MUISTIO Lappi 10.10.2011 Jakelun mukaan Inarijärven seurantaryhmän kokous Aika 22.9.2011 klo 10.00 14.00 Paikka Hotelli Riekonlinna, kokoustila Eurooppa Läsnä Erno Salonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Juha Iivari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Erkki A. Järvinen Suomen ympäristökeskus Teemu Nurmi Suomen ympäristökeskus Mikko Kirjarinta Inarin kunta Pirjo Seurujärvi Metsähallitus Jorma Kaaretkoski Lapin vapaa-ajankalastajat ry Kari Kyrö Inarin kalastusalue Jouko Nikulainen Inarijärven kalastajat ry Martti Peltomaa Inarin kotitarvekalastajat ry Markku Ahonen Inarijärvi-yhdistys ry Kare Koivisto /kalatalouspalvelut Erkki Kantola, pj. Kari Porsanger Juha-Petri Kämäräinen Annukka Puro-Tahvanainen, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Erkki Kantola avasi kokouksen ja pyysi läsnäolijoita esittelemään itsensä. Käytiin läpi lyhyt esittäytymiskierros. Lisäksi laitettiin kiertämään lista, johon eri tahot merkitsivät mahdolliset edustajissaan tai yhteystiedoissaan tapahtuneet muutokset. 2. Asialistan hyväksyminen Sihteeri Annukka Puro-Tahvanainen esitteli päivitetyn kokouksen asialistan, johon oli tullut yksi lisäys (kohta 5) "Inarijärven säännöstelyn kehittyminen" kokouskutsun liitteenä olevaan asialistaan verrattuna. Lisäksi Kari Porsanger esitti, että kohdassa 8 käsiteltäisiin myös velvoiteistutuksia. Sovittiin, että asiat käsitellään edellä mainitut muutokset huomioiden. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi
2/6 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Puheenjohtaja totesi, että vuosi sitten pidetyn edellisen kokouksen muistio on toimitettu seurantaryhmän jäsenille. Kenelläkään ei ollut siihen huomauttamista, joten muistio hyväksyttiin. 4. Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2010 2011 Erkki A. Järvinen kertoi Inarijärven säännöstelyn toteutuksesta syksystä 2010 lähtien (liite 1). Syyskuussa 2010 havaittiin, että Nellimin automaattinen vedenkorkeusasema oli antanut virheellistä vedenkorkeustietoa noin kuukauden ajan (liite 2). Virheellisen, todellista korkeamman vedenkorkeuden johdosta venäläiset olivat juoksuttaneet turhaan ohijuoksutuksia Paatsjoen ylimmillä voimalaitoksilla, mistä ei ole kuitenkaan vaadittu korvauksia Suomelta. Vuoden 2010 lokakuu oli keskimääräistä sateisempi, mutta sen jälkeen sademäärät olivat loppuvuonna keskimääräistä pienempiä. Helmikuussa 2011 tehtiin kevään juoksutussuunnitelma keskimääräisen lumen vesiarvon perusteella. Kevään tulovirtaama jäi kuitenkin odotettua pienemmäksi, jolloin Inarijärven vedenpinta jäi alkukesällä normaalia alhaisemmaksi, ja se saatiin normaalia pienemmillä juoksutuksilla (100 m 3 /s) tavoitetasolle vasta heinäkuun alkupuolella. Erkki A. Järvinen totesi, että vesistömallin ennusteet eivät ole toimineet kovin hyvin Inarijärven alueella. Yhtenä syynä tähän voi olla se, että alueella on ainoastaan yksi pohjavesiasema Nellimissä, joka sijaitsee moreenialueella. Erkki A. Järvinen toi esille myös ilmastonmuutoksen vaikutuksen Inarijärven säännöstelyyn. Ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden mukaan tulovirtaamien ajoittuminen Inarijärveen tulee muuttumaan siten, että pakollista kevätalennusta voi olla vaikea saavuttaa tai se ei ole järven tilan kannalta järkevää. Niinpä pakolliseen kevätalennukseen tulisi saada liikkumavaraa tai siitä pitäisi luopua kokonaan. Keskusteluissa tuli esille Inarijärven automaattisten vedenkorkeusasemien (Nellim, Inari) tietojen varmentaminen sekä puhelinpalvelun puuttuminen nykyisiltä automaattiasemilta. 5. Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Teemu Nurmi esitteli Inarijärven säännöstelyn kehittymistä vedenkorkeusmittareihin perustuvan vaikutustarkastelun pohjalta (liite 3). Vedenkorkeusmittarit ovat päivittäisten vedenkorkeushavaintojen perusteella laskettuja lukuja, joiden perusteella voidaan arvioida muutoksen suuntaa ja suuruutta. Inarijärven tarkastelussa tutkittiin ajanjakson 2000 2009 eroa vertailujaksoon 1960 1999 yhteensä 11 vedenkorkeusmittarin avulla. Käytetyistä mittareista osa on säännöstelyä kuvaavia ns. yleismittareita (3 kpl) ja osa kuvaa säännöstelyn vaikutuksia vesiluontoon (5 kpl), eroosioon (1 kpl) ja virkistyskäyttöön (2 kpl). Mittaritarkastelun perusteella yhteensä 6 mittarissa on tapahtunut muutosta ja kaikissa tapauksissa havaittu vaikutus järven tilan ja käytön kannalta on ollut lievästi positiivinen. Positiivisia vaikutuksia oli havaittavissa kolmessa säännöstelyn vaikutuksia vesiluontoon kuvaavassa mittarissa, joiden suora vaikutus kohdistuu rantavyöhykkeen kasvillisuuteen ja pohjaeläimiin. Lisäksi positiivisia vaikutuksia on havaittavissa korkeiden, eroosiota aiheuttavien vedenkorkeuksien vähenemisenä sekä vedenkorkeuden pysymisenä entistä useammin virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla. Havaitut muutokset eivät kuitenkaan johdu pelkästään säännöstelykäytännöstä, vaan myös tarkastelujakson hydrologisilla olosuhteilla on vaikutusta asiaan.
3/6 6. Ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat Juha-Petri Kämäräinen kertoi vuosina 2010 2011 suoritetuista Inarijärven velvoitetöistä (liite 4). Aluksi hän kertoi hieman taustaa Inarijärven säännöstelyluvan siirrosta Lapin ELY-keskukselle sekä säännöstelyyn ja velvoitteisiin liittyvistä tehtävistä ja niiden lainsäädännöllisestä taustasta. Kunnossapitovelvoitteisiin sisältyvät mm. apajapaikkojen ja rantojen raivaukset sekä vyöryvien rantojen mittaukset ja rantasuojaukset. Vyöryvien rantojen seurantamittaukset tehtiin kesällä 2010, jolloin mitattavia kohteita oli noin 100 kpl. Korvauslaskelmat tehtiin talven 2010 2011 aikana, ja hintataso määriteltiin Inarin manttaalikunnan kanssa. Korvauksia maksettiin yhteensä 2472. Rantasuojauksia ei toteutettu ollenkaan vuonna 2010, koska tällöin rahat käytettiin pääasiassa Inarin kalanviljelylaitoksen laajennustöihin. on rakennuttanut laitoksen vesitysjärjestelmän ja tehnyt maisemallisia viimeistelytöitä. Vuonna 2011 on rakennettu 5 rantasuojauskohdetta, ja valmiita suunnitelmia on 9 kappaletta. Seuraavaksi toteutettavia kohteita on yhteensä 5 kpl, ja ne sijaitsevat Veskoniemen Nanguniemen alueella. Lisäksi uusia suojauksia on suunnitteilla 5 kappaletta, joista 4 järvelle ja 1 Ivalojoen varrelle. Tiedossa olevat rantasuojauskohteet on tarkoitus toteuttaa pääosin vuoteen 2015 mennessä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle 30.12.2010 esityksen siitä, että toteuttaisi Sarmijärven kalanviljelylaitoksen sulkemistoimenpiteisiin liittyvät työt siihen myönnettävillä velvoiterahoilla. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa vain lupamääräysten edellyttämät välttämättömät sulkemistoimenpiteet velvoitemenoihin käytettävissä olevista määrärahoista. Laitosalueen sisällä tehtävät sulkemistoimenpiteet ja niihin liittyvät vastuut ovat vielä epäselviä, ja siksi RKTL neuvottelee Senaatti-kiinteistön kanssa vastuiden selkiyttämiseksi ja tarvittavien jatkotoimenpiteiden suorittamiseksi. Juha Iivari RKTL:stä totesi, että Sarmijärven laitoksen sulkemistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon myös laitoksen uuden omistajan suunnitelmat laitoksen toiminnan osalta. Keskustelussa todettiin, että Inarijärven ja Ivalojoen rantavyörymien 5- vuotismittauksien luvanmuuttamismahdollisuudet arvioidaan Lapin ELY-keskuksen toimesta käynnissä olevan mittauskierroksen jälkeen. Lisäksi on laatinut lähivuosien toiminnan ja taloussuunnittelun yhteydessä Inarijärven säännöstelyn kunnossapitovelvoitteiden hoidolle kehys- ja rahoitusohjelman vuosille 2012-2015. Seuraavalla suunnittelukaudella toteutetaan Inarijärven kunnossapitotöiden yleissuunnitelmaan sisältyviä rantasuojauksia painopistealueilla, Sarmijärven kalanviljelylaitoksen sulkemistoimenpiteet vuonna 2012, eräitä kalanistutusteitä Ivalojokisuuhun ja mm. valtion velvoitetöihin sisältyviä luonnonravintolammikoiden kunnostuksia vuosina 2013-2015. 7. Viljely- ja istutussuunnitelman 2011 2015 tilanne Kare Koivisto kertoi, että RKTL:n laatima viljely- ja istutussuunnitelma vuosille 2011 2015 on tällä hetkellä Lapin ELY-keskuksen kalatalouspalvelut-ryhmässä päätöksentekovaiheessa. Päätös asiasta tehdään luultavasti parin viikon sisällä. Suunnitelma pitää sisällään harmaanieriäistutuksista luopumisen vuodesta 2013 lähtien, mutta harmaanieriän emokalasto on tarkoitus ylläpitää mahdollisia myöhempiä tarpeita varten. Päätöksestä on valitusoikeus ympäristölupavirastoon eri hakemuksella. Kare Koivisto esitteli myös velvoitteiden valvontaan liittyvät tehtävät ja toiminnan istutuspaikalla (liite 5). Asia herätti kovasti keskustelua, ja harmaanieriäistutusten jatkaminen sai kannatusta ammattikalastajien, kotitarvekalastajien ja vapaa-ajankalastajien edustajien taholta. Heidän näkemyksensä mukaan harmaanieriä on hyvä saaliskala etenkin talvella,
jolloin muuta saalista tulee heikommin. Toisaalta Inarin kalastusalueen edustaja Kari Kyrö toi esille syyt, minkä vuoksi Inarin kalastusalue on esittänyt harmaanieriäistutusten lopettamista. Perusteina ovat pelko harmaanieriän mahdollisesta luontaisesta lisääntymisestä sekä halu säilyttää Inarijärvi mahdollisimman erämaisena ja luonnontilaisena järvenä. Myös yleinen suhtautuminen vieraslajeihin on muuttunut viime aikoina kriittisemmäksi. 8. Kalataloustarkkailun tuloksia Erno Salonen esitteli viimeisimpiä kalataloustarkkailun tuloksia (liite 6). Kalataloustarkkailun tulokset perustuvat kalastustiedusteluihin, kalastus- ja saaliskirjanpitoon, istutustietoihin ja kalamerkintöihin sekä saalisnäytteenottoon ja sähkökoekalastuksiin. Inarijärven kalastajamäärät ovat pysyneet vuonna 2010 lähes edellisvuoden tasolla: ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien ja mökkiläisten määrät olivat hieman nousseet edellisvuodesta, kun taas kotitarvekalastajien määrä oli hieman laskenut ollen noin 900 ruokakuntaa. Inarijärven kokonaissaalis oli vuonna 2010 yhteensä noin 163 000 kg ollen hyvin lähellä edellisvuoden tasoa. Eniten olivat laskeneet taimenen ja nieriän saaliit, kun taas siian ja muikun saalismäärät olivat kasvaneet. Kokonaissaaliista kotitarvekalastajat kalastivat vajaa puolet (46 %), ammattikalastajat kolmanneksen (33 %) ja ulkopaikkakuntalaiset virkistyskalastajat ja mökkiläiset viidenneksen (21 %). Inarijärven kalansaaliin arvo oli vuonna 2010 noin 0,9 milj. laskettuna kalastajahintojen mukaan. Kalojen merkintätutkimusten mukaan istutettujen kalojen osuus saaliista on ollut taimenella ja nieriällä noin 50 75 % ja siialla noin 20 30 %. Erno Salonen esitteli myös lyhyesti kalakantojen hoitoa ja kalastusta koskevien toimenpidesuositusten 2008 2012 toteutumisen tilanteen. Suositukset ovat toteutuneet melko hyvin, ja osa suosituksista on sellaisia, että ne edellyttävät jatkuvaa kehitystyötä. Keskustelussa Jouko Nikulainen toi esille erityisesti taimenta vaivaavan ulkoloisen (sukasjuotikas) lisääntymisen alamittaisissa kaloissa. Mikko Kirjarinta totesi, että luonnon rautujen määrä on hyvin pieni verrattuna säännöstelyä edeltävään tasoon. Juha Iivari kertoi Inarijärven velvoiteistutuksista vuonna 2011. Taimenen ja nieriän osalta istutukset toteutuvat velvoitteiden mukaisesti ja nieriän osalta istutettavien kalojen määrä ylittää velvoitteen määrän. Sen sijaan siikavelvoite tulee olemaan vain noin 450 000 kpl eli se tulee jäämään noin 300 000 kpl alle velvoitteen. Juha Iivari esitti, että mahdollisesti osa siikavelvoitteesta voitaisiin kompensoida järvitaimenistukkailla. Kare Koivisto totesi, että siikavelvoitteen kompensaatiosta tulee tehdä esitys Lapin ELY-keskukselle. 9. Inarijärven tilaraportin esittely Annukka Puro-Tahvanainen kertoi, että samana iltana järjestetään Ivalossa yleisötilaisuus koskien Inarijärven tilan kehittymistä vuosina 1960 2009. Tarkastelu pohjautuu ns. mittarityöhön, jonka tavoitteena on ollut kehittää mittareita Inarijärven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun (liite 7). Tarkastelun avulla pyrittiin löytämään vastauksia mm. siihen, minkälaisia muutoksia Inarijärven tilassa ja tilaan vaikuttavissa tekijöissä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Kokonaiskuva Inarijärven tilasta 2000-luvulla on varsin myönteinen vertailujaksoon 1960-1999 verrattuna. Vuonna 2000 käyttöön otettu ekologinen säännöstelykäytäntö on parantanut virkistyskäytön olosuhteita kesällä ja vähentänyt säännöstelyn haittoja rantavyöhykkeeseen. Myös kalakantojen tila on ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hyvä. Erityisesti petokalojen saaliit ja saaliskalojen koko ovat 4/6
6/6 LIITTEET Liite 1. Inarijärven säännöstely 2010-2011. Erkki A. Järvinen. Esitelmän diat 17 kpl pdf-tiedostona. Liite 2. Selvitys Inarijärven virheellisistä vedenkorkeuksista. Erkki A. Järvinen. Muistio 5 s. pdf-tiedostona. Liite 3. Inarijärven säännöstelyn kehittyminen. Teemu Nurmi. Esitelmän diat 13 kpl pdf-tiedostona. Liite 4. Vuosina 2010 2011 suoritetut Inarijärven velvoitetyöt. Juha-Petri Kämäräinen. Esitelmän diat 15 kpl pdf-tiedostona. Liite 5. Velvoitteiden valvonta. Kare Koivisto. Esitelmän diat 3 kpl pdftiedostona. Liite 6. Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat. Erno Salonen. Esitelmän diat 20 kpl pdf-tiedostona. Liite 7. Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960 2009. Annukka Puro-Tahvanainen. Esitelmän diat 12 kpl pdf-tiedostona. JAKELU Kokouksen osallistujat Jaakko Sierla Minna Hanski Tapio Hakaste Eija Kirjavainen Juha Aaltonen Markku Seppänen Jouni Aikio Olavi Aikio Veikko Aikio Yrjö Mattila Martti Kangasniemi Hannu Paananen Arto Mero Lauri Siivikko Vesa Luhta Leena Strand Pentti Pasanen Liisa Viitala MMM/Yleinen osasto MMM/Yleinen osasto MMM/Kala- ja riistaosasto MMM/Kala- ja riistaosasto SYKE Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Saamelaiskäräjät Saamelaiskäräjät Lapin Vapaa-ajankalastajat Kalastuskunnat Kalastuskunnat Inarin kalastusalue Inarinjärven kalastajat ry Inarin kotitarvekalastajat ry Inarin Luonnonystävät ry Inarijärvi-yhdistys ry