f PO~~.!.!J POL POLllSIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

Transkriptio

1 f PO~~.!.!J POL POLllSIHALLITUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. POLIISIHALLINNON TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Valvonta ja hälytystoiminta Rikostorjunta Lupahallinto Yhteiset palvelut Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteinen toiminta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi l Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Hankkeet Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Kokonaisarviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä POLIISIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA POLIISIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA POLIISIHALLITUKSEN TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS TILINTARKASTAJAN MERKINTÄ

3 1. POLllSIHALLINNON TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Poliisin toimintaympäristö on jatkanut nopeaa muutostaan. Keskeisiä turvallisuuden teemoja ovat maahanmuutto, rajaturvallisuus, hybridivaikuttaminen (kyber- ja informaatiovaikuttaminen}, rikostorjunta ja terrorismin torjunta. Vuoden 2017 aikana valmistui sisäisen turvallisuuden strategia ja sen toimenpideohjelma jatkona vuonna 2016 valmistuneelle sisäisen turvallisuuden selonteolle. Strategiassa pyritään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Vuonna 2017 vahvistettiin myös poliisin strategia ja henkilöstöstrategia. Poliisin strategian mukaan poliisin on pystyttävä toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti ja kyettävä samanaikaisesti vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsä. Henkilöstöstrategian valinnoilla tavoitellaan sitä, että poliisin resurssit, johtaminen, osaaminen, työkyky ja työnteon tavat vastaavat muuttuvan toimintaympäristön ja poliisin strategian tarpeita. Vuoden lopulla käynnistettiin toimitilojen ja ict-kustannusten pitkän aikavälin suunnitelmien valmistelu kustannuspaineiden tunnistamiseksi ja nousun hillitsemiseksi. Vuoden lopulla aloitettiin myös henkilöstösuunnitelman valmistelu, jonka tarkoituksena on todeta nykytila ja tavoitetila kahdella eri rahoitusskenaariolla sekä tunnistaa tulevaisuuden riskejä ja muutostekijöitä mm. lainsäädännössä. Hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen oli poliisitoiminnan tärkeimpiä painopisteitä edelleen vuonna Poliisin toimintavalmiusaika AB-luokan tehtävissä heikentyi vajaa 2 % edellisvuoden tasosta. Vuonna 2016 toiminta-aika AB-tehtävissä oli 18,3 minuuttia ja A-luokan tehtävissä 9,3 minuuttia. Poliisin tehtävien kokonaismäärä nousi hieman edellisestä vuodesta. AB-luokan tehtävien määrä kasvoi 1,5 % ja A-luokan tehtävien määrä kasvoi lähes 5 %. Katuturvallisuusindeksin arvo jatkoi paranemistaan ja nousi vuoden 2016 suhteellisesta arvosta 99,7 vuoden 2017 arvoon 100,3. Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden, poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Poliisin näkyvyyttä on pyritty ylläpitämään lisäämällä läsnäoloa yleisillä paikoilla ja suurissa yleisötapahtumissa. Kesäkuussa Supon nostettua terrorismin uhkatasoa Poliisihallitus ohjeisti poliisilaitoksia kiinnittämään asiaan erityistä huomiota. Suomessa tapahtui ensimmäiset epäillyt terroristiset rikokset Turussa elokuussa Näiden johdosta Poliisihallitus käynnisti kehittämistyön väkivaltaan ja terrorismiin liittyvien vihjeiden käsittelyn tehostamiseksi. Tavoitteena on varmistaa vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaisuus, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Turun puukkoiskun seurauksena näkyvää partiointia ja jalkapartiointia tehostettiin entisestään useiden viikkojen ajaksi. Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 noin rikosta. Määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) oli kokonaisuutena noin kappaletta, mikä oli hieman edellistä vuotta vähemmän. Rikoslakirikoksista omaisuusrikosten määrä, noin kappaletta, laski 8,3 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, noin kpl, pysyivät samalla tasolla kuin vuonna Huumausainerikosten määrä on noussut viime vuosina tasaisesti ja vuonna 2016 niitä tuli poliisin tietoon runsas kappaletta ja nousua oli noin kahdeksan prosenttia. Poliisissa viime vuosina toteutetut useat rakenneuudistukset saivat jatkoa, kun ulkomaalaisasiat siirtyivät vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirastolle. Poliisin tehtäviin kuuluu edelleen maastapoistamistoiminta. Turvapaikkapäätösten viivästymisestä johtuen osa vuodelle 2016 resursoiduista palautusten täytäntöönpanoista siirtyi vuodelle 2017 poliisista riippumattomista syistä. Syksyllä 2017 poliisiin perustettiin valtakunnalli- 3

4 sen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon valmiusryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa palautuspäätösten täytäntöönpano erityisesti haastaviin maihin. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi edellisvuodesta. Kasvu on ollut ennakoitavissa vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Yhä harvempi palautuspäätöksen saanut on halukas poistumaan maasta. Poliisi palautti 2017 yhteensä n palautuspäätöksen saanutta. Määrä vähentyi vuodesta 2016 (n palautusta), minkä taustalla on muun muassa useiden satojen henkilöiden ohjaaminen vapaaehtoisen paluun piiriin. Poliisille on jäänyt palautettavaksi kaikkein haastavimmat palautettavat sekä palautustoiminnan kannalta haastavimmat maat. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyrittiin säilyttämään siitä huolimatta, että työaikaa on jouduttu kohdentamaan muuhun poliisitoimintaan. Liikennerikoksia paljastettiin 0,3 % edellisvuotta enemmän. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenteenvaarantamisten osalta asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin. Kasvua oli etenkin nuorten alle 25 vuotiaiden rattijuopumusten osalta. Näiltä osin valvonnan painotusten voidaan katsoa olleen linjausten mukaisia. Liikenteen automaattivalvontaa tehostettiin erillismäärärahan turvin. Valvonnan ja manuaalivalvonnan yhteensovittamista parantamaan kehitettiin analyysitoimintaa ja sitä tukevia tietoteknisiä palveluita. Niin liikenteessä kuolleiden kuin loukkaantuneiden määrät ovat jatkaneet selkeää laskuaan. Virkavallan anastusrikollisuuteen (valepoliisi-ilmiö) on puututtu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestinnän keinoin on kohdennettu valistuskampanjoita erityisesti rikollisuuden kohteena olevaan vanhusväestöön. Rikoksia on saatu estettyä, tekijöitä kiinni ja rikoshyötyä takaisin yhteistyössä pankkien kanssa. Rikoksiin liittyvät petokset ovat jääneet enenevässä määrin yritysasteelle. Talousrikostutkinnan valtakunnalliset tulokset paranivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimien talousrikosjuttujen määrä laski hieman ja haltuun saadun rikoshyödyn määrä nousi hieman vuoden 2016 tasosta ollen 15,7 milj.euroa. Poliisin resurssit on toistaiseksi pystytty turvaamaan kohtuullisesti. Vuodelle 2017 poliisin toimintamenomomentille saatiin talousarviorahoitusta yhteensä 696,678 milj. euroa, mikä oli runsas 33 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviorahoitus lisätalousarviot huomioiden. Poliisimomentin henkilötyövuosimäärä vuonna 2017 oli 9 650, mikä oli 75 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän. Poliisimiesten henkilötyövuosimäärä oli poliisin talousarviomomentilla 7149, mikä oli 62 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoiden määrä oli 182, mikä on 11 enemmän kuin vuonna Tulevaisuuden haasteena nähdään paitsi rahoituksen riittävyys, myös koulutettujen poliisimiesten määrä. Muutaman seuraavan vuoden aikana haasteen tulee muodostamaan se, että poliisikoulutuksesta valmistuu vähemmän uusi poliiseja kuin mitä on arvioitu siirtyvän eläkkeelle. Viime vuosina on ollut niin ikään haasteena saada riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita poliisikoulutukseen. Huolta aiheuttaa myös se, että viimeisimmän kehyspäätöksen mukaisella rahoituksella poliisimiesten määrä tulee laskemaan vuoteen 2022 mennessä arvioiden mukaan noin 500 htv:tä. 4

5 1.2 Toiminnan vaikuttavuus Taulu 1 Poliisin yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallisen Toteum Toteum Toteum Toteum Toteum Toteum vaikuttavuuden a a/arvio a 2012 a 2013 a 2015 a 2016 kehitys kuvaajat Muutos(%) Rikoslakirikosten määrä, ,0 % enintään Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999 = 85,8 92,1 97,5 98,4 99,7 95,0 100,3 100) 1 Poliisitoimi on saavuttanut sille asetetut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet. Poliisitoimen osalta on painotettu poliisin toimintavalmiuden, talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa sekä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyviä tehtäviä. Resurssien mahdollistamissa puitteissa painotettiin myös rikosten, järjestyshäiriöiden sekä onnettomuuksien ennalta estämistä ja vähentämistä, palvelukyvyn ja näkyvyyden turvaamista. Liikenneturvallisuusindeksin arvio, vähintään 165,3 174, 1 179,9 181,9 187,9 187,0 - (1999 = 100) 2 Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvio, vähintään asteikolla 1-4) 3 Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1-4) 4. 3,4-3,3-3, ,0-3,0-3,1 - - Rikoslakirikosten määrä on jatkanut laskuaan. Kiireellisten hälytystehtävien määrän hienoisesta kasvusta huolimatta toimintavalmiusaika on pysynyt lähes ennallaan ja kaikkein kiireellisimpien A -luokan tehtävien osalta toimintavalmiusaika on jopa parantunut. Katuturvallisuusindeksi on edelleen parantunut ja tavoitteena ollut 95,0 ylitettiin selvästi. Liikenneturvallisuusindeksin ennakoidaan edelleen parantuvan ja ylittävän asetetun tavoitteen 187,0, sillä liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä oli v ennätyksellisen alhainen. 1 Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 3 Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 =erittäin vähän, 2 =melko vähän, 3 =melko paljon, 4 =erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu. 4 Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 =ei kovin vakava, 4 =ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri. 5

6 Taulu 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset Ilmoitettu Kpl Ero% Helsinki ,9 % 806 Itä-Uusimaa ,1 % 815 Kaakkois-Suomi ,5% 818 Länsi-Uusimaa ,0% 821 Häme ,1 % 833 Sisä-Suomi ,9% 836 Pohjanmaa ,8% 842 Lounais-Suomi ,5% 851 Itä-Suomi ,9 % 8630ulu ,3 % 866 Lappi ,0 % 872 Ahvenanmaa ,6 % Ulkomaat ,7 % Yhteensä ,0% Taulu 3 Katuturvallisuusindeksi poliisilaitoksittain suhteellinen arvo Indeksin ero % Helsinki 53,61 57,56 58,62 63,32 62,62 68,12 8,8% 806 Itä-Uusimaa 84,27 91,61 98,13 100,41 100,03 97,79-2,2 % 815 Kaakkois-Suomi 98,12 104,56 110, ,16 114, ,27 1,0 % 818 Länsi-Uusimaa 111,62 116,07 120,68 121,45 110,34 109,56-0,7 % 821 Häme 95,66 101,60 105,84 107,67 108,58 108,32-0,2 % 833 Sisä-Suomi 87,48 94,43 100,36 96,53 96,54 96,66 0,1 % 836 Pohjanmaa 104,65 115,36 120,10 125,00 130,23 131,25 0,8% 842 Lounais-Suomi 90,21 95,57 107,41 109,66 105,85 112,58 6,4% 851 Itä-Suomi 89,16 97,26 104,90 100,34 111,17 109,64-1,4 % 863 Oulu 88,17 95,67 102,80 100,43 112,01 105,49-5,8% 866 Lappi 79,15 81,49 87,60 94,73 97,30 93,21-4,2 % 872 Ahvenanmaa 100,19 100,87 113,74 97,19 94,75 91,29-3,7% Yhteensä 85,21 91,40 96,89 97,78 99,12 100,27 1,2% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Taulu 4 Henkilövahinko-onnettomuudet toteurna toteuma Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma (ennakko) Vuosi Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet 235 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet Ero % -7,0% -17,8 % -5,8% Poliisin ja muiden viranomaisten ennalta estävän toiminnan tuloksena talousrikosjuttujen määrä kääntyi laskuun ja nettipetosten määrä on vähentynyt, mihin osaltaan on voitu vaikuttaa tehokkaan tiedottamisen avulla. Rikoshyötyä saatiin viranomaisten haltuun v yli 20,5 milj. euron arvosta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta poliisiin mittaava poliisibarometri toteutetaan joka toinen vuosi ja seuraavan kerran v

7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Poliisitoiminnalle on asetettu tavoitteet vuodelle 2017 valtion talousarviossa, sisäministeriön ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa sekä poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja vuoden 2017 tulossuunnitelmassa Valvonta ja hälytystoiminta Tulostavoitteet 2017 Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään turvaamaan nykyisellä tasolla. Parannetaan ennalta estävän toiminnan vaikuttavuutta mm. kohdentamalla yleisvalvontaa niille alueille ja niinä aikoina, joissa sillä saavutetaan hyvä vaikuttavuus käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa ja määrittelemällä ennalta estävän toiminnan tavoitteet täsmällisesti niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna. Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano on tehokasta. Huolehditaan Frontex -sopimusten laadinnasta maastapoistamiskuljetusten osalta. Poliisin erityistoimintojen ja peruspartioiden suorituskykyä ja työturvallisuutta parannetaan koulutusta kehittämällä sekä päivittämällä aseistusta, varusteita ja kalustoa. Poliisin näkyvyyttä pyritään ylläpitämään eri toimintamalleja kehittämällä. Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikan hakija-tilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. Automaattivalvontaa tehostetaan erillismäärärahan turvin mm. kalustohankinnoilla ja analyysitoimintaa kehittämällä. Kehitetään automaattiseen liikenteenvalvontaan kuuluvia prosesseja kehittämällä siihen liittyvää sähköistä asiointia sekä mahdollistamalla järjestelmien välinen tiedonvaihto. Poliisin automaattista liikenteenvalvontaa tehostetaan ja automaattisen valvonnan sekä manuaalivalvonnan yhteensovittamista parannetaan kehittämällä tähän liittyvää analyysitoimintaa sekä sitä tukevat tietotekniset palvelut. Valvonnan painopistealueet ovat rattijuopumukset, törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja raskas liikenne. Valvontavälineitä ja seuraamusprosesseja kehitetään ja huolehditaan niiden laadukkaasta ja tehokkaasta käytöstä. Liikenteenvalvonnan yhteydessä torjutaan aktiivisesti myös muuta rikollisuutta Road Policing mallin mukaisesti. Hälytystoiminta Poliisi on kyennyt tehtäviään priorisoimalla ja painopisteitä muuttamalla jopa hieman parantamaan kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuutta v A-tehtävien toimintavalmiusajan tavoite vuodelle 2017 oli 10 minuuttia - lopullinen tulos oli 9,3 minuuttia. Poliisi on onnistunut säilyttämään omilla toimillaan A kiireellisyysluokan hälytystehtävien toimintavalmiusajan kahden edellisen vuoden tasolla. 7

8 Tavoitetoimintavalmiusaika A- ja 8-luokan tehtävissä vuodelle 2017 oli 18,5 minuuttia, poliisin saavuttaessa 18,3 minuutin toimintavalmiusajan. Priorisoimista ja sopeuttamista on tapahtunut erityisesti poliisin liikennevalvonnasta ja muusta valvonnasta, kun hälytystoiminnan resursseja on pyritty pitämään ennallaan. Hälytystehtävien määrän lievästä noususta huolimatta toimintavalmiusajat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Aja B kiireellisyysluokan tehtävien yhteenlaskettu määrä kasvoi lähes 1,5 % ja yhteenlaskettu valmiusaika heikentyi vajaa 2 %. A-kiireellisyysluokan tehtävissä poliisin toimintavalmiusaika parani siitäkin huolimatta, että A-kiireellisyysluokan tehtävien määrä kasvoi tehtävällä eli lähes 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 poliisilla oli kiireellisiä Aja B luokan tehtäviä yhteensä Näistä A-tehtävien osuus oli tehtävää. Valvonta Huolimatta poliisin voimavarojen priorisoinnista hälytystehtävien hoitoon, myös valvonnasta on pystytty melko hyvin huolehtimaan. Poliisi on joutunut vuoden 2017 aikana turvaamaan erilaisia suuria mielen ilmaisuja, joista osassa on ilmennyt väkivaltaista käytöstä. Väkivaltaisissa mielenilmaisuissa kohteiksi valikoituivat useissa tapauksessa mielenilmaisua turvaamaan tulleet poliisit. Mielen ilmaisut aiheuttavat lisäkustannusten lisäksi merkittävän määrän resurssien sitomista em. tehtäville, mikä on poissa poliisin normaalista valvonta- ja hälytystoiminnasta. Mielenosoitusten lisääntyminen ja muuttuminen väkivaltaisemmiksi on aiheuttanut lisäksi tarpeen lisäresursointeihin, mikä on lisännyt muille poliisilaitoksille osoitettujen resurssipyyntöjen määrää. Edelleen jatkuvana ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa esiin on noussut jalkapalloon liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen, mihin poliisi on pyrkinyt puuttumaan mm. käymällä keskustelua Veikkausliigan ja Suomen Palloliiton johdon kanssa tilanteiden rauhoittamiseksi. Erityisesti väkivaltainen käyttäytyminen nousi esiin jo ennen peliä stadioneiden ulkopuolella. Katsomoissa epäjärjestystä ja ongelmia aiheutui erilaisten soihtujen polttamisesta ja savupommeista. Poliisin näkyvyyttä on pyritty ylläpitämään lisäämällä poliisin läsnäoloa yleisillä paikoilla ja isoimmissa yleisötilaisuuksissa. Kesäkuussa 2017 tapahtuneen Suojelupoliisin terrorismin uhkatason noston jälkeen Poliisihallitus ohjeisti poliisilaitoksia kiinnittämän asiaan erityistä huomiota ja tehostamaan näkyvää partiointia. Turussa elokuussa tapahtuneen puukkoiskun seurauksena näkyvää partiointia ja jalkapartiointia tehostettiin entisestään useiden viikkojen ajaksi. Erityistoiminnot Poliisin erityistoimintojen sekä kansallista että kansainvälistä suorituskykyä parannettiin jatkamalla ryhmien koulutusta ja varustelua. Poliisin erityisryhmien kansainvälistä toimintavalmiutta parannettiin osallistumalla kansainvälisiin yhteistoimintaharjoituksiin yhdessä Helsingin poliisilaitoksen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä muiden valtioiden erityistoimintojen kanssa. Myös poliisin peruspartioiden suorituskykyä parannettiin varustelua ja koulutusta kehittämällä. Ulkomaalaisvalvonta Sisäministeriön ja Poliisihallituksen välisellä yhteistyöllä varmistetaan poliisin maasta poistamistoiminnan toimintakyky ja tehokkuus muuttuneessa tilanteessa sekä torjutaan laitonta maassa oleskelua. Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on vähentynyt edellisvuosiin verrattuna, mutta tilanteen ennustettavuus on vaikea Välimeren alueen epävakaan tilanteen johdosta. Laittomaan maahantuloon liittyy kansainvälistä rikollisuutta, joka saa salakuljetuksesta merkittävää taloudellista hyötyä. 8

9 Vuoden 2017 aikana Suomessa otettiin vastaan yhteensä turvapaikkahakemusta, kun vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan Vuoden 2017 aikana jätetyistä turvapaikkahakemuksesta uusintahakemuksia oli 1 963, mikä on lähes 40 % kaikista vuoden 2017 hakemuksista. Sisäisillä siirroilla Suomeen saapui n turvapaikanhakijaa. Keskusrikospoliisiin perustettu TUPA-toiminto on jatkanut toimintaansa ja sen resursseja on lisätty. TUPA -toiminnon tarkoituksena on tietojen vaihdon varmistaminen poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä liittyen turvapaikanhakijoiden sisäiselle turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamiin uhkiin sekä tilannekuvan ylläpitäminen mm. turvapaikanhakijatilanteesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä. Syyskuussa 2017 Poliisihallitus perusti valtakunnallisen maastapoistamispäätösten täytäntöönpanon valmiusryhmän, jonka tavoitteena on varmistaa palautuspäätösten täytäntöönpano erityisesti haastaviin palautusmaihin. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2016 poliisi paljasti 976 ulkomaalaisrikkomusta ja v yhteensä Kasvu on ollut ennakoitavissa sillä laittoman maassa oleskelun arvioitiin lisääntyvän vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Yhä harvempi palautuspäätöksen saanut on halukas poistumaan maasta. Tyypillinen ryhmä ulkomaalaisrikkomuksesta epäiltyjen joukossa ovat pitkään olleet maahantulokiellossa olevat EU-kansalaiset, jotka ovat saaneet maahantulokiellon Suomeen täällä aiemmin tekemiensä rikosten johdosta, mutta eivät noudata saamaansa kieltoa. Uutena ilmiönä näyttää nousevan maasta poistamista välttelevät laittomasti maassa oleskelevat. Poliisi palautti vuoden 2016 aikana yhteensä n palautuspäätöksen saanutta ja vuonna 2017 yhteensä noin palautuspäätöksen saanutta lähes sataan eri maahan. Poliisin palautusten vähenemisen taustalla on muun muassa se, että poliisi on ohjannut useita satoja henkilöitä vapaaehtoisen paluun piiriin, joka on ensisijainen paluun muoto ja poliisille on jäänyt palautettavaksi kaikkein haastavimmat palautettavat sekä palautustoiminnan kannalta haastavimmat kohdemaat. Poliisin maastapoistamistoiminta on ollut jo vuosia erinomaisella tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Poliisi palauttaa henkilöt pääasiassa valvottuna. Noin 20 % palautettavista saatetaan kotimaahan saakka pääasiassa reittilennoin. Charter-palautuksia tehtiin vuoden 2017 aikana siten, että poliisi järjesti seitsemän kansallista charter-lentoa ja osallistui yhdeksään yhteiseurooppalaiseen Frontex-palautusoperaatioon. Poliisihallituksen johdolla toimiva laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan päällystö- ja otokouluttajaverkosto on jatkanut toimintaansa. Maahanmuuton ministerityöryhmän toimeksiannosta Poliisihallituksen johdolla valmisteltiin Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma vuosille , jonka toteutumista seuraa ja siitä ministerityöryhmälle raportoi, Poliisihallituksen johdolla toimiva Laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä. Liikenneturvallisuus Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyrittiin säilyttämään v huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa jouduttiin kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä kompensoitiin automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyrittiin säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla. Liikenteen valvontaan käytetty työaika väheni hieman vuoteen 2016 verrattuna, mutta tavoitetaso 480 htv:ta ylitettiin yli 40 henkilötyövuodella. Raskaan liikenteen valvonnan osalta tavoite 43 henkilötyövuotta ylitettiin ja edellisen vuoden kertymä ylitettiin 0, 1 henkilötyövuodella. Liikennevalvonnan tuottavuus parani selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu. Keskeisin selittävä tekijä on ylinopeutta ajavien määrän väheneminen ja tehostuneesta valvonnasta huolimatta tapauksia paljastettiin edellisvuotta vähemmän. 9

10 Vuoden 2017 painopisteenä oli myös rattijuopumusvalvonta ja oma-aloitteisia puhallutuksia tehtiinkin 2,0 % edellisvuotta enemmän. Puhallutuksia ei lasketa liikennevalvonnan tuottavuutta kuvaavaan lukuun. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien osalta tavoitteet ylitettiin ja tapauksia paljastettiin edellisvuotta enemmän. Liikennerikoksia paljastettiin yhteensä kappaletta, joka on kappaletta eli 0,3 % edellisvuotta enemmän. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien osalta asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin. Rattijuopumuksia paljastettiin kappaletta, joka on 413 kappaletta ja 2,3 % edellisvuotta enemmän. Kasvua oli erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden rattijuopumusten osalta, joiden määrä kasvoi 11,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia kirjattiin kappaletta. Näiltä osin valvonnan painotusten voidaan katsoa olleen linjausten mukaista. Raskaan liikenteen valvonnassa valvontasuoritteita kertyi yhteensä kappaletta, joka on 6,2 % edellisvuotta vähemmän. Ajo- ja lepoaika tarkastuksia tehtiin kappaletta ja vaarallisten aineiden maantiekuljetusten tarkastuksia kappaletta. Valvonta pyrittiin kohdentamaan aikaisempaa tarkemmin. Vuoden aikana toteutettavien valtakunnallisten valvontaiskujen määrää lisättiin yhdellä ja näissä suoritetuista ajoneuvon tarkistuksista noin kolmasosa johti vähintään huomautukseen Liikenteen automaattivalvontaa tehostettiin erillismäärärahan turvin ja kehitettiin siihen kuuluvia prosesseja, sähköistä asiointia sekä mahdollistamalla järjestelmien välistä tiedonvaihtoa. Poliisin automaattista liikenteenvalvontaa tehostamaan ja automaattisen valvonnan sekä manuaalivalvonnan yhteensovittamista parantamaan kehitettiin analyysitoimintaa sekä sitä tukevia tietoteknisiä palveluita. Erillisellä lisärahoituksella hankitut kiinteän automaattivalvonnan lisäkamerat saatiin alkuvuodesta poliisilaitosten käyttöön ja seuraamusten käsittelijöitä lisättiin liikenneturvallisuuskeskukseen. Vuoden aikana käynnistyi automaattivalvonnan kamerakilpailutus, joka saadaan päätökseen alkuvuodesta Automaattisen liikenteenvalvonnan laajeneminen kaupunkien alueille eteni. Vuoden aikana rakennettiin uusia valvontapisteitä Oulussa, Hämeenlinnassa ja Turussa. Tämän lisäksi suunnitteilla on valvontapisteiden rakentamisia useiden kaupunkien alueilla. Myös valtion tieverkolle rakennettiin uusia valvontapisteitä ja suunnitteilla on edelleen n. 700 lisäkilometrin saaminen kiinteän automaattivalvonnan piiriin. Automaattivalvonnan tiekilometrit km, joissa 949 tolppaa. (Pauli rekisteri ). Automaattivalvonnan suoritteiden tavoitetta kappaletta ei saavutettu, suoritteita kertyi kappaletta, mikä on n kappaletta edellisvuotta vähemmän. Keskeinen syy tavoitteesta jäämiseen oli positiivinen muutos ajokäyttäytymisessä, ylinopeuksien määrä väheni selvästi. Lisäksi vuoden aikana rekrytoitiin ja koulutettiin uutta henkilöstöä automaattivalvonnan tehtäviin, mikä vei työaikaa seuraamusten käsittelystä. Poliisiautoissa käytettävien rekisterikilvenlukulaitteiden määrää lisättiin edelleen. Kehitystyötä rekisterikilvenlukulaitteen käyttöalan laajentamiseksi jatkettiin siten, että vuonna 2017 haun piiriin tuotiin uusia tietokantoja. Liikennevalvonta -sovelluksen (LVS) kehittäminen on ollut aktiivista ja yksittäisten tapausten käsittelyyn kuluvaa aikaa on pystytty vähentämään. Samalla automaattivalvonnan osalta työprosesseja on kehitetty keskittämällä niitä Liikenneturvallisuuskeskukselle, joka hoitaa keskitetysti mm. ehdollisten rikesakkojen peruuttamiset sekä menetettyjen määräaikojen palauttamiset. Liikennevalvontaa tehostava valtakunnallinen keskitetty analyysitoiminta käynnistyi suunnitelmien mukaisesti ja henkilöt tehtäviin rekrytoitiin. Nykyisten tuotteiden laadintavastuu siirtyi vuoden aikana uusien henkilöiden vastuulle ja uusien poliisilaitoksille suunnattavien analyysituotteiden kehittäminen on käynnistynyt. Samanaikaisesti kehitettiin analyysityössä hyödynnettäviä tietolähteitä ja -järjestelmiä. Niin liikenteessä kuolleiden kuin loukkaantuneidenkin määrät ovat jatkaneet selkeää laskuaan. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät olivat ennätyksellisen alhaista tasoa. Kokonaisuutena liikenneturvallisuuden voidaan siis katsoa selkeästi parantuneen sekä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna että edelliseen vuoteen verrattuna. 10

11 Taulu 5 Valvonnan tu loksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla VALVONTA Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, euroa Henkilötyövuodet Valvonnan kustannukset, 1000 euroa Taloudellisuus (kustannukset I ABC tehtävät) TUOTTAVUUS 127 Tuottavuus (ABC -tehtävät/htv) Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv PALVELUKYKY JA LAATU Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, - 3,0 - - arvosana 1-4 * Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1-4 * - 3,0 - Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo - 2,9 - - vähintään, arvosana 1-4 * Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv ) ,3 - josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 45,7 44,0 43,0 44, Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv, 20,9 22,9 17,0 21,2 pl. rajatarkastustoiminta SUORITTEET Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä A B C, kpl josta oma-aloitteiset tehtävät, % 35,1 36,9 30,0 36,7 Oma-aloitteisuus (%)eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 115 Vahingonteko 134 Päih- 9,7 9,5 8,0 9, 1 tynyt henkilö 135 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) * Lähde: Poliisibarometri Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v

12 Taulu 6 Hälytystoiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla HÄL YTYSTOIMINTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - hälytystoiminta TALOUDELLISUUS Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toimintamenomäärärahat, euroa Henkilötyövuodet Hälytystoiminnan kustannukset, 1000 euroa Taloudellisuus (kustannukset I hälytystehtävät A+B) euroa TUOTTAVUUS Tuottavuus (hälytystehtävät A+B, määrä I henkilötyövuodet) PALVELUKYKY JA LAATU Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B - tehtävistä) Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B - tehtävistä) ,3 10, 1 10,0 9,3 17,8 17,9 18,5 18,3 70,9 70,6 69,0 70,1 92,3 92,1 88,0 91,8 Onnistuminen kiireellisissa hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, - 3,2 - - arvosana 1-4 * SUORITTEET Hälytystehtävien (A,B,C) määrä enintään, kpl Aja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl * Lähde: Poliisibarometri Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v Taulu 7 Poliisin toimintavalmiusaika A+B -tehtävissä poliisilaitoksittain (asiakasnäkökulma, sisältää hätäkeskuksen toimenpiteet) Tolnintavalniusalka keskiarvo Helsinki 18,5 20,0 20, ,5 21,5 806 Itä-Uusimaa 18,7 18,6 19,2 19,9 20,5 21,2 815 Kaakkois-Suomi 20,0 22,1 22,5 21,8 22,0 21,8 818 Länsi-Uusimaa 19,4 21,0 23,2 22,0 22,3 22,9 821 Häme 21,5 22,3 23,5 23,1 22,6 23,5 833 Sisä-Suomi 24,1 24,0 25,5 25,4 25,1 25,3 836 Pohjanmaa 22,1 23,2 23,1 23,3 24,7 26,3 842 Lounais-Suomi 24,3 23,3 24,7 25,1 24,9 25,1 851 Itä-Suomi 21,9 24,6 24,7 24,4 24,6 24,3 863 Oulu 21,9 22,8 23,2 23,0 23,9 25,6 866 Lappi 21,0 21,5 22,2 22,7 22,9 23,2 Yhteensä 21,4 22,2 23,0 22,9 23,2 23,7 Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä

13 Taulu 8 Poliisin A+B+C - tehtävien määrä poliisilaitoksittain Tehtava Lkm Ero% Helsinki ,6 % 806 Itä-Uusimaa ,4 % 815 Kaakkois-Suomi ,8% 818 Länsi-Uusimaa ,5 % 821 Häme ,3 % 833 Sisä-Suomi ,6 % 836 Pohjanmaa ,6 % 842 Lounais-Suomi ,7 % 851 Itä-Suomi ,9 % 863 Oulu ,7 % 866 Lappi ,2 % Yhteensä ,7% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä Rikostorjunta Tu lostavoitteet 2017 Ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä tietojohtoista moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta. Lisäksi sekä kolmannen sektorin että yksityisen sektorin kuten yksityisen turva-alan toimijoiden mukanaoloa lisätään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Poliisilaitokset tehostavat rikosten esikäsittelytoimintaa esimerkiksi keskitetyn esikäsittelytoiminnon kautta ja syyttäjäyhteistyötä tiivistämällä. Toiminnan kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rikosilmiöiden ja sarjarikosten havaitsemiseen sekä juttujen priorisointiin. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta- aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä - esitutkintayhteistyöllä. Talousrikostorjunnan viranomaisyhteistyötä kehitetään erityisesti keskeisten yhteistyöviranomaisten kanssa ja yhteistyötä tiivistetään. Talousrikollisuuden torjuntastrategian ja toimenpideohjelman mukaiset hankkeet saatetaan käytäntöön ja niiden toteutumista seurataan. Sähköisten toimintojen mahdollisuuksia talousrikollisuuden torjunnassa laajennetaan ja kehitetään edelleen. Myös keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää. Tehostetaan korruption torjuntaa poliisin verkostomaisella toimintatavalla. Harmaan talouden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa yksityisellä turvallisuusalalla tehostetaan, painopistealueena on järjestyksenvalvontatoiminnan valvonta. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyössä yhteistyöviranomaisten kanssa sekä tehokkaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa huomioidaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian poliisin toiminnalliset linjaukset. - Huumausainerikoksia selvitetään tehokkaasti. Poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä ja sidosryhmäyhteistyötä tiivistetään. Yhteisen tilannekuvan ja tiedustelutietojen hyödyntämistä kehitetään ja seurataan. Torjutaan huumausainerikollisuutta tietoverkoissa kehittämällä tutkintamenetelmiä. Törkeiden huumerikosten torjuntatoimia kehitetään ja tehostetaan erityisesti. 13

14 Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa aloitetaan vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Rajat ylittävän rikollisuuden (RYR) torjunnassa jatketaan prosessien ja yhdenmukaisen toimintamallin kehittämistä. Poliisiyksiköt osallistuvat aktiivisesti RYR -yhteistyöverkoston toimintaan. RYR -toiminnan tehokkuuden seuraamiseksi luodaan yhdenmukainen mittarista. Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttumista tehostetaan. Poliisi kehittää osaamistaan viharikosten tunnistamisessa ja paljastaa sekä tutkii tehokkaasti rasistisia piirteitä omaavia ja muita viharikoksia sekä ihmiskauppaa. Nettipoliisitoimintaa laajennetaan osana ennalta ehkäisevää toimintaa. Kehitetään yhteistyötä poliisin ja Suojelupoliisin kesken terrorismin torjumiseksi ja ääriliikkeisiin puuttumiseksi. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy liitetään osaksi poliisin ennalta estävää toimintaa ja Ankkuri -toimintaa, jota laajennetaan- Osallistutaan Vitja- järjestelmän osan, tiedustelujärjestelmän, pilotointiin sekä Vitjan esitutkinta-osan rakentamiseen ja varmistetaan järjestelmän käytettävyys ja toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus. Vitja - hankkeessa ja Suojelupoliisin SSK -hankkeessa huolehditaan synergiaetujen saavuttamisesta ja Vitja- komponenttien hyödynnettävyydestä. Tulostavoitteiden toteuma 2017 Rikostorjunnan painopisteet vuodelle 2017 ovat olleet talousrikollisuuden ja harmaan talouden, järjestäytyneen rikollisuuden, törkeiden huumausainerikosten, tietoverkkorikollisuuden sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Poliisihallituksen ennalta estävän toiminnan koordinointiryhmä ja poliisin ennalta estävän toiminnan valtakunnallinen ohjausryhmä ovat osaltaan koordinoineet ja kehittäneet poliisilaitosten ennalta estävän toiminnan johdettuja rakenteita ja moniviranomaistoimintaa sekä poliisin toimintaa sosiaalisessa mediassa. Poliisi on osallistunut paikallisesti ja kansallisesti eri järjestöjen hankkeisiin, jotka ovat liittyneet väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan (mm. RADINET -hanke, Reach Out 11). Poliisin EU -rahoitteinen ennalta estävän toiminnan hankekokonaisuus saatettiin loppuun vuoden 2017 aikana ja tähän liittyen järjestettiin hallinnon sisäinen ja sidosryhmät sisältäneet seminaarit, joissa jaettiin tietoutta teemaan liittyvistä hyvistä käytänteistä. Virkavallan anastusrikollisuuteen (valepoliisi-ilmiö) on puututtu yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestinnän keinoin on kohdennettu valistuskampanjoita erityisesti rikollisuuden kohteena olevaan vanhusväestöön. Poliisihallitus on tehnyt sisäministeriölle esityksen virkavallan anastusrikoksen kriminalisoinnin ankaroittamiseksi. Rikoksia on saatu estettyä, tekijöitä kiinni ja rikoshyötyä on saatu takaisin yhteistyössä pankkien kanssa. Rikoksiin liittyvät petokset ovat jääneet enenevässä määrin yritysasteelle. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, lähisuhde- ja perheväkivallan sekä seksuaalirikosten torjuntaa ja tunnistamista on tehty ennalta estävällä toiminnalla ja yhteistyöllä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa, muun muassa erilaisten hankkeiden kautta ja kiinnittämällä huomiota myös rikoksen uhrin aseman parantamiseen, liittyen muun muassa Istanbulin sopimukseen ja uhridirektiiviin. Suomessa toimivien tunnuksellisten rikollisjengien kirjo on vuoden 2017 aikana kasvanut, mutta perinteisten jengien sisällä on nähty muutoksia ja ristiriitoja. EU-alueella vaikuttavien rikollisryhmien toiminta ulottuu aiempaa monipuolisemmin myös Suomeen ja kilpailu laittomilla markkinoilla kiristyy. Jengien hallitsemassa ympäristössä rikoksia tehdään ja velkoja peritään kurinalaisesti väkivallan uhalla. Jengipelote vaikeuttaa rikosten selvittämistä ja kasvattaa kokonaisrikollisuutta. Suomessa toimivat rikollisryhmät alaisineen ja yhteistyökumppaneineen verkostoituvat keskenään yhtä hyvin huumausainerikollisuudessa kuin omaisuus- ja talousrikollisuudessakin. Rikollisten rajat ylittävä yhteydenpito on entistä suorempaa ja tehokkaasti suojattua. Järjestäytyneesti toimivat rikolliset hakeutuvat mahdollisimman tuottaville aloille: prosenttijengiläisten rikollisuudessa talousrikollisuudella on yhä merkittävämpi rooli. 14

15 JR-rikollisuuden osalta on huomioitava, että ns. ulkoisia tunnuksia kantavat "prosenttijengit" kattavat vain osan Suomessa vaikuttavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta. Jengien ulkopuolella toimivien suomalaisrikollisten lisäksi Suomessa on havaintoja yhä suurempi joukko erilaisia ulkomaalaistaustaisia rikollisia toimijoita, joiden organisoitumisen aste ja tavat vaihtelevat. JR-strategian mukaisia toimenpiteitä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksien heikentämiseksi jatketaan edelleen tehostamalla sekä poliisin toimintaa että tähän liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. Tätä kehitetään edelleen mm. vuonna 2017 aloitettujen hankkeiden myötä, joissa painopisteinä ovat JR-ryhmiin kohdistuva hallinnollinen rikostorjunta sekä JR-ryhmistä irtautumisen tukeminen ja mahdollistaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuoteen verrattuna kokonaismäärän kasvua on noin 8 prosenttia ja törkeiden huumausainerikosten osalta lähes 10 prosenttia. Huumausaineiden käytön kasvua osoittavat myös muut indikaattorit (esim. käyttöön liittyvä kyselytutkimus ja jätevesitutkimukset ). Poliisi on pystynyt käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa paljastamaan huumausainerikollisuutta sen eri tasoilla valtakunnallisesti unohtamatta kansainvälistä ulottuvuutta. Poliisin toimintaympäristö on muuttunut huumausainerikostorjunnassa viime vuosina haasteellisemmaksi muun muassa sen vuoksi, että huumausaineita välitetään entistä enemmän hyödyntäen internetin anonyymipalveluja. Poliisi on tehostanut toimintaansa verkkoympäristössä ja tähän liittyen järjestettiin mm. valtakunnallinen verkkovalvontaisku viime vuoden syksyllä. Pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjuntaa ja poliisiyksiköiden välistä yhteistyötä on kehitetty edelleen. Kehittämistoiminnassa havaittuja hyviä käytäntöjä jalkautetaan edelleen myös valtakunnallisesti. Ilmi tulleet huumausainerikokset indikoivat käytön lisääntymistä, tätä johtopäätöstä tukevat myös edellä mainitut THL:n tekemät jätevesitutkimukset tietyissä kaupungeissa. Huolestuttavana ilmiönä poliisi pitää joissakin tutkimuksissa esiin tulleita asenteiden lieventymistä huumausaineiden käyttöä kohtaan erityisesti nuorten henkilöiden osalta. Ottaen huomioon huumausaineiden saatavuuden helpottumisen mm. internetin anonyymiverkkojen kautta, saattaa tämä tarkoittaa jatkossakin lisääntyviä päihdeongelmia huumausaineiden osalta. Turussa elokuussa 2017 tapahtuneiden epäiltyjen terroristisen rikosten jälkeen Poliisihallitus käynnisti kehittämistyön väkivaltaan ja terrorismiin liittyvien vihjeiden käsittelyn tehostamiseksi. Tavoitteena on varmistaa vihjeiden käsittelyprosessin yhdenmukaistaminen, vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedon kulun parantaminen, viranomaisten käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden että ennalta estämiskyvyn parantaminen. Lisäksi jatkettiin väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Poliisi on osallistunut valtakunnallisesti ja paikallisesti kansallisen väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyn toimintaohjelman toteuttamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön (muun muassa Radicalisation Awareness Networkin työryhmät) sekä terrorismintorjunnan yhteistyöryhmän työhön sekä kansallisen strategian päivittämiseen. Seuraavalle vuodelle valmisteltiin Ankkuritoimintojen kehittämishankkeen käynnistämistä, missä tavoitteena on laatia toimintaohjeet väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisemiseksi Ankkuritoiminnassa. Talousrikosjuttukokonaisuuksia ilmoitettiin poliisille 1 989, mikä on viitisen prosenttia vähemmän kuin vuonna Tutkittavia talousrikoksia näissä jutuissa oli yhteensä Poliisi ja sidosryhmät ovat yhteistoiminnassa elinkeinoelämän kanssa toteuttaneet ennalta estäviä toimia, kuten valtakunnallisen harmaan talouden torjuntaan liittyvän tiedotuskampanjan ja elinkeinoelämässä, erityisesti rakennusalalla, on lisätty omavalvontaa ja muita ennalta estävän toiminnan mekanismeja. Lisäksi poliisi on toteuttanut tehostettua liiketoimintakiellon valvontaa sekä työmaa-alueilla tapahtuvaa veronumerovalvontaa. Talousrikosten torjunnassa on toteutettu valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä kansalliseksi Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi vuosille sekä erillistä toimenpideohjelmaa. Tutkinta-aikojen lyhentämiseksi ja rikoshyödyn poisottamisen tehostamiseksi on käynnistetty sähköisen pankkitiedustelujärjestelmän rakentamiseen tähtäävä projekti sekä päivitetty rikoshyödyn jäljittämistä ja 15

16 haltuunottoa koskeva hallinnollinen ohje. Esikäsittelyn ja tutkintaprosessien kehittämisen johdosta päätettyjen talousrikosjuttujen keskimääräistä sisällä oloaikaa on kyetty lyhentämään. Rikoshyötyä saatiin viranomaisten haltuun viime vuonna 15,7 miljoonan euron arvosta, mikä on noin miljoona euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rahakoiratoiminnan tulokset ovat olleet hyviä. Vuonna 2017 rahakoiratoiminnalla löydettiin käteistä rahaa (v. 2016: ) ja arvosta muuta valuuttaa. Vuodesta 2011 alkaen rahakoiratoiminnalla on löydetty käteistä rahaa 7,2 miljoonaa euroa, 3,3 milj. muuta valuuttaa, 165 asetta, huumausaineita n. 330 kg ja n tablettia. Talousrikosten torjuntaa ja syyttäjäyhteistyötä on kehitetty muun muassa pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden yhteistyön kehittämistyöryhmässä. Korruptioverkoston toimintaa on kehitetty ja osallistuttu korruption torjunnan strategian valmisteluun. Lisäksi osallistuttiin lainsäädännön valmisteluun, jolla verottajalle annettaisiin oikeus ilmoittaa poliisille korruptiivisista havainnoistaan. Vuonna 2017 valmisteltiin myös nopeutettua, syyttäjäyhteistyön huomioivaa toimintamallia talousrikosten tutkintaan. Kertomusvuonna perustettiin viranomaisten yhteinen talousrikostorjunnan tilannekuvatoiminto ja julkistettiin ensimmäinen viranomaisten yhteinen talousrikostorjunnan tilannekuvasivusto. Syksyllä 2017 toteutettiin liiketoimintakiellon teemavalvonta, jonka johdosta tehtiin lukuisia rikosilmoituksia liiketoimintakiellon rikkomisesta. Lisäksi toteutettiin Suomen ja Viron keskinäistä yhteistoimintasuunnitelmaa talousrikostorjunnassa. Ympäristörikosten torjunnassa toteutettiin kansallista Ympäristörikostorjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa Alueellisten verkostojen yhteistoimintaa ja koulutusta on kehitetty. Ennalta suunniteltujen yhteisten operatiivisten projektien johdosta on voitu paljastaa sellaisia uusia ympäristörikoksia, jotka eivät muutoin olisi tulleet esitutkintaviranomaisen tietoon, ja joista on käynnistetty esitutkintoja. Vuonna 2017 valmisteltiin toimialarajat ylittävä kaksivuotinen ympäristörikostorjunnan koulutusohjelma, jota on toteutettu poliisin järjestämänä. Ympäristörikoksiin liittyvän tilannekuvan parantamiseksi julkaistiin ympäristörikoskatsaus. Tietoverkkorikollisuuden osalta toteutettiin sisäministeriön tietoverkkoselvityksen mukaisia toimenpideehdotuksia kehittämällä tietoverkkorikollisuuden tilannekuvaa vastaamaan paremmin rikostorjunnallisia tarpeita. Tietoverkkorikollisuuden yhteistyöverkostoja kehitettiin syyskuussa 2017 PTR- ja yhteistyöviranomaiset koonneessa kaksipäiväisessä kyberrikostorjunnan seminaarissa. Seminaarin yhteydessä käytiin läpi kyberrikostorjunnan haasteita liittyen digitaalisen forensiikkaan, taktiseen kyberrikostutkintaan ja tiedonhankintaan tietoverkoista. Poliisin ja Viestintäviraston yhteistyötä on tehostettu poliisin ja Viestintäviraston johtojen tapaamisella ja aloittamalla virkamiesvaihto Keskusrikospoliisin ja Viestintäviraston kanssa. Poliisin Digila-hanke on jatkanut toimintaansa tietoteknisen tutkinnan laadun parantamiseksi sekä laatujärjestelmän rakentamiseksi työ- ja prosessiohjeiden kirjoittamisella. Eduskunnan poliisille myöntämällä lisärahoituksella on jatkettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön digitaalisen materiaalin luokittelu- ja tunnistamisjärjestelmän rakentamista, joka on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2018 aikana. Järjestelmällä tehostetaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaa ja tehostetaan poliisin työtä aineiston tunnistamisessa ja luokittelussa. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa (RYR) on kehitetty valtakunnallisesti yhdenmukaisia prosesseja ja toimintamalleja. Poliisiyksiköt ovat osallistuneet aktiivisesti RYR-yhteistyöverkoston toimintaan. Tampereella järjestettiin keväällä 2017 kaksipäiväinen RYR-toiminnan yhteistyöseminaari. Viharikosten torjunnan tärkeyttä on korostettu viime vuosina. Valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta todetaan, että rasismi, viharikokset ja ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi. Kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa todetaan, että rikokset, joiden motiivina on viha tai rasismi, voivat olla myös ekstremistisiä rikoksia, mutta myös altistuminen viharikoksille voi syrjäytymisen kautta johtaa radikalisoitumiseen, kuten useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet. Tästä syystä on ollut syytä panostaa aiempaa enemmän turvallisuuden kannalta tärkeisiin, mut- 16

17 ta rangaistusarvoltaan lieviin rikoksiin, kuten haavoittuviin uhreihin kohdistettuihin rikoksiin, rangaistusarvoltaan lieviin viharikoksiin sekä lapsiin ja nuoriin rikosten tekijöinä ja uhreina. Poliisi onkin panostanut viharikosten tunnistamiseen sekä niiden tutkimiseen. Poliisihallitus solmi yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETY J:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen koulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta. Ohjelman mukaisesti järjestettiin keväällä 2017 poliisipäällystölle ja -päälliköille suunnattu puolen päivän työpaja viharikoksista sekä kaksi kahden päivän pituista kouluttajakoulutusta poliiseille, jotka myöhemmin pitivät koulutusta kaikissa poliisilaitoksissa. Koulutustilaisuudet pidettiin syksyllä ja selvityksen mukaan noin poliisia on saanut tai tulee saaman koulutusta. Koulutustilaisuudet jatkuvat vuoden 2018 puolella. Myös internetissä esiintyvän rangaistavan vihapuheen torjuntaa on kehitetty. Lisärahoituksella kaikkiin poliisilaitoksiin perustettiin yksi rangaistavan vihapuheeseen keskittyvä nettipoliisi ja Helsingin poliisilaitokseen perustettiin erillinen ryhmä, jonne Poliisihallituksen antaman vastuumääräyksen mukaan keskitettiin kyseisten rikosten tutkinta. Toiminta alkoi maaliskuussa 2017 ja on ollut tuloksellista. Toiminta on herättänyt mielenkiintoa myös ulkomailla. Kertomusvuonna osallistuttiin seminaareihin ja verkostotoimintaan, jatkettiin ihmiskaupan tunnistamiseen ja paljastamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kehitettiin ihmiskauppatutkintaa sekä uhrien auttamisjärjestelmään ohjaamista. Poliisihallitus on osallistunut uuden Empact syklin ihmiskaupan torjuntastrategian valmisteluun. Aloitettiin vuonna 2018 toteutettavan ihmiskaupan torjuntakoulutuksen valmistelu. Määrällisesti merkittävä osa poliisille tutkittavaksi tulevista asioista liittyy tavanomaiseen rikollisuuteen. Tämän asiakokonaisuuden esitutkintaprosessin kehittämiseksi on poliisilaitoksissa toteutettu erilaisia rikosasioiden esikäsittelyratkaisuja, joissa keskeistä on ollut tutkittavien asioiden nopea tunnistaminen ja ohjaaminen aktiivitutkintaan, rikossarjojen tunnistaminen, syyttäjäyhteistyön aktiivinen ja varhainen toteuttaminen sekä operatiivisen rikosanalyysin kehittäminen. Esikäsittelytoimintojen kehittämistä on jatkettu edelleen ja siinä on huomioitu syyttäjälaitosuudistuksen myötä tulevat nopeasti käsiteltävien rikosasioiden prosessin vaatimat uudistukset. Esitutkinnan laadun kehittämiseksi toteutettavaa vaativan teknisen rikostutkinnan laadunkehittämishanketta on jatkettu ja siinä on saavutettu ensimmäiset lopputavoitteet. Itä-Uudenmaan poliisilaitos sai ensimmäisenä paikallispoliisin yksikkönä FINAS-akkreditoinnin teknisessä rikostutkimuskeskuksessa tehtäville DNA- ja sormenjälkitutkimuksille. Poliisi varautuu Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tutkintavankeus- ja pakkokeinolain muutosten edellyttämiin toimenpiteisiin (tutkintavankien nykyistä nopeampi siirtäminen vankilaan) ja tutkintavankeuden uusien vaihtoehtojen (tehostettu matkustuskielto ja tutkinta-aresti) käyttöönottoon. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2019 alusta. Poliisin kannalta haasteellisimpana on pidetty lisääntyviä kuljetustehtäviä sekä henkilöstön matkustamista kuulustelujen vuoksi. Myös yhteydenpidon rajoituksien tosiasialliseen toteutumiseen on pyritty kiinnittämään huomiota edelleen jatkuvan työryhmätyöskentelyn aikana. Vuoden 2017 aikana Vitja tiedustelujärjestelmän teknistä kehittämistä jatkettiin järjestelmän pilottikoulutuksesta sekä testauksesta saatujen havaintojen arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on saavuttaa toiminnallisesti ja teknisesti eheä tietojärjestelmäkokonaisuus, jonka valtakunnallinen käyttöönotto ajoittuu suunnitellusti vuoden 2018 lopulle. Järjestelmän esitutkintaa käsittelevän osion kehittäminen eteni suunnitellusti. Vitjahankkeen määräaikaa on jatkettu vuoden 2020 loppuun. 17

18 Taulu 9 Rikostorjunnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla RIKOSTORJUNT A Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta -rikostorjunta TALOUDELLISUUS Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa Henkilötyövuodet Rikostorjunnan kustannukset, 1000 euroa Taloudellisuus (kustannu kset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään 48,1 47,5 42,0 49, ,7 36,5 33,5 37, 1 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään I 90,6 88,4 70,0 97,8 henki rikokset Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, keskiarvo, vrk, enintään Talousrikostorjunnan htv Ilmoitettujen JR-juttujen määrä suhteessa päätettyihin juttuihin, suhdeluku Ilmoitettujen ja päätettyjen talousrikosjuttujen suhde, suhdeluku Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 0,83 0,69 1,2 0,83 0,94 1,09 0,99 0, Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl (tunnukselliset ryh mät) Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, - 3,0 - - arvosana 1-4 * Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1-4 * - 2,6 - - Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähin- - 2,9 - - tään, arvosana 1-4 * Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana ,8 - - * Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana ,7 - - * 18

19 RIKOSTORJUNTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta -rikostorjunta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, - 2,8 - - vähintään, arvosana 1-4 * Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi}, keskiarvo, vä hintään, arvosana 1-4 * IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet (tietoverkkorikosten taktinen tutkinta) SUORITIEET Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto}, milj. euroa Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, kpl Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 33, 1 19,8 45,0 20,9 29,4 14,8 35,0 15, * Lähde: Poliisibarometri Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v Taulu 10 Rikosten kehitys vuosina Rikosten määrällinen kehitys Muutos Kaikki rikokset ,6% Rikoslakirikokset ,0% Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) ,8% Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset ,4 % Seksuaalirikokset ,2% Omaisuus rikokset ,3% Asuntomurrot ,2 % Automurrot ,2 % Huumausainerikokset (uudet RL 50-luku) ,6% Liikennerikokset ,3% Kaikki liikennerikkomukset ,9% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 (%) * }mukana vain törkeä varkaus ja törkeän varkauden yritys 19

20 Taulu 11 Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysprosentti poliisilaitoksittain tutkivien yksiköiden mukaan Selvitys% Helsinki 46,42 % 43,86% 46,72 % 45,66% 42,31 % 42,19 % 806 Itä-Uusimaa 46,14 % 47,93% 43,26% 39,97 % 37,61 % 38,35 % 815 Kaakkois-Suomi 50,90% 47,17 % 44,92 % 47,30% 55,63 % 50,69 % 818 Länsi-Uusimaa 50,04% 47,44% 49,45 % 44,78 % 50,01 % 47,05% 821 Häme 46,48 % 47,01 % 44,76 % 44,01 % 43,59 % 48,61 % 833 Sisä-Suomi 52,22 % 52,84% 47,68 % 47,69 % 49,65% 66,42 % 836 Pohjanmaa 58,51 % 51,63 % 49,22 % 55,44% 64,39% 59,74 % 842 Lounais-Suomi 50,76 % 48,07% 46,41 % 50,14 % 49,09% 51,37 % 851 Itä-Suomi 55,26 % 55,93 % 52,45 % 55,88 % 53,26% 50,36 % 863 Oulu 53,74 % 52,48 % 49,43 % 53,95 % 49,05% 46,59% 866 Lappi 48,38 % 49,79% 51,82 % 52,75 % 48,00% 55,39 % Koko maa 50,37 % 49,02 % 47,50% 48,09% 47,63 % 49,79% Taulu 12 Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) tutkinta-aika poliisilaitoksittain (vuorokautta) tutkivien yksiköiden mukaan Tutkinta-aika (ei P-ilm) Helsinki Itä-Uusimaa Kaakkois-Suomi Länsi-Uusimaa Häme Sisä-Suomi Pohjanmaa Lounais-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä Lupa hallinto Lupahallinto Tulostavoitteet 2017 Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisihallitus toteuttaa lupavalvonnan kehittämistä varten esiselvityshankkeen, jossa lupavalvonnan menettelyt tarkastellaan toiminnallisesta ja teknisestä näkökulmasta. Poliisi huolehtii sähköisten palvelujen ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että ne ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Poliisi pyrkii huolehtimaan sähköisen asioinnin houkuttelevuudesta ja käytettävyydestä jotta henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenee. Käyntiasioinnin vähenemisellä on vaikutusta myös poliisin palveluverkostoon. Lupahallinnon prosesseja ja toimintoja uudistetaan hallinnollisesti kevyemmiksi. 20

21 Tulostavoitteiden toteuma 2017 Lupahallinnon kehittämisen esiselvitys käynnistettiin alkuvuodesta Selvitystyö toteutettiin kolmen aihealueittain jaetun työryhmän toimesta: ajo-oikeuden lupavalvonta, ampuma-aseiden lupavalvonta sekä lupahallinnollinen rikostorjunta. Tavoitteesta huolimatta esiselvityksen loppuraporttia ei saatu julkaistua vuoden 2017 puolella. Selvityksen kirjallinen loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta Esiselvityksessä ehdotettuja kehittämistoimia on tarkoitus toteuttaa seuraavien vuosien aikana. Vuoden 2017 alusta poliisille kuulunut toimivalta ratkaista oleskelupiin, EU-rekisteröinteihin, oleskelukortteihin, muukalaispasseihin ja pakolaisen matkustusasiakirjoihin liittyvät asiat siirtyi Maahanmuuttovirastolle. Poliisin tehtäväksi jäi edelleen ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen sekä viisumien jatkamisesta, peruuttamisesta ja mitätöinnistä huolehtiminen tietyissä tapauksissa. Ulkomaalaisasioiden siirrosta sekä passivolyymin laskusta johtuen lupien kokonaisvolyymi aleni edelleen vuonna 2017 ja laskua vuoteen 2016 verrattuna oli n. 9 %. Kokonaisvolyymin laskusta huolimatta henkilökorttien määrä kasvoi 23,5 % verrattuna vuoteen 2016, samoin muut luvat -kokonaisuudessa oli kasvua 2,6 %. Lupahallinnon sähköisen asioinnin palveluita kehitettiin edelleen vuonna Yksityisen turvallisuusalan elinkeinolupahakemus ja ilmoitus yksityisen turvallisuusalan elinkeinotoiminnan jatkamisesta toteutettiin uusina palveluina, ja henkilökortin haku täysin sähköisesti mahdollistui lakimuutoksen tullessa voimaan Suunnitelmallisia markkinointitoimenpiteitä jatkettiin ja passien sähköisessä asioinnissa käyttöaste nousikin ennätyskorkealle yli 70 prosenttiin, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Hallinnollisen taakan keventäminen on olennainen osa jokaista lupahallinnon kehittämisprojektia. Vuoden 2017 aikana toteutettiin uusia sähköisiä palveluita sekä tehtiin määrittelytyötä uutta asetietojärjestelmää varten. Lisäksi poliisin lupahallinto osallistui poliisin henkilötietolain uudistamistyöhön kuvaamalla lainsäädännön muutostarpeet. Tässä yhteydessä käytiin läpi myös tiedonsaantioikeuden laajuus sekä kehittämistarpeet. Uuden asetietojärjestelmän kehittäminen eteni järjestelmän määrittelytyöllä sekä kilpailutuksella. Järjestelmän toteuttaminen päästiin aloittamaan toimittajan kanssa loppuvuodesta Taulu 13 Lupahallinnon tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tuotoksia arvioidaan seuraavilla mittareilla LUPAHALLINTO Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta TALOUDELLISUUS Hen kilötyövuodet Lupahallinnon kustannukset, 1000 euroa Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat}, euroa Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 106,5 98,0 100,0 99,7 Lupahallinnon tuottotavoite, euroa TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupahtv, maksullinen ja maksuton) PALVELUKYKY JA LAATU 21

22 6 Luku sisältää myös Suomi.fi luvat 22 LUPAHALLINTO Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1-4* Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma ,3 - - Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien lupien osuus kaikista poliisin luvista) Sähköisen asioinnin käyttöaste% (sähköisesti vireille laitettujen lupien osuus koko volyymista niissä luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi mahdollista) SUORITTEET Poliisin käsittelemät lupa-asiat yhteensä, kpl Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) Ajoluvat Turva-alan luvat Aseluvat Ulkomaalaisluvat Muut luvat * Lähde: Poliisibarometri Poliisibarometri toteutetaan seuraavan kerran v LUPAVALVONTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet (maksuton, sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) Toimintamenomääräraha, 1000 euroa Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1000 euroa SUORITTEET Toteuma Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl Toteuma Tavoite Toteuma Toimivalta ulkomaalaislupa-asioissa siirtyy poliisilta Maahanmuuttovirastolle

23 Taulu 14 Poliisin myöntämät luvat poliisiyksiköittäin Myynti lukumäärä Ero% Helsinki ,8% 806 Itä-Uusimaa ,8% 815 Kaakkois-Suomi ,7 % 818 Länsi-Uusimaa ,0% 821 Häme ,8 % 833 Sisä-Suomi ,5% 836 Pohjanmaa ,7 % 842 Lounais-Suomi ,0% 851 Itä-Suomi ,7 % 863 Oulu ,1 % 866 Lappi ,2 % Yhteensä ,2% Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Asehallito Asehallinto on osallistunut aktiivisesti ampuma-aselainsäädännön uudistamiseen. Lupajärjestelmän uudistamista koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan Sähköisen asioinnin osalta muutokset tulevat voimaan Samanaikaisesti on valmisteltu Euroopan unionin asedirektiivin muutosta, joka on hyväksytty keväällä Sen kansallista täytäntöönpanoa koskeva lakihanke on asetettu syksyllä 2017 ja vuoden lopulla on käynnistynyt direktiivin täytäntöönpanoasetusten valmistelu. Asehallinto on osallistunut komission valmistelutyöryhmien työhön. Lainsäädäntömuutoksiin liittyen on käynnistetty asetietojärjestelmän uudistamista koskeva hanke. Asehallinto on osallistunut uuden tietojärjestelmän valmistelutyöhön. Aseiden käyttöturvallisuustarkastuksissa asetehtaalla tehtyjen tarkastusten osalta jäätiin hiukan edellisten vuosien tasosta. Tehtaalla tarkastettujen aseiden määrä oli kpl, minkä lisäksi asehallinnon tiloissa tarkastettiin asetta. Tarkastuksissa hylättiin 59 asetta. Patruunoiden tyyppitarkastuksia tehtiin 1 O kpl ja patruunatehtaan valvontatarkastuksia kaksi. Asehallinnon tiloissa tehtiin 702 deaktivoidun aseen tarkastusta, mikä oli yli kaksi kertaa edellisvuoden määrä (346 kpl). Lisäksi käytiin tarkastamassa kaksi deaktivoitua, suurta ampuma-asetta asiakkaan luona. Asetekniikassa tehtiin myös yhteensä 2181 ampuma-aseen lasermerkintää. Asekäsittelytyöryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa ja työryhmälle luovutettiin 44 asetta. Asehallintoon käsiteltäviksi toimitettujen, valtiolle tuomittujen ja luovutettujen sekä valtiolle huutokaupattavaksi tulleiden ampuma-aseiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Asetietojärjestelmän ja muiden prosessin kehittämistä koskevien toimien johdosta aiempina vuosina syntynyttä ruuhkaa saatiin merkittävästi purettua. Vuoden aikana järjestettiin kuusi asehuutokauppaa, joissa huutokaupattavien kohteiden yhteismäärä oli Huutokaupoissa myytiin yhteensä asetta ja aseen osaa. Huutokauppamenettelyn kehittämistä selvitettiin. Asehallinto romutti vuonna 2017 yhteensä asetta, mikä oli huomattavasti suurempi määrä kuin edellisvuonna ( asetta). Asehallinnossa käsiteltiin elinkeinolupiin ja asealan vastuuhenkilöihin liittyviä lupa-asioita yhteensä 66 vuonna Elinkeinolupien ja vastuuhenkilön peruutuksia tehtiin yhteensä 53 kpl. Asealan elinkeinonharjoittajia oli yhteensä 399 kpl, joilta laskutettiin yhteensä 857 maksuasetukseen perustuvaa vuosittaista valvontamaksua. Taloudelliseen tilanteeseen liittyviä ase-elinkeinonharjoittajan kuulemisia aloitettiin kahdeksan. Yhdelle elinkeinoluvanhaltijalle annettiin varoitus. Asealan elinkeinoon liittyviä vastuuhenkilön koetilaisuuksia järjestettiin neljä ja tilaisuuksiin osallistui yhteensä 69 henkilöä (yhteensä 82 koesuoritusta), joista 23 suoritti kokeen hyväksytysti. Vuonna 2017 kaupallisten lupa-asioiden (vienti, siirto, tuonti, kauttakuljetus, muut päätökset/ todistukset) määrä oli Asekeräilyyn liittyen tehtiin 32 päätöstä ja erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin liittyviä 23

24 asioita käsiteltiin yhteensä 94. Asekeräilijähyväksyntä peruutettiin kuudelta keräilijältä ja yhdelle keräilijälle annettiin varoitus. Ampumaratoihin liittyviä lupapäätöksiä tehtiin kaksi. Räjähteiden prekursorilupia myönnettiin 131. Lisäksi viiden hakemuksen osalta hakija peruutti hakemuksen. Valtioasiamies antoi yhteensä 244 lausuntoa hallinto-oikeuksille, käsitteli yhteensä 225 hallinto-oikeuksien antamaa päätöstä ja 112 korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä sekä haki muutosta yhdessä tapauksessa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä on viime vuosina ollut noin vuodessa ja tässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta edellisen vuoteen verrattuna. Maksuttomia suoritteita ovat esimerkiksi erilaiset ilmoitusasiat, lausunnot, selvitykset ja EU:n jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon liittyvät asiat sekä eri viranomaisille annettuja lausunnot. Aseturvallisuus ja laittoman asekaupan ehkäiseminen on ollut painopisteenä Euroopan unionissa. Erityinen painopiste on edelleen ollut kansankielessä starttiaseiksi kutsuttujen aseiden ja deaktivoitujen ampumaaseiden valvonnassa. Euroopan komission deaktivointiasetuksen keväällä 2016 tapahtuneen voimaantulon yhteydessä siirrettiin deaktivointien tarkastus asehallinnon tehtäväksi. Tämä ja teknisiä vaatimuksia koskevan asetuksen liitteen uudistaminen ovat työllistäneet merkittävästi. Myös elinkeinonharjoittajien taloudellinen tilanne on muuttunut ja yleinen taloudellinen tilanne on kiristänyt myös asealan elinkeinon taloudellista tilannetta. Joulukuussa 2015 voimaan tulleen ampumataralain ratavastaavan ilmoittamista koskevan siirtymäsäännöksen voimassaoloajan päättyminen marraskuun lopussa on aiheuttanut merkittävästi lisätyötä. Arpajaishallinto Arpajaishallinto organisoitiin Poliisihallituksen yksikkörakenteen ulkopuolelle välittömästi poliisiylijohtajan alaisuuteen alkaen. Arpajaishallinto aloitti lokakuussa 2017 strategiaprosessin, jonka on määrä valmistua kevään 2018 aikana. Strategian valmistelun tavoitteena on laatia innostava visio, selkeä strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille Prosessi aloitettiin toimintaympäristöanalyysilla, nykytilan arvioinnilla ja sidosryhmähaastatteluilla, jotka jatkuivat vuodenvaihteeseen. Arpajaishallinnon rahapelitoiminnan valvonnan tehtäviä väritti kolmen rahapeliyhteisön Fintoto Oy:n, Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) ja Veikkaus Oy:n rahapelitoimintojen yhdistyminen alkaen yhteen valtion kokonaan omistamaan yhtiöön (Veikkaus Oy). Arpajaishallinnon viestintää on kehitetty edelleen vuonna Vuoden aikana julkaistiin arpajaishallinto.fi - verkkosivusto, joka sisältää runsaasti tietoa arpajaishallinnon toimialan asioista. Vuoden aikana arpajaishallinto on lisäksi viestinyt aktiivisesti mm. rahankeräyslaista ja kolehdinkanto-oikeudesta sekä vaalirahankeräyksistä vuoden 2017 kuntavaaleihin liittyen. Arpajaishallinnon kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö Erityisesti rahapelitoiminnan alalla arpajaishallinto teki yhteistyötä pohjoismaisten ja kansainvälisten kollegaviranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Arpajaishallinto osallistui myös Pohjoismaiden rahapelitoiminnasta vastaavien valvontaviranomaisten päällikkö- ja asiantuntijakokouksiin, joista jälkimmäisen arpajaishallinto isännöi Helsingissä. Edellisvuonna aloitetun EU:n rahapelitoiminnan valvontaviranomaisten yhteistyömenettelyn mukaisia tietopyyntöjä tuli Suomelle muilta mailta yhteensä 14 kappaletta. Arpajaishallinto lähetti vastaavasti menettelyssä viisi tietopyyntöä muille EU- ja ETA-maille. Rahapelitoiminnan valvonnan ryhmä Rahapelitoiminnan valvonnan osalta keskeisessä asemassa vuonna 2017 olivat uuden yksinoikeusyhtiön toiminnan aloittamisen seurannaisvaikutukset, kuten aiempien kolmen rahapeliyhteisön pelitilien yhdistymi- 24

25 nen ja yhdistymisen vaikutukset rahapelien markkinointiin. Samalla rahapelitoiminnan valvonnan ryhmää vahvistettiin useilla henkilötyövuosilla ja toimintavuotta leimasivat useat rekrytoinnit ja perehdyttäminen. Arpajaislain vastaiseen markkinointiin puututtiin antamalla asiassa ohjeistusta, neuvontaa ja lausuntoja. Rahapelitoiminnan valvontaan kuuluu myös vedonlyöntiliitännäisen urheilukilpailujen manipulaation estämisen valvonta, jonka osalta vuoden 2017 aikana jatkettiin sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Vuoden aikana arpajaishallinto rekrytoi kymmenen virallista valvojaa suorittamaan Veikkaus Oy:n toimeenpanemien Eurojackpotin ja Loton arvontojen sekä rahapika-arpojen lisäarvonnan valvonnat. Valitut henkilöt työskentelevät Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella, Keskusrikospoliisissa, Poliisihallituksessa, Helsingin poliisilaitoksella ja Suojelu poliisissa. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) tuli voimaan Poliisihallituksen sisäisen työnjaon mukaan arpajaishallinto vastaa rahapelitoiminnan toimeenpanon valvonnasta ja siten myös rahanpesulain mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta rahapelitoiminnassa. Uusi rahanpesulaki laajensi merkittävästi Poliisihallituksen valvontavelvollisuuksia, mutta samalla myös valvonta- ja sanktiovaltuuksia. Veikkaus Oy: n lisäksi myös sen asiamiehet tulivat arpajaishallinnon valvontatoimivallan piiriin. Säännöksen voimaantulon myötä arpajaishallinto on ryhtynyt suorittamaan tarkastuskäyntejä kasinolla rahanpesulaissa asetettujen velvoitteiden täyttämisen valvomiseksi. Rahankeräys- ja tavara-arpajaistoiminnan valvonnan ryhmä Rahankeräysten, bingopelitoiminnan ja tavara-arpajaistoimintojen valvontarekisterin käyttöönoton myötä ruuhkautunutta lupakäsittelyä saatiin vuoden 2017 aikana purettua, ja vuoden lopussa rahankeräyslupahakemuksia oli hieman yli 100 kappaletta odottamassa käsittelyä. Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin 550 bingolupa-, rahankeräyslupa- ja tavara-arpajaislupapäätöstä. Rahankeräyslakia uudistettiin voimaantulleella muutoksella siten, että ammattikorkeakoululaissa tarkoitetut ammattikorkeakoulut saivat oikeuden toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi lakisääteisistä tehtävistä huolehtimiseen sekä vuosina ammattikorkeakoulun pääomittamiseen. Ammattikorkeakoulut hyödynsivät aktiivisesti mahdollisuuttaan hakea rahankeräyslupaa. Sisäministeriö asetti työryhmän valmistelemaan esiselvitystä rahankeräyslain uudistamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila, kehittämiskohteet sekä vaihtoehtoiset toteuttamisvaihtoehdot pitäen kuitenkin kiinni voimassa olevan rahankeräyslain tavoitteesta estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä. Hankkeen alkuperäistä toimikautta jatkettiin asti. Arpajaishallinto osallistui hankkeeseen aktiivisesti alan lupa- ja valvontaviranomaisena. Tietoteknisen valvonnan ryhmä Myös rahapelitoiminnan tietoteknisen valvonnan ryhmän vuotta 2017 leimasi vuoden alusta voimaantullut rahapelijärjestelmän muutos ja Fintoto Oy: n, RA Y:n sekä Veikkaus Oy: n rahapelitoimintojen yhdistyminen. Muutoksen myötä tietoteknisen valvonnan menettelyitä yhdenmukaistettiin ja uusia toimintamalleja vakiinnuttiin. Turvallisuusalan valvonta Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tuli voimaan Lakimuutos lisäsi vuoden aikana poliisilaitoksiin ja yksityisen turvallisuusalan toimijoihin kohdennettavan ohjauksen ja neuvonnan määrää merkittävästi. Erityisesti järjestyksenvalvojatoimintaa ja hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien tuleminen elinkeinoluvanvaraisuuden piiriin vuoden 2018 lopussa päättyvän siirtymäajan kuluessa lisäsi turvallisuusalan elinkeinolupien määrää kolmanneksella. Turvallisuusalan valvonta aloitti lakimuutoksen seurauksena toimintansa kansallisen IMI-keskuksena. Kyse on siitä, että Poliisihallitus toimii rajat ylittävistä ammattimaisista eurokäteisen maantiekuljetuksista euroalu- 25

26 eeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1241/2011 tarkoitettuna lupaviranomaisena ja kansallisena yhteyspisteenä. Tehtäviin kuuluu vastata myös muista edellä mainitussa asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä valvonta- ja rekisteritehtävistä, joiden toteuttamisesi Turvallisuusalan valvonta käyttää kansainvälistä IMl-sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää Yhteiset palvelut Koulutus, osaamisen kehittäminen ja tutkimustoiminta Tätä kokonaisuutta käsitellään kohdassa 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Tietohallinto ja ICT-palvelutuotanto Tulostavoitteet 2017 Kejon hallinnointimalli luodaan. Poliisihallitus varmistaa sisäministeriön ja hätäkeskuslaitoksen kanssa yhteistyössä Erica- KEJO -järjestelmien välisen integraation toteutumisen sekä edistää omalta osaltaan yhteiskäyttöisiä ja kustannustehokkaita tietojärjestelmäpalveluita osana suunniteltuja ERICA- ja KEJO -liittymiä. Tuodaan palvelut lähemmäksi kustannuksia alentavasti lisäämällä sähköistä asiointia ja parantamalla poliisin tavoitettavuutta muun muassa hyödyntämällä digitalisaatiota. Toteutuneet tavoitteet 2017 ja tavoitteet Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) kehittäminen on jatkunut. Kehittämistyössä on huomioitu sekä toiminnalliset tarpeet että järjestelmän tuottavuustavoitteet. Lisäksi Poliisihallitus on osaltaan edistänyt hätäkeskustietojärjestelmä Erican ja Kejon välisen integraation toteutumista. Hätäkeskustietojärjestelmä ja kenttäjärjestelmä ovat erittäin tärkeitä poliisin operatiiviselle toiminnalle ja sen johtamiselle. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden lisäksi on varmistettu nykyisten järjestelmien kehittävä ylläpito. Poliisin tietohallinnon visio ja ICT-toiminnan strategiset painopisteet määriteltiin vuosille päivitetyllä tietohallintostrategialla. Tietohallinnon visio vuodelle 2020: Laadukas ja sujuva arki poliisille 24/7 ja missio: turvaamme poliisin tehokkaan työskentelyn laadukkailla ICT-ratkaisuilla. Strategisiksi painopisteiksi kirjattiin: digitalisaation edistäminen, toimivat palveluketjut, ennakoiva kehittäminen ja osaaminen & kyvykkyydet. ICT-toiminnan tehtävänä on tarjota poliisille työvälineitä, kuten tietojärjestelmiä poliisitoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti valvonta- ja hälytystoiminnan sekä lupahallinnon tietojärjestelmiä kehitettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2017 toteutettiin ensimmäisen kerran poliisihallinnon käyttäjätyytyväisyyskysely liittyen tietojärjestelmiin ja ICT-ratkaisuihin, joiden osalta palautteessa oli niin ruusuja kuin risujakin. Suuri osa vastaajista koki, että poliisin tietojärjestelmät ja ICT-ratkaisut antoivat hyvän tuen poliisitoiminnalle. Palaute otetaan huomioon ICT-toiminnan kehittämisessä myös jatkossa. Poliisin tietojärjestelmien ylläpidon päätavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti liittyen tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja toiminnan vaatimusten mukaiseen jatkokehitykseen. Järjestelmissä oli häiriöitä poikkeuksellisen vähän ja suuria oli vain muutamia. Laajat, järjestelmiin liittyvät alusta- ja tietoliikennepalveluiden häiriöt vaikuttivat erityisesti heinä-elokuussa laajasti järjestelmien epävakauteen. Poliisi edisti ja osallistui aktiivisesti Hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) toimijoiden yhteistyötyöhön, arkkitehtuuritoiminnan ja kokonaisturvallisuuden hallinnan kehittämiseen. 26

27 Poliisin tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin systemaattista hallintaa ja kehittämistä sekä toimintaan liittyvää tiedottamista kehitettiin edelleen mm. siten, että kaikki uudet järjestelmät ja järjestelmiin liittyvät merkittävät muutokset (yhteensä noin 250 kpl) käsiteltiin kyseisessä arkkitehtuurimenettelyssä. Tietoturvaan liittyvät uhkat kasvoivat, mutta poliisin ICT-toimintaympäristön osalta asiaan on varattu, joka tulee olemaan jatkossakin yksi keskeisistä painopisteistä. Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) kehittäminen on jatkunut. Kehittämistyössä on huomioitu sekä toiminnalliset tarpeet että järjestelmän tuottavuustavoitteet. Lisäksi Poliisihallitus on osaltaan edistänyt hätäkeskustietojärjestelmä Erican ja Kejon välisen integraation toteutumista. Hätäkeskustietojärjestelmä ja kenttäjärjestelmä ovat erittäin tärkeitä poliisin operatiiviselle toiminnalle ja sen johtamiselle. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden lisäksi on varmistettu nykyisten järjestelmien kehittävä ylläpito. Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO-hanke) toteuttamista jatkettiin kolmannen osatoimituksen osalta ja hankkeessa vietiin läpi toisen osatoimituksen hyväksyntätestaus. Toinen osatoimitus hyväksyttiin maaliskuussa. Poliisihallituksen ja järjestelmätoimittajan välinen muutossopimus liittyen järjestelmätoimitukseen liittyvien toimintaympäristömuutoksiin solmittiin helmikuussa. KEJO-järjestelmän ja hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn integraation edistämiseksi tiivistettiin SM: n ohjauksessa yhteistyötä Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kesken ja laadittiin suunnitelmia integraation aikataulutuksesta ja järjestelmien rajapintoihin liittyvistä toteutuksista. Viranomaisten tiedonvaihdon kehittämisen (KEJO-VITIKE-hanke) osalta toteutettiin integraatioita hankesuunnitelman mukaisesti. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmäuudistuksen (ERICA-hanke) toteuttamiseen osallistuttiin poliisin toiminnallisten vaatimusten mukaisesti ja käyttöönottoa poliisin osalta valmisteltiin yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen, Valtorin ja järjestelmätoimittajan kanssa. Poliisin valmiutta kohti yhteiskäyttöisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ERICA-hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Poliisin kenttätoiminnan tueksi suunnitellun mobiilipalveluympäristön koekäyttövaihe käynnistettiin uusilla sovelluksilla: mobiilikäyttöinen kenttäjärjestelmä (mobiilipoke) ja mobiilikysely. VITJArikostiedustelujärjestelmään havaintotietojen syöttöä varten toteutettavan mobiilisovelluksen kehitystyö käynnistettiin yhdessä sovellustoimittajan kanssa. Valtorin TUVE-yksikön tuottamaa etuvemobiilipäätelaitetta tuotteistettiin ja ominaisuuksia parannettiin koekäyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Poliisiajoneuvojen tiedonsiirtoratkaisuja parannettiin rakentamalla langattomia verkkoratkaisuja poliisiasemien tiloihin. Tarpeet ja vaatimukset itse tuotetun sekä kansalaisilta ja sidosryhmiltä saadun sähköisen tiedon käsittelylle, hallinnalle ja analysoinnille ovat merkittävässä kasvussa poliisitoiminnassa. Näihin vastataan vuoden 2017 aikana käynnistyneellä hankkeella, jossa kehitetään tietojärjestelmäarkkitehtuuri tietomassojen käsittelemiseksi poliisitoiminnassa (TIMANTTI-hanke). Poliisin sähköisessä asioinnissa otettiin käyttöön Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaiset tunnistamisen ja verkkomaksamisen yhteiset palvelut sekä suunniteltiin alustavasti Suomi.fi-viestit palvelun käyttöönottoa. Sähköisen asioinnin palveluiksi otettiin käyttöön myös turvallisuusalan elinkeinolupahakemus ensimmäisenä yritysasiointina sekä toteutettiin jatkuvaa kehitystä olemassa oleviin palveluihin kuten kadonneiden ja anastettujen matkustusasiakirjojen käsittely passinhakuprosessin osana. Materiaalipalvelut ja toimitilat Tulostavoitteita 2017, Hallinto- ja tukipalvelut Poliisihallitus on osallistunut valtiovarainministeriön Handi-hankkeeseen ohjausryhmätyöhön sekä lisäksi asiakastyöryhmässä Palkeiden kilpailuttaman tilauksenhallinta- ja laskujen kierrätysjärjestelmän, eli Handipalvelun vaatimusmäärittelyyn. Sopimuskohdistus- ja tiliöintikooditoiminnallisuudet on otettu käyttöön mahdollisimman laajasti ja laskuautomaation edelleen laajentamiseen valmistaudutaan Handi- 27

28 palvelun käyttöönoton yhteydessä vuonna Kyseisen ulkomailta käsin tuotettavan palvelun tietoturvahaasteisiin on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja toistaiseksi on päätetty pidättäytyä palvelun pilotoinnista ennen tietoturva-auditoinnin valmistumista. Valtion yhteisen sähköisen kilpailutusratkaisun käyttöönotot on 2017 kuluessa toteutettu kaikissa poliisin virastoissa. Poliisihallitus osallistui aktiivisesti sisäasiainhallinnon hankkeeseen sopimushallintaominaisuuksien käyttöön ottamiseksi Acta-asiainhallintajärjestelmässä. Tavoitteena on, että sopimushallintaominaisuudet ovat täysimääräisesti käytössä vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla koko poliisissa. Seuraavan vuoden hankintojen suunnittelu on syksyllä 2017 tehty jo toistamiseen valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti ja suunnitelmatiedot toimitettu keskitetysti Poliisihallituksesta Valtionvarainministeriön suunnittelualustalle. Laskuilta saatavan hankintadatan hyödyntämistä poliisin hankintatoimen ohjauksessa kehitetään yhteistyössä palveluja tuottavan Hansel Oy: n kanssa, mutta tietoja ei toistaiseksi luovuteta julkisuuteen tutkihankintoja.fi -sivustolla, koska aineistosta ei kohtuullisella työmäärällä vielä pysty erottelemaan ei-julkista materiaalia. Poliisihallitus on laatinut yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen pitkän aikavälin toimintasuunnitelman, tavoitteena hillitä toimitilakustannusten nousua sekä varmistaa turvalliset, terveet ja toiminnalliset toimitilat poliisille. Toimitilasuunnitelmassa on otettu huomioon valtion toimitilastrategian tavoitteet muun muassa tilatehokkuuden osalta. Suunnitelmassa on myös huomioitu siirtyminen uudenlaiseen muuntojoustavaan monitilaympäristöön niiltä osin kuin se poliisitoiminnassa on mahdollista. Suurena haasteena poliisin toimitilahallinnossa on tunnistettu rakennusteknisesti vanhentunut rakennuskanta mikä ilmenee valitettavan usein sisäilmaongelmina. Poliisilaitosten toiminnalliset muutokset poliisipalvelujen järjestämiseksi on mahdollistanut toimitilojen tehokkaamman käytön sekä ylimääräisistä tiloista luopumisen toimitilakustannusten alentamiseksi. Poliisihallitus selvitti Senaatti-kiinteistöjen kanssa aktiivisesti eri vaihtoehtoja uudenlaisiin rakennusteknisiin ratkaisuihin muun muassa kasvavan väistötilatarpeen vuoksi erityisesti erikoistilojen osalta. Viestintä Poliisin viestinnän strategisena tavoitteena on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä pyrkiä siten estämään onnettomuuksia ja rikoksia ennalta ja tukea niiden selvittämistä. Viestintästrategiassa on määritetty viisi kehittämisaluetta ja 12 toimenpidekokonaisuutta vuosille Poliisi.fi -sivuilla kävi noin kymmenen miljoonaa vierailijaa. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan se on kuudenneksi arvostetuin suomalainen verkkobrändi. Sivuilla vierailee lähes kolmasosa suomalaisista internetin viikkokäyttäjistä ainakin silloin tällöin. Lähes 80 prosenttia käyttäjistä antaa palvelulle hyvän arvosanan. Sivuja pidetään toimivina ja helppoina, esimerkiksi passin haussa. Otettiin käyttöön näkörajoitteisia tukevia ominaisuuksia. Poliisi julkaisi vuoden aikana noin mediatiedotetta. Niiden kirjoittajille tuotettiin päivittäistiedotteiden verkkokurssi. Vuoden aikana tuotettiin ja esitettiin 64 jaksoa dokumentaarisia valtakunnallisia televisio-ohjelmia, kuten Poliisit ja 112. Tämän lisäksi tuotettiin 12 jaksoa 112-sarjaan ja 26 Poliisit-sarjan jaksoa esitettäväksi sarjan 10-vuotisjuhlavuonna Ohjelmat ovat tukeneet merkittävästi rekrytointia ja vaikuttaneet myönteisesti poliisin maineeseen. Sosiaalisessa mediassa poliisilla noin 150 profiilia, joilla on yhteensä yli miljoona seuraajaa. Poliisi julkaisi You Tubessa uuden videokanavan, Poliisituben. Samalla poliisille koulutettiin ja varustettiin ensimmäiset vloggaajat. Kanavalla julkaistiin vuoden aikana yli 150 videota. Niitä katsottiin yli 3,2 miljoonaa minuuttia. 28

29 Poliisilaitosten Twitter-maratonit saivat laajasti julkisuutta, ja avasivat uudella tavalla poliisin laajaa tehtäväkenttää. Suomi 100 -juhlavuoteen liittyen julkaistiin sata tarinaa turvallisuudesta yhdessä sisäasiainhallinnon muiden viranomaisten kanssa. Suunniteltiin sosiaalisen median verkkokurssi koko henkilöstölle sekä poliisin uusi sosiaalisen median ilme. Otettiin käyttöön uusi poliisiblogi. Poliisi oli mukana useilla messuilla ja kansalaistapahtumissa, kuten Suomi Areenassa. Poliisin päivän tapahtumia järjestettiin 21 paikkakunnalla, kaikkien poliisilaitosten alueella. Kävijöitä oli yhteensä noin Poliisilaitokset osallistuivat yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa satavuotisjuhlavuoden Nuku rauhassa -tapahtumiin seitsemällä paikkakunnalla. Vuoden aikana markkinoitiin sähköistä asiointia teemalla: Passilla maailmalle, henkkarilla Eurooppaan. #Nettipetos-kampanjalla varoitettiin nettikaupan vaaroista. Pankkitunnuksi kalastelevia valepoliiseja torjuttiin yhteisellä kampanjalla mm. Finanssialan ja Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Poliisi oli lisäksi mukana useissa muissa viranomaisten yhteisissä viestintäkampanjoissa, kuten Liikennekuolematon päivä, Sinä teet suojatien ja 112-päivä. Valmisteltiin valtakunnallista kilpailutusta viestintä- ja mainostoimistopalveluista. Poliisin intranetissä julkaistiin tuhansia uutisia. Valmisteltiin uutta, sisäasiainhallinnon yhteistä intraa. Sähköinen henkilöstölehti, Tutka, ilmestyi neljästi. Lehdestä teetettiin lukijatutkimus ja ulkoinen arviointi. Poliisin arvoja edistettiin sisäisellä #arvokas-kampanjalla. Poliisihallituksessa Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvonnan tehtävänä on poliisin toiminnan laillisuuden ja hyvän hallintotavan sekä toimivaltuuksien käytön ja perusoikeuksien toteutumisen valvonta poliisin toiminnassa. Poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa koskevan ohjeen mukaan poliisin ylijohtona toimiva Poliisi hallitus ohjaa poliisin laillisuusvalvonnan järjestämistä valtakunnallisesti ja valvoo poliisiyksiköiden toiminnan lainmukaisuutta. Poliisihallituksen laillisuusvalvonta kehittää poliisin laillisuusvalvontaa ja suorittaa laillisuustarkastuksia poliisiyksiköissä, suorittaa oma-aloitteista valvontaa, ratkaisee kanteluja, toimii valtion edustajana oikeudenkäynneissä sekä hankkii selvityksiä ja antaa lausuntoja ylimmille laillisuusvalvojille niille tehtyjen kantelujen johdosta. Poliisihallituksen ja sen alaisten poliisiyksiköiden suorittama laillisuusvalvonta perustuu vahvistettuihin yksikkökohtaisiin laillisuustarkastussuunnitelmiin. Suunnitelmien mukaisesti valvontaa on vuonna 2017 kohdistettu muun muassa yksiköiden sisäisen laillisuusvalvonnan toimivuuteen, tietolähdetoimintaan, salaisten pakkokeinojen käyttöön, rekistereiden valvontaan, poliisin säilyttämien henkilöiden oikeusturvaan sekä sakkouudistuksen toteuttamiseen. Poliisihallitus suoritti vuonna 2017 laillisuustarkastukset kaikissa poliisiyksiköissä. Poliisiyksiköiden sisäisistä laillisuustarkastuksista vastasivat suoraan poliisipäällikön alaiset oikeusyksiköt, joiden tehtävänä on yksiköiden oikeudellisten asioiden ohella myös yksiköiden laillisuusvalvonta ja laillisuustarkastusten suorittaminen. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen vuoden 2017 tarkastustoiminnan painopisteinä oli mm. käyttöomaisuuden hallinta, hankinnat, arpajaishallinto ja esimiesvalvonta. Lisäksi tehtiin aiempien vuosien tarkastusten seurantaa. 29

30 Kansainvälinen toiminta Tulostavoitteet 2017 Poliisin kansainvälisen toiminnan strategian täytäntöönpanoa jatketaan ja aloitetaan valmistautuminen EU - puheenjohtajuuskauteen Kansainvälisessä yhteistyössä poliisi huolehtii kyvystä toimia tehokkaasti EU - ja Schengen -valtioiden ja EU: n toimielinten ja rakenteiden kuten Europolin, Pohjoismaiden sekä Suomen kannalta keskeisten kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten, Interpolin ja Itämeren maiden kanssa operatiivisen toiminnan lisäksi teknisen yhteistyön alalla. Poliisiammattikorkeakoulun ja Keskusrikospoliisin tuottamalla koulutuksella parannetaan poliisiyksiköiden kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamista ja valmiuksia painopisteen ollessa kansainvälisen yhteistyön erityisalojen asiantuntijuuden kehittämisessä ja kansainvälisten tietojärjestelmien tehokkaassa käyttämisessä. Venäjä -yhteistyössä luodaan toimivat suhteet lainvalvontasektorin uusiin toimijatahoihin. Kansainvälisen yhteistyön avulla tehostetaan poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Poliisi toimii siviilikriisinhallinnan alalla yhteistyössä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisin hallintakeskuksen kanssa osallistumalla siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttamiseen, tehtäviin rekrytointeihin sekä monipuoliseen kansainvälisen yhteistyöhön resurssien sallimissa rajoissa. Poliisista pyritään saamaan jatkossa lisää asiantuntijoita EU:n lisäksi myös YK:n tehtäviin. Tulostavoitteiden toteuma 2017 Poliisin kansainvälistä osaamista ja valmiuksia parannetaan jalkauttamalla kansainvälisen toiminnan strategia tutkintokoulutuksessa ja urapolkuajattelua edistetään kuvaamalla kansainväliset urapolut poliisihallinnossa. Kansainvälisten urapolkujen kehittämissuunnitelma aloitettiin vuonna 2017 ja niiden työstäminen jatkuu vuonna Vuoden 2017 aikana vahvistetussa poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa huomioidaan naisten osuuden lisääminen kansainvälisissä tehtävissä. Poliisi on osallistunut siviilikriisinhallinnan koulutukseen sekä Suomessa että Pohjoismaiden järjestämissä tilaisuuksissa. Suomi toimi pohjoismaisen poliisin siviilikriisinhallinnan yhteistyöelimen NORPOLin puheenjohtajana syksystä 2016 syksyyn Poliisi on suurin yksittäinen ammattiryhmä Suomen lähettämien siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden joukossa. Suomalaisia poliiseja on ollut erilaisissa poliisin asiantuntijatehtävissä mm. Afganistanissa, Kosovossa, palestiinalaisalueella ja useissa Afrikan maissa sekä EU: n että YK:n missioissa. Poliisihallituksen edustaja on jäsenenä Europolin turvallisuuskomiteassa. Poliisin kansainvälisen toiminnan strategiaa täytäntöön pantiin kattavasti ja suunnitelmallisesti. Yhteistyön kannalta keskeisiä foorumeita ovat EU, Pohjoismaat, Baltian maat ja yksittäisistä valtioista muun muassa Venäjä. Suomen ja Viron välinen suunnitelmallinen poliisiyhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan hyvin vahvana. Erityisesti EU:n piirissä työn painopiste on ollut EU :n järjestäytyneen rikollisuuden torjuntamekanismin (EMPACT, European Multidisciplinary Platform Against Criminal Threats) toiminnan kansallinen koordinaatio ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen vaihdon tehostaminen hyödyntämällä jo olemassa olevia tietokantoja ja -järjestelmiä sekä parantamalla niiden yhteen sopivuutta. Tämän tavoitteen myötä tehostetaan rajat ylittävän järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaa sekä terrorismia ja siten 30

31 se vahvistetaan EU: n sisäistä turvallisuutta. Venäjän kanssa on vahvistettu olemassa olevan yhteistyörakenteen käyttämistä säännöllisillä asiantuntijatason ja korkean tason tapaamisilla. Kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä rikosoikeudellisen yhteistyön puitteissa on parannettu järjestämällä yhteistyössä Keskusrikospoliisin, Poliisiammattikorkeakoulun ja Valtakunnansyyttäjänviraston kanssa Eurooppalaisen tutkintamääräyksen käyttöönottoa tukeva valtakunnallinen koulutus. Tutkintamääräystä ryhdyttiin soveltamaan vuoden 2017 heinäkuussa ja se uudistaa rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaa koskevaa oikeusapumenettelyä. Varsinaista rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä, joka mahdollistaisi toisen maan viranomaisen toimiminen toisen valtion alueella tietyissä tilanteissa, ryhdyttiin vahvistamaan kahdenvälisillä neuvotteluilla Viron, Ruotsin ja Norjan kanssa. lnterpol-yhteistyön kehittämistä on jatkettu osallistumalla tiiviisti työryhmätyöskentelyyn ja järjestön tärkeimpiin kokouksiin. Poliisiylijohtaja osallistui Interpolin vuosikokoukseen Pekingissä, jossa ratkaistiin muun muassa jäsenyyskriteereitä koskeva pitkäaikainen keskustelu. Järjestön jäseneksi hyväksyttiin Palestiina ja Salomon saaret. Suomi toimi vuonna 2017 pohjoismaisen poliisiyhteistyön puheenjohtajana. Vuoden 2017 aikana järjestettiin poliisijohtajien ja poliisiylijohtajien vuotuiset kokoukset Suomessa. Suomessa järjestettiin myös useita alatyöryhmien kokouksia. Mainituissa ylemmän tason kokouksissa hyväksyttiin alatyöryhmien ja verkostojen toimenpiteet sekä annettiin suosituksia jatkotyöskentelylle. Pohjoismaisessa operatiivisessa PTN-yhteistyössä saavutettiin merkittävää edistystä, kun PTN -päälliköt tekivät tavoitteemme mukaisen päätöksen kytkeä pohjoismaiden operatiivinen yhteistyö rikostorjunnassa kiinteästi EU :n rikostorjuntamekanismiin. Päätöksen myötä saavutetaan parempi synergia ja vältetään päällekkäinen työ. Pohjoismainen järjestyspoliisiyhteistyö NOFOPS, sen alatyöryhmien ja projektien johtaminen tapahtui Poliisihallituksen Poliisitoimintayksikön toimesta. Suomen puheenjohtajuuskaudella NOFOPS:n toimintaa selkeytettiin ja alatyöryhmien sekä erillisten projektien mandaatit ajantasaistettiin. Lisäksi osa alatyöryhmistä ja projekteista lopetettiin niiden saatua työnsä valmiiksi. Suomi allekirjoitti Strasbourgissa Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa (CETS 218). Poliisin ulkomaille sijoitettuja yhdysmiehiä hyödynnetään vakiintuneesti rajat ylittävissä, rikostorjuntaan liittyvässä yhteistyössä. Suomella on lisäksi Europolissa ja lnterpolissa määräaikaisia asiantuntijoita ja vuonna 2017 suomalainen poliisi aloitti palautusasioita hoitavana EU:n yhteyshenkilönä Nigeriassa. Poliisi osallistui kattavasti ja asiantuntevasti Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen ryhmän GRECO:n (Group of States Against Corruption) tekemään lainvalvontaviranomaisten integriteetin edistämistä ja korruption torjuntaa koskevan maa-arvioinnin menettelyihin ja maatarkastuskeskusteluun. Poliisi osallistui aktiivisesti myös OECD:n lahjonnan vastaisen komitean vuonna 2016 tekemän maatarkastuksen raportin käsittelyyn ja poliisia koskevien suositusten muotoiluun. Liikenneturvallisuuden osalta kansainvälinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Operatiivista kahdenvälistä yhteistyötä tehtiin liikenteen valvonnassa Viron kanssa. Yhteistyöhön sisältyi myös virkamiesvaihtoa sekä liikennevalvontavälineiden kehittämistä. Liikenneturvallisuuden vastuualueen ohjauksessa osallistuttiin TISPOL yhteistyöhön. Suomessa toteutettiin vuoden aikana kuusi TISPOL valvontaoperaatiota. TISPOL toiminnassa Suomen poliisi vastasi sekä operatiivisen työryhmän että teknologiatyöryhmän puheenjohtajuudesta. Pohjoismaiden liikennepoliisien yhteistyön (SANT) kokous Helsingissä oli Suomen järjestelyvastuulla. Lisäksi toteutettiin vierailut Espanjaan ja Ranskaan, joissa perehdyttiin erityisesti rattijuopumustapausten huumausaineiden sylkitestaukseen sekä liikenteenvalvonnan tekniikkaan ja taktiikkaan. 31

32 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 2017 Poliisin maksullisen toiminnan tuotot koostuvat lupatuotoista, muista julkisoikeudellisista tuotoista sekä liiketaloudellisista tuotoista (kuvio 1 ). Vuoden 2017 talousarviossa asetettu tuottotavoite oli maksullisen toiminnan osalta 56,984 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentille kertyi vuonna 2017 yhteensä 54, 180 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot laskivat vuodesta 2016 yhteensä 6,996 milj. euroa ja se johtui pääosin siitä, että ulkomaalaislupien käsittely siirtyi Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alusta. Tuottotavoitteen saavuttamiseen vaikutti myös se, että myönnettyjen lupien määrä laski 9,2 % edellisvuodesta. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli yhteensä 101,2 % (v. 2016, 99,2 %). Kuvio 1: Poliisin maksullisen toiminnan tuotot % Lupasuoritteet Muut julkisoikeudellise suoritteet liiketaloudelliset suori Lähde: poliisin kustannusvastaavuuslaskelma 2017 Lupasuoritteiden tuottokertymä oli yhteensä 46,843 milj. euroa ja jäi 5 % alle tuottotavoitteen. Lupatuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 7, 128 milj. euroa, johtuen pääosin siitä, että ulkomaalaisluvat siirtyivät Maahanmuuttovirastolle alkaen. Vuonna 2016 ulkomaalaislupien osuus oli 6,714 milj. euroa lupatuotoista. Kuviossa 2 on esitetty lupatuottojen jakauma luparyhmittäin. Suurin osa poliisin lupatuotoista koostuu passituotoista (73 % ja 34,055 milj. euroa). Kuvio 2 Poliisin lupatuotot luparyhmittäin 2017 Ampuma ~aseluvat HenkilOltortit Passit Muut luvat Lähde: Kieku 32

33 Lupapalvelusuoritteiden kustannusvastaavuus oli vuonna 2017 yhteensä 99,7 % (vuosi ,3 %). Maksullisen lupapalveluiden kaikki kustannukset olivat yhteensä 46,991 milj. euroa ja ne laskivat edellisvuodesta 7,888 milj. euroa. Erilliskustannuksien osuus oli 66 % kokonaiskustannuksista (v. 2016, 73 %). Erilliskustannuksien muutos johtui pääsääntöisesti henkilöstökulujen laskusta (-4,508 milj. euroa) johtuen Migri-siirosta. Palveluiden ostot kululaji laski merkittävämmin erilliskustannuksissa, koska lupasuoritteiden painatuspalvelut laskivat 5,306 milj. euroa edellisvuodesta (lupavolyymin laskusta johtuen). Muut erilliskustannukset kasvoivat 35 % edellisvuodesta, koska tukitoiminnolle kirjatut kustannukset vyörytettiin vuoden 2017 laskelmissa työaikajakauman mukaan ydintoiminnoille. Taulu 15 Poliisin kustannusvastaavuuslaskelmat Muut 2. Muut 2. Muut 1. julkis- 3. Liike- 1. julkis- 3. Liike- 1. julkis- 3. Liike- Lupapal\elu oikeudelliset taloudelliset Lupapalvelu oikeudelliset taloudelliset Lupa palvelu oikeudelliset taloudelliset suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet suoritteet Yhteensä 1. Ttx:>TOT KUSTANNUKSET Erilliskustannukset 2. 1 Aineet ia tarvikkeet Henkilöstökustannuk!! Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannuki Yhteensä Yhteiskustannukset (osuus) 2.6 Tukitoiminnot Poistot Korot Muut yhteiskustannuk Yhteensä KAIKKIKUSTANNUKSE KUSTANNUSVASTAAVl () KUSTANNUSVASTAAVl 106 5% 802% 99 0% 98 3 % 108 2% 1049% 997 % % % 1012 % Lähde: Poliisin kustannusvastaavuuslaskelma 2017 Yhteiskustannukset laskivat yhteensä 1,450 milj. euroa viime vuoteen nähden. Tämä johtui siitä, että vyörytettävät muut yhteiskustannukset laskivat 5,654 milj. euroa edellisvuodesta ja siitä, että lupahallinnon maksullisen toiminnan työaikajakauman osuus pieneni vuodesta 2016 (Migri-siirrosta johtuen). Poliisiyksiköiden kustannusvastaavuuslaskelmiin vyörytettiin osuudet mm. Palkeet, TUVE, ja TORI sopimuksesta, Poliisiammattikorkeakoulun kustannukset sekä Poliisihallitus viraston kustannukset ja ne olivat yhteensä 96,087 milj. euroa. Konsernikustannuksista vähennettiin maksullisen lupahallinnon tietojärjestelmäkustannukset ja pankkipalvelumaksut (4,039 milj. euroa) ja ne kohdistettiin paikallispoliisille maksullisiin lupapalveluihin lupatuottojakauman suhteessa. Maksullisen lupahallinnon tukitoimintojen kustannukset laskivat 33 % edellisvuodesta. Tämä johtui aiemmin mainitun vyörytysperusteen muutoksesta sekä työaikajakauman muutoksesta. Poistoja kohdistettiin maksulliseen lupatoimintaan yhteensä 4,931 milj. euroa (vuosi 2016, 0,969 milj. euroa) ja ne koostuivat maksullisen lupatoiminnan hankkeiden Turva-ase Rabitan, Lupa 2016 ja Vakava-kassajärjestelmän poistoista. 33

34 Taulu 16 Poliisin nettobudjetoitujen lupatuottojen kustannusvastaavuus Lupatuottojen kustannusvastaa vuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Yhteiskustannukset Kustannukset yht Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus % 107 % 98% 100 % 100 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2017 Muiden julkisoikeudellisiin suoritteiden myyntitulot olivat yhteensä 3,269 milj. euroa ja pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusvastaavuus oli 112,5 %, kun se edellisenä vuonna oli 108,2 %. Taulu 17 Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Muiden julkisoikeudellisten suo ritteiden kustannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Yhteiskustannukset Kustannukset yht Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus % 80% 108 % 100 % 112 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat 2017 Liiketaloudellisten suoritteiden myyntitulot olivat yhteensä 4,069 milj. euroa ja olivat edellisvuoden tasolla. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 111 % ja nousi 6 % edellisvuodesta. Taulu 18 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (1000 eutoteuma roa) toteuma tavoite toteuma Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Yhteiskustannukset Kustannukset yht Yli-/alijäämä Kustannusvastaavuus % 99% 105 % 100 % 111 % Lähde: poliisin kustannuslaskelmat

35 Erityislakien mukaisten suoritteiden kustannusvastaavuutta ei laskettu vuodelle 2017, koska tulot olivat hyvin vähäiset. Tämä summa muodostuu kaupanvahvistajapalkkioista saaduista tuotoista. Taulu 19 Toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 ) Toimiala: Poliisitoimi TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Muut suoritteet (liiketal.) maksullisen toiminnan myyntituotot maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄ YTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä YLIJÄÄMÄ(+) I ALIJÄÄMÄ(-) Käyt~~y rf!pl 7.1 :n "'!!J~ai~~n hintatuki YLIJAAMA (+) I ALIJAAMA (-) HINTATUEN JÄLKEEN Kustannusvastaavuusprosentti 105 % 99% 100 % 99% 105 % 111 % Vuoden 2015 toteumatiedot eivät sisällä Supoa 35

36 1.3.6 Yhteisrahoitteinen toiminta Poliisin toimintamenomomentille kohdistuvat yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat vuonna 2017 pääosin PNR, Kasi ja Patja projekteille osoitetuista rahoituksista. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 5,802 milj. euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 2,847 milj. euroa. Tuotoista 58,2 % oli muilta valtion virastoilta ja 40,4 % EU:lta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 7,483 milj. euroa. Omarahoitusosuus oli 1,681 milj. euroa ja omarahoitusprosentti 22,5 % (v. 2016, 47,3 %). Taulu 20 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman yhdistelmä (1000) Toimiala: Poliisitoimi toteuma toteuma tavoite 2017 toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU :lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 15 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ia tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä vhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus % 51,0 47,3 Vuoden 2015 toteumatiedot eivät sisällä Supoa ,5 36

37 Taulu 21 Poliisin yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kus tannusvastaavuus (1000 euroa) toteuma toteuma tavoite toteuma Tuotot Erilliskustannukset Käyttöjäämä Yhteiskustannukset Kustannukset yht Yli-/alijäämä Omarahoitusosuus % 51 % 47% 0% 23%... Lähde: pol11sm kustannuslaskelmat Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitteet 2017 Henkilöstön määrän sekä osaamisen sovittaminen taloudellisiin kehyksiin Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, henkilöresurssien suunnitelmallinen kehittäminen ja joustava käyttö Poliisin poistuma-arvioinnin ja tulevien vuosien opiskelijamäärien arvioinnin kehittäminen Poliisin työikäohjelman täytäntöönpano Ikääntyvien työntekijöiden urasuunnittelun huomiointi henkilöstöjohtamisessa Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja monimuotoisuus Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuden kehittämistavoitteet ja niiden täytäntöönpanon aloittaminen Poliisin työnantajakuvan ja matalan poliisikoulutukseen hakeutumiskynnyksen edistäminen Etnisten vähemmistöjen pääsy poliisikoulutukseen ja rekrytoiminen Tutkimustoiminnalla tietoa, menetelmiä ja toteutuksia strategisiin tarpeisiin Poliisiin henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen Tulostavoitteiden toteuma 2017 Vuonna 2017 toteutettiin poliisilaitoksissa Poliisihallituksen antaman linjauspäätöksen mukaisia organisaatiorakenteiden muutoksia. Organisaatiomuutokset toteutettiin Hämeen, Itä-Suomen, Itä Uudenmaan, Lapin, Lounais-Suomen ja Oulun poliisilaitoksissa. Poliisihallituksen organisaatiota koskevat muutokset kuvataan tarkemmin jäljempänä. Poliisin kokonaishenkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 127 henkilötyövuotta. Laskua on sekä poliisien (-63 htv) että muun henkilöstön määrässä (-76 htv). Vuosittain vaihteleva opiskelijoiden määrä oli vuonna 2017 hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna (+11 htv). Poliisiyksiköt laativat vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, jolla varmistetaan henkilöstön määrän ja osaamisen yhteensovittaminen kehykseen. Vuoden 2017 henkilöstösuunnittelua varten Poliisihallitus antoi erilliset ohjeet helmikuussa ja lisäksi kesäkuussa Poliisi hallitus antoi poliisiyksiköille toimeksiannon ylläpitää jatkuvaa suunnitelmaa htv-määrästä kehyskaudelle. Vuonna 2017 aloitettiin poliisin henkilöstösuunnitelman laatiminen. Poliisin henkilöstösuunnitelma on pitkäaikavälin suunnitelma poliisin strategian ja resurssien yhteensovittamisesta. Suunnitelmassa otetaan kantaa rahoituksen riittämiseen, resurssien allokointiin ja kriittisen osaamisen varmistamiseen. Suunnitelma toimii talouden ja toiminnan suunnittelun välineenä ja tukee kehysvalmistelussa. 37

38 Poliisin poistumaennustemallin kehittäminen annettiin Poliisiammattikorkeakoululle tehtäväksi, mutta tavoite ei valmistunut vuoden 2017 aikana. Poistumaennusteen kehittämistyö jatkuu vuonna 2018 ja sen kehittäminen liitetään osaksi Poliisihallituksen analyysitoimintaa. Poliisin arvot päivitettiin poliisin strategian vahvistamisen yhteydessä keväällä Poliisin henkilöstöstrategia, osaamisen kehittämisen strategia, opiskelijarekrytointistrategia sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistettiin myös vuoden 2017 aikana. Ne muodostavat yhdessä arvojen kanssa poliisin henkilöstöpoliittisten linjausten kokonaisuuden, jota kutsutaan HR-strategiaperheeksi. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman jalkautus aloitettiin arvokampanjan yhteydessä. HR-strategiaperheen vuoden 2018 toimenpiteet sisällytettiin poliisiyksiköiden tulossopimuksiin. Vuosien aikana poliisin työikäohjelmassa ideoidaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan henkilöstöjohtamista, urasuunnittelua, työterveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä kehitetään palvelussuhteen ehtoja. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia sekä kannustaa henkilöstöä jatkamaan työelämässä pidempään. Työikäohjelman kärkiteemoja vuoden 2017 aikana olivat erityisesti mukautetun työn pilotointi, henkilöstöjohtamisen kehittämisohjelman suunnittelu, uuden tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin arviointi ja ryhmäkeskustelukäytäntöjen kehittäminen sekä palkkakeskustelujen eriyttämisen selvittäminen. Lisäksi vuonna 2017 on koottu palkitsemisen hyviä käytäntöjä, ohjeistettu työaikamallien käytöstä ja valmisteltu kansainvälisten urapolkujen mallia. Ikääntyvien työntekijöiden työurasuunnittelu on sisällytetty osaksi tavoite- ja kehityskeskusteluja. Matkanhallinnan prosesseja uudistettiin siirtämällä matkalaskujen asiatarkastus poliisin yksiköiltä Palkeisiin. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja koulutustoimintaa ohjattiin tiiviisti ja yhteistyötä tutkimustoiminnan kanssa vahvistettiin. Poliisiammattikorkeakoulun kansainvälisen ja muun projektitoiminnan tilaa ja organisointia varten perustettiin Poliisiammattikorkeakoulussa työryhmä. Poliisihallitukseen perustetaan uusi analyysitoiminto vuonna Aloituspaikkoja vuonna 2017 alkaviin poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksiin oli 400. Aloituspaikkaa kohden hakijoita oli 9,81. Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitti 337. Aloittaneiden määrä on läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrä. Valittujen lukumäärä on aina tuota lukua suurempi. Etnisten vähemmistöjen pääsyä poliisikoulutukseen ja rekrytoitumista poliisin palvelukseen on edistetty jalkauttamalla tavoite Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden välisissä tulossopimuksissa. Myös poliisin tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on rohkaista erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon poliisin opiskelijarekrytointistrategian toimien mukaisesti. Poliisin reservipoliisijärjestelmään liittyvän osaamisen hallinnan ja palvelussuhdeasioiden määrittely aloitettiin. Reservipoliisikoulutus määritellään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Koulutuksen sisältö tarkentuu lakien tarkentuessa. Poliisin henkilöstön hyvinvointiin on kiinnitetty kaikissa poliisiyksiköissä huomiota HBkehittämissuunnitelmien mukaisesti. Henkilöstöbarometrin toteutuksesta raportoidaan kohdassa 1.7. Muut arvioinnit. 38

39 Taulu 22 Henkilötyövuodet poliisiyksiköittäin Henkilötyövuodet ( ) Poliisihallitus Helsinki Itä-Uusimaa Kaakkois-Suomi Länsi-Uusimaa Häme Sisä-Suomi Pohjanmaa Lounais-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Keskusrikospoliisi Liikkuva poliisi Suojelupoliisi Polamk Poliisin tekniikkakeskus Yhteensä Lähde: poliisin tulostietojärjestelmä 2018 Taulu 23 Poliisikoulutus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma TALOUDELLISUUS Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1000 euroa Perustutkinto I Poliisi AMK tutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, euroa Poliisipäällystötutkinnon I Poliisi YAMK tutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, euroa TUOTTAVUUS Vuoden aikana suoritetut kaikki opintopisteet I opettajien kokonais-htv PALVELUKYKY JA LAATU T~össäo1;mimisjaksojen galaute kentältä: 1. poliisi (AMK) -tutkinto - 3,4 3,5 3,3 2. perustutkinto 4, poliisialipäällystön erikoistumisopinnot - 4,3 4 4, 1 4. poliisi (ylempi AMK) -tutkinto - - 4,3 4,3 Tavoiteajassa valmistuneet: 1. poliisi (AMK) ,0% 91,3 % 2. perustutkintokoulutus 98,80 96,6 % poliisialipäällystön erikoistumisopinnot % 100 % 4. poliisi (ylempi AMK) % 92 % 5. päällystökoulutus (PPT) 56,7 % 90,5 % Työttömien poliisien lukumäärä vuoden lopussa Vertaisarvioitujen julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista 49% 20% 33% 44% 39

40 SUORITTEET Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 9,15 (poliisi (AMK)) 14,39 9 9,81 Aloitus12aikkamäärät: 1. poliisi (AMK) -tutkinto poliisi (AMK)- muuntokoulutus poliisialipäällystön erikoistumisopinnot poliisi (ylempi AMK) -tutkinto Aloittaneiden lukumäärä: 1. poliisi (AMK) -tutkinto poliisi (AMK)- muuntokoulutus poliisialipäällystön erikoistumisopinnot alipäällystökoulutus poliisi (ylempi AMK) -tutkinto pelastusalan päällystötutkinto (AMK) Valmistuneet: 1. poliisi (AMK) perustutkintokoulutus poliisialipäällystön erikoistumisopinnot poliisi (ylempi AMK) päällystökoulutus (PPT) Julkaisut, kpl HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma JA KEHITTÄMINEN (ENO) Henkilöstömäärä ja -rakenne/ päätös POL Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (sis. opiskelijat) *) 211,2 206, , Poliisin henkilöstö yhteensä, htv (ilman opiskelijoita) 211,2 206, ,8 2. Poliisimiehet, htv 91,0 92,4 86,0 85,4 - päälliköt, htv 1,0 0,9-1,0 - päällystö, htv 26,7 29,0-27,1 - alipäällystö, htv 53,5 48,8-44,3 - miehistö, htv 9,8 13,7-13,0 3. Opiskelijat, htv Muu henkilöstö, htv 120,3 113,7 106,0 101,3 - vartijat, htv toimistotyöntekiiät, htv 19,4 20,0-19,4 - muut, htv 100,9 93,7-81,9 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 35,3 % 36,2 % 35% 35% 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 6,1 % 6,2 % 7% 5% Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 9,50 7,9 7 10,5 Työtyytyväisyysindeksi 3, Osaamisen kehittäminen ja koulutus Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 90,7% Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:11e tulos- ja kehityskeskustelujen käyneistä) 67%

41 *)Vuosi 2012: Kehysrahoitus 196,6 htv, hankerahoitus 1 htv, erillisrahoitukset 6 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2,2 htv) *)Vuosi 2013: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 9,5 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2 htv) *) Vuosi 2014: Kehysrahoitus 203,4 htv, hankerahoitus - htv, erillisrahoitukset 7,8 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2,5 htv) *)Vuosi 2015: Kehysrahoitus 197,3 htv, hankerahoitus 2,5 htv, erillisrahoitukset 11,4 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 0,6 htv) *) Vuosi 2016: Kehys rahoitus 193, 1 htv, Poliisi hallituksen asekilpailutusprojekti 1 htv, korruptiorikollisuuden tutkimus 1 htv, viharikostutkimus 0,75 htv, Tornion järjestelykeskus 1,34 htv, hankerahoitus (Kejo, Vitja) 2,7 htv, erillisrahoitukset 6,31 htv (lisäksi korkeakouluharjoittelijat 2, 1 htv) *)Vuosi 2017: Kehysrahoitus 190 htv, Poliisihallituksen asekilpailutusprojekti 1 htv, ruotsinkielisen YAMK koulutuksen erillisrahoitus 1 htv Vuonna 2016 eduskunta hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn yhteydessä, että PORA tavoitteet katsottiin saavutetuiksi myös Poliisihallitukselle asetettujen ylijohtotehtävien htv-tavoitteiden osalta. Tuolloin arvioitiin, että uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ei kyetä PORA 111 -hankkeessa asetetulla tavoitteella. Vuonna 2017 jatkettiin Poliisihallituksen organisaation uudistamista ja henkilöstön mitoittamista tulostavoitteiden mukaisesti vastaamaan Poliisihallituksen nykyisiä tehtäviä. Arpajaishallinto uudelleen organisoitiin suoraan poliisiylijohtajan alaisuuteen. Lisäksi resurssiyksikkö lakkautettiin ja tilalle muodostettiin teknologiayksikkö ja hallintoyksikkö. Vuonna 2017 valmisteltiin analyysitoiminnon muodostamista Poliisihallitukseen. Analyysitoiminnon perustaminen tapahtuu vuonna Poliisihallituksen henkilöstömäärän mitoittamiseksi laadittiin Poliisihallituksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä vuosittainen Pahan yksiköiden htv-kehys. Poliisihallituksen esimiesten käyttöön perustettiin htvseurantaneukkari. Poliisihallituksen rekrytointiprosessia uudistettiin. Vastuunjakoa ja rooleja selkeytetään Palkeiden ja Poliisihallituksen välillä. Poliisihallituksen rekrytointiprosessin kehittämistä jatketaan. Vuonna 2015 toteutetun henkilöstöbarometrin tulokset ohjasivat Poliisihallituksen organisaation ja toimintatapojen kehittämistyötä. Poliisihallituksen kehittämiskohteiksi valittiin aiemmin työyhteisötaidot, työntekoa palveleva johtaminen, sisäinen tiedonkulku ja vahvuuksien vahvistaminen. Vuonna 2017 keskityttiin erityisesti johtamisen kehittämiseen aloittamalla Poliisihallituksen esimiesvalmennus, kehittämällä johtoryhmätoimintaa ja aloittamalla esimiespäivien järjestäminen. Lisäksi työyhteisötaitoja käsiteltiin henkilöstöpäivillä. Poliisihallituksessa toteutettiin VMBaro-kysely, jonka perusteella toteutettavia kehittämistoimia jatketaan vuoden 2018 aikana. Poliisihallituksen sukupuolijakauma on ollut aiempina vuosina varsin tasainen, mutta viimeisen kahden vuoden aikana naisten osuus on laskenut. Vuonna 2017 naisten osuus koko henkilöstöstä oli 45 %. Poliisihallituksessa sairauspoistumien kehitys on pysynyt alhaisella tasolla ja jopa laskenut huolimatta organisaatiomuutoksista ja aiempien vähennysvelvoitteen aiheuttamasta työpaineesta. Sairauspoistumia on vuonna 2017 ollut 6,8 työpäivää I htv. Poliisihallituksen henkilöstöbarometritulokset kuvaavat henkilöstön kuormittuneisuutta erisuuntaisesti. Taulu 24 Poliisihallituksen henkiset voimavarat HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma (Poliisihallitus) Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti 1. Poliisin henkilöstö yhteensä, htv Poliisimiehet, htv Opiskelijat, htv Muu henkilöstö, htv Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 51,3 46,4-45,0 41

42 HENKILÖSTÖRESURSSIT Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma (Poliisihallitus) Naisia, %-osuus poliisimiehistä 13,0 11,5-13,6 Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 7,7 7,7-6,8 Työtyytyväisyys indeksi 3, ,48 Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 93, Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu /o:lle tulos- ja kehityskeskustelujen käyneis- 90, tä) Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus poliisihallinnossa Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja valvominen kuuluu koko poliisihallinnon henkilöstölle, mutta erityisesti ne ovat johdon ja esimiesten velvollisuuksia. Poliisihallinnossa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sekä tulosohjauksen keinoin. Uudistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille vahvistettiin kesällä Edellä kuvatun lisäksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasiat ovat olleet viime vuosina yksi painopiste poliisin työikäohjelmassa. Poliisin työikäohjelma kahdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin, eri-ikäisiin ja koko työuraan. Se on työkyvyn ylläpitämisen malli, jonka kantavana ajatuksena on "työkyky ratkaisee - riippumatta iästä ja työtehtävistä". Työikäohjelma laaditaan ja toimeenpannaan vuosien aikana. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan näyttää siltä, että nais- ja miespoliisien vuosikymmenien ajan havaitut keskinäiset uraerot tasoittuvat hitaasti ja tasaisesti, mutta naiset eivät etene samalla tavalla ylempiin esimiestehtäviin ja heidän ura- ja palkkakehitys on hitaampaa kuin miesten. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman eräänä tavoitteena on monimuotoinen rekrytointi ja tasavertainen mahdollisuus urakehitykseen, jonka yhtenä toimenpiteenä on naisten uralla etenemisen edistäminen tavoite- ja kehityskeskusteluissa pitkäjänteisten urasuunnitelmien avulla. Naisten suhteellinen osuus poliisi hallinnossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2017 naisten osuus koko henkilöstöstä oli noin 29 %. Poliisiviroissa työskentelee pääosin miehiä, mutta naisten osuus on viime vuosina kasvanut kaikissa poliisimiesten virkaryhmissä päälliköitä lukuun ottamatta. Siviilivirkojen osalta asiantuntijaja esimiestehtäviin sijoittuu entistä enemmän naisia. Toimistotyöntekijöistä valtaosa on naisia. Poliisihallinnossa työskentelee entistä vähemmän nuoria henkilöitä. Viime vuosina etenkin alle 30-vuotiaiden määrä on laskenut selvästi samalla kun yli 50-vuotiaiden määrä on hieman kasvanut. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhtenä toimenpiteenä on rohkaista erityisesti etnisten vähemmistöjen edustajia hakeutumaan poliisihallintoon vuonna 2017 vahvistetun poliisin opiskelijarekrytointistrategian toimien mukaisesti. Erityisryhmiä edustavien työntekijöiden määrää pyritään lisäämään valtakunnallisten ja erityisesti alueellisesti toteutettujen toimenpiteiden avulla. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kannustetaan valitsemaan poliisin ammatti ja hakeutumaan poliisikoulutukseen. Taulu 25 Henkilötyövuodet poliisiyksiköittäin

43 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Poliisin henkilöstö yhteensä, htv Poliisimiehet, htv Opiskelijat, htv Muu henkilöstö, htv Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 29,3 29,1-29, 1 6. Naisia, %-osuus poliisimiehistä 15,9 16,2-16,8 Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivää I htv 9,3 9,9 10,6 9,4 Työtyytyväisyys indeksi 3,28-3,3 - Osaamisen kehittäminen Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 88, Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu o/o:lle tulos- ja kehityskeskustelujen käyneis- 80, tä) 1.5 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Poliisin toimintamenomomentille myönnettiin vuodelle 2017 nettomäärärahaa yhteensä 696,678 milj. euroa. Vuoden 2017 lisätalousarvioissa ei myönnetty lisämäärärahaa poliisin toimintamenomomentille. Poliisin toimintamenomomentin määräraha vuonna 2017 oli yli 33 milj. euroa pienempi kuin edeltävänä vuonna. Määrärahan vähentäminen aiheutui ennen kaikkea kilpailukykysopimuksesta, turvapaikanhakijamäärän kasvun johdosta myönnetyn erillismäärärahan poistamisesta sekä aiemmista hallitusohjelman säästöistä. Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin talousarviossa sisäministeriön käyttöön 0, 151 milj. euroa momentille Poliisitoimen määrärahasta osoitettiin lisäksi tilijaottelumuutoksella 0,023 milj. euroa Ahvenanmaan valtionvirastolle poliisin työ- ja kenttäharjoitteluun. Tilijaottelumuutosten jälkeen poliisille talousarviossa myönnetyt toimintamenomäärärahat olivat 696,504 milj. euroa. Poliisitoimen määrärahasta budjetoitiin toimintamenoihin 669,278 milj. euroa, hankerahoitukseen 20 milj. euroa sekä työ- ja kenttäharjoitteluun 7, 177 milj. euroa. Bruttotuotot oli arvioitu talousarviossa 62,477 milj. euroksi. Tuottoja kertyi poliisin toimintamenomomentille 64,660 milj. euroa. Näistä 53,239 milj. euroa oli maksullisen toiminnan tuottoja, jotka talousarviossa oli arvioitu 56,984 milj. euron suuruisiksi. Maksullisen toiminnan tuotoista suurimpana eränä olivat edellisvuosien tapaan tuotot kotitalouksilta 45,360 milj. euroa. Näitä olivat esim. passit, henkilökortit ja ampuma-aseluvat. Vastaavasti vuonna 2016 maksullisen toiminnan tuottoja oli 60,353 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen laskuun vaikutti mm. se, että poliisille kuulunut toimivalta oleskelulupien myöntämiseen siirtyi vuoden 2017 alusta Maahanmuuttovirastolle. 43

44 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 6,416 milj. euroa vuonna 2017 kaikki momentit yhteenlaskettuna. Vuoden 2016 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot jäivät 2,995 milj. euroon. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat monivuotisten hankkeiden rahoitusosuuksia. Päättyneellä tilikaudella yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot EU:lta olivat 2, 157 milj. euroa ja vastaavat tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 4, 178 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu johtui mm. SIS 11 käyttö- ja ylläpitopalveluiden rahoitusosuudesta sekä KEJO-hankkeen EU-rahoitustuesta. Poliisin palvelutoiminnan maksut toisille valtion virastoille olivat 33,575 milj. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 32,830 milj. euroa. Palkeiden palvelumaksut pienenivät edelleen edellisvuodesta. Arviomäärärahamomentille Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot myönnettiin 17,666 milj. euron määräraha. Momentille KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot vuoden 2017 talousarviossa myönnetty rahoitus oli 4 milj. euroa. 111 täydentävän talousarvioesityksen lisäys 1,792 milj. euroa aiheutuu aiemmin budjetoidun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Vuoden 2017 talousarviorahoitus oli siten 5,792 milj. euroa Talousarvion toteutuminen Poliisihallitus-kirjanpitoyksikön 224 käytössä oleva vuoden 2017 talousarvion nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla oli696,504 milj. euroa. Vuodelta 2016 siirtyvä määräraha momentilla oli 34, 751 milj. euroa. Kirjanpitoyksikön käytettävissä oleva nettorahoitus poliisitoimen toimintamenomomentilla oli yhteensä 731,256 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentilla oli käytettävissä vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 32,987 milj. euroa vähemmän määrärahaa. Siirtyvä määräraha mukaan luettuna poliisin toimintamenoissa oli rahoitusta 731,256 milj. euroa, kun sitä edellisenä vuonna oli 757,297 milj. euroa. Nettomääräiset toimintamenomäärärahat pienenivät 26,041 milj. euroa. Poliisin toimintamenomomentin siirtyvä määräraha vuodelle 2017 oli 34, 751 milj. euroa. Vuodelle 2018 siirtyvä määräraha on 22,749 milj. euroa. Momentin Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot talousarviomääräraha oli 17,666 milj. euroa. Määrärahan lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtui turvapaikanhakijoiden kasvaneesta määrästä. Momentin käyttö oli 6,307 milj. euroa, kun edellisenä vuonna käyttö oli 9,696 milj. euroa. Vähennystä oli 3,389 milj. euroa. Momentilla KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot on vuoden 2017 talousarviossa valtuuslauseke: Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna Vuoden 2017 talousarvion taulukko-osassa on esitetty, että valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista vuonna 2017 ovat 4,000 milj. euroa. Talousarvion taulukko-osassa tuleville vuosille ei ole esitetty määrärahatarpeita. Talousarviomenoja syntyi 0, 155 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,637 milj. euroa. Momentin valtuutta on myönnetty yhteensä 23,292 milj. euroa. Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö oli 19,550 milj. euroa ja vuoden 2017 valtuuden käyttö oli 0,270 milj. euroa, jolloin valtuutta oli käyttämättä 3,472 milj. euroa. Valtiovarainministeriön momentille Osaamisen kehittäminen saatiin kirjaus- ja käyttöoikeus 0,450 milj. euroon. Kirjaus- ja käyttöoikeus koski ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja koulutuksen korvaamisesta tarkoitettua koulutuskorvausta. 44

45 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan momenttia Palkkatuettu työ, valtionhallinto käytettiin 1, 109 milj. euroa. Edellisenä vuonna käyttö oli 2,434 milj. euroa. Poliisin käyttöön osoitettua sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arviomäärärahamomenttia Poliisin määräämien oikeuslääketieteellisten tutkimusten menot käytettiin 0,909 milj. euroa. Myönnetty rahoitus oli alun perin 0,850 milj. euroa, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teki talousarvion tilijaottelun muutoksen 0, 120 milj. eurolle, jolloin rahoitus oli 0,970 milj. euroa. Ylitystarve johtui pääosin huumaantuneena ajamisen tutkimusten kulujen kasvusta Tuotto- ja kulu laskelma Tuotto- ja kululaskelman mukaan toiminnan tuottoja kertyi poliisille yhteensä 67,045 milj. euroa, mikä on 1,242 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Kuviossa 3 on esitetty vuoden 2017 tuottojakauma, josta nähdään, että suurin osa tuotoista (79 %) kertyi maksullisen toiminnan tuotoista. Maksullisen toiminnan tuotot pienenivät 11,7 % edellisvuodesta. Muutos johtui lähinnä siitä, että ulkomaalaisluvat siirtyivät alkaen Maahanmuuttovirastolle. Muut toiminnan tuotot kasvoivat vuodesta 2016, koska yhteisrahoitteisen toiminnan ja yhteistoiminnan kustannusten korvaukset kasvoivat 5,401 milj. euroa (+ 49,5 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista, Frontex-palautuksista, Kejo-hankkeen yhteisistä toimintamenoista ja kustannusten korvaukset yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Tilikauden aikana EU-hankkeiden rahoitusosuuksia saatiin 1,592 milj. euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kasvu oli 3,421 milj. euroa. Kuvio 3 Toiminnan tuotot 2017 Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot Lähde: tuotto - ja kuluraportti 2017 Toiminnan kulut olivat yhteensä 774,875 milj. euroa ja laskivat 2 % edellisvuodesta. Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli henkilöstökulujen lasku 2,9 % (toteuma 540,227 milj. euroa). Muutosta selittää eläke- ja sosiaaliturvamaksujen aleneminen, joka oli euromääräisesti 13,521 milj. euroa, lomarahojen 30 % leikkaus sekä henkilömäärän pieneneminen yhteensä 162 henkilötyövuodella. Migri siirron osuus oli vähennyksestä n. 100 henkilötyövuotta. Aineiden ja tarvikkeiden ryhmässä menot olivat 31,496 milj. euroa ja vähenivät 0,901 milj. euroa edellisvuoden tasosta. Suurimmat vähennykset näkyvät tiliryhmässä arvoltaan vähäiset koneet, kalusteet ja kuljetusvälineet (-0,587 milj. euroa) ja tiliryhmässä vaatteista ja suojavarusteet (- 0,584 milj. euroa). 45

46 Vuokrakulut olivat 66,700 milj. euroa ja ne nousivat 2,527 milj. euroa edellisvuodesta. Vuokrakustannusten nousua selittää pääosin muiden rakennusten vuokrien nousu (+4,5 %). Poliisi otti uusia tiloja käyttöön Joensuussa ja meneillään oleva poliisivankiloiden kunnostusprojekti lisäsi myös toimitilamenoja. Palveluiden ostoja tehtiin yhteensä 111,684 milj. eurolla ja kustannukset pysyivät vuoden 2016 tasolla. Suurin osa palveluiden ostoista (30, 1 %) koostui atk-palveluiden ostoista muilta valtion virastoilta ja ne olivat yhteensä 33,575 milj. euroa (laskua 2,2 % vuodesta 2016). Vuonna 2017 TUVE palvelusopimuksen hinta oli 23,429 milj. euroa (23,755 milj. v. 2016). Palkeiden palvelusopimuksen arvo oli 4,817 milj. euroa, ja laskua edellisvuoteen oli 0,616 milj. euroa. Painatuspalvelut laskivat yhteensä 5,309 milj. euroa lähinnä lupien painatuspalveluiden laskusta johtuen sekä käännös- ja tulkkauspalvelut 2,228 milj. euroa. ATK:n käyttöpalvelut sekä tietotekniikan asiantuntijapalvelut sen sijaan nousivat 24 % edellisvuodesta. Muut kulut olivat yhteensä 18,648 milj. euroa ja ne laskivat 1,047 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden kulujen suurin erä oli matkustuspalvelut (50 %), yhteensä 9,250 milj. euroa ja ne pienenivät edellisvuoteen nähden 0,429 milj. euroa. Toiseksi suurin erä oli kotimaan päivärahat (28 %), yhteensä 5, 168 milj. euroa. Monivuotisten hankkeiden siirto keskeneräiseen käyttöomaisuuteen näkyy tilinpäätöksen tuotto- ja kululaskelmalla kohdassa valmistus omaan käyttöön, yhteensä 14,472 milj. euroa (nousua edellisvuoteen 41,6 %). Poistojen osuus oli 20,013 milj. euroa ja 7, 137 milj. euron kasvu vuodesta 2016 johtui lähinnä Turva-ase Rabitan ja Lupa 2016 aktivoimisesta taseesta. Sisäisiin kuluihin on kirjattu koulutuskorvaukset Valtiovarainministeriöltä. Rahoitustuotot ja - kulut olivat yhteensä euroa, mikä on nettomääräisesti euroa vähemmän kuin edellisenä tilikautena. Satunnaiset tuotot ja kulut olivat nettomääräisesti euroa saldon ollessa edellisvuonna euroa. Kuvio 4 Toiminnan kulut 2017 Aineet. tarvlkkeetja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot Sisäiset kulut Lähde: tuotto- ja kuluraportti Tase Taseen vastaavaa -puolen aineettomissa hyödykkeissä muiden pitkävaikutteisten menojen kasvu jo toista vuotta peräkkäin johtui keskeneräisen käyttöomaisuuden valmistumisesta ja siirtämisestä valmiiseen käyttöomaisuuteen. Lupa hanke aktivoitiin valmiiseen käyttöomaisuuteen LKP-tilille Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat. 46

47 Keskeneräisissä aineettomissa hankinnoissa saldo koostuu pääosin Poliisihallituksen Vitja-, KEJO-, Sähkö-, PNR-, Lupa ja Askel-hankkeiden aktivoinneista keskeneräiseen aineettomaan käyttöomaisuuteen. Myös Keskusrikospoliisilla, Poliisiammattikorkeakoululla, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ja Länsi Uudenmaan poliisilaitoksella on hankkeita keskeneräisessä käyttöomaisuudessa. Keskeneräisen käyttöomaisuuden euromääräinen kasvu johtuu em. hankkeiden aktivoinneista. Vaihto-omaisuudessa konsernipalveluiden valmiiden tuotteiden/tavaroiden varaston arvo pieneni edelleen edellisvuoden tapaan, koska varastossa olleita tavaroita luovutettiin vastikkeetta poliisiyksiköiden käyttöön. Myyntisaamiset ovat pienentyneet, koska myyntilaskutusta on toteutettu tasaisesti koko kalenterivuoden. Muita siirtosaamisia oli edellisvuotta enemmän, koska ulkopuolista rahoitusta saavilla hankkeilla ei juuri ollut tilikaudelle kuuluvia ennakkomaksuja. Myös muita lyhytaikaisia saamisia oli edellisvuotta enemmän. Taseen vastattavaa -puolella valtion pääoman muutos ja edellisten tilikausien pääoman muutos johtuu Haitikilta siirtyneen oman pääoman kirjaamisesta Poliisihallitukselle. Muut saadut ennakot sisältävät ulkopuolisen rahoituksen tuotot, jotka on saatu ennakkoon eikä niitä ole vielä kirjattu talousarvioon tuotoiksi. Poliisihallituksen CBRNE -hankkeesta ei ole kirjattu päätöksen mukaista tuloutusta. Muita saatuja ennakoita oli huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimien ostovelkojen ja siirtovelkojen määrää saatiin edelleen laskemaan. Laskuttajilta on pyydetty aktiivisesti laskutuksen toteuttaminen siten, että menot saadaan maksuun tilikaudella Hankkeet Poliisihallituksen kehittämisprosessissa käsitellään poliisitoimintaan kuuluvien innovaatioiden, kehittämishankkeiden käynnistämisen arviointi, valmistelun ohjaus ja hankkeiden ja niiden tavoitteiden yhteensovittaminen strategioihin ja muihin poliisitoimen osa-alueisiin ja sekä hankkeiden seuranta. Kehittämishankemomentin rahoituksella oli v käynnissä 30 hanketta mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Uusia hankkeita käynnistettiin puolet vuotta 2016 vähemmän, 5 kappaletta. Pienempi uusien hankkeiden määrä johtuu edellistä vuotta matalammasta hankerahoituksen tasosta ja vielä käynnissä olevien hankkeiden suuresta määrästä. Hankkeisiin kohdennettiin nettorahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa. Hankkeiden nettokäyttö oli n. 14,751 milj. euroa kokonaiskäyttöprosentin ollessa 73,8 %. Nämä luvut eivät sisällä kaikkia poliisin IT-keskuksen palkkakustannuksia, jotka liittyvät hankkeiden toteuttamiseen Vuonna 2017 hankkeissa painottui erityisesti poliisin strateginen painopiste rikollisuuden torjumiseksi. Puolet hankkeista tuki tämän strategisen tavoitteen toteutumista. Lisäksi turvallisuuden edistämiseen tähtääviä hankkeita oli käynnissä kahdeksan. Strategista painopistettä hyvistä palveluista tuki neljä, lähinnä poliisiin lupahallinnon hanketta. Poliisin hankemenettelyn kehittämistä jatkettiin v aikana ja vakiinnutettiin poliisin valtakunnallisen kehittämishankkeiden hankesalkun salkunhallintasovelluksen käyttö. Lisäksi uudistettiin poliisin ulkopuolista rahoitusta koskeva ohjeistus. 1.6 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Poliisitoimen vuoden 2017 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnissa hyödynnettiin poliisin sisäisen tarkastuksen ja laillisuusvalvonnan sekä ulkoisten tarkastajien tekemiä havaintoja sekä riskienhallintatyökalun ja riskienhallintatyöryhmien tuloksia. 47

48 Valtion talousarviosta annetun asetuksen 65 :n edellyttämänä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumana poliisin toimialan osalta poliisin ylijohto esittää seuraavaa: Poliisin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat suoritetun sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arvioinnin perusteella pääosin asian mukaisia ja riittäviä ja täyttävät niille asetetut vaatimukset. Suoritetun arvioinnin ja muiden havaintojen perusteella todettiin seuraavat olennaisimmat kehittämiskohteet: Poliisitoimen sisäisen valvonnan kehittämisessä arvioidaan keskeisimmäksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan roolien ja vastuiden toimivuus. Vuoden 2018 aikana tullaan mm. jatkamaan sisäisen valvonnan puolustuslinjamallin hyödyntämistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä sekä kehitetään sisäiseen valvontaan liittyvää koulutusta. Riskienhallinnan johtamiseen ja organisointiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat osin kesken, mutta uudistunutta riskienhallintatyön mallia tullaan jalkauttamaan koko poliisiin vuoden 2018 aikana. Yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi tullaan vuonna 2018 laillisuusvalvonnassa kiinnittämään erityistä huomiota poliisin yksiköiden sisäisen laillisuusvalvonnan toimivuuteen ja vaikuttavuuteen, esitutkinnan järjestämiseen ja organisointeihin liittyviin kysymyksiin, maastapoistamiseen liittyvien päätösten täytäntöönpanoon sekä poliisin säilyttämien henkilöiden oikeusturvaan. 1.7 Kokonaisarviointien tulokset Poliisihallinnossa toteutettiin edellisen kerran henkilöstöbarometri vuonna 2015 ja suunnitelmien mukaan se toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuonna 2017 on poliisiyksiköissä jatkettu henkilöstöbarometrin tulosten perusteella tehtyjen HB-kehittämissuunnitelmien toteutusta. Poliisihallituksessa toteutettiin sisäministeriön pyynnöstä syyskuussa 2017 VMBaro -kysely, jonka avulla mitataan ja seurataan henkilöstön työtyytyväisyyttä, henkilöstön kokemuksia johtamistyön onnistumisesta sekä palkkausjärjestelmän toimivuutta. Vastausprosentti oli 72,4 %. Osa tuloksista ilmenevistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista oli yhteisiä koko Poliisihallitukselle ja osa niistä kohdentui vain tiettyihin yksiköihin. Tulosten käsittely toteutetaan yksiköittäin ja kehittämisehdotukset käsitellään alkuvuodesta Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Poliisihallinnossa on ilmennyt vuonna 2017 viisi tapausta, joissa on mahdollisesti ollut kyse väärinkäytöksestä. Yhdessä tapauksessa selvitys on kesken, kahdessa tapauksessa esitutkinta on kesken, yhdessä kyse oli virheestä, joka päätettiin osin virkamiehen vastattavaksi ja yhdessä syyte hylättiin käräjäoikeudessa toteen näyttämättömänä. 48

49 _J 2. POLIJSIHALLITUKSEN TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Poliisihallituksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA+LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma.,,, 11. Ve rot ja veronluonteiset tulot , ,93 JOO J Arvonlisävero J ,60 J J J J28 859,93 JOO 12. Sekalaiset tulot , JOO Sisäministeriön hallinnonalan muut tulot Takavarikoitujen esineiden myyntitulot , , , , Muut tulot 1 158, , Raja- ja merivartiovirasto Frontexin poliisille maksamat tul ot , Hirvieläinten metsästysmaksut Maa- ja metsätajousministeriön hallinnonalan muut tulot Sakkotulotja tulot hallinnollisista maksuseuraamuksista , , Siirrettyjen määrärahojen peruutukset Muut sekalaiset tulot , 16 J , Tuloarviotilit yhteensä , , 18 o,oo 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrä rahalaji Tilinpäätös 2016 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna 2017 seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirre vuosilta vuonna 2017 vuonna seuraava siirtyneet (pj. peruutukset) vuodt 23. Valtioneuvoston kanslia , , , Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha2v) , , , Ulkoasiainministeriön hallinnonala , Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 2 069, Ulkoasiainhallinnon arvonlisäveromenot 2 069,01 24.J0.21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (kiinteä määräraha) Siviilikriisinhallinta (EK) , Sisäministeriön hallinnonala , , , , l , , , ,

50 Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , Tutkimustoiminta (KPY) , Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisävcromenot (arviomääräraha) , , , Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) , , , , Todistajansuojeluohjelma (EK) , , , , , Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , , , Toimintamenot (KPY) , , , , , , , Hankerahoitus (KPY) , , , , Työ- ja kenttäharjoittelu (KPY) , , , , Sisäministeriön menot (K.PY) Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha) , , , , KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) , , , , , Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Koulutuksen varsinaiset toimintamenot (KPY) 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala , , , ,00 0, o Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, 32. Työ- ja elinkein oministeriön hallinnonala , , , , , Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) , , , , ,45 0, Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) , , , , ,45 0, 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala , , , , Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , , , Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) , , , , Poliisin määräämien oikeuslaaketieteellisten tutkimusten menot (KPY) , , , , Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) , , Palkkatuenu työ, valtionhall into Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) , , , , Palkkatuettu työ, valtionhall into Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) , , , , Määrärahatilit yhteensä Palkkatuettu työ, valt ionhall into , , , , , , , , , , Poliisihallitus-kirj anpitoykjikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä päiluokan tarkkuudella LI ITE 1 sivu 2 50

51 Valtuudet ja niiden käyttö ( )" Valtuuksien käytöstä aiheutuneet tajousarviomenotja määrärahatarve (1 000 ) Pääluokka (numero ja nimi), johon valtuus liittyy Aikaisempien Vuoden 2017 valtuudet Talousarvio- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määrärahavuosien valtuuk- menot 2017 tarve 2018 tarve 2019 tarve 2020 tarve tarve sien käyttö 1 > Uudet valtuudet Uusitut Valtuudet Käytetty Käyttämättä Uusittu 2018 myöhemmin yhteensl valtuudet yhteensl TA:ssa KEJ()..h1nkkeen yhteiset toimintamenot Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet Pääluolult yhteensä Aikaisempien vuosien valtuudet Vuonna 2017 käytettävissä olleet valtuudet I ) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta vahuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivahuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. l ) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. J) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismäåränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti Ga pääluokat yhteensä) sisältää täll ä tavoin määriteltyjä valtuuksia. 51

52 3. POLllSIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA POLIISIHALLITUKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA t TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,40 Vuokrat ja käyttö korvaukset , ,31 Muut toiminnan tuotot , ,92 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,45 Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) , ,89 Henkilöstökulut , ,55 Vuokrat , ,28 Palvelujen ostot , ,41 Muut kulut , ,06 Valmistus omaan käyttöön(-) , ,59 Poistot , ,74 Sisäiset kulut , JÄÄMÄ! , ,51 RAHOITUSTUOTOTJA-KULUT Rahoitustuotot , ,30 Rahoituskulut , , SATUNNAlSET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot , ,64 Satunnaiset kulut , , JÄÄMÄ , ,49 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Valtionhallinnolta Kulut Kotitalouksille , ,00 JÄÄMÄ , ,49 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Muut pakolliset maksut , ,75 Perityt arvonlisäverot , ,60 Suoritetut arvonlisävero! , , TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -:Z48 :Z :Z :ZQ5 45

53 4. POLllSIHALLITUKSEN TASE POLIISIHALLJTUKSEN TASE VASTAAVAA KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,26 Muut pitkävaikutteiset menot , ,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,69 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ,35 Rakennelmat , ,45 Koneet ja laitteet , ,20 Kalusteet , ,51 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,51 KÄ YTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS V AIHTO-OMAlSUUS Aineet ja tarvikkeet , ,79 Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,88 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset , , , ,60 LYHYT AIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,91 S i irtosaam iset , ,48 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,78 Ennakko maksut , , , ,62 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit , ,75 Tiliviraston tulotilit 12 3 Muut rahat ja pankkisaamiset , ,27 Sisäisen rahaliikkeen tilit , , , ,30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ , QQQ,6Q 53

54 POLIISIHALLITUKSEN TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , , , , , , , ,00 RAHASTOJEN PÄÄOMAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat , , , ,46 VIERAS PÄÄOMA LYHYT AIKAINEN Saadut ennakot Ostovelat Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTA TT AVAA YHTEENSÄ , , , , , , , , , , , , , , , ,

55 5. LllTETIEDOT Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Nettoutetut tulot ja menot Arviomäärärahojen ylitykset Peruutetut siirretyt määrärahat Henkilöstökulujen erittely Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Rahoitustuotot ja -kulut Talousarviotaloudesta annetut lainat Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Taseen rahoituserät ja velat Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Velan muutokset Velan maturiteettijakauma ja duraatio Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot

56 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja kulu laskelmaan ja taseeseen ja niiden vertailtavuuteen Momentin Kejo-hankkeen yhteiset toimintamenot talousarvion perusteluja muutettiin vuodelle 2017 siten, että momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna. Poliisihallitus kuuluu Valtiokonttorin keskitettyjen valuuttatilien käyttäjiin ja järjestelmään kuuluvien valuuttojen maksut maksetaan Valtiokonttorin pankkitileiltä ja näihin valuuttoihin liittyvät kurssierot kirjautuvat Valtiokonttorille. Muiden valuuttojen osalta ulkomaanmääräiset velat eivät ole olennaisia eikä niitä ole muutettu tilinpäätöspäivän mukaiseen kurssiin. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen Kirjanpitoyksikön tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilinpäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja - menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Opastin-hankkeen keskeneräinen käyttöomaisuus piti purkaa, koska hanke ei ollut alkuperäisen määrityksen mukainen. Korjaukset on tehty vuoden 2017 kirjanpitoon LKP-tilin Muut satunnaiset kulut kautta. 5) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Ulkopuolisen rahoituksen tuottojen kirjaukset on tehty vuoden 2017 osalta poliisiyksiköiden kirjanpitoihin. Vuonna 2016 vastaavat tuotot kirjattiin Poliisihallitukselle. Ulkomaalaislupa-asioiden siirto Migrille on vähentänyt Poliisihallituksen tuottoja. Toteumalaskelman tiedoissa valtuuksista ja niiden käytöstä valtuuden määrä on noussut ilmoitetun suuruiseksi vuonna 2017 myönnettyjen uusien valtuuksien johdosta. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ilmoitettu käytettyjen valtuuksien määrä on todellista pienempi. 56

57 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2017 määrärahojen Tilinpäätös 2017 Vertailu 1 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Talousarvio - (TA+ LTA:t) Tilinpäätös käyttö siirto Edellisiltä Käytettävissä Käyttö Siirretty vuonna 2017 seuraavalle vuosilta vuonna 2017 vuonna 2017 seuraavalle vuodelle 1 siirtyneet (pl. peruutukset) vuodelle Bruttomenot Sisäministeriön toiminta- Bruttotulot menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot Bruttomenot , , , ,81 Poliisitoimen toiminta- Bruttotulot , , , , 19 menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot , , , , , , Bruttomenot , , ,98 KEJO-hankkeen yhteiset Bruttotulot , , ,00 toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Nettomenot , , , , Bruttomenot Pelastustoimen toiminta- Bruttotulot 0 menot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot Bruttomenot , ,73 Valtionosuus työmarkkinatuesta Bruttotulot 0 (arviomääräraha) Nettomenot , ,73

58 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Tilijaottelu Peruutettu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala Vuosi KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomällrllraha 3 v) Pääluokat yhteensä Vuosi 2016 l Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,72 Palkat ja palkkiot , ,79 Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos , ,07 Henkilösivukulut , ,83 Eläkekulut , ,83 Muut henkilösivukulut , Yhteensä , ,55 Johdon palkat ja palkkiot, joista , ,48 - tulosperusteiset erät Luontoisedutja muut taloudelliset etuudet 6 387, ,90 Johto Muu henkilöstö 1 707, ,90 Liitteessä 5 tarkoitettuja johtotason henkilöitä ovat poliisilaitosten poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, valtakunnallisten yksiköiden päälliköt, apulaispäälliköt ja Poliisiammattikorkeakoulun rehtori.

59 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhma 112 Aineettomat oikeudet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot Muut aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 122 Rakennukset 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 1250 Autot ja muut maakuljetusvalineet 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvalineet 1254 Kevyet työkoneet 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet Muut koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineelliset hyödykkeet 1280 Taide-esineet 1289 Muut aineelliset hyödykkeet 130 KJiyttöomaisuusarvopaperit Poistomenetelma Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Ei poistoja Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto Ei poistoja Tasapoisto Ei poistoja Poistoaika Vuotuinen J aannösarvo vuotta poisto% tai% 5 20, ,0 5 20,0 40 2, ,0 5 20,0 7 14,3 7 14,3 3 33,3 5 20,0 5 20,0 5 20,0 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössa yhdenmukaisin periaattein kayttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperaisesta hankintamenosta. Keskeneraiseen kayttöomaisuuteen kirjatuille hyödykkeille ei ole laskettu poistoja. Kirjanpitoyksikön poistosuunnitelma on vahvistettu

60 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Kertyneet poistot Aineettomat oikeudet ,24 JO , , , , , Ennakkomaksut ja 114 Muut Eitkävaikut. menot keskener. hankinnat , , , , , , , , , ,96 Yhteensä , , , , , , ,42 Kirjanpitoarvo , , , ,60 Aineelliset hyödykkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Rakennukset 123 Rakennelmat Koneet ja laitteet 127 Kalusteet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Muut aineelliset hyödykkeet , , , , , ,40 Yhteensä , , , , , , , , l ,46 Liite 7 on laadittu käsikirjan ohjeen mukaan, mukana ovat ne käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoa ei ole vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluksi. Väärässä käyttöomaisuusluokassa ollut rakennelma on esitetty vähennyksenä kohdassa 122 Rakennukset, ja lisäyksenä kohdassa 123 Rakennelmat. Rakennelman menojäännös ,35 on poistettu loppuun tilikaudella

61 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 18552, , ,80 Rahoitustuotot yhteensä , , ,80 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 8 836, , ,81 Rahoituskulut yhteensä 8 836, , ,81 Netto 9715, , ,61 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liitteet 3, 9-11, Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Ei ilmoitettavaa Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Ei ilmoitettavaa Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Ei ilmoitettavaa Liite 11 Taseen rahoituserätja velat Ei ilmoitettavaa Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Ei ilmoitettavaa Liite 15 Velan muutokset Ei ilmoitettavaa Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Ei ilmoitettavaa

62 Poliisihallitukseo tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut LllTE Poliisihallituksella ei ole ilmoitettavaa kohtiin Voimassa olevat takaukset ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, Voimassa olevat takuut ja niiden käytettävissä oleva enimmäismäärä, sekä Voimassa olevat takaukset ja takuut valuutoittain. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimiotamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve ' Tavanomaiset sopimukset ja si toum u ks et yhteensä , , , ,29 Määrärahatarve myöhemmin ,03,. Määrärahatarve yhteensä ,67 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset 1 Talousarvio-menot Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha-tarve Määräraha tarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Muut sopimukset ja sitoumukset Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä Muut monivuotiset vastuut yhteensä , , , , , ,67

63 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältvvät rahastoidut varat Rahaston nimi Varat Varat Käyttötarkoitus Maija Syrjäsen rahasto Perintörahasto Valkeakoski Kyllikki Näsäkkälän testamentti Halosen perikunta Yhteensä Apurahojen jako henkilökunnalle ennaltaestävän toiminnan ja rikostorjunnan kehittämistä edistävään tutkimukseen sekä muuhun poliisilaitoksen toiminnan kehittämiseen Testamentti: Valkeakosken poliisin huumeidenvastainen työ ja työturvallisuuden parantaminen ,53 Opiskelijoiden koulutus Poliisikoiratoiminta koirien turvaliivien hankinta , ,46 63

64 Poliisihallituksen tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Haltikilta siirrettiin tilinpäätöksen jälkeen pääomaa tilikaudelle 2016, jolloin se tuli mukaan alkusaldoon Siten tilien (Valtion pääoma ) sekä (Edellisten tilikausien pääoman muutos) summat eivät ole samat tilinpäätöksessä ja aloittavassa taseessa Alla ote tase-erittelystä Valtion pääoma: Tili Tilin nimi Se Ii te Saldo Valtion pääoma Saldo tilinpäätöksessä Opon siirto kpy 2490 Haltik , ,39 Avaava saldo , Edellisten tilikausien pääoman muutos Saldo tilinpäätöksessä Opon siirto kpy 2490 Haltik Tilit , , ,08 Avaava saldo ,39 Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin Tuve-yksiköltä siirrettiin Poliisihallitukselle kesäkuussa 2017 tilin Hallinnansiirrot kautta ,99 euroa. Siirto koski Oracle-ohjelmistojen kirjaamista POL-IT:n käyttöomaisuuteen. TDsitelaji.:. Tositenumero.:. Kirjauspäivlimäiirli.:. LKP-tili"'" Rivilelcsli.:. YA Rondo kirjanpito TILll Hallinnan Siirrot hallinnansiirto Valorilta Kokonaistulos Debet/kreöllsumma"' EUR -4n.717,99 1-4n.111,99 _ Vuoden 2017 hallinnansiirto tehtiin LKP-tilille Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat, hankintatili. Hallinnansiirto kohdistui Vitja-hankkeelle. CBRNE-projektin EU-tukiraha euroa ei ehtinyt vuoden 2017 tuloksi. Se kirjataan vuodelle 2018.

65 6. ALLEKIRJOITUS Poliisihallituksen vuoden 2017 tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä Poliisihallituksen virastojen päälliköt ovat kukin omalta osaltaan hyväksyneet tämän tilinpäätöksen allekirjoittamalla johtamansa viraston toimintakertomuksen. Poliisiylijohtaja / Sepp9 Kale Hallintojohtaja & '--<!~ A~n:::ltonen 65