Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Samankaltaiset tiedostot
Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Keke päiväkodissa ja koulussa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen ohjelma hyvinvoinnin työvälineenä

Kestävän kehityksen ohjelma

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Kestävän kehityksen ohjelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Mitä osallisuus voisi olla?

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Mustialan keke-ryhmä luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Matkalla kohti hyvinvoivaa oppimisympäristöä. Minna Lumme Koulutusjohtaja

Laatua Siikalatvalla

Hyvinvointiraportoinnin malli ja hyvinvointitiedon prosessointi Parvessa parempi -hanke

Päihteetön koulu -projekti. Kokoaa yhteen Kauklahden alueen toimijoita alueen päihdekasvatuksen vahvistamiseksi

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen

Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Avaussananat Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Äänekosken kestävän liikkumisen tavoitteet ja toimenpiteet. Liikkumisen ohjauksen aktivointi Keski-Suomen kaupungeissa

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Arviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu :27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Kouluterveyskysely 2008

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Heinolan kaupungin strategia Sivistystoimi: Opetus- ja koulutuspalvelut Heinolan lukio

Rytkyn koulun järjestyssäännöt

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v

PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Transkriptio:

Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain taulukosta yhden tai useamman teeman, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. SERTFONT: arviointi yhteensä viiden teeman osalta, vähintään kaksi ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemaa ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemaa, yksi teema voi olla oma teema.

Keke-ohjelman rakentaminen kriteerien tuella 1. Vuosittaisten teemojen valinta 2. Nykytilanteen kartoitus teemoista 5. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen 3. Kestävän kehityksen ohjelma 4. Ohjelman toteutus opetuksessa ja arjessa

Esimerkki: Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 1. Nykytilan kartoitus 2. Kehittämistarpeiden tunnistaminen 3. Kestävän kehityksen ohjelma: tavoitteet ja toimenpiteet 4. Teeman toteutus opetuksessa ja arjessa 5. Toimintatapojen vakiinnuttaminen: 6. Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja uuden teeman valinta O P S K E L J O D E N O S A L L S T U M N E N Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat hyvinvointikyselyn ja oppilaitosympäristön kartoituksen osana opetusta Esim. opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantaminen, tilojen viihtyisyys ja siisteys, yhteistoiminnallisuuden kehittäminen Tavoitteet: opiskelijatyytyväisyyden parantuminen kyselyssä osallistumisen, viihtyisyyden ja yhteistoiminnallisuuden osalta Toimenpiteet: opintojakso- ja lukuvuosikohtaisen opiskelijoiden palautejärjestelmän kehittäminen, oppilaskunnan toiminnan aktivointi, tilojen viihtyisyysprojekti (opiskelijoiden ja henkilöstön yhteinen ryhmä), yhteisten pelisääntöjen laatiminen siisteyden edistämiseksi Palautejärjestelmän ohjeistus, dokumentointi ja vastuutus, tilojen parannustoimenpiteet, yhteisten pelisääntöjen kirjaaminen ja kytkeminen uusien opiskelijoiden ja henkilöstön perehdytykseen

ESMERKK KRTEEREN KÄYTÖN TUKANESTOSTA WWW.KOULUJAYMPARSTO.F

Teema Ravinto ja terveys Turvallisuus oppilaitoksess a Sosiaalisen kestävyyden teemat esimerkkejä mittareista ja indikaattoreista Seurannan kohde (mitä mitataan) Terveelliset elämäntavat Työympäristön terveellisyys Tapaturmat ja vaaratilanteet Oppilaitoksen turvallisuus Mittari (mistä tieto saadaan) Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Sisäilman laadun tai luokkien lämpötilan mittaukset Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Tapahtumien tilastointi Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille ndikaattori (mitä tunnuslukua mitataan) Tupakoitsijoiden/säännöllisesti liikuntaa harrastavien tms. prosenttiosuudet Prosenttiosuudet henkilöstä ja opiskelijoista, jotka kulkevat koulu-/työmatkan jalan tai pyörällä lmanlaadun / lämpötilan mittaustulokset Prosenttiosuudet henkilöstöstä ja opiskelijoista, jotka kokevat esim. sisäilman laadun hyväksi/huonoksi tms., vastausten Tapaturmien ja vaaratilanteiden määrät/vuosi Prosenttiosuudet henkilöstöstä ja oppilaista, jotka kokevat koulun turvalliseksi/turvattomaksi tms. paikaksi, vastausten Henkilöstön ja opiskelijoiden turvallisuuskoulutus Poistumisharjoitusten toteuttaminen Koulutusrekisteri Toteutettu/ei toteutettu (vuosittainen arviointi) Ensiapu/turvallisuuskoulutuksen suorittaneiden määrä tai osuus henkilöstöstä

Teema Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Seurannan kohde (mitä mitataan) Työilmapiiri (mistä tieto saadaan) Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille (mitä tunnuslukua mitataan) Prosenttiosuudet henkilöstöstä ja opiskelijoista, jotka kokevat työilmapiirin hyväksi/huonoksi tms., vastausten Vaikuttamisen mahdollisuudet Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Prosenttiosuus opiskelijoista, joka kokee/ei koe voivansa vaikuttaa tarpeeksi yhteisiin asioihin tai opiskeluunsa, vastausten Oppilaskuntatoiminta Oppilaitoksen toiminnan tilastointi, oppilaskunnan kokouspöytäkirjat Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka kokee/ei koe voivansa vaikuttaa riittävästi yhteisiin asioihin tai omaan työhönsä, vastausten Oppilaskunnan kokousten määrä/vuosi Oppilaskunnan tekemät aloitteet/vuosi Tasa-arvon toteutuminen Henkilöstön ja opiskelijoiden jaksaminen Mittari Kysely opiskelijoille Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Poissaolojen tilastointi ndikaattori Prosenttiosuudet opiskelijoista, jotka pitävät oppilaskunnan toimintaa ja siitä tiedottamista hyvänä/heikkona, vastausten Prosenttiosuus opiskelijoista/henkilöstöstä, joka pitää oppilaitoksen tasa-arvon toteutumista hyvänä/huonona tms., vastausten Prosenttiosuus henkilöstöstä tai opiskelijoista, joka kokee jaksavansa työssä hyvin/kokee uupumusta tms., vastausten

Teema Seurannan kohde Mittari ndikaattori Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (opiskelijat) (mitä mitataan) Kiusaamisen esiintyminen Tutor-toiminta (mistä tieto saadaan) Tilastoidut kiusaamis- ja vertaissovittelutapaukset Hyvinvointikyselyt henkilöstölle ja opiskelijoille Koulun toiminnan tilastointi (mitä tunnuslukua mitataan) Tapausten määrä / vuosi Henkilöstön ja opiskelijoiden vastaukset kiusaamisen yleisyydestä ja siihen puutumisesta (esim. prosenttiosuudet, joiden mielestä kiusaamista esiintyy paljon/vähän, vastausten ) Tutoreiden määrä Opiskelijahuolt o ja muu oppimisen tuki Syrjäytyminen Opiskelijahuoltoryhmän toiminta Opiskelijahuollon toimivuus Yhteistyö vanhempien kanssa Tukiopetus Opiskelijoiden hyvinvointikysely Opiskelijahuoltoryhmän kokouspöytäkirjat Kyselyt opiskelijoille ja vanhemmille Oppilaitoksen toiminnan tilastointi Kyselyt vanhemmille Opetuksen toteutuksen tilastointi Prosenttiosuus opiskelijoista, joka kokee itsensä Opiskelijahuoltoryhmän syrjäytyneeksi kokousten määrä / luokassa/kouluyhteisössä vuosi Prosenttiosuudet opiskelijoista/vanhemmista, jotka ovat tyytyväisiä/tyytymättömiä opiskelijahuollon toimivuuteen, vastausten Vanhempaintilaisuuksien määrä/vuosi Prosenttiosuudet vanhemmista, jotka ovat tyytyväisiä/tyytymättömiä tms. yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa, vastausten