KIRJALLINEN KYSYMYS 125/2012 vp Indeksiin sidottujen sosiaalietuuksien turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituspuolueissa pohditaan tällä hetkellä indeksiin sidottujen valtion menojen korotusten jäädyttämistä tietyksi ajanjaksoksi. Suuri osa kaikkein vähävaraisimmista ja pienituloisimmista suomalaisista elää käytännössä erilaisten tukien ja valtion avustusten varassa. Näiden ihmisten sosiaalietuuksien määrä on usein sidottu indeksiin. Kun kuluttajahinnat jatkavat nousuaan ja erilaiset veronkiristykset nostavat myös keskimääräisiä elinkustannuksia, on yksittäisen pienituloisen kuluttajan ostovoima kovalla koetuksella. Tämänsuuntainen kehitys johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa jo taloudellisesti ahtaalla olevat kansalaiset joutuvat yhä entistä enemmän pulaan perustoimeentulonsa osalta. Lienee selvää, ettei näin saisi tapahtua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa erilaisten sosiaalietuuksien varassa elävien pienituloisten kansalaisten toimeentulon tilanteessa, jossa indeksikorotukset jäädytetään ja kuluttajahinnat jatkavat nousuaan? Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2012 Ritva Elomaa /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 125/2012 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa erilaisten sosiaalietuuksien varassa elävien pienituloisten kansalaisten toimeentulon tilanteessa, jossa indeksikorotukset jäädytetään ja kuluttajahinnat jatkavat nousuaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Erilaisten sosiaaliturvaetuuksien toimeentuloa turvaavat etuudet on lähtökohtaisesti sidottu joko kansaneläkeindeksiin tai työeläkeindeksiin. Suurin osa Kelan maksamista perusturvaetuuksista on kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. Tällaisia ovat kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät, hoito- ja vammaistuet, työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä sairausvakuutuksen ja vanhempain päivärahan sekä kuntoutusrahan vähimmäismääräiset päivärahat samoin kuin lapsilisät ja lastenhoidon tuet. Lisäksi toimeentulotuen perusosan euromäärä on sidottu kansaneläkeindeksiin. Työeläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat yksityisten ja julkisten alojen eläkejärjestelmien maksussa olevien työeläkkeiden lisäksi sotilasvammalain mukaiset eläkkeet, sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumiseläkkeet, luopumistuet ja -korvaukset, kuntoutusrahan vähimmäismäärä sekä virkamieslain mukainen toistuva korvaus. Edellisten lisäksi työeläkeindeksiin sidottuja ovat myös tapaturmavakuutus-, sotilastapaturma-, liikennevakuutusja potilasvahinkolain ja ympäristövakuutuksesta annetun lain mukaiset maksussa olevat etuudet. Tulevaa työeläkettä laskettaessa palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakerrointa käytetään lisäksi sairausvakuutuslain mukaisten sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen, erityishoitorahan sekä kuntoutusrahan määrittelyn tulorajoissa omaishoidon tuen vähimmäismäärän sekä perhehoitajalain mukaisen palkkion määrittämisessä, työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen porrastusta säätelevien palkkasummarajojen tarkistamisessa sekä poikkeustapauksissa myös työttömyyspäivärahan perusteena olevan palkan määrittämisessä. Palkkakertoimella korotetaan myös valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain mukainen laskennallinen tulo. Kelan hoitama elatustuki on sidottu elinkustannusindeksiin. Kansaneläkeindeksiin sidotut perusturvaetuudet eivät ole ansiotuloihin sidottuja ja ne ovat tarkoitettu turvaamaan etuudensaajan vähimmäisturvaa. Indeksimuutokset seuraavat kuluttajahintojen muutoksia, jolloin indeksiin sidotut sosiaaliturvaetuudet voivat kuluttajahintojen laskiessa myös aleta. Täyden kansaneläkkeen saajia vuonna 2010 lopussa oli noin 80 000 kansalaista, joista runsas 60 prosenttia oli alle 65-vuotiaita. Vähimmäismääräisiä päivärahoja kaikkiaan sai lähes 35 000 kansalaista, joista lähes 60 prosenttia oli vanhempainpäivärahoja, runsas kolmannes sairauspäivärahoja ja loput kuntoutusrahoja. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea sai yhteensä runsas 138 000 kansalaista. Lasten kotihoidontuen saajia oli runsas 57 000 taloutta. Täyden kansaneläkkeensaajista lähes 60 prosenttia saa myös eläkkeensaajien asumistukea. Muista vähimmäismääräisistä sosiaalietuuksien saajista asumistuen saajia on noin 35 2
Ministerin vastaus KK 125/2012 vp Ritva Elomaa /ps 50 prosenttia. Pienituloisimmat vähimmäisetuuksien saajat saavat usein myös toimeentulotukea. Erityisesti vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa sekä työmarkkinatukea saavista runsas neljännes saa samanaikaisesti toimeentulotukea ja asumistukea. Sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen kuluttajahintojen nousun tai laskun johdosta ei sisälly mainintana pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Näin ollen hallitus ei myöskään ole tehnyt indeksien jäädyttämistä koskevia päätöksiä. Hallitusohjelmaan sisältyy maininta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen toimeentulon parantamisesta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti hallitus korotti vuoden 2012 alusta pienimpiä sosiaaliturvaetuuksia merkittävästi. Työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin 100 eurolla kuukaudessa 3,8 prosentin indeksitarkistuksen lisäksi. Korotus oli yhteensä 121,48 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen vähimmäismääräinen työttömyysturvan päiväraha nousi 674,89 euroon kuukaudessa. Tämä korotus vaikutti myös työttömän saamaan ansiopäivärahaan ja aikuiskoulutustukeen. Yleisen asumistuen tulorajoja korotettiin 120 eurolla kuukaudessa ja hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotettiin vuokrien nousua vastaavalla korotuksella. Korotusten seurauksena keskimääräinen asumistuki nousee noin 12 euroa kuukaudessa asuntokuntaa kohden, josta puolet selittyy tulorajojen korotuksella ja puolet enimmäisasumismenojen korotuksella. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvaetuus, jota maksetaan silloin kun henkilön tulot ja varat eivät riitä turvaamaan toimeentulotukilain mukaan määriteltyjä menoja. Vuoden 2012 alusta toimeentulotuen perusosaan tuli 6 prosentin korotus 3,8 prosentin indeksikorotuksen lisäksi. Yksin asuvalle korotus oli yhteensä 41,94 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen täysimääräinen perusosa nousi 461,05 euroon kuukaudessa. Lisäksi yksinhuoltajan perusosaa alettiin maksaa 10 prosentilla korotettuna. Korotus oli yhteensä 88,05 euroa kuukaudessa, jonka jälkeen täysimääräinen perusosa nousi 507,16 euroon kuukaudessa. Lasten perusosat nousivat samassa suhteessa ollen seuraavat: Lasten lukumäärä tukea saavassa taloudessa Korotus lasten perusosiin, euroa kuukaudessa Uudet lasten perusosat 1.1.2012 lukien, euroa kuukaudessa 1 (10 17 v) lapsi 9,36 322,74 2 (10 17 v) lasta 56,62 (2. lapsi lisää 27,26 euroa) 622,42 (2. lapsi lisää 299,68 euroa) 3 (10 17 v) lasta 81,78 (3. lapsi lisää 25,16 euroa) 899,05 (3. lapsi lisää 276,63 euroa) 1 (alle 10 v) lapsi 26,42 290,46 2 (alle 10 v) lasta 50,75 (2. lapsi lisää 24,33 euroa) 557,87 (2. lapsi lisää 267,41 euroa) 3 (alle 10 v) lasta 72,98 (3. lapsi lisää 22,23 euroa) 802,23 (3. lapsi lisää 244,36 euroa) Näillä tehdyillä korotuksilla hallitus on halunnut varmistaa erilaisten sosiaaliturvaetuuksien varassa eläville pienituloisille toimeentuloa tilanteessa, jossa heillä ei ole mahdollisuuksia ansiotuloihin tai ansioperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 125/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ritva Elomaa /saf: På vilket sätt tänker regeringen trygga inkomsten för invånare som har små inkomster och lever på olika slag sociala förmåner i sådana fall då indexhöjningarna stoppas, medan konsumentpriserna fortsätter att stiga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De olika sociala trygghetsförmåner som säkerställer inkomsten är i princip bundna till antingen folkpensionsindex eller arbetspensionsindex. Största delen av de grundtrygghetsförmåner som betalas av FPA är bundna till folkpensionsindexet. Hit hör folkpension, garantipension, familjepension, fronttillägg, vård- och handikappbidrag, grunddagpenning enligt utkomststödet för arbetslösa och arbetsmarknadsstöd samt minimidagpenningen inom sjukförsäkringen, föräldradagpenningen och rehabiliteringspenningen liksom barnbidrag och stöd för vård av barn. Också utkomststödets grunddel är beloppsmässigt bundet till folkpensionsindexet. Till de förmåner som är bundna till arbetspensionsindexet hör förutom de löpande arbetspensionerna inom de privata och de offentliga branschernas pensionssystem också de pensioner som betalas med stöd av lagen om skada, ådragen i militärtjänst liksom generationsväxlingspensioner, avträdelsepensioner, avträdelsestöd, avträdelseersättningar, rehabiliteringspenningens minimibelopp och periodiska ersättningar enligt tjänstemannalagen. Dessutom är också löpande förmåner enligt lagen om olycksfallsförsäkring, lagen om olycksfall i militärtjänst, trafikförsäkringslagen, patientskadelagen och lagen om miljöskadeförsäkring bundna till arbetspensionsindexet. Vid uträkningen av den framtida pensionen justeras årsinkomsterna med en lönekoefficient till nivån för det år när pensionen börjar löpa. Lönekoefficienten används också vid fastställandet av inkomstgränserna för sjuk-, moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning enligt sjukförsäkringslagen samt specialvårdspenning och rehabiliteringspenning och vid fastställandet av minibeloppet av stödet för närståendevård och arvodet enligt familjevårdarlagen. Den används också vid justeringen av de lönebeloppsgränser som reglerar graderingen av arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringsavgifter och i undantagsfall även vid fastställandet av den lön som ligger till grund för arbetslöshetsdagpenningen. Med lönekoefficienten höjs också den kalkylerade inkomst enligt lagen om pensionsersättning som skall betalas av statens medel för tiden för vård av barn under tre år eller för tiden för studier. FPA:s underhållsstöd är bundet till levnadskostnadsindexet. De grundtrygghetsförmåner som är bundna till folkpensionsindexet är inte inkomstrelaterade och syftet med dem är att säkerställa en minimitrygghet för förmånstagaren. Ändringarna av index följer förändringarna i konsumentpriserna, vilket innebär att de sociala trygghetsförmåner som är indexbundna också kan sjunka när konsumentpriserna sjunker. I slutet av 2010 fick cirka 80 000 invånare full folkpension. Av dem var drygt 60 procent under 65 år. Totalt närmare 35 000 invånare fick minimidagpenning av vilken närmare 60 procent var föräldradagpenning, drygt en tredjedel sjukdagpenning och återstoden rehabiliteringspenning. 4
Ministerns svar KK 125/2012 vp Ritva Elomaa /ps Grunddagpenning enligt utkomstskyddet för arbetslösa och arbetsmarknadsstöd betalades till totalt drygt 138 000 invånare. Drygt 57 000 hushåll fick stöd för hemvård av barn. Av dem som lyfte full folkpension fick närmare 60 procent också bostadsbidrag för pensionstagare. Bland övriga med de lägsta sociala förmånerna fick cirka 35 50 procent bostadsbidrag. Många av dem med låga inkomster och de lägsta förmånerna fick också utkomststöd. Särskilt bland dem som fick den lägsta sjukdagpenningen och rehabiliteringspenningen samt arbetsmarknadsstöd lyfte drygt en fjärdedel samtidigt utkomststöd och bostadsbidrag. I statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram nämns ingen frysning av indexhöjningarna av de sociala trygghetsförmånerna till följd av stigande eller sjunkande konsumentpriser. Således har regeringen inte heller fattat några beslut om att frysa indexen. I regeringsprogrammet ingår ett omnämnande om att förbättra de ekonomiska villkoren för dem som har det sämst ställt. I början av 2012 genomförde regeringen en betydande höjning av de lägsta sociala trygghetsförmånerna i enlighet med intentionerna i statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram. Grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet för arbetslösa höjdes med 100 euro per månad utöver indexjusteringen på 3,8 procent. Höjningen var sammanlagt 121,48 euro per månad, vilket innebar att den lägsta dagpenningen enligt utkomstskyddet för arbetslösa steg till 674,89 euro per månad. Höjningen påverkade också den inkomstrelaterade dagpenning och det vuxenutbildningsstöd som betalas till arbetslösa. Inkomstgränserna för det allmänna bostadsbidraget höjdes med 120 euro per månad och de högsta godtagbara bostadskostnaderna höjdes i samma mån som hyrorna. Tack vare höjningarna steg bostadsbidraget med i snitt 12 euro per månad och hushåll. Till detta bidrog de höjda inkomstgränserna med hälften och de högre godtagbara bostadskostnaderna med hälften. Utkomstskyddet för arbetslösa är en förmån som beviljas i sista hand. Stödet betalas när personens inkomster och tillgångar inte räcker till för att täcka de utgifter som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. I början av 2012 höjdes utkomststödets grunddel med sex procent utöver indexjusteringen på 3,8 procent. För ensamboende var höjningen sammanlagt 41,94 euro per månad, vilket innebar att grunddelen till fullt belopp steg till 461,05 euro per månad. Till en ensamförsörjare började man dessutom betala grunddelen för en ensamstående vuxen förhöjd med tio procent. Höjningen var sammanlagt 88,05 euro per månad, vilket innebar att grunddelen till fullt belopp steg till 507,16 euro per månad. Grunddelarna för barn steg i samma grad och uppgick till följande belopp: Antalet barn i det stödmottagande hushållet Höjning av grunddelen för barn, euro per månad De nya grunddelarna för barn från 1.1.2012, euro per månad 1 barn (10 17 år) 9,36 322,74 2 barn (10 17 år) 56,62 (2:a barnet 27,26 euro) 622,42 (2:a barnet 299,68 euro) 3 barn (10 17 år) 81,78 (3:e barnet 25,16 euro) 899,05 (3:e barnet 276,63 euro) 1 barn (under 10 år) 26,42 290,46 2 barn (under 10 år) 50,75 (2:a barnet 24,33 euro) 557,87 (2:a barnet 267,41 euro) 3 barn (under 10 år) 72,98 (3:e barnet 22,23 euro) 802,23 (3:e barnet 244,36 euro) Regeringens avsikt med dessa höjningar är att trygga inkomsten för personer som har små inkomster och lever på olika slags sociala trygghetsförmåner i sådana fall då personen i fråga inte har möjlighet att skaffa sig förvärvsinkomster eller få inkomstrelaterade sociala trygghetsförmåner. 5
Ministerns svar Helsingfors den 20 mars 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6