, että penkereet ohjaavat tulvavesiä alueille, joissa tulvia ei pitäisi olla 31 Miten jatkuu? Tulvariskien hallintasuunnitelma kuulutukselle lokakuussa 2014 Monitavoitearviointityön tuloksia voidaan hyödyntää hallintasuunnitelmassa esimerkiksi seuraavasti: Toimenpiteiden osalta: Saadaan suunnitelmaan tietoja toimenpiteistä, työn lopputuloksia voidaan hyödyntää toimenpiteitä vertailtaessa Kustannus-hyötysuhde: Saadaan suunnitelmaan toimenpiteiden hyötyjä, haittoja, toteutettavuustietoja ja kustannustietoja Osallistaminen, mielipiteiden kuuleminen, eri näkökulmien selvittäminen: Saadaan esitettyä sidosryhmien näkemyksiä Mahdollisten lisäselvitysten teettäminen Mitä tietoja puuttuu, mistä tarvitaan lisätietoa 32 16
Keskustelua Millaisia ajatuksia työn tulokset herättivät? 33 Kiitos! 34 17