POLIISI. Toimintakertomus 1 (15)

1 (15) 1 Helsingin poliisilaitoksen toimintakertomus... 2 1.1 Johdon katsaus...2 1.2 Toiminnan vaikuttavuus... 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta...3 1.3.1 Valvonta-ja hälytystoiminta... 5 1.3.2 Rikostorjunta...7 1.3.3 Lupahallinto...9 1.3.4 Yhteiset palvelut...11 1.4 Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittäminen...11 1.5 Tilinpäätösanalyysi...12 1.5.1 Rahoituksen rakenne... 12 1.5.2 Talousarvion toteutuminen...13 1.5.3 Tuotto-ja kululaskelma... 14 1.5.4 Hankkeet...15 2 Hyväksyminen ja allekirjoitukset... 15 HELSINGIN POLIISILAITOS Pasilanraitio 11, PL 11, 00241 kirjaamo.helsinki@poliisi.fi Puh. 0295 470 011, Faksi 09 6980918 P:Tie rhe=s^k=

ID-1747538 2(15) 24.02.2017 POL-2017-2259 1 Helsingin poliisilaitoksen toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Helsingin poliisilaitoksen toiminta-alueella järjestetään säännöllisesti vuosittain runsaasti sellaisia tapahtumia, kuten valtiovierailuja, mielenosoituksia ja suuria yleisötilaisuuksia, joiden turvallisuusjärjestelyt edellyttävät poliisilaitokselta poikkeuksellisen mittavia panostuksia. Maailmanpoliittisen tilanteen ja lisääntyneen kotimaisen poliittisviritteisen aktivismin vuoksi erityisesti mielenosoitustapahtumat ovat Helsingissä lisääntyneet aiemmista vuosista mittavasti. Vuosina 2006-2013 poliisitoimenpiteitä vaativien mielenosoitusten määrä näytti vakiintuneen noin 100 poliisitoiminnallisesti merkittävän mielenosoitustapahtuman vuositasolle. Vuodesta alkaen määrä on kuitenkin tasaisesti noussut siten, että vuonna kyseisiä merkittäviä tapahtumia oli jo lähes kaksinkertainen määrä. Pääkaupunkiasemasta johtuen poliisilaitos resursoi myös diplomaattiseen koskemattomuuteen ja valtionjohdon suojaamiseen liittyviä turvaamistehtäviä. Yleinen maailmanpoliittinen tilanne ja siihen liitoksissa olevat turvallisuusvaateet näkyvät entistä enemmän myös poliisilaitoksen arjessa. Muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen varauduttiin nostamalla edelleen poliisin toimintavalmiutta ja suorituskykyä. Samalla ennalta ehkäisevän työn merkitys on noussut entistäkin merkittävämmäksi. Muuttuneesta turvallisuustilanteesta huolimatta Helsingin katuturvallisuus on säilynyt hyvällä tasolla. Omaisuusrikosten osalta erityisesti taskuvarkauksien määrää saatiin pienennettyä edelleen yhteistyöllä kaupungin, Helsingin seudun liikenteen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Kasvavana haasteena ovat edelleen erityisesti netissä tehtävät petosrikokset. Maamme tiheimpänä väestökeskittymänä ja liikkuvan rikollisuuden solmukohtana rikostorjunta ja -tutkinta työllistävät tuntuvasti pääkaupungin poliisia. Erityisesti ulkomaalaisten tekemien rikosten osuus, kyberympäristöön liittyvien rikosten määrän lisääntyminen sekä järjestäytyneiden rikollisryhmien toimintaan liittyvät huumausaine-, talous- ja väkivaltarikokset työllistävät merkittävästi poliisilaitoksen henkilöstöä. Resurssitilanteesta huolimatta poliisilaitos on kohdentanut toimintavuoden aikana resursseja erityisesti huumausaineiden katukaupan valvontaan. Rikostutkinnassa ennakoiva työ on lisännyt merkittävästi sidosryhmäyhteistyötä sekä henkilöihin ja tapahtumiin liittyvää uhkien arviointia. Maastapoistamistoiminnan osalta tehtiin tiivistä yhteistyötä Irakin diplomaattisen edustuston kanssa. Poliisin myöntämien lupien määrä oli vuonna yhteensä 161 531 kpl ja niiden määrä laski 17 007 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku johtuu ajolupa-asioiden siirtymisestä 1.1. alkaen Liikenteen turvallisuusviraston tehtäväksi. Lupien kokonaismäärässä matkustusasiakirjojen määrä kuitenkin lisääntyi. Helsingin poliisilaitos on Suomen suurin poliisiyksikkö. Turvallisuusympäristön muutoksista huolimatta olemme onnistuneet edelleen pitämään Helsingin yhtenä maailman turvallisimmista pääkaupungeista. HELSINGIN POLIISILAITOS Pasilanraitio 11, PL 11, 00241 kirjaamo.helsinki@poliisi.fi Puh. 0295 470 011, Faksi 09 6980918

POLIISI ID-1747538 3 (15) 1.2 Toiminnan vaikuttavuus Helsingin poliisilaitoksen toiminnan keskeisinä painopisteinä vuonna ovat olleet suoritus kyvyn varmistaminen ja toiminnan kehittäminen, alhaisen puuttumiskynnyksen kautta kansa laisten turvallisuuden tunteen säilyttäminen sekä palvelujen uudistaminen ja kehittäminen. Rikostorjuntatyössä on korostettu rikosten ennalta estämistä ja rikosprosessin nopeuttamista. Rikostorjuntatyö on perustunut reaaliaikaiseen tilannekuvaan, hyvin organisoituun ja sujuvaan yhteistoimintaan sekä vastuunjakoon poliisin yksiköiden ja turvallisuusviranomaisten kesken. Resursseja on kohdennettu tarkasti ja oikea-aikaisesti tietojohtoisen poliisitoiminnan tuottaman tiedon perusteella. Valvontaa ja operatiivista yhteistyötä lähialueiden viranomaisten ja sidos ryhmien kanssa kehittämällä on saavutettu hyviä tuloksia. Aktiivisella puuttumisella päihteiden käyttöön, epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja väkivaltaan yleisellä paikalla on saavutettu hyviä tuloksia. Helsingin poliisilaitoksen tuloksellisuus toimintavuoden aikana on pysynyt hyvällä tasolla. Kan salaisten turvallisuuden tunteeseen on vaikutettu ylläpitämällä alhaista puuttumiskynnystä kaupungin keskustan ja tiettyjen lähiöiden alueilla. Valvontaa on kohdennettu lähelle kansalai sia, muun muassa kauppakeskusten ja ravintoloiden tuntumaan. Helsingin poliisilaitos on toimintavuonna saavuttanut suurelta osin yksikölle asetetut palveluta voitteet. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Poliisin strategisen analyysiosaamisen kehittämiseksi Helsingin poliisilaitos osallistui vuonna valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Strategisen analyysin kehittämisen tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa poliisin strategisten analyysien tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä prosesseja ja työvälineitä, joita hyödynnetään sekä valtakunnallisessa että paikallises sa päätöksenteossa. Vuonna poliisin yhteiset linjaukset turvallisuuden edistämiseksi ja ennalta estävän toi minnan vaikuttavuuden lisäämiseksi olivat seuraavat: Ennalta estävän toiminnan johdetuilla rakenteilla ja prosesseilla tavoitellaan ennalta estä vän toiminnan yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Toiminta ja päätöksenteko perustuvat tietojohtoisuuteen ja strategisiin analyyseihin. Toiminnassa korostuu poliisin kaikkien toi mintojen prosessien yhteisvaikuttavuus sekä strategiset kumppanuudet. Osana ennalta es tävän toiminnan kokonaisuutta poliisilaitos toteuttaa johdettua nettipoliisitoimintaa, jonka vaikuttavuutta kehitetään koko poliisitoimintaa tukevista lähtökohdista. Toiminnan taso kiireellisissä hälytystehtävissä, rikostorjunnan painopistealueilla sekä lii kenneturvallisuustyössä pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään vuoden toi minnan tasoisena. Poliisin operatiivisen kenttätoiminnan johtamista ja toimintakykyä vasta ta välittömästi vakaviin rikostilanteisiin terävöitetään. Keskitytään erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavimman huumerikollisuuden johtorakenteiden ja rahoittajien toiminta edellytysten heikentämiseen ja rikoshyödyn poisottoon. Poliisilaitos toimii vakavan tietoverkkorikollisuuden ennalta estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä osalta kiinte ässä yhteistyössä Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa. Poliisilaitos varmistaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa kohdennettujen ja Poliisihallituksen määrittelemien minimiresurssien täysimääräisen käytön. Road Policing -mallia hyö dynnetään nykyistä laajemmin poliisilaitoksen toiminnassa sektorirajat ylittäen.

ID-1747538 4 (15) Varmistetaan riittävä resursointi ja tehokkuus turvapaikka- ja maastapoistamisprosessissa ja sisämaan ulkomaalaisvalvonnassa ja -tutkinnassa. Tilannekuvan ylläpidolla varmistetaan se, että laittoman maahantulo tilanne pysyy hallinnassa. Helsingin poliisilaitoksen omat tavoitteet: Jatketaan rikosprosessin kehittämisprojektin toteuttamista yhteistyössä syyttäjänviraston kanssa esikäsittelytoiminnon tehostamisen sekä tutkinnan johtamisjärjestelmän ja esimiestyön kehittämisen osalta. Toteutetaan poliisilaitoksen Kyber -strategia yhteistyössä Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen kanssa. Jatketaan maastapoistamis- ja turvapaikkaprosessin kehittämistä Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen sekä Helsingin kaupungin kanssa. Varmistetaan maastapoistamisen edellyttämät resurssit. Ennalta estävää toimintaa kehittämällä, moniammatillisella sekä sidosryhmäyhteistyöllä estetään väkivaltaista ekstremismiä ja ennaltaehkäistään JR -rikollisuutta. Varaudutaan kenttätoiminnassa turvapaikanhakijoihin liittyviin erityistilanteisiin hyvällä ennakkosuunnittelulla ja tiiviillä yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Varmistetaan ensipartioiden toiminta-valmius äärimmäisissä tilanteissa. Lisätään mahdollisuuksien mukaan jouha - varusteltua ja koulutettua henkilöstöä alueellinen kattavuus huomioiden. Kehitetään yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa mahdollisuuksia lisätä automaattista liikennevalvontaa ulottaen se muuhunkin kuin nopeusvalvontaan.

POLIISI ID-1747538 5 (15) 1.3.1 Valvonta-ja hälytystoiminta Helsingin poliisilaitoksen tulostavoitteet Ennalta estävää toimintaa kehittämällä, moniammatillisella sekä sidosryhmäyhteistyöllä es tetään väkivaltaista ekstremismiä ja ennaltaehkäistään JR -rikollisuutta. Varaudutaan kenttätoiminnassa turvapaikanhakijoihin liittyviin erityistilanteisiin hyvällä en nakko-suunnittelulla ja tiiviillä yhteistyöllä sidosryhmien kanssa. Varmistetaan ensipartioiden toiminta-valmius äärimmäisissä tilanteissa. Lisätään mahdollisuuksien mukaan jouha varusteltua ja koulutettua henkilöstöä alueellinen kattavuus huomioiden. Kehitetään yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa mahdollisuuksia lisätä automaattista liikennevalvonta ulottaen se muuhunkin kuin nopeusvalvontaan. Valvonta-ja hälytystoiminnan vuoden tulostavoitteiden toteuma VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 39 806 38 389 577 566 Valvonnan kustannukset, 1000 euroa 47683 49 411 29 201 Valvonnan kustannukset euroa / htv 82 687 87 268 115 053 284 304 180 291 287 Henkilötyövuodet Taloudellisuus (kustannukset / A B C -tehtävät) 23 255 540 254 TUOTTAVUUS Tuottavuus (ABC -tehtävät / henkilötyövuodet) 306 Liikennevalvonnan tuottavuus (ilman automaattivalvontaa), kpl/htv 641 345 PALVELUKYKY JA LAATU Katuturvallisuusindeksin arvo (1999=100) Liikenneturvallisuusindeksin arvo (2001=100) 59 64 60 63 243 211 200 276 165 000 SUORITTEET Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä ABC, kpl 168 056 162 405,00 40,20 % 41,10% 41,60% 8,40 % 9,50 % 9,60 % Yleisten paikkojen pahoinpitelyjen määrä 3 358 3 390,00 3 400 Yleisten paikkojen vahingontekojen määrä 8 698 5 308,00 6 000 5 949 Yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä 2 349 2 669,00 2 500 2 675 118 ei saatavilla 87 62 2 ei saatavilla 8 2 25 430 34121 13 000 24 813 225 joista oma-aloitteisia tehtäviä 162 605 Oma-aloitteisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pa hoinpitely, tappelu 115 Vahingonteko 134 Päihtynyt henkilö 135 Häiriökäyttäyty minen ia ilkivalta) Liikennevalvontaan käytetty työaika, tunnit/1640 josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, tunnit/1640 Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet Helsinki 3 341 Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapausten määrä 209 241 240 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet, määrä 353 407 360 310 1 666 1 679 1 650 1 785 3 2 Rattijuopumusrikosten määrä (tavallinen, törkeä, muu ja luovuttaminen) Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, tunnit/1640 1 Katuturvallisuutta mittaava indeksi on edellisvuoden tasolla, eroa -0,69 %. Edellisvuonna huo mattavasti vähentyneet vahingonteot yleisillä paikoilla ovat lisääntyneet, mutta ovat kuitenkin 33,03 % alhaisemmalla tasolla kuin vuonna. Yleisillä ja yksityisillä paikoilla tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrät ovat vähentyneet, samoin perheväkivaltailmoitukset. Panostamista nuorten häiriökäyttäytymiseen ja heidän tekemiensä rikosten ennaltaehkäisyyn on edellisvuoden tapaan jatkettu, eivätkä heidän tekemänsä ryöstöt ole nousseet samanlaiseksi ilmiöksi kuin toissa vuonna.

POLIISI ID-1747538 6 (15) HFl SINKI Poliisilaitoksen liikenteenvalvontaan käyttämän työajan määrä on laskenut tarkastelujakson ai kana jonkin verran. Henkilöresurssien vähenemisestä huolimatta liikenteenvalvonnalle asetetut tavoitteet on saavutettu pääosin hyvin. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrällä mitaten liikenneturvallisuus on vuoden aikana hieman parantunut vuoteen verrattuna ja tulos on myös hieman parempi, kuin vuodelle asetettu tavoite. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on jonkin verran laskenut edellisestä vuodesta, ollen kuitenkin hieman korkeampi, kuin tavoitteek si asetettu 360 kpl. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut selkeästi vuo teen verrattuna. Vuonna Helsingin liikenteessä menehtyi 12 henkilöä, kun vuonna menehtyi 3 henkilöä. Loukkaantuneiden määrän ja kuolemaan johtaneiden tapahtumien määrän vähenemisessä on auttanut edellisvuosia paremmin onnistunut liikenteenvalvonnan kohdentaminen. Rattijuopumustapausten määrä on vuoden aikana hieman kasvanut edellisestä vuodes ta, ollen samalla hieman tavoitetta korkeampi. Vuonna Helsingin liikenteessä tavattiin 1679 rattijuoppoa, vuoden määrän ollessa 1780. Rattijuoppojen määrän kasvu selittyy paremmin onnistuneella valvonnan kohdentamisella ja vuoteen verrattuna kasvaneella oma-aloitteisten puhallutusten määrällä. Vuonna oma-aloitteisten puhallutusten määrä oli 76 580, kun taas vuonna puhallutusten määrä oli 82 127. Liikenneturvallisuuskeskuksen tavoitteena oli vuonna 55 000 suoritetta. ylitettiin 13 %:lla, vuoden luvun ollessa 61906 suoritetta. Kasvu selittyy vuoden aikana lisäänty neellä kameroiden määrällä, etenkin Kehä l:l!ä ja kuvankäsittelyprosessien kehittymisellä. Au tolla suoritettavan automaattisen liikennevalvonnan määrä kasvoi vuoden aikana selkeästi, ol len 91 % korkeampi, kuin tavoite. Tavoitteena vuodelle olisi 13 000 suoritetta, toteuman ollessa 24 810. Tavoitteiden selkeä ylitys johtuu autovalvonnan lisäresursoinnista vuoden aikana. Ulkomaalaisvalvontaa on suoritettu osana muuta valvontaa sekä teemavalontana. Ulkomaalaisvalvontatehtävät ovat vähentyneet vuoteen verrattuna, siitä huolimatta ulkomaalaisvalvonnan suoritteet ovat lisääntyneet. Vuonna Helsingin poliisilaitos on poistanut Suo mesta 1853 henkilöä, joista 679 saatettuna. HÄLYTYSTOIMINTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa Henkilötyövuodet Hälytystoiminnan kustannukset, 1000 euroa Hälytystoiminnan kustannukset euroa / htv Taloudellisuus (kustannukset/a-b hälytystehtävät) euroa 18 394 18519 196 192,3 22 352 22 659 36 930 114123 117 832 93 375 235 279 490 485 423 28 288 200,0 395,5 TUOTTAVUUS Tuottavuus (A-B hälytystehtävät / henkilötyövuodet) 410 190 PALVELUKYKY JA LAATU 5,2 5,10 5,40 5,10 15,9 15,80 15,70 16,00 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 76,00 % 76,00 % 74,70 % Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 93,10% 93,20 % 92,20 % Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min Toimintavalmiusaika A-ja B-luokan tehtävissä, min

POLIISI 7 (15) ID-1747538 HÄLYTYSTOIMINTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta SUORITTEET Hälytystehtävien määrä (A,B,C), kpl Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm, enintään A-ja B -hälytystehtävien määrä enintään, kpl Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl 168 056 162 405 165 000 3 074 3119 3 200 3141 95 074 81 271 82 000 75 322 1 217 1 332 1 300 1299 162 605 Hälytystehtävien (A, B, C) määrä Helsingissä nousi edellisvuodesta tasan 200 kappaletta. Vaikka tehtävien kokonaismäärä on hiukan noussut, ovat A-B -luokan tehtävät vähentyneet edellisvuodesta yli 7 %, mikä johtunee ainakin osittain tehtävien kirjaamistavan muutoksista. Toimintavalmiusajat ovat A-tehtävien osalta pysyneet edellisvuoden tasolla tietopohjaisen joh tamisen ja onnistuneen työnsuunnittelun avulla. A-B -tehtävien osalta toimintavalmiusaika on hiukan (4,79 %) huonontunut. Tämä johtuu suurimmalta osalta siitä, että aiemmin B-tehtäviksi kirjatut ajoneuvojen pysäyttämiset, joissa partio on käytännössä heti paikalla, on nykyisin kirjat tu C -luokan tehtäviksi. Oma-aloitteisten tehtävien määrä on pystytty pitämään hyvällä tasolla. Ennalta estävä toiminto toteutti vuoden aikana Poliisihallituksen valtakunnallisen hank keen, jossa poliisilaitoksille ja Keskusrikospoliisille koulutettiin paikallista ongelmanratkaisumallia ja väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyä. 1.3.2 Rikostorjunta Helsingin poliisilaitoksen tulostavoitteet Jatketaan rikosprosessin kehittämisprojektin toteuttamista yhteistyössä syyttäjänviraston kanssa esikäsittelytoiminnon tehostamisen sekä tutkinnan johtamisjärjestelmän ja esimies työn kehittämisen osalta. Toteutetaan poliisilaitoksen Kyber-strategia yhteistyössä Keskusrikospoliisin kyberrikostorjunta-keskuksen kanssa. Jatketaan teknisen rikostutkinnan laatujärjestelmän kehittämistä Poliisihallituksen määritte lemien tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä Rikosteknisen laboratorion kanssa. Jatketaan maastapoistamis- ja turvapaikkaprosessin kehittämistä Maahanmuuttoviraston, Raja-vartiolaitoksen sekä Helsingin kaupungin kanssa. Varmistetaan maastapoistamisen edellyttämät resurssit. Ennalta estävää toimintaa kehittämällä, moniammatillisella sekä sidosryhmäyhteistyöllä es tetään väkivaltaista ekstremismiä ja ennaltaehkäistään JR -rikollisuutta. Rikostorjunnan vuoden tulostavoitteiden toteuma RIKOSTORJUNTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS 38 357 37 212 550 539,6 Rikostorjunnan kustannukset, 1000 euroa 49 741 49 501 Rikostorjunnan kustannukset euroa / htv 90 382 91 736 88 392 1 153 1 200 1 236,59 78,4 76,42 71,48 Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa Henkilötyövuodet Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset) 37 373 555,0 564,7 49 915 TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset / henkilötyövuodet)

POLIISI 8 (15) ID-1747538 RIKOSTORJUNTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso % Henkirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso % Pahoinpitelyrikokset Päätettyjen talousrikosten tutkinta-aika, keskiarvo, vrk, enintään Talousrikostutkinnan henkilötyövuodet 46,7 % 45,70 % 46,50 % 89 87,00 90 81 37% 36,60 36,6 32,3 111,63% 90,50 % 100,00 % 87,20 % 73,07 % 63,60 % 68,00 % 57,60 % 345 359,00 350 381 62 74 81 73 42,00 % Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU-ja muut ryhmät), kpl 8 10 Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 168 172 SUORITTEET Kaikki selvitetyt rikokset, määrä 67 003 65 867 66 000 70 675 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 43151 41 234 42 000 40 365 Päätettyjen talousrikosten määrä 427 317 330 274 Avoinna olevien talousrikosten määrä 483 494 450 690 Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 7,67 4,60 4,60 2,44 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 6,29 4,41 4,40 2,11 43 42,00 40 40 5 708 6 061,00 5 900 5 979 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 189 204 195 287 Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset, määrä 178 182 195 254 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl Henkirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä, kpl Pahoinpitelyrikokset Viime vuonna Helsingin poliisi paljasti lähes 300 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvää rikosta. Rikokset olivat pääasiassa talous-, huumausaine- ja väkivaltarikoksia. Rikosten paljas tamisessa ja esitutkinnassa on tehty laaja-alaista sekä kansallista että kansainvälistä viran omaisyhteistyötä. Helsingin poliisille ilmoitettiin ennätykselliset 428 talousrikosta, mikä on vaikuttanut osaltaan avointen talousrikosten määrän kasvuun. Avointen talousrikosten vähentämiseksi on laadittu projektisuunnitelma. Rikoshyötyä saatiin viime vuonna takaisin noin 2,1 miljoonaa euroa. Talousrikostutkintaa on erityisesti työllistänyt laaja alv-petoskokonaisuus. Tutkinnassa on sel vinnyt, että noin 40 eri yhtiötä on käytetty perusteettomien alv-palautusten hakemiseen vuosi na -. Esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä on ollut lähes 70 henkilöä, joista yli puolet on ollut vangittuna. Tutkinnan aikana on tehty useita kotietsintöjä ja takavarikkoja, joiden yh teydessä on tullut ilmi myös muita rikoksia, kuten huumausainerikoksia, ampuma-aserikoksia, väärennyksiä ja rahanpesurikoksia. Toimintaan on osallistunut useita kymmeniä henkilöitä, joista useimmat ovat Cannonball MC:n jäseniä tai läheisesti kerhon toimintaan liittyviä henkilöi tä. Toiminnassa on ollut mukana myös henkilöitä, jotka ovat toimineet bulvaaneina kerhon hy väksi. Rikoksilla on saatu yli 1,6 miljoonan euron rikoshyöty. Osa rikoshyödystä on saatu taka varikkoon. Vuoden lopulla paljastui myös yli 250 yritykseen kohdistunut identiteettivarkaus, jonka avulla yritettiin saada arvonlisäveron palautuksia yli 50 miljoonan euron edestä. Asiaa on selvitetty yhteistyössä Verohallinnon kanssa ja tapauksia tutkitaan törkeinä veropetoksina. Erilaiset alv-, rahoitus- ja tilauspetokset ovat tämän päivän ilmiö, joiden ennalta estämiseen, paljastamiseen ja esitutkintaan tulee panostaa laajalla viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöllä. Huumerikostutkinnassa selvitettiin useita laajoja sekä kansallisia että kansainvälisiä huumaus aineen maahantuonti- ja levitysorganisaatiota. Vuoden aikana erittäin vaaralliseksi luokiteltuja

ID-1747538 9 (15) huumausaineita takavarikoitiin huomattava määrä. Kokaiinin, metamfetamiinin ja Subutexin takavarikot ovat koko Helsingin rikoshistoriassa tarkasteltuna erittäin suuret. Anonyymeissä tietoverkoissa tapahtuva huumausaineiden myynti on kasvanut vuosi vuodelta. Poliisi puuttui Helsingin kaupungin alueella tietoverkoissa tapahtuvaan huumausaineiden myyntiin voimakkaasti. Aktiivisen paljastavan toiminnan myötä poliisi paljasti useita huumausaineiden myyjiä. Verkossa tapahtuva huumausaineiden myynti on yleistä ja se on tullut perinteisen kadulla tapahtuvan huumausainemyynnin rinnalle. Suuressa mittakaavassa HEV-alueella valmistui yhteistuotoksena toimenpide-esitys tulevaisuuden huumerikostutkinnan suuntaviivoista. Väkivaltarikosten määrä pysyi suunnilleen edellisvuosien tasolla. Esitutkinnan perusteella väkivaltarikosten taustavaikuttimina ovat yhä enenevässä määrin rikoksesta epäiltyjen mielenterveysongelmat. Seksuaalirikosten määrä jatkoi kasvuaan. Seksuaalirikoksia ilmoitettiin 521, mikä on 11,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Seksuaalirikoksista eritoten seksuaalisten ahdistelujen määrä lisääntyi. Seksuaalirikosten selvitystaso on pysynyt aiempien vuosien tasolla siitä huolimatta, että niiden määrä on kasvanut joka vuosi viimeisten neljän vuoden aikana. 1.3.3 Lupahallinto Helsingin poliisilaitoksen tavoitteet Varmistetaan ampuma-aseasioiden lupamenettelyiden kehittämistyön tekemällä sähköiseen asiointiin ja lupaprosessien sujuvoittamiseen tähtääviä aloitteita sekä tarjoamalla asiantuntija-apua niitä koskeviin kehittämishankkeisiin. Selvitetään yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa sähköisen asioinnin palvelujen käyttömahdollisuutta kielteisten ajolupapäätösten, rangaistusvaatimusten ja haasteiden tiedoksiannossa. Lupahallinnon ja lupavalvonnan vuoden tulostavoitteiden toteuma LUPAHALLINTO - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 94,5 86,9 82,0 49,5 - lupapalvelut, maksullinen, htv 78,5 76,5 69,0 39,9 - lupapalvelut, maksuton, htv 15,9 15,4 13,0 9,6 Lupahallinnon kustannukset, 1000 euroa 9 329 9 263 6489 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat) 53 51,5 55,1 39,6 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 109,30 % 106,50% 100,00% 139,80 % Lupahallinnon tuottotavoite, 1000 euroa 8 559 8415 7 872 7 872 TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupa-htv, maksullinen ja maksuton) 1 848 2 070,83 1 648 3 309 Maksullisen toiminnan tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupa-htv, maksullinen työaika) Maksuttoman toiminnan tuottavuus (valvonnalliset suoritteet/maksuton työaika, lupa-htv) 2 225 2 352,35 1 958 4105 256 515,84 307 370

ID-1747538 10 (15) LUPAHALLINTO - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta PALVELUKYKY JA LAATU Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista poliisin luvista) 44% 55% 43,8 % Sähköisen asioinnin käyttöaste % (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymista niissä luparyhmissä, joissa sähköisen asioinnin mahdollisuus) 50,00 % 73,40 % SUORITTEET Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 174 653 179 955 135100 163 804 Passit 89 878 100 235 120 000 115 702 Henkilökortit 26 571 26 212 27 326 Aseluvat 2 723 2 994 3 300 3 004 Ulkomaalaisluvat 12 558 12 388 11 000 12 452 Muut luvat 42 923 38126 800 5320 Valvonnalliset suoritteet (alla olevat yhteensä) 4 072 7 944 3 985 3 548 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset 100 102 120 151 Ajo-oikeuspäätökset (huom. vertailtavuusongelma LTJ-tietojärjestelmästä ATJjärjestelmään; tavoitetaso asetetaan toistaiseksi v. tavoitetasolle) 3 912 7 769 3 800 3 291 Järjestyksenvalvojakorttien peruutukset ja varoitukset 43 Vartijakorttien peruutukset ja varoitukset 17 53 40 88 20 25 18 Poliisin myöntämien keskeisten lupien määrät ovat laskusuunnassa. Sähköisten palveluiden käyttöaste lupahallinnossa on lisääntynyt tasaisesti. Passeista noin 40 prosenttia myönnettiin niin sanotulla kevennetyllä menettelyllä, ilman henkilökohtaista asiointia poliisin palvelupisteessä. Poliisin lupapalvelut on Helsingissä keskitetty yhteen toimipisteeseen. Palveluiden saatavuutta on parannettu muun muassa lupahallinnon lauantai -aukioloajoilla. Lupakäsittelyn henkilöstöresurssien riittävyys on turvattu määräaikaisilla työntekijöillä sekä laitoksen sisäisin reservijärjestelyin. Asiakkaille on tiedotettu aina arvio hakemuksen käsittelemiseen kuluvasta ajasta. Ampuma-ase-, ja turva-alan lupa-asioissa on oma asiakaspalvelupiste, jossa hoidetaan lupaasiat kuntoon mahdollisuuksien mukaan yhdellä käynnillä. Aselupahakemusten ja -peruutusten läpimenoaikoja on seurattu säännöllisesti. Yhteistyö lupapäätösten tiedoksiantoon liittyvien tehtävien osalta kenttätoiminnan kanssa toimii. Vartiointiliikkeiden tarkastuksia ei ole henkilöstöpulasta johtuen kyetty toteuttamaan täysimääräisesti. Lupapäätösten hyvää tasoa ylläpidetään sisäisellä koulutuksella ja ohjauksella sekä osallistumalla valtakunnalliseen koulutukseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön. Lupakäsittelyä ja päätöksenteon tasoa tarkastellaan kuukausittain dokumentoitavalla omavalvonnalla.

ID-1747538 11 (15) 1.3.4 Yhteiset palvelut Helsingin poliisilaitoksen tavoitteet Toteutetaan poliisihallinnon YLVÄS -hanke. Osallistutaan analyysi-, sekä talous- ja henkilöstöhallinnon seurantajärjestelmien kehittämistyöhön yhteistyössä Poliisihallituksen ja Palkeiden sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Edistetään Poliisin toimitilojen kehittämisen loppuraportissa (Poliisihallituksen julkaisusarja, 2/) tunnistettujen säästötavoitteiden toteutumista. Selvitetään Malmin poliisitalon sekä Töölön säilytyssuojan toimintojen sijoittuminen Pasilassa sijaitseviin kiinteistöihin. Vuoden tulostavoitteiden toteuma Yhteistyössä lupahallinnon ja poliisilaitoksen johtokeskuksen kanssa on tehty suunnitelmat poliisin neuvontapalveluiden (YLVÄS) käynnistämiseksi valtakunnallisesti, ja tätä kautta tavoitettavuuden parantamiseksi. ICT -säästösuunnitelman toteuttamista on jatkettu. Työasemien määrää on tarkasteltu ja vähennetty hallitusti yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Laillisuusvalvontavastuut ja organisointi on määritelty poliisilaitoksen sisäisellä määräyksellä. Suunnitelmien pohjalta on suoritettu toimintojen laillisuusvalvontaa. Laillisuusvalvontaa toteutetaan myös kiinteänä osana esimiestyötä. Päivittäisjohtamisessa on kiinnitetty huomiota pakkokeinojen ja tarvittavien merkintöjen oikeellisuuteen. Toimintavuoden aikana on käyty läpi ja päivitetty riskienhallintarekisteriin kirjattuja riskejä. Merkittävyydeltään korkeisiin, toimitiloihin kohdistuviin riskeihin on vastattu ottamalla käyttöön uusia turvateknisiä järjestelmiä ja korostamalla turvallisuuskulttuuria. Tietoturvallisuuteen on panostettu muun muassa koulutuksella. Poliisilaitoksen riskienhallintaprosessia ja -vastuita on päivitetty. Selvitystyö Malmin poliisitalon ja Töölön säilytyssuojan toimintojen sijoittamiseksi Pasilassa sijaitseviin kiinteistöihin on aloitettu. Toimintavuoden aikana on aloitettu varautumispoliisijärjestelmän kehittäminen yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. 1.4 Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittäminen Helsingin poliisilaitoksen tavoitteet Henkilöstösuunnitelman laadinnan yhteydessä huomioidaan henkilösuojaustoiminnon ja muuttuneen uhka-arvotilanteen sekä maastapoistamistoiminnan edellyttämien lisäresurssien vaikutus poliisilaitoksen muuhun toimintaan sekä rahoitus-ja htv -kehykseen. Toteutetaan Helsingin kaupungin kanssa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden rekrytointihanke. e Toteutetaan varhaisen tuen toimintamallia henkilöstön työkyvyn tukemiseksi ja kehittämiseksi.

\r POLIISI HFI SINKI ID-1747538 12 (15) Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tulostavoitteiden toteuma HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstömäärä ja -rakenne (poliisin momentti) Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (sis. opiskelijat) 1540 1 578,8 1 591,00 1 616,90 Poliisimiehet, htv 1 303 1 270,5 1 279,00 1 282,30 Opiskelijat, htv (työharjoittelu ja kenttätyöjakso) 29 26,7 30,00 31,00 Muu henkilöstö, htv 209 281,6 282,00 303,70 Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 26,15% 26,10% Naisia, %-osuus poliisimiehistä 18,06 % 18,20% Työhyvinvointi 26,00 % 26,50 % 18,30 % 18,20 % Sairauspoissaolot, työpäivää / htv 12 Työtyytyväisyysindeksi 3 Osaamisen kehittäminen 10,3 10 9,3 3,2 3,2 3,2 Tulos-ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 92,0 % 86,40 % 100,00% Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:lle tulos-ja kehityskeskustelujen 100,00% 100,00 % 100,00% käyneistä) 90,00 % 100,00% Toimintavuoden aikana poliisilaitos on toteuttanut maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatun rekrytointihankkeen (Poliisiksi Stadiin -hanke). Poliisikoulutukseen hakeutuvien määrää on pyritty kasvattamaan myös muilla aktiivisilla kohdennetuilla rekrytointitoimilla. Poliisilaitoksen sopeuttamissuunnitelman mukaisesti toimintakyky on kyetty turvaamaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Poliisilaitoksen uusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma otettiin käyttöön toimintavuoden loppupuolella. Hallinto- ja tukitoimien päällekkäisyyksiä on edelleen poistettuja erityisesti sisäisiä prosesseja kehittämällä. Poissaoloseurantaan on kiinnitetty eritystä huomiota. Yksiköiden johtajille on toimitettu säännöllisesti tietoa poissaoloista sekä käydyistä työkykykeskusteluista. Varhaisen tuen mallin toteuttaminen alkaa näkyä sairauspoissaolotilastoissa. 1.5 Tilinpäätösanalyysi 1.5.1 Rahoituksen rakenne Helsingin poliisilaitoksella oli käytettävissään vuonna kaikkiaan 118 494 833 euroa (bruttorahoitus). Poliisiopiskelijoiden kustannuksiin kohdennettiin 1 313 000 euroa. Poliisihallitukselta saatu hankerahoitus oli 75 000 euroa. Lisäksi poliisilaitos sai lupien painatuspalveluihin 1 523 152 euron rahoituksen, tämä määräraha on jätetty näistä laskelmista pois, koska lupatuototkaan eivät ole mukana poliisilaitoksen tuotoissa. Euroopan Unionin rahoituksella oli käynnissä neljä hanketta. Muiden kuin lupatuottojen tavoitteeksi oli asetettu 500 000 euroa. Poliisilaitoksen rahoitusrakenne on kuvattu alla olevassa taulukossa. Budjetin toteutumista on kuvattu kohdassa 1.5.2. ja tuotto-ja kululaskelma on kohdassa 1.5.3.

ID-1747538 13 (15) Kokonaisbudjetti, Toimintamenomääräraha 116 818 670 121 148 831 116 606 833 Hankerahoitus 344 141 160 000 75 000 POLAMK kenttä- ja työharjoittelijat 1 165 000 1 085 000 1 313 000 Nettobudjetoitujen tulojen tuottotavoite 1 350 000 625 000 500 000 Yhteensä 119 677 811 123 018 831 118 494 833 1.5.2 Talousarvion toteutuminen Seuranta-ja vertailuraportti 001-012. Sis.budj. vers. 300 001-012. Jäljellä 001-012. Vuoden toteuma % LKP -tili EUR EUR EUR Maksullisen toiminnan tuotot -248 057,57-219 000,00 29 057,57 113,27 Vuokrat ja käyttökorvaukset -183 107,55-184 000,00-892,45 99,51 Muut toiminnan tuotot -239 116,57-97 000,00 142 116,57 246,51 TOIMINNAN TUOTOT -670 281,69-500 000,00 170 281,69 134,06 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 876 788,87 4 225 327,00-651 461,87 115,42 Henkilöstökulut 95 088 669,10 97 621 086,00 2 532 416,90 97,41.... Vuokrat 10 986 619,02 11 328 164,00 341 544,98 96,98 Palvelujen ostot 4 973 857,68 4 379 209,00-594 648,68 113,58 Muut kulut 1 243 621,98. 928 747,00-314 874,98 133,90 Sisäiset kulut 134,00-134,00 X TOIMINNAN KULUT 117 169 690,65 118 482 533,00 1 312 842,35 98,89 l RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 1 813,66 2 500,00 686,34 72,55 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 21 837,45 9 800,00-12 037,45 222,83 TUOTTO- JA KULULASKELMA 116 523 060,07 117 994 833,00 1 471 772,93 98,75...i KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIK. SIJOITUKSET 91 216,58-91 216,58 X Tuotto-ja kululaskelma ja tase kpyksik. /tilitaso 116 614 176,65 117 994 833,00 1 380 656,35 98,83 Helsingin poliisilaitoksen siirtyvä erä vuodelle 2017 oli 1 380 656 euroa. Henkilöstökuluihin myönnetystä määrärahasta jäi käyttämättä 2,5 M. Henkilöstökulujen työnantajamaksuihin saatiin määräraharahoitusta vuoden sivukuluprosentin 24,297 mukaisesti, toteutunut vuoden sivukuluprosentti oli 20,970 %. Määräraharahoitusta saatiin 18 työaika-ja ylityökorvausten maksatusjaksolle, vuoden kirjanpitoon kirjautuivat kuitenkin vain 17 jakson kulut, viimeisen jakson siirtyessä vuoden 2017 menoksi. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankintaan varatun määrärahan ylittyminen johtui pääasiassa lisääntyneistä hankintasuunnitelman ulkopuolisista hankinnoista ja arvioitua suuremmista koneiden ja kalusteiden sekä suojavarusteiden uusimistarpeista vuonna. Palveluiden ostoihin käytetyn euromäärän kasvu verrattuna budjetoituun taas selittyy lähinnä työterveyspalveluiden ja tulkkauspalveluiden lisääntyneestä käytöstä.

ID-1747538 1 4 (15) Muiden kulujen osalta ylitys johtuu pääasiallisesti lisääntyneistä kustannusten korvauksista verrattuna edellisvuoteen. Poliisilaitoksen toiminnan tuotot olivat 670 281 euroa ja tuottotavoite ylittyi 170 281 eurolla, koostuen lähinnä yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan budjetoituja tuloja suuremmista tuotoista. Vuoden toteutuneet tuotot olivat samaa tasoa kuin vuoden toteutuneet tuotot. 1.5.3 Tuotto-ja kululaskelma Kustannukset, euroa Henkilöstökulut 95 300 475 95 075 459 95 088 669 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 361 941 4 358 993 4 876 789 Vuokrat 13 188 532 12 723 030 10 986 619 Palvelujen ostot 5 777 330 5 713 295 4 973 857 Muut kulut 877 955 986 749 1 243 621 Poistot 1 248 821 1 291 985 1 437 626 Yhteensä, ilman poistoja 118 506 233 118 857 526 117 169 555 Lähde: Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan kustannukset tulosalueittain, euroa (tukitoiminnot vyörytetty) 404 Lupapalvelut yhteensä 9 328 838 9 262 691 6 488 941 4041 Maksulliset lupapalvelut 7 833 067 7 846 315 5 637 621 4042 Maksuton lupapalvelu 1 495 771 1 416 376 851 319 401 Valvonta 47 682 513 49 410 844 29 200 575 402 Hälytystoiminta 22 351 630 22 658 686 36 929 982 403 Rikostorjunta 49 740 854 49 416 005 49 915 009 405 Tukitoiminnot 406 Muut tehtävät 11 892 959 12 044 127 21 396 480 Yhteensä 140 996 794 142 792 353 143 930 984 Lähde: Kustannusraportit Helsingin poliisilaitoksen tilikauden toiminnan kulut olivat 117 169 690 euroa. Helsingin poliisilaitoksen suurin yksittäinen kuluerä ovat henkilöstökulut, 95 088 669 euroa. Henkilöstökulujen osuus on yli 80 prosenttia kaikista toiminnan kuluista. Henkilöstökulut olivat lähes yhtenevät vuoden henkilöstökulujen kanssa. Vuokrakustannukset olivat yhteensä 10 986 619 euroa. Muiden rakennusten vuokrat pienenivät 1 617 422 euroa edellisvuodesta, johtuen siitä, että Senaatti -kiinteistöt laskivat toimitilavuokria 15 prosentilla. Palvelujen ostot pienenivät 739 437 eurolla, joka selittyy pääasiallisesti painatuspalveluiden kustannusten siirrosta Poliisihallituksen keskitetystä rahoituksesta maksettavaksi. Lupapalveluiden toiminnan kustannusten aleneminen johtuu pääasiassa ajolupien myöntämisen siirtymisestä T ratille.

ID-1747538 15 (15) Toimintojen kustannusten jakautuman ero edellisiin vuosiin johtuu kokonaistyöajan prosentuaalisen jakauman painopisteen siirtymisestä vuonna muihin tehtäviin turvapaikanhakijoiden lisääntyneen määrän vuoksi. 1.5.4 Hankkeet Helsingin poliisilaitoksella oli vuonna käynnissä seuraavat hankkeet: Paluutoimenpiteiden kehittämishanke (AMIF) Paluutoimenpiteiden kehittämishankkeen tavoitteena on maastapoistamisprosessin kehittäminen ja siihen liittyvät käytännön toimenpiteet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Paluutoimenpiteiden kehittämishankkeessa toteuttavana osapuolena on Helsingin poliisilaitos. Hanke on saanut ulkopuolista rahoitusta kansallisesta AMIF-rahastosta (ulkopuolinen rahoitusosuus on 75 %). Maahanmuuttovirasto on hankkeen kumppanina ja on päävastuussa vapaaehtoisen paluun prosessin kehittämisestä. Hankkeen toiminta-aika on 1.7. - 30.6.2018. Hankkeen omavastuuosuuden kattamiseen osallistuvat Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto yhdessä. Poliisin ennalta estävä toiminta (EET) Poliisin ennalta estävän toiminnan hankkeen tavoitteina ovat ekstremismiin ja radikalisoitumiseen liittyvän osaamisen laajentaminen valtakunnallisesti ja parempien valmiuksien luominen näiden ongelmien estämiseksi sekä osaamisen syventäminen valtakunnallisilla koulutuksilla yhteistyössä keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Poliisin ennalta estävän toiminnan hankkeen toteuttavana osapuolena on Helsingin poliisilaitos. Hanke on saanut ulkopuolista rahoitusta kansallisesta ISF-rahastosta (ulkopuolinen rahoitusosuus on 75 %). Hankkeen toiminta-aika on 1.3. - 31.12.2017. Hankkeen omavastuuosuuden kattaa Poliisihallitus. Lisäksi Helsingin poliisilaitos toteutti vuonna terrorismin torjunnan valmius-ja varautumistoiminnan kehittämishankkeen (ATLAS), jonka toiminta-aika on 1.2. - 31.12.2017 sekä FINSIU -harjoitukset, jotka ovat osa ATLAS -verkoston harjoituksista. 2 Hyväksyminen ja allekirjoitukset Poliisipäällikkö Poliisikomentaja Apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki