ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov

ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov Ismo Joentakanen 3.6.2014

2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MATKAILUN MERKITYS SAAMELAISALUEELLA... 3 2.1 Matkailu ja muut elinkeinot... 3 2.2 Matkailu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus... 4 3. ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN TYÖ JA KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 5 3.1 Erä- ja luonto-oppaan työ... 5 3.2 Koulutuksen tavoitteet... 6 3.3 Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon muodostuminen... 7 4. TUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS... 7 4.1 Erä- ja luonto-opastaminen 24 ov... 7 4.2 Luonnossa liikkumisen opastaminen 7 ov... 10 4.3. Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen 2 ov... 12 4.4 Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen 2 ov... 12 4.5 Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen 5 ov... 13 4.6 Opintojen ohjaaminen 2 ov... 17 4.7 Arviointi... 17 4.8 Arvioinnin oikaisu... 17 4.9 Valinnaiset opinnot... 19 5. TODISTUKSET... 19 6. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI... 19

3 1. JOHDANTO Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto kuuluu luontoalaan. Tutkinnon perusteissa vaadittava osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Koulutuksen järjestäjä päättää tutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä laatii sekä vahvistaa opetussuunnitelman, joka pohjautuu erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet uudistuivat 1.8.2012 alkaen. Uudistettu tutkinto koostuu kaikille pakollisesta osasta (erä- ja luonto-opastaminen) sekä valinnaisista osista, joita on 12. Tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikille pakollisen sekä vähintään neljän valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Oppilaitos voi itse päättää, mitä valinnaisia tutkinnon osia se valmistavaan koulutukseen sisällyttää. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus kestää Saamelaisalueen Koulutuskeskuksessa noin 11 kuukautta ja on laajuudeltaan 42 ov. Näyttötutkintoon valmistava koulutus on aikuisten ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Oppilaitoksella on luontoalan tutkintotoimikunnan kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämisestä. Oppilaitos voi ottaa vastaan kaikki tutkinnon osat. 2. MATKAILUN MERKITYS SAAMELAISALUEELLA 2.1 Matkailu ja muut elinkeinot Suomessa, Lapissa ja saamelaisten kotiseutualueella matkailun kasvu näkyy ympäri maailmaa saapuvina, erilaisia kulttuureja edustavina matkailijoina. Lisääntynyt matkailu näkyy mm. kulttuurimatkailijoiden, kalastusmatkailijoiden ja lintuharrastajien näkymisenä Ylä-Lapin alueella. Esimerkiksi revontulien houkuttelemana saapuu runsaasti mm. aasialaisia matkailijoita Inariin joulumaaliskuussa. Saamen kulttuurikeskus Sajoksen kongressivieraat haluavat tutustua vierailullaan myös ympäröivään luontoon ja kulttuuriin ja ovat asiakkaita matkailun ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille. Saamelaisen poronhoidon asema kulttuurimatkailun vetovoimatekijänä on merkittävä. Poro Lapin symbolina on tunnettu ympäri maailman. Saamelaiseen poronhoitoon ja kulttuuriin pohjautuvien matkailupalveluiden tarjoaminen huomioidaan matkailualan koulutuksessa. Inarin alueelta on hyvät yhteydet Jäämerelle, joka talvella on kelkkasafareiden, keväällä lintuharrastajien sekä kesällä bussiryhmien matkakohteena. Jäämerelle suuntautuva kalastusmatkailu lisää voimakkaasti suosiotaan

4 ja tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille ammattitaitoisille oppaille. Venäläisten asiakkaiden määrä on nopeassa kasvussa myös pohjoisessa. Matkailijat haluavat yksilöllistä, laadukasta palvelua, ammattitaitoista ja turvallista opastamista, hyvää paikallista ruokaa sekä korkeatasoista majoitusta. Suosiotaan lisääviä aktiviteetteja ovat esimerkiksi lumikenkäily, talvellakin tapahtuva maastopyöräily, melonta ja koskenlasku. Utsjoen kunnan alueelta on julkaistu uuteen merkintäteknologiaan perustuva Utsjoki 360 - reitistö maastopyöräilyn, patikoinnin ja hiihtoretkien tarpeisiin. Myös hiljaisuus matkailutuotteena tuo asiakkaita pohjoiseen. Yksi merkittävä Inarin alueen vetovoimatekijä on erämainen Inarijärvi. Vanhojen perinteisten erätaitojen ja elinkeinojen kuten kalastuksen varaan on mahdollista rakentaa toimivia matkailutuotteita, mikä asettaa myös koulutukselle oman haasteensa paikallisen perinteen ja kulttuurin säilyttäjänä ja siirtäjänä. Inarin alueen vanhimpia elinkeinoja ovat kalastus ja poronhoito, mikä pitää huomioida myös erä- ja luonto-opaskoulutuksen toteuttamisessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämä erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus on hyvässä maineessa valtakunnallisesti, ja se näkyy koulutukseen hakeutuvien määrässä. Vuosittain on hakijoita n. 60-70. Koulutuksen suorittaneet työllistyvät hyvin alan yrityksiin ja on yrityksiä, joissa suuri osa työntekijöistä on SAKK:n erä- ja luonto-opaskoulutuksen tai luontoohjaajakoulutuksen suorittaneita. Aloituspaikkoja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa on 12. 2.2 Matkailu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus Koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävä saamelaiskulttuurin säilyttäjänä ja kehittäjänä näkyy ja toteutuu Toivoniemessä toteutettavan eräopaskoulutuksen jokapäiväisessä toiminnassa. Saamelaiskulttuuri integroituu koulutukseen perinteisten elinkeinojen sekä kulttuuritapahtumien avulla.

5 Eri alojen opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa campus -tyyppisessä oppilaitosympäristössä, joka tarjoaa hyvät edellytykset jo opintojen aikana tapahtuvalle monikulttuuriselle verkostoitumiselle. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen laaja-alainen toiminta antaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistautuvalle opiskelijalle mahdollisuuden valita opetustarjonnasta saamen kieleen, kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin (mm. kalastus, poronhoito, perinteiset käsityöt) liittyviä opintoja. Liiketalouden perustutkinnon ja matkailun perustutkinnon opetussuunnitelmat sekä yrittäjyyskoulu mahdollistavat yrittäjyyteen valmistavat opinnot. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen erä ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon alueemme maantieteelliseen asemaan, saamelaiskulttuuriin sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Opetussisältöjä kehitetään vastaamaan elinkeinon tarpeita yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Myös opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä heidän tavoitteensa ja painotuksensa otetaan huomioon opintokokonaisuuksien lopullisten sisältöjen toteutuksessa. Koulutuksen sisältö perustuu Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteisiin paikalliset painotukset, tarpeet ja olosuhteet huomioiden. 3. ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN TYÖ JA KOULUTUKSEN TAVOITTEET 3.1 Erä- ja luonto-oppaan työ Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii asiakaspalvelutehtävissä matkailu-, virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavissa organisaatioissa toteuttaen pääasiassa luonnossa tapahtuvia aktiviteetteja. Hän voi toimia esimerkiksi erilaisten erä- ja luonto-ohjelmien ohjaajana sekä retkien vetäjänä. Tutkinnon suorittaja on pakollisen tutkinnon osan suorittaessaan osoittanut taitonsa vastuullisena oppaana palvella ja ohjata asiakkaita luontoympäristössä kestävällä tavalla toimien ja noudattaen voimassa olevia säädöksiä. Hän on osoittanut osaavansa suunnitella käytännön toimenpiteet ja toteuttaa laadukkaita luontoon ja luonnossa eri tavoilla liikkumiseen perustuvia ohjelmapalveluita tarvittaessa työryhmää ohjaten. Lisäksi hän on osoittanut omaavansa vahvat erä- ja luonnossa liikkumisen taidot sekä osaa käyttää niitä opastaessaan asiakkaitaan.

6 Lisäksi tutkinnon suorittaja on osoittanut hallitsevansa valinnaisten tutkinnon osien edellyttämän paikallisia olosuhteita, toimintaympäristöä, luontoa sekä kulttuuria hyödyntävän erikoistuneemman osaamisen. 3.2 Koulutuksen tavoitteet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattitutkinnon suorittaneita, laaja-alaisen paikallistuntemuksen omaavia, saamelaiskulttuuria tuntevia, asiakkaitaan ja toiminta-aluettaan arvostavia oppaita Ylä-Lapin matkailuelinkeinon tarpeisiin. Erä- ja luonto-oppaan tulee hallita erätaidot sekä ensiaputaidot, hänen tulee tuntea ammatin kannalta riittävästi koko Suomen ja erityisesti Ylä-Lapin luontoa, eliölajistoa, maantietoa, historiaa, elinkeinoelämää ja matkailun rakenteita ja toimijoita. Alan yritykset tarvitsevat luotettavia, osaavia ammattitaitoisia oppaita. Erä- ja luonto-opas osaa ja pystyy huolehtimaan asiakkaistaan myös poikkeustilanteissa, jolloin ei ole mahdollista turvautua ulkopuoliseen apuun. Koulutuksen tulee antaa valmiudet toimia yllättävissäkin tilanteissa. Se edellyttää aidossa ympäristössä ja todellisissa olosuhteissa tapahtuvan koulutuksen toteuttamista. Laadukkaaseen erä- ja luonto-opaskoulutukseen kuuluvat maastossa toteutettavat, useiden vuorokausien mittaiset koulutusjaksot. Koulutuksen turvallisen toteuttamisen edellytyksiä ovat ammattitaitoinen henkilökunta ja asianmukainen kalusto. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämisestä ja tutkintotilaisuudet sisältyvät koulutukseen. Tavoitteena on, että kaikki valmistavaan koulutukseen osallistuvat suorittavat erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon.

7 3.3 Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon muodostuminen Tutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja vähintään neljän valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen valmistavaan koulutukseen sisältyvät seuraavat tutkinnon osat: Kaikille pakollinen osa Erä- ja luonto-opastaminen Valinnaiset tutkinnon osat Luonnossa liikkumisen opastaminen Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen Tutkinnon suorittaja voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita tutkinnon osia, jos hänellä on aikaisempaa osaamista koulutuksen tai harrastuneisuuden myötä. Hän voi lisätä osaamistaan myös työssäoppimalla. Näitä tutkinnon osia ovat esim. eläinohjelmapalveluiden järjestäminen, kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa sekä erä- ja maastoruokapalveluiden järjestäminen. 4. TUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 4.1 Erä- ja luonto-opastaminen 24 ov Opiskelija osaa toimia asiakasryhmän vastuullisena oppaana erä- ja luonto-olosuhteissa Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Osa työssäoppimisesta sisältyy valinnaisiin tutkinnon osiin.

8 Erätaitojen hallinta ryhmän turvallinen opastaminen luonnossa kesä- ja talviolosuhteissa tulen tekeminen vaikeissakin olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina suunnistaminen eri vuorokauden ja vuodenaikoina (luonnonmerkit, kartat, kompassi, paikantamisvälineet) ryhmän maastoyöpymisen organisoiminen ja ohjaaminen eri vuodenaikoina ruuan valmistaminen asiakkaille avotulella kaikkina vuodenaikoina vapa- ja kotitarvekalastusvälineiden käytön opastaminen luonnontuotteiden hygieeninen käsittely maastossa erä- ja luonto-opastukseen liittyvät välineet, varusteet, vaatteet ja niiden käyttö välineiden ja varusteiden huolto Opetuksen yhteydessä toteutettavien retkien suunnittelusta vastaavat ko. retken vastuuopiskelijat, jotka laativat retkestä kirjallisen toteuttamissuunnitelman. Suunnitelmasta ilmenevät retken teema, kohde ja sen erityispiirteet, esim. poronhoidon asettamat rajoitteet tms. Suunnitelmassa tuodaan esille myös mahdollisesti tarvittavat luvat, kuljetusjärjestelyt, aikataulutus, ruokailuiden toteuttaminen, varusteluettelot, turvallisuussuunnitelma, riskikartoitus sekä retken kustannukset, joita hyödynnetään tuotteistamisen ja hinnoittelun yhteydessä. Opastamista harjoitellaan koulutuksen yhteydessä jatkuvasti. Retkien aikataulutuksen yhteydessä jaetaan opastusvastuut ja teemat, joihin opiskelijat perehtyvät ennakkoon ja hyödyntävät hankkimaansa tietoa omalla opastamisosuudellaan. Ruokailut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Jätehuolto toteutetaan roskattoman retkeilyn periaatteiden mukaisesti. Opastamisvastuussa oleva opiskelija saa palautetta toiminnastaan vertaisarvioinnilla ryhmän muilta jäseniltä sekä opettajaltaan. Oppimisen arviointi ja palaute on jatkuvaa. Matkailun turvallisuus ja turvallisuussuunnitelmat tapahtumakohtaisen turvallisuussuunnitelman laatiminen riskien ennakointi, vaaratilanteiden tunnistaminen asiakkaiden ohjeistaminen palvelun turvallisuusasioihin (mm. varusteet, ohjeistus)

9 EA 1 ja 2-koulutus toiminta onnettomuustilanteessa, alkusammutus Koulutuksen yhteydessä toteutettaville retkille laaditaan turvallisuussuunnitelmat sekä tehdään riskikartoitus. Jakson yhteydessä järjestetään matkailun turvallisuuspassikoulutus ja tentti. Asiakasryhmän oppaana ja johtajana toimiminen sekä asiakaspalvelu oppaan rooli ja tehtävät opastustilanteen vaiheet opastaminen vieraalla kielellä (englanti) ryhmädynamiikka ja ryhmän roolit eri kulttuureista tulevat asiakasryhmät Opastamista harjoitellaan jatkuvasti koulutuksen aikana. Opastamisen teemat ja toteuttaminen integroidaan kaikkiin opintosisältöihin. Palvelun tuotteistaminen opastuspalvelun suunnittelu, tuotteistaminen ja hinnoittelu palvelun asiakirjahallinta alan palveluihin liittyvät keskeiset lupa-, ilmoitusvelvollisuus- ja vakuutusasiat alan ja alueen matkailurakenteet Tuotteistaminen ja hinnoittelu integroidaan kaikkiin opintosisältöihin esim. toteutettavien retkien kustannuslaskennan avulla. Luonto-osaamisen soveltaminen Inarin ja Utsjoen alueen luonnonhistoria, pohjoinen ekologia, päiväretket luontokohteisiin, useamman vuorokauden tunturikasviretki esim. Norjan Rastigaissalle tai muuhun soveltuvaan kohteeseen

10 alueen eläinlajit eri maastotyypeissä, lintukohteet ja lintutornit, lintujen lajintunnistus, päiväretket, useamman vuorokauden linturetki Norjaan Varanginvuonon lintukohteisiin kasvit ja luontotyypit sienet tutkinnon perusteiden mukainen lajisto, paikallisen luonnon erityispiirteet ja ekologia, hyötykäyttö jokamiehenoikeudet, metsätalous, metsästys ja kalastus luonnon- ja ympäristönsuojelu, suojelualueet, uhanalaisuuden käsite ja lajit Opastamista harjoitellaan toteutettavilla retkillä. Opastamisen sisältö ja teema annetaan opiskelijalle etukäteen. Kestävä kehitys osana opastamista Opastustoimintaan liittyvät säännökset o kuluttajaviraston ohjeistus ohjelmapalveluiden turvallisuudesta o toimintaan liittyvät säännökset, vastuut, pätevyysvaatimukset ja lupakäytännöt ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys maanomistajien ja paikallisten oikeudet kustannusvastuullisuus yhteistyö matkailun verkostojen, myyntikanavien ja toimijoiden kanssa Kestävä kehitys huomioidaan kaikissa opintosisällöissä, esim. retkien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4.2 Luonnossa liikkumisen opastaminen 7 ov Opiskelija osaa opastaa vähintään kahdessa luonnossa liikkumisen muodossa (luontoliikuntalaji) sekä niiden välineiden ja varusteiden käytössä turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa.

11 Melonta melontaretkien suunnittelu (järvet/virtaava vesi) jokikoulutus kanooteilla Ivalojoella, melontaretki 5 vrk kajakkikoulutus järvellä, melontaretki 2 vrk Melontaretkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Opastamista harjoitellaan toteuttavilla retkillä kouluttajan ohjaamana olosuhteet ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Koulutuksen yhteydessä on mahdollista antaa myös näyte melontataidosta ja pelastusuinnista. Kajakkikoulutuksen aikana harjoitellaan turvallisesti myös ns. rescutusta eli toimintaa kajakin kaatuessa. Hiihto ja lumikenkäily hiihtoretken varusteet, suksimallit, ahkiot, talvivarusteet hiihtokoulu hiihtovaellukset, päiväretket hiihtovaelluksien suunnittelu ja toteutus, vähintään 4 vrk:n maastoretki lumikengät ja niiden käyttö ohjelmapalvelutuotteissa Hiihtoretkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Retkien aikana harjoitellaan opastamista ennakkoon laaditun ohjelman mukaisesti. Opastustilanteista annetaan palautetta vertaisarvioinnin ja opettajan avulla. Maastopyöräily maastopyöräilyn kalusto, varusteet ja reitit huolletun maastopyöräretken suunnittelu ja toteutus kaluston huolto ja säätö asiakkaille Retkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Retken aikana harjoitellaan opastamista ennakkoon laaditun ohjelman mukaisesti. Opastustilanteista annetaan palautetta vertaisarvioinnin ja opettajan avulla.

12 4.3. Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen 2 ov Opiskelija osaa suunnitella, valmistella ja toteuttaa aktiviteetteja, joissa käytetään erilaisia motorisoituja liikkumisvälineitä. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Moottorikelkkailu maastoliikennelaki moottorikelkka oppaan työvälineenä ja ohjelmapalvelutuotteissa kelkkasafarin suunnittelu ja toteutus, opastaminen safarilla, kelkkailun turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kolmen vuorokauden maastoretki. kaluston huolto ja kunnossapito ajoharjoitukset Toteutettavasta retkestä laaditaan opettajan ohjauksella kirjallinen suunnitelma, jossa mm.turvallisuussuunnitelma, riskikartoitus, varusteluettelo ja aikataulutus sekä kustannuslaskelma. Kustannuslaskelmaa hyödynnetään hinnoittelun yhteydessä. Moottorikelkkailun käyttöä harjoitellaan myös muiden koulutuksen aikana toteutettavien retkien aikana. Opastamista harjoitellaan retkien yhteydessä sekä työssäoppimalla moottorikelkkasafareita tarjoavissa yrityksissä. Opintoihin sisällytetään opastettu moottorikelkkasafari alan yrityksessä. 4.4 Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen 2 ov Opiskelija osaa toimia erä- ja luonto-osaamistaan hyödyntävänä yrittäjänä Yritystoiminnan perusteet ja liiketoimintasuunnitelma yrittäjyys ja liikeidea yritystoiminnan merkitys yrityksen toimintaprosessit

13 toiminta-ajatus ja yrityskuva toimintaympäristöt ja yhteistyöverkot aloittavan yrityksen suunnitteluprosessi toimintaympäristön analysointi ja strategiset valinnat liiketoiminnan kokonaisuus rahan tarpeet ja rahan lähteet riskit ja niiden hallinta markkinat ja markkinointisuunnitelma nykytilanteen ja tulevaisuuden arviointi (swot-analyysi) Tuotteistaminen ja hinnoittelu, matkailun lainsäädäntö tuote/palvelu ohjelmapalveluiden tuotteistamisen periaatteet hinnoittelun periaatteet, kustannustekijät matkailun lainsäädäntö, valmismatkalaki matkailun arvonlisäverotus, arvonlisäkannat Opiskelija voi lisäksi osallistua oppilaitoksen järjestämään yrittäjyyskouluun, jonka aikana hän voi perustaa NY-yrityksen opintojensa ajaksi. 4.5 Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen 5 ov Opiskelija osaa suunnitella toiminta-alueensa historiaan, kulttuuriin tai eräperinteeseen liittuvän erä- ja luonto-opaspalvelun. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Pyyntikulttuuri ja eräperinne 2 ov perinteiset majoitteet ja yöpyminen riekon ansapyynti, juomustus, koukkupyynti, pilkintä, verkkopyynti lihan savustaminen ja kuivalihan tekeminen

14 Opintoihin sisällytettävistä retkistä laaditaan vastuuopiskelijoiden toimesta kirjallinen suunnitelma. Opastamista harjoitellaan retkien toteuttamisen yhteydessä ennalta jaettujen teemojen mukaisesti. Opiskelija saa palautetta toiminnastaan vertausarvioinnin sekä opettaja antaman palautteen avulla. Saamen kieli ja/tai saamelaiskulttuuri 1 ov oppimistavoite sisältö toteutustavat oppimateriaali suoritustavat arviointi Opiskelija syventää saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin tuntemustaan. Sisällöt opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Kokonaisuus voi olla kielen ja kulttuurin opiskelua tai pelkästään kielen tai kulttuurin opiskelua. Lähiopetusta (kurssi voidaan toteuttaa myös viikonloppuisin). Jaetaan erikseen. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille. Kieliopinnoissa harjoitukset ja tentti. 1 3 tai suoritusmerkintä Poronhoidon perusteet / Poronhoito ja saamelaiskulttuuri 1 ov oppimistavoite opiskelija osaa - kertoa porosta eläimenä ja raaka-aineena, poronhoidosta ja saamelaisten historiasta ja kulttuurista, - ottaa omassa toiminnassaan huomioon poronhoidon työt, rakenteet ja oikeudet - tietää miten nykyporonhoidon eri muotoja ja työvaiheita voi hyödyntää matkailussa poronhoidon ja saamelaisten kulttuuria kunnioittaen - tietää miten toimia porovahinkotilanteessa (liikenteen tai petoeläimen aiheuttama) - perustutkinto-opiskelijat osaavat lisäksi joitakin loppukesän rehunhankinta- tai porojenkäsittelytöitä. sisältö - poro: elimistö, luonne ja poromateriaalit - poronhoidon ja saamelaisten historiaa

15 - Suomen nykyporonhoito: muodot, organisaatio ja hallinto, talous, laitumet, maankäyttö ja maaoikeudet - porovahingot - poronhoito kulttuurin perustana: käsityöt, perinneruuat, joiut, kirjallisuus, muu taide, sosiaalinen järjestelmä ja yhteisöt toteutus - luennot ja oppimistehtävät (ml. Siidassa käynti) - poronteurastukseen ja poromateriaalien tuotantoon tutustuminen - lihanleikkuuseen ja perinneruokiin tutustuminen - poroerotukseen osallistuminen ja aitasysteemeihin tutustuminen - elokuva Kirjallisuus ja muut lähteet Johan Turi: Muitalus sámiid birra, Sámi teavsttat, Duoddaris T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1948 Samuli Aikio: Olbmot ovdal min Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset- historia, yhteiskunta, taide Jukka Pennanen ja Klemetti Näkkäläjärvi (toim.): Siiddastallan The 2nd World Reindeer Herders Congress 2001 Jorma Kemppainen et al.: Poronhoidon kuva Mauri Nieminen: Poro- ruumiinrakenne ja elintoiminnat Mauri Nieminen et al.: Poron ruokinta Poromies-lehti 2/n: Tilastot Lars H:son Simma (toim.): Čuotnamat, Sámi antologia 1673-1980 Elina Helander: Silde Jukka Pentikäinen: Saamelaiset pohjoisen kansan mytologia Hannu Rahikainen: Lapin lukukirja www.paliskunnat.fi http://icr.arcticportal.org/en/assn-of-world-reindeer-herders http://icr.arcticportal.org/en/about-reindeer-husbandry http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/vahemmis/index.htm www.samediggi.fi Oktavuohta

16 Paikallistuntemus 1 ov oppimistavoite opiskelija tietää ja osaa opastaa Inarin ja Utsjoen alueen merkittävimmät luonto- ja kulttuurikohteet sekä osaa hyödyntää sähköisiä ym. lähteitä paikallistuntemuksen tiedon syventämisessä. toteutus ohjattuja tutustumiskäyntejä Inarin ja Utsjoen alueen luonto- ja kulttuurimatkakohteisiin sekä Karasjoelle arviointi oppimistehtävät Kirjallisuussuositukset Giellagas: Peurakuopista kirkkokenttiin - saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta Jefremoff Irja: Varristâllâm inarinsaamelaisten vuotuismuutto Lehtola Jorma: Lailasta Lailaan tarinoita elokuvien sitkeistä lappalaisista Lehtola Jorma: Laulujen Lappi tarinoita haavemaasta Lehtola Matti: Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään Lehtola Teuvo: Kolmen kuninkaan maa Historian Inari Lehtola Teuvo: Saamelainen perintö Lehtola Teuvo: Lapinmaan vuosituhannet Lehtola Veli-Pekka: Saamelaisten parlamentti Lehtola Veli-Pekka: Saamelainen evakko Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset Historia, Yhteiskunta, Taide Lehtola Veli-Pekka (toim.): Inari Aanaar Inarin historia jääkaudesta nykypäivään Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia 1896-1953 Luhta Vesa: Inarin Lapin luonto- ja lintukohdeopas Mattus Ilmari: Syysjärveltä Kaamaseen Pennanen Näkkäläjärvi: Siiddastallan Siidoista kyliin Sámi Duodji: Suomen Saamelaispuvut Stigzelius Herman: Kultakuume Lapin kullan historia Sverloff Matti: Suenjelin saamelaisten perintö

17 4.6 Opintojen ohjaaminen 2 ov Opiskelijaksi hakeutuvan osaamista kartoitetaan hakeutumisvaiheessa www.osaan.fi sivustolla. Opiskelija arvioi osaamistaan koulutuksen sisältöön kuuluvien tutkinnon osien osalta ja toimittaa arvioinnin oppilaitokselle. Opiskelijalle laaditaan opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskeluja näyttösuunnitelma, joissa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen, opinnot sekä työkokemus. Näyttösuunnitelmaan sisällytetään opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat, jotka huomioidaan työssäoppimisen suunnittelussa. Tässä avustaa ja ohjaa ryhmänohjaaja. HOPS:n ja HENSU:n tavoitteena on opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen. Opintojen aloittamiseen ja ryhmä- ja henkilökohtaiseen ohjaamiseen on varattu opinnoissa 1 ov. Työssäoppimispaikkoja tarjoavat matkailun ohjelmapalveluja tuottavat yritykset. Myös saamelaiskulttuuria ja poromatkailua toiminnassaan hyödyntävät yritykset tarjoavat työssäoppimispaikkoja. Tietoteknisten valmiuksien ja näyttösuunnitelmien osuus opintojen ohjaamisessa 1 ov. 4.7 Arviointi Valmistavan koulutuksen oppiminen arvioidaan asteikolla 1-3. Osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa asteikolla hyväksytty/hylätty. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee saamansa arviointiedon perusteella arviointiesityksen luontoalan tutkintotoimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen arvioinnista. 4.8 Arvioinnin oikaisu Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Oikaisupyyntö, vaihe 1 Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä (L605/2005 25c ). Suositellaan kirjallista oikaisupyyntöä, joka tehdään lomakkeelle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

18 Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin sekä tässä momentissa tarkoitettujen arviointien yhdistelmän osalta oikaisupyyntö tehdään 14 päivän kuluessa (vrt. edellä). Oikaisupyyntö, vaihe 2 Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön 1. vaiheen päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua SAKK:n toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Oikaisupyyntö tulee tehdä siten, että opiskelija ilmoittaa selkeästi: minkä tutkinnon osan arvioinnista on kysymys missä ja milloin arviointi suoritettiin ketkä olivat arvioijat mikä on annettu arvosana perustelu oikaisulle Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän kautta tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä, pyytää arvioinnin oikaisua asianomaiselta tutkintotoimikunnalta. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettely ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esimerkiksi näyttötutkintojen järjestäjän tutkintotoimikunnalle laatima erillinen selvitys). Tutkinnon suorittaja osoittaa kirjallisen oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan, jos sen tekemä arviointipäätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen

19 ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). 4.9 Valinnaiset opinnot Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa myös vuokraveneenkuljettajakoulutuksen, matkailuenglannin kurssin, käsityökursseja sekä Ny-yrityksen perustamisen (yrittäjyyskoulu). 5. TODISTUKSET Opiskelija saa todistuksen osallistumisestaan tutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä opintorekisteriotteen, josta ilmenevät suoritetut opintokokonaisuudet ja arvioidut kurssit. Osasta kursseja opiskelija saa erillisen todistuksen, mm. matkailun turvallisuuskoulutus (matupa), ensiapu 2 ja hygieniaosaamistodistus. Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. 6. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin kertakorvauksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

20