Pohjois Tapiolan koulu ja lukio

S e p n t i e 2, E s p Sisäilma-, rakenne- ja ksteustekninen kunttutkimus, lppuraprtti 19.4.2017 Työnr 2412633 Ins. Terttu Rönkä DI (lvi) Mark Björkrth DI (lvi) Lari Eskla

2 (60) Yhteenvet: PhjisTapilan kulu ja luki, Sepntie 2, Esp. Tutkimuksen tarkituksena li selvittää kunttutkimusmenetelmin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakenteiden kunta. Tilista tettiin ilma ja materiaalinäytteitä mikrbien, haihtuvien rgaanisten yhdisteiden (VOC) ja haitta-aineiden määrittämiseksi. Erillisessä taltekniikkaselvityksessä n käyty läpi rakennuksen talteknisten järjestelmien timinta. Rakenteissa n vauriita, jtka vat riski sisäilman laadulle. Raprtissa esitetyt timenpiteet susitellaan tehtäväksi kknaisvaltaisesti viimeistään peruskrjausten yhteydessä. Laajennussa Nappula: Muvimattpinnitteen ja betnin haihtuvien rgaanisten yhdisteiden (VOC) materiaalinäytteiden kknaispäästö li pieni ja yksittäiset yhdisteen materiaaleille tyypillisiä. Ilmanäytteen haihtuvien yhdisteiden (VOC) kknaispitisuus li pieni ja yksittäiset yhdisteet tavanmaisia, kuten liikenteen päästöjä. Nappulan ulkseinien mineraalivillaeristeissä n tettujen näytteiden perusteella mikrbivauriita. Kska tilat vat alipaineisia, n mahdllista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteellisten epätiiveyskhtien kautta. Susittelemme jk parantamaan ulkseinien tiiveyttä tai pistamaan vauriituneet lämmöneristeet. Nappulan aulassa n ilmayhteyksiä maaperään mm. avnaisten peltsalajaputkien kautta, jtka tulee tulpata umpeen. Wc:n kalustevuden seurauksena muvimatn liimassa n käynnistynyt kemiallinen hajamisprsessi, jka tulee krjata mahdllisimman pian. Aulasta löytyi khnneita ksteuspitisuuksia pinta-laatan alla levasta kevytsrakerrksesta. Tilannetta tulee tarkkailla sekä selvittää tarkemmin peruskrjauksen yhteydessä Päärakennuksen eteläsiipi: Eteläsiiven ryömintätila n siisti, eikä tilassa havaittu pikkeavia hajuja eikä muttilautja. Eteläsiiven putkikanaalissa n rgaanista materiaalia, jka tulee pistaa mahdllisuuksien mukaan. Putkikanaalin vanhissa materiaaleissa ei tdettu haitta-aineita. Putkikanaali tulisi myös alipaineistaa. Päärakennuksen itäsiipi: Itäsiiven ryömintätila n siisti, tilassa ei havaittu rakennusaikaisia muttilautja. Itäsiiven ryömintätilan liikuntasalin puleinen pääty n tunkkainen ja susittelemme parantamaan päädyn tuuletusta. Alaphjassa auditrin alla levassa tilassa n tja-levyjä, jtka susitellaan pistettavaksi. Päärakennuksen keskisa: Keskisan ryömintätilan maanpinnalla n paikallinen mikrbikasvust, jka tulee pistaa. Putkikanaalin vanhissa materiaaleissa ei tdettu haitta-aineita. Kellarikerrksen varasttiljen alaphjassa n ksteutta ja muvimattpinnitteissa mikrbivauriita. Muvimatt tulee krvata ksteuden kestävällä pinnitteella. Muuten lattiat vat kuivia. Talmiehen varastn seinän pikisivelyssä n raja-arvn ylittävä määrä PAH-yhdisteitä ja kipsilevyssä mikrbivauriita. Valvmhuneen seinän tja-levyssä n mikrbivauriita. Mlemmissa tilissa n tehtävä krjauksia. Kellarin varasttilja ei susitella työskentelytiliksi. Päärakennuksen ulkseinien mineraalivillaeristeissä n paikallisia mikrbivauriita. Vauriiden laajuus ja krjaustarve tulee selvittää tarkemmin peruskrjauksen yhteydessä. Seinistä löytyneet vaurit vat rakenteelle tyypillisiä. Päärakennuksen alipaineisuudesta jhtuen n mahdllista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan ulkseinän rakenteellisten epätiiveyskhtien kautta. Vetkaapit lisäävät tiettyjen petustiljen tiljen alipaineisuutta. Susittelemme parantamaan seinien ilmatiiveyttä sekä tiivistämään läpivientejä ja liikuntasaumja. Tiivistyksen nnistumista tulee seurata merkkiainekkein. Alipaineisuutta vähentävät timenpiteet n esitetty Taltekniikkaraprtissa. ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

3 (60) Sepntie 2, Esp SISÄLLYSLUETTELO Yhteenvet... 2 1 Yleistä... 5 1.1 Tilaaja... 5 1.2 Työn sisältö... 5 1.3 Työn tekijät... 5 1.4 Khde ja lähtötiedt... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta... 7 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri... 7 3 Laajennussa Nappula... 9 3.1 Yleistä... 9 3.2 Alaphjarakenteet... 10 3.2.1 Rakenne... 10 3.2.2 Havainnt... 10 3.2.3 Haihtuvat rgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalinäytteet... 12 3.2.4 Ksteusmittaukset... 13 3.2.4.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt... 13 3.2.4.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset... 13 3.2.5 Haitta-aineet... 14 3.2.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 14 3.3 Nappulan ulkseinärakenteet ja väliseinät... 15 3.3.1 Ulkseinärakenne... 15 3.3.2 Väliseinät... 15 3.3.3 Havainnt... 15 3.3.4 Mikrbinäytteet... 19 3.3.5 Merkkiainekkeet... 20 3.3.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 20 3.4 Nappulan yläphja- ja vesikattrakenteet... 21 3.4.1 Rakenne... 21 3.4.2 Havainnt... 21 3.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 22 4 Päärakennus, Eteläsiipi... 22 4.1 Yleistä... 22 4.2 Alaphjarakenteet... 23 4.2.1 Rakenne... 23 4.2.2 Havainnt... 23 4.2.3 Pintaksteusmittaukset ja havainnt... 26 4.2.4 Haitta-aineet... 26 4.2.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 26 4.3 Ulkseinärakenne... 27 4.3.1 Rakenne... 27 ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6

4 (60) 4.3.2 Havainnt... 27 4.3.3 Haitta-aineet... 31 4.3.4 Mikrbinäytteet... 31 4.3.5 Merkkiainekkeet... 31 4.3.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 32 4.4 Eteläsiiven yläphja- ja vesikattrakenteet... 33 4.4.1 Rakenne... 33 4.4.2 Havainnt... 33 4.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 35 4.5 Muita havaintja... 35 4.5.1 Havainnt... 35 4.5.2 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 35 5 Päärakennus, Itäsiipi ja keskisa... 35 5.1 Yleistä... 35 5.2 Alaphjarakenteet... 37 5.2.1 Rakenne... 37 5.2.2 Havainnt... 38 5.2.3 Ksteusmittaukset... 43 5.2.3.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt... 43 5.2.3.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset... 43 5.2.4 Mikrbinäytteet... 44 5.2.5 Haitta-aineet... 44 5.2.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 44 5.3 Ulkseinät, skkeli, maanvastaiset seinät ja ryömintätilan vastaiset seinät... 45 5.3.1 Ulkseinärakenne... 45 5.3.2 Maanvastainen ulkseinä... 46 5.3.3 Ryömintätilaa vasten levat seinät... 46 5.3.4 Havainnt... 46 5.3.5 Mikrbinäytteet... 51 5.3.6 Ksteusmittaukset... 52 5.3.6.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt... 52 5.3.7 Merkkiainekkeet... 52 5.3.8 Haitta-aineet... 53 5.3.9 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 53 5.4 Itäsiiven yläphja- ja vesikattrakenteet... 54 5.4.1 Rakenne... 54 5.4.2 Havainnt... 55 5.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti... 56 5.5 Muita havaintja... 56 6 Sisäilmatutkimukset... 57 6.1 Sisäilman haituvat rgaaniset yhdisteet (VOC)... 57 6.1.1 Ohje-arvt... 57 6.1.2 Analyysitulkset ja jhtpäätökset... 57 7 Susitukset jatktimenpiteistä... 57 7.1 Nappula... 58 7.1.1 Vesikatt ja yläphjarakenteet... 58 7.1.2 Alaphjarakenteet... 58 SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, LOPPURAPORTTI

5 (60) 7.1.3 Ulkseinärakenteet... 58 7.2 Eteläsiipi... 58 7.2.1 Vesikatt ja yläphjarakenteet... 58 7.2.2 Alaphjarakenteet... 58 7.2.3 Ulkseinärakenteet... 59 7.2.4 Muut havainnt... 59 7.3 Keskisa ja itäsiipi... 59 7.3.1 Vesikatt ja yläphjarakenteet... 59 7.3.2 Alaphjarakenteet... 59 7.3.3 Ulkseinärakenteet... 59 7.3.4 Muut havainnt... 60 LIITTEET Liite 1 Phjapiirustuste Liite 2 Ksteusmittauspöytäkirja: Nappula Liite 3 Analyysivastaukset: Haitta-aineet, nappula ja eteläsiipi Liite 4 Analyysivastaukset: Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit, nappula ja eteläsiipi Liite 5 Analyysivastaus: VOC-analyysi materiaalinäytteestä Liite 6 Analyysivastaus: VOC-analyysi ilmanäytteestä Liite 7 Analyysivastaukset: Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit, Nappulan lisänäytteet Liite 8 Ksteusmittauspöytäkirja: Keskisa Liite 9 Analyysivastaukset: Haitta-aineet, keskisa ja itäsiipi Liite 10 Analyysivastaukset: Materiaalinäytteiden mikrbianalyysit, keskisa ja itäsiipi JAKELU Heikki Kääriäinen heikki.kaariainen@esp.fi SISÄILMA-, RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS, LOPPURAPORTTI

5 (60) Sepntie 2, Esp Sisäilma-, rakenne- ja ksteustekninen kunttutkimus, lppuraprtti 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Espn kaupunki Heikki Kääriäinen Virastpiha 2 C, Esp PL 6200, 02070 ESPOON KAUPUNKI 1.2 Työn sisältö Timeksiantna li selvittää tiljen sveltuvuutta petuskäytön väistötiliksi sekä arviida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. 1.3 Työn tekijät Tutkimukset khteessa suritti rakennusterveysasiantuntija RI Terttu Rönkä ja DI Mark Björkrth 13.2-23.3.2017. 1.4 Khde ja lähtötiedt Päärakennus n 1964 rakennettu 2 kerrksinen kulurakennus. Päärakennuksessa n eteläsiipi, itäsiipi sekä keskisa. Keskisan khdalla n kellarikerrs. (kuvat 1-4) Perustiedt n kerätty tilaajan timittamista asiakirjista. Päärakennus: Khde Osite Pääasiallinen rakennusmateriaali Rakennusvusi Kerrsluku Ilmanvaihtjärjestelmät: Sepntie 2, Esp betni 1964, peruskrjattu 2000-luvulla 2 kerrsta + kellari kneellinen tul- ja pistilmanvaiht Samaan pihapiiriin n rakennettu 1988 lisärakennus, Nappula. Pääasiallinen rakennusmateriaali betni Rakennusvusi 1988 Kerrsluku 2 Ilmanvaihtjärjestelmät: kneellinen tul- ja pistilmanvaiht Kiinteistöjen yhteenlaskettu: Rakennusala 5925 m 2 Kknaistilavuus 26010 m 3

6 (60) Kuva 1. Laajennussa Nappula Kuva 2. Yleiskuva päärakennuksesta Kuva 3. Päärakennuksen keskisaa Kuva 4. Yleiskuva, päärakennus ja Nappula Käytettävissämme li mm. seuraavat asiakirjat: 1. Haitta-ainekartitus, 2.7.2015, Delete Finland Oy 2. Sisäilmast- ja ksteustekninen kunttutkimus, 14.6.2010, Sumen sisäilmastn mittauspalvelu Oy 3. Lukin irekyselyn tulkset, 23.11.2000, Esp 4. Kulun irekyselyn tulkset, 13.10.2000, Esp 5. Ksteus- ja hmevauriiden kartitus, jatkraprtti, 20.12.1999, Espn kaupunki tekninen keskus 6. Ksteus- ja hmevauriiden kartitus, jatkraprtti, 16.10.1998, Espn kaupunki tekninen keskus 7. Ksteus- ja hmevauriiden kartitus, 12.3.1998, Espn kaupunki tekninen keskus Käytettävissämme li mm. seuraavat piirustukset: - Phjapiirustukset vudelta 1963, Arkkitehdit Airaksinen - Phjapiirustukset vudelta 2001, Studi Sunt Oy - Leikkauspiirustuksia vudelta 1963, Arkkitehdit Airaksinen - Leikkauspiirustuksia vudelta 2001, Studi Sunt Oy - rakennepiirustuksia

7 (60) 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn surituksesta Tutkimuksen tarkitus n arviida tiljen sveltuvuutta petuskäyttöön sekä arviida sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Khteeseen tehtiin arviintikäynti 13.2.2017, jnka perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. Tutkimuksia khteessa tehtiin 20.2. 24.3.2017. Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja kuntarvimenetelmiä sveltaen. Vauriituneiksi epäiltyihin rakenteisiin ja julkisivuun tehtiin rakenneavauksia kunnn ja rakenneliittymien tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkseinän mineraalivillista tettiin mikrbimateriaalinäytteitä. Muvimattpinnitteesta sekä ilmasta määriteltiin haihtuvien rgaanisten yhdisteiden pitisuus (VOC). Vanhista materiaaleista määriteltiin haitta-aineet. Rakennuksen painesuhteita ulkilman nähden selvitettiin jatkuvatimisilla paine-ermittauksilla. Lukkahuneiden lämpötilaa, suhteellista ksteutta ja sisäilman hiilidiksidipitisuutta mitattiin jatkuvatimisilla mittalaitteilla. Nämä tulkset n raprtitu erillisessä taltekniikka raprtissa. 2.1 Tutkimusmenetelmät, annetut viitearvt ja analyysilabratri Tutkimus Näytteenttmenetelmä Viitearvt Käytetty analyysilabratri Materiaalien mikrbit Suraviljelymenetelmä Suraviljelymenetelmän tulkset ilmitetaan käyttäen + -asteikka seuraavasti: - = ei mikrbeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrbeja) ++ = 20-49 pesäkettä (khtalaisesti mikrbeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrbeja) ++++ 200 pesäkkettä (erittäin runsaasti mikrbeja) Yllä mainittua asteikka käytetään sekä mikrbien kknaismäärän että tunnistettujen mikrbien määrän arviimiseen. Js hmeiden ja hiivjen ja aktinmykeettien kknaismäärät vat pieniä (-/+/++), lasketaan ja ilmitetaan ksteusvauriindikaattrien pesäkemäärä. Rakennusmateriaalissa vidaan katsa esiintyvän mikrbikasvusta, kun suraviljelyllä materiaalinäytteessä havaitaan elinkykyisiä sieniitiöitä ja/tai aktinmykeettejä runsaasti (+++/++++). Suraviljelyn tulkset vivat viitata mikrbikasvustn sillin, kun mikrbeja n khtalaisesti tai niukasti, Työterveyslaits

8 (60) mutta lajistssa n ksteusvauriindikaattreita. (Asumisterveysasetuksen sveltamishje, Valvira, 8/2016) Ulkseinärakenteiden tiiveyden tutkimus Merkkiainetutkimus Merkkiainetutkimusten avulla selvitetään rakenteiden ilmatiiveyttä sekä rakenteissa mahdllisesti levien epäpuhtauksien kulkeutumisreittejä. Merkkiainekkeessa merkkiainekaasua (5 % vety+ 95 % typpi) jhdetaan tutkittavan rakenteen sisään ja merkkiaineen kulkeutumista sisäilmaan rakenneliittymien ja läpivientien kautta tutkittiin kaasuanalysaattrin avulla. Merkkiainelaiteanalysaattrin herkkyyttä vidaan säätää tasille 1-10. Sisäilman hiilidiksidipitisuus Sisäilman seurantamittaus suritettiin jatkuvatimisten mittalaitteiden (Tinytag ja Trtec) avulla. Käytetyn mittalaitteen mittaustarkkuus n ± 50 ppm. Ilmanvaiht ei le terveydensujelulain edellyttämällä taslla, js sisäilman hiilidiksidipitisuus ylittää arvn 1 500 ppm. Tyydyttävänä hiilidiksidipitisuutena sisäilmassa vidaan pitää arva 1 200 ppm. Sisäilmastlukitus 2008:n mukaan hiilidiksidipitisuuden tavitearvt vat eri sisäilmastlukissa seuraavat: S1 alle 750 ppm S2 alle 900 ppm S3 alle 1200 ppm Sisäilman lämpötila ja suhteellinen ksteus Sumen rakennusmääräyskkelman mukaan rakennuksen käyttöaikana ei leskeluvyöhykkeen lämpötila saa lla krkeampi kuin 25 C. Rakennuksen painesuhteiden seurantamittaus Tutkittujen tiljen painesuhteita ulkilmaan nähden tutkittiin Tinytag-paine-ermittarilla. Rakennuksen ja ulkilman välillä mitattuihin painesuhteisiin vaikuttavat rakennuksen ilmanvaihtjärjestelmä, rakennuksen sisälle lämpötilaerista mudstuva paine-er (savupiippuvaikutus) ja tutkimushetkellä vallinneet tuulilsuhteet. Asumisterveysppaan mukaan tiljen, jissa n kneellinen tul- ja pistilmanvaiht, lisi susiteltavaa lla 0-2 Pascalia (Pa) alipaineinen ulkilmaan nähden. Rakentamismääräyskkelma D2 mukaan rakennus suunnitellaan yleensä ulkilmaan nähden hieman alipaineiseksi, jtta vitaisiin välttyä ksteusvauriilta rakenteissa sekä mikrbien aiheuttamilta terveyshaitilta. Alipaine ei kuitenkaan saa yleensä lla suurempi kuin 30 Pa. Sisäilman VOC-näytteet Ilmanäyte tetiin Tenax TA adsrbenttia sisältäviin putkiin, näytteet analysitiin termdesrptilla ja kaasukrmtgrafialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektria. Ssiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 n säädetty seuraavaa asunnn ja muun leskelutilan VOC-yhdisteistä. Haihtuvien rgaanisten yhdisteiden tlueenivasteella lasketun kknaispitisuuden (TVOC) timenpideraja n 400 µg/m 3. Yksittäisen yhdisteen timepide-raja n 50 µg/m 3. VOC-yhdisteiden jukssa tdetuista yksittäisistä yhdisteistä PVC-muvimattjen ja liima-aineiden vauriitumi- Työterveyslaits

9 (60) sen timenpiderajat vat sisäilmassa 2-etyyli-1-heksanlille 10 µg/m 3 ja TXIB:lle 10 µg/m 3. Naftaleenin timenpideraja n10 µg/m 3 ja Styreenin 40 µg/m 3. Työterveyslaitksen viitearv haihtuvien rgaanisten yhdisteiden tlueenivasteella lasketun kknaispitisuuden (TVOC) timenpideraja n 100 µg/m 3. Materiaalien VOC-näytteet Materiaalinäytteet tettiin puhtailla välineillä flin ja muvipussiin. Näytteiden emissit kerättiin mikrkammilaitteella ja analysitiin termdesrptilla ja kaasukrmatgrafialla käyttäen yhdisteiden tunnistamiseen massaselektiivistä detektria Muvimatt (TVOC) <500 µg/m 3 g 2EH < 50 µg/m 3 g C9-alkhli <320 µg/m 3 g Betni, tasite (TVOC) <50 µg/m 3 g 2EH < 40 µg/m 3 g Työterveyslaits Vaisala HM40 ja HMP40S anturi Js rakenteen suhteellinen ksteus n yli 85%RH, n ksteuden syy selvitettävä Rakenteen suhteellinen ksteus Asumisterveysasetuksen sveltamishje, Valvira 8/2016 Pintaksteus Gann Hydrmate UNI2 mittari Betni: 80-90 kstea yli 90 märkä 3 Laajennussa Nappula Laajennussa rakennettu 1988. Rakennusta ei le peruskrjattu. Käyttäjät kkevat sisäilman laadun hunksi. Aistinvaraisesti arviituna tilissa li pikkeavaa hajua. 3.1 Yleistä Laajennussa Nappula n kaksikerrksinen. Siellä n lukkatilja, pettajanhune sekä aulatilat. (kuvat 5-8) Kuva 5. Ensimmäisen kerrksen aula Kuva 6. Tisen kerrksen aula

10 (60) Kuva 7. Ensimmäisen kerrksen lukkahune Kuva 8. Tisen kerrksen lukkahune 3.2 Alaphjarakenteet Alaphja n tyypillinen 80-luvun rakenne, jssa lämmöneristeenä n kevytsra. 3.2.1 Rakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / rakennepiirustusten/ aiempien tutkimusten (2) perusteella rakennuksen alaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite, muvimatt - pintalaatta n. 90 mm, betnia - rakennuspaperi - kevytsra, n. 200 mm - phjalaatta n. 250 mm, betni - muvi - hiekka 3.2.2 Havainnt Tuulikaapissa sijaitsevaan ryhmäkeskukseen kaapelit tulevat lattiasta peltsalajaputkessa, jsta n ilmayhteys maaperään. Aulassa sijaitsevan ilmanvaihthrmin alaphjaa ei le valettu umpeen, hrmista n ilmayhteys alaphjarakenteisiin ja/tai maaperään. (kuvat 9-13) Rakennuksessa n sisäpulinen sadevedenpistjärjestelmä, muvisia sadevesiviemäreitä ei le kndessieristetty. Sadevesiviemärit kulkevat sisääntulaulan lattian kevytsra kerrksessa (kuva 14). WC tilissa 1155 ja 1156 istuimen viemäriliitksen puuttuneen tiivisteen jhdsta vettä n päässyt muvimatn alle, mattliima li märkää ja siinä li vimakas pistävä haju (kuvat 15-16).

11 (60) Kuva 9. Peltsalajaputken päät n tulppaamatta, ilmayhteys maaperään Kuva 10. Kaapelit tulevat tuulikaapin ryhmäkeskukseen Kuva 11. Aulassa sijaitseva ilmanvaihthrmi Kuva 12. Ilmanvaihthrmin alasaa ei le valettu umpen

12 (60) Kuva 13. Hrmista ilmayhteys alaphjaan / maaperään Kuva 14. Sadevesiviemärin puhdistusluukku. Sadevesiviemärit kulkevat lattian kevytsra kerrksessa Kuva 15. WC:n lattiapinnitteet vat alkuperäisiä. Vessanpöntön tiiviste n vutanut Kuva 16. Wc:n mattliima n märkää 3.2.3 Haihtuvat rgaaniset yhdisteet (VOC) materiaalinäytteet Lukkien ja aulan muvimatt n uusittu nin 6 vutta sitten, liima ja tasite li aistinvaraisesti arviituna hyväkuntinen. Lukan 28 lattian muvimatsta tettiin VOC- materiaalinäyte yhdisteiden määrittämiseksi. Näyte sisälsi muvimatn lisäksi liimaa ja tasitetta. Myös lattiabetnista tetiin näytteet klmelta eri syvyydeltä (1 cm, 3 cm ja 5 cm). Lukan muvimatt vat VOC-päästöjen perusteella nk. uudentyypin muvimatta. Lukan 28 lattian muvimatn haihtuvien rgaanisten yhdisteiden kknaispäästö (TVOC) 180 µg/m3g alittaa Työterveyslaitksen viitearvn (500 µg/m3g). Näytteessä esiintyi pääkmpnentteina C9-alkhleja (87 µg/m3g) ja 2-etyyli-1-heksanlia (96 µg/m3g). Uudentyypin muvimatn viitearv C9-alkhleille n 320 µg/m3g, jten pitisuus alittaa viitearvn. Viitearv 2-etyyli-1-heksanlille n 50 µg/m3g, jten näytteen 2-etyyli-1-heksanli-pitisuus ylittää hieman viitearvn.

13 (60) Kaikkien betninäytteiden haihtuvien rgaanisten yhdisteiden kknaispäästöt (TVOC) 40 µg/m3g, 10 µg/m3g ja 10 µg/m3g alittavat Työterveyslaitksen viitearvn (50 µg/m3g). Näytteissä esiintyi pääkmpnenttina 2-etyyli-1-heksanlia 16 µg/m3g, 10 µg/m3g ja 13 µg/m3g. Viitearv betnin 2-etyyli-1-heksanlille n (40 µg/m3g), jten kaikkien näytteiden 2-etyyli-1- heksanli-pitisuudet alittavat viitearvn. Betnin pinnasta tetussa näytteessä esiintyy myös hieman C9-alkhlia 20 µg/m3g. Materiaalinäytteiden VOC analyysitulkset n esitetty phjapiirustustteessa 1 ja liitteessä 5. 3.2.4 Ksteusmittaukset 3.2.4.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt Ensimmäisen kerrksen lukan 28 alaphjaan tehtiin ismpi rakenneavaus, jsta tdettiin alaphjan rakenne. Alaphjan kantavana rakenteena n reunavahvistettu teräsbetnilaatta. Pilarien khdalla n paaluperustus ja laattavahvistus. Kantavan alaphjalaatan yläpulella n kevytsraeriste ja pintalaatta. Väliphja n ntellaattaa. Ala- ja väliphjarakenteiden ksteutta kartitettiin pintailmaisimella nin 2-3 metrin mittapistevälein. Pääsin lattiat livat kuivia. Pikkeavaa ksteutta pintailmaisimella tdettiin kuitenkin (ilmaisimen lukuarv yli 90) wc:n 1155 ja 1156 lattiassa sekä wc:n edessä käytävällä (kuva 17). Inva WC kartitettiin pintailmaisimella vain vensuusta, kska se li täynnä tavaraa. 3.2.4.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset Lattiapinnitteen alapulista suhteellista ksteutta tutkittiin viiltmittausten avulla. Viiltmittausten perusteella lattiapinnitteiden alla pikkeavaa ksteutta tdettiin WC:ssä 1155 sekä wc tiljen edessä käytävällä. Näissä khdissa lattiapinnitteen alla suhteellinen ksteus vaihteli välillä 94 96 % RH, lämpötilan llessa välillä 19,0 19,5 C. (kuva 18) Lukissa ja aulassa lattiapinnitteet livat kuivia. Lattiapinnitteen alla suhteellinen ksteus vaihteli välillä 38 69 % RH, lämpötilan llessa välillä 19,0 20,6 C. Alaphjan kevytsran suhteellista ksteutta mitattiin hetkellisesti. Pikkeavaa ksteutta tdettiin aulassa sadevesiviemäreiden ja prtaikn läheisyydessä, mutta ei wc tiljen khdalla. Suhteellinen ksteus vaihteli välillä 27,0 91,8 %RH, lämpötilan llessa 18,2 19,7 C. Viiltmittausten ja hetkellisten suhteellisten ksteusmittausten tulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 1 levissa phjapiirustuksissa ja liitteessä 2 levassa ksteusmittauspöytäkirjassa.

14 (60) Kuva 17. Pikkeavaa ksteutta wc:n lattiassa Kuva 18. Viiltmittaus wc:n lattiaan 3.2.5 Haitta-aineet WC:n 1155 lattian muvimatsta, seinälaatista, laattjen kiinnityslaastista ja saumalaastista sekä lukan 28 muvimatsta ja tasitteesta tettiin asbestinäytteitä. Materiaalit eivät sisältäneet asbestia. Asbesti tutkittiin myös ulkseinän alimman tiilirivin khdalla lleesta bitumikermistä, kermi ei sisällä asbestia. Analyysivastaukset n esitetty tarkemmin phjapiirustustteessa 1 sekä liitteessä 3 3.2.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Maaperästä ja/tai alaphjan kevytsratilasta vi kulkeutua hajuja ja muita epäpuhtauksia sisäilmaan sähkökaapin avnaisista peltsalajaputkista ja aulan iv-hrmin avnaisesta alaphjasta alipaineen vaikutuksesta. WC:n viemäriliitksesta n vutanut vettä muvimatn alle. Muvimatn alla WC:n 1155 ja 1156 sekä wc tiljen edessä käytävällä (nin 20 cm matkalla) tdettiin pikkeavaa ksteutta ja vimakas pistävä haju. Ksteus n käynnistänyt matssa, liimassa ja/tai tasitteessa kemiallisen hajamisprsessin, jka tuttaa haituvia rgaanisia yhdisteitä. Lattiapinnite ja liima n aistinvaraisesti arviituna kemiallisesti vauriitunut. WC:n pintamateriaalit eivät sisällä asbesti, jten muvimatn uusiminen vidaan surittaa tavanmaisena purkuna. Lukissa muvimatn alla ei tdettu pikkeavaa ksteutta. Lukan 28 muvimatn kiinnitysliima li aistinvaraisesti arviituna kuivaa. Muvimatn ja betnin haihtuvien rgaanisten yhdisteiden (VOC) kknaispäästö li pieni ja yksittäiset yhdisteet kyseisille materiaaleille tyypillisiä. Aulassa ei tdettu pikkeavaa ksteutta lattian pintalaatassa eikä lattiapinnitteen alla. Alaphjan kevytsrassa tdettiin paikallisesti khnnutta ksteutta sadevesiviemärin ja prtaikn läheisyydessä. Ksteus vi jhtua sadevesiviemäreiden vudista tai kndenssi ilmiöstä. Aulan alaphjan kevytsrassa sijaitsevat kndessieristämättömät sadevesiviemärit.

15 (60) Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Susittelemme uusimaan kknaan wc 1155 ja 1156 sekä edessä levan käytävän muvimatn, tasitteet ja liimat. Krjaus edellyttää erillistä krjaussuunnitelmaa. Sähkökaapin avnaiset peltsalajaputket tulpataan ilmatiiviiksi ja IVhrmin alaphja valetaan umpeen. Susittelemme kuvaamaan sisäpuliset sadevesiviemärit mahdllisten vutjen havaitsemiseksi. Kuvauksen tulsten perusteella suunnitellaan mahdlliset jatktimenpiteet alaphjaan. Susittelemme selvittämään tarkemmin mittauksin alaphjan kevytsran ksteuden. 3.3 Nappulan ulkseinärakenteet ja väliseinät Ulkseinä n rakennesuunnitelmien mukainen ja tyypillinen 80-luvun seinärakenne. 3.3.1 Ulkseinärakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / rakennepiirustusten perusteella rakennuksen ulkseinärakenne n seuraava sisältä ulspäin mentäessä: Ensimmäisessä kerrksessa - tiili sivuseinillä / betni päädyissä - mineraalivilla - tiili Tisessa kerrksessa: - betnielementti - mineraalivilla - tiili Ikkuniden välinen seinä n puurunkrakenteinen, lämmöneristeenä mineraalivilla. 3.3.2 Väliseinät Väliseinät vat tiiltä tai metallirankaisia kipsilevyseiniä. 3.3.3 Havainnt Ensimmäisen kerrksen lattian krk n maanpinnan tasssa, jten ulkseinän alasaan khdistuva ksteusrasitus n suuri. Skkelissa ei le ksteuseristystä eikä patlevyjä. Ulkseinän rakenneavauksessa tdettiin lämmöneristeen ulttuvan lattiatasn alapulelle. (kuvat 19-22) Ulkseinään tehtiin neljä avausta rakenteen ja kunnn selvittämiseksi. Ulkseinässä ei le tuuletusväliä. Alimpaan tiiliriviin n jätetty tuuletusrat. Ran khdalla n bitumikermi, jka estää ulkseinän tuulettumisen. Mineraalivillissa n tummentumaa ja paikallinen mikrbivauri. (kuvat 23-26)

16 (60) Päätyulkseinän ja ikkunan pystykarmin liitskhdassa n rak, jta ei le tiivistetty elastisella massalla. Rasta sadevesi pääsee ulkseinän rakenteisiin. Ikkunapeltien kallistus ulspäin n riittävä ja pellityksen alla leva puu n hyväkuntinen. (kuvat 27-30) Päädyssä n lasierkkeri. Erkkerin yläsan pellityksissä n puutteita, sivuilta puuttuu palat. (kuvat 31 ja 32) Kevyet kipsilevyseinät vat pintalaatan päällä. Tiiliset väliseinät lähtevät kantavan betnilaatan päältä. (kuvat 33-34) Kuva 19. Nappulan ulkseinää ikkunan alla Kuva 20. Maanpinnan krk n lattian tasssa Kuva 21. Skkelin khdalla ei le patlevyä Kuva 22. Ulkseinän rakenneavaus sisäpulelta. Lämmöneriste ulttuu lattiatasn alapulelle

17 (60) Kuva 23. Alimpaan tiiliriviin n jätetty tuuletusrat Kuva 24. Tuuletusrakn n tukittu kermillä Kuva 25. Ulkseinän mineraalivillissa n tummentumaa Kuva 26. Ulkseinän mineraalivillissa n tummentumaa

18 (60) Kuva 27. Ikkunan pystykarmin ja päätyulkseinän välissä n rak Kuva 28. Rasta sadevesi pääsee ulkseinän rakenteisiin Kuva 29. Ikkunan vesipellit kallistuvat ulspäin Kuva 30. Vesipellin alla leva puu n hyväkuntinen

19 (60) Kuva 31. Päädyssä n lasierkkeri Kuva 32. Lasierkkerin pellityksistä puutteita Kuva 33. Levyrakenteiset väliseinät lähtevät pintalaatan päältä Kuva 34. Tiiliset väliseinät lähtevä kantavan betnilaatan päältä 3.3.4 Mikrbinäytteet Rakennuksen ulkseinärakenteisin tehtiin neljä rakenneavausta rakenteiden tteutustavan ja kunnn määrittämiseksi. Ulkseinien ja skkelin lämmöneristeistä tettiin yhteensä 6 materiaalinäytettä mikrbianalyysiin 23.2.2017. Ulkseinien ja skkelin lämmöneristeistä tettiin yhteensä 22 materiaalinäytettä mikrbianalyysiin 23.3.2017. Yhteensä ulkseinän ja skkelin lämmöneristeistä tettiin 28 mikrbi materiaalinäytettä. Lämmöneristeistä tetuissa näytteissä - Neljässätista näytteessä (14/28) n vahva viite vaurista. - Viidessä näytteessä (5/28) n viite vaurista. - Neljässä näytteessä (4/28) n heikk viite vaurista. - Viidessä näytteessä (5/28) ei le viitettä vaurista.

20 (60) Ulkseinän mineraalivillaisissa lämmöneristeissä esiintyi ksteusvaurin viittaavia mikrbeja (Aspergillus penicilliides, Aspergillus restrictus, Asbergillus versiclr, Aurebasidium, Engydntium, Eurtium, Gemyces, Mucr, Phlalphra sensulat, P. varitil, Sphaerpsidales,Ulcladium) sekä Penicillium- ja Cladsprium hmetta sekä sädesieniä (Streptmyces). Skkelin mineraalivillaisissa lämmöneristeissä esiintyi hieman ksteusvaurin viittaavaa mikrbia (Aspergillus restrictus). Analyysitulkset n esitetty tarkemmin phjapiirustustteessa 1 ja liitteissä 4 ja 7. 3.3.5 Merkkiainekkeet Osassa lukkia ulkseinien tiiveyttä n parannettu ns. tiivistyskrjauksin. Merkkiainekkeet suritettiin pistkemaisesti sekä tiivistyskrjattujen (lukat 28 ja 31) että krjaamattmien (lukat 27 ja 34) ulkseinärakenteisiin rakenteiden tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkseinään jhdetun merkkiaineen tdettiin sekittuvan sisäilmaan päin sekä krjatuissa että krjaamattmissa lukissa ulkseinän ja ikkunarakenteiden liitskhdista. Lukassa 31 ei tdettu ilmavuta. (kuvat 35-36) Kuva 35. Merkkiaineella tdettiin ilmavuta ulkseinän rakenteissa Kuva 36. Merkkiaineella tdettiin ilmavuta ulkseinän rakenteissa 3.3.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Ulkseinän mineraalivillaisissa lämmöneristeissä n ksteusvaurin viittaavia mikrbia. Ksteus vi imeytyä kapillaarisesti ulkseinän lämmöneristeisiin esim. viistsateella, kska julkisivussa ei le tuuletusraka. Julkisivun alasan ksteusrasitusta lisää myös maanpinnan tasssa leva lattiankrk sekä ksteuseristyksen puuttuminen skkelista. Ikkunapellit kallistuvat ulspäin ja puurakenteet vat hyväkuntisia. Ikkunakarmin ja päätyulkseinän liitskhdassa n kuitenkin rak, jnka kautta sadevesi pääsee ulkseinän rakenteisiin. Lasierkkerin puutteelliset pellitykset lisäävät ksteusvaurin mahdllisuutta. Tilat vat alipaineisia ja rakenteiden liitskhdissa n ilmavuta sisätilihin päin. On mahdllista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskhtien kautta mm. ulkseinän ja ikkunan liitskhdista.

21 (60) Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa Vaihteht 1 Tiili-villa-tiili rakenteinen ulkseinä sekä skkelirakenne tulee tehdä ksteusteknisesti timivammaksi. Ulkseinän mineraalivillaeristeet pistetaan ja rakennetaan uusi ulkseinä, jssa tuuletusrak tehdään lämmöneristeen ulkpulelle. Vaihteht 2 Ulkvaipan ilmatiiveyttä parannetaan, erityisesti ensimmäisessä kerrksessa jssa ulkseinän sisäkuri n tiilirakenteinen. Ulkvaipan kaikki rakenteelliset liitskhdat (ala-, väli- ja yläphjan ja ulkseinän liitskhdat sekä ikkunarakenteiden ja ulkseinän liitskhdat) tiivistetään ilmatiiviiksi. Skkeleiden khdalle asennetaan patlevyt ksteusrasituksen vähentämiseksi. Ikkunakarmin ja päätyseinän välissä leva rak tiivistetään elastisella massalla Lasierkkerin pellitykset kunnstetaan. 3.4 Nappulan yläphja- ja vesikattrakenteet Yläphja n tyypillinen 80-luvun yläphjarakenne. Yläphjan hupakate n alkuperäinen. 3.4.1 Rakenne Rakennepiirustusten mukaan yläphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin: - hupakate, 3-kertainen - betni 30 mm - sujapaperi - kevytsra (350mm 150mm) - muvikalv - ntellaatta 200 mm - akustiikkalevy 3.4.2 Havainnt Vesikatteena leva bitumikermikate n alkuperäinen. Rakennuksen yläphjan ja vesikatteen kunta ei vitu tarkastaa tarkemmin lumen takia. Pistkemaisesti tarkasteltuna alaslasketun katn yläpulella ei havaittu jälkiä katn vesivudista. Käytävien khdalla n peltiprfiiliset alakatt ja lukissa alaslasketut katt vat akustiikkalevyä. Alaslasketuissa katissa li hieman pölyä. (kuvat 37-38)

22 (60) Kuva 37. Nappulan vesikatt n alkuperäinen Kuva 38. Alaslasketun katn yläpulella li hieman pölyä 3.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Hupakatteen keskimääräinen tekninen käyttöikä n nin 30-35 vutta (RT 18-10922). Alkuperäinen hupakate n elinkaarensa lpussa. Yläphja ja kate n tarkastettava ja uusittava seuraavan peruskrjauksen yhteydessä. 4 Päärakennus, Eteläsiipi 4.1 Yleistä Eteläsiivessä n lukkatilja, käytäviä sekä auditri. Väistötilina tulevat timimaan tisen kerrksen lukat. (kuvat 39-42) Kuva 39. Lukkahune Kuva 40 Käytävätila

23 (60) Kuva 41. Lukka 18 Kuva 42 Lukassa 17 n vetkaappeja 4.2 Alaphjarakenteet Alaphja n tyypillinen 60-luvun rakenne, jssa lämmöneristeenä n tja-levy (lastuvilla). 4.2.1 Rakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / aiempien tutkimusten (2) perusteella rakennuksen alaphjarakenne n seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite, muvilaatta - pintalaatta n.80 mm, betni - rakennuspaperi - tja-levy n.100 mm - pikikerrs - ylälaattapalkist, betni 4.2.2 Havainnt Lattian rakenneavauksessa (lukka 15) tdettiin alaphjan lämmöneristeenä levan tja-levy (kuva 43). Tja-levy vauriituu herkästi, mikäli se kastuu. Eteläsiivessä n ryömintätila sekä putkikaali. Eteläsiiven ryömintätila n puhdistettu ylimääräisestä tavarasta ja maanpinnalle n laitettu srastus. Tilassa ei havaittu rakennusaikaista muttilautaa eikä pikkeavia hajuja. Ryömintätilassa n kneellinen pist, krvausilma tulee tuuletusputkien kautta. Tuuletusta n tehstettu pistilmakanavilla. Phjaviemärit n kannakitu hlvista. LVIS- läpiviennit n tiivistetty hulellisesti tiivistysmassilla ryömintätilan pulelta. (kuvat 44-48)

24 (60) Eteläsiiven putkikanaalissa n tunkkainen haju. Kanaalissa n vanhat käytöstä pistetut vesijhdt sekä lämpöjhdt, viemäreitä, vanhja putkieristeitä, alkuperäistä pikisivelyä ja rgaanista materiaalia kuten levyä ja puuta. Vanhissa materiaaleissa ei tdettu asbestia eikä viitearvn ylittäviä määriä pah-yhdisteitä. Kanaalin hultluukku sijaitsee itäsiiven kirjastn päätetilassa. Kanaalin khdalla n rakennuksen liikuntasauma ja merkkisavulla tdettuna kanaalista virtaa ilmaa sisätilihin mm. hultluukusta ja liikuntasaumasta. (kuvat 49-52) Kuva 43. Alaphjan lämmöneristeenä n tja-levy Kuva 44. Ryömintätila n kunnstettu. Maanpinnalle n laitettu srastus Kuva 45. Päädyn tuuletusputket Kuva 46. Tuuletusta n tehstettu pistilmakanvilla

25 (60) Kuva 47. Läpivienti n tiivistetty ryömintätilan pulelta Kuva 48. Läpivienti n tiivistetty ryömintätilan pulelta Kuva 49. Eteläsiiven putkikanaali Kuva 50. Putkikanaalin hultluukusta tuli ilmaan sisään päin.

26 (60) Kuva 51. Putkikanaalin hultluukku Kuva 52. Liikuntasauma n haljennut putkikaalin khdalla 4.2.3 Pintaksteusmittaukset ja havainnt Ensimmäisen kerrksen kantava rakenteena n betninen ylälaattapalkist, jnka yläpulella n tja-levy ja pintalaatta. Väliphja n betninen ylälaattapalkist. Lattiapinnitteena n pääsin muvilaatta ja ksteissa tilissa keraaminen laatitus. Lattiarakenteiden ksteutta tutkittiin pintailmaisimella nin 2-3 metrin välein. Lattiissa ei esiintynyt pikkeavaa ksteutta. 4.2.4 Haitta-aineet Eteläsiiven putkikanaalin vanhasta viemäriputkesta, vanhista putkieristeistä ja kanaalin pikisivelystä määriteltiin haitta-aineet. Vanhissa materiaaleissa ei tdettu asbestia eikä viitearvn ylittäviä määriä pah-yhdisteitä. Analyysivastaukset n esitetty tarkemmin phjapiirustustteessa 1 ja liitteessä 3. 4.2.5 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Pikkeavaa ksteutta ei esiintynyt eteläsiiven pintalaatassa eikä lattiapinnitteiden alla. Alaphjan lämmöneristeenä n rgaanista tja-levyä, jka vi kastuessaan rakennusaikana tai sen jälkeen heikentää sisäilman laatua. Eteläsiiven ryömintätila n kuiva ja siistiä eikä tilassa havaittu pikkeavia hajuja. Alaphjan läpiviennit n tiivistetty hulellisesti.

27 (60) Putkikaalissa n vanhaa rakennusjätettä ja ummehtunut haju. Kanaali n ajittain ylipaineinen sisätilihin nähden. Haju vi kantautua sisätilihin mm. tiivistämättömän liikuntasauman, epätiiviiden rakenteiden liitskhtien ja hultluukun kautta ylipaineen vaikutuksesta. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Putkikanaalissa leva rakennusjäte tulee pistaa mahdllisuuksien mukaan. Putkikanaalin vanhat materiaalit eivät sisältäneet asbesti, jten rakennusjätteen pist vidaan tehdä tavallisena purkutyönä. Kanaalin liikuntasauma, kaikki epätiiviit rakenteelliset liitskhdat ja hultluukku tulee tiivistää ilmatiiviiksi Putkikanaali tulee alipaineistaa esim. katlle vietävällä kanavalla, jhn asennetaan pistilmapuhallin. Alipainetta tulee seurata tallentavalla mittarilla. Alaphjan mikrbilgista kunta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Mikäli tilissa havaitaan edelleen ireilua, susittelemme selvittämään alaphjan kunnn. 4.3 Ulkseinärakenne Ulkseinä n rakennesuunnitelmien mukainen ja tyypillinen 60-luvun seinärakenne. 4.3.1 Rakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / rakennepiirustusten perusteella rakennuksen ulkseinärakenne n seuraava sisältä ulspäin mentäessä: - betni 100-120 mm - mineraalivilla 100 mm - tiili 125 mm Ikkuniden yläpulella muuraus lähtee leukapalkkien päältä. Ikkuniden välinen seinä n puurankarakenteinen. 4.3.2 Havainnt Ulkseinän rakenneavauksessa tdettiin, että ulkseinässä ei le tuuletusväliä eikä tuuletusraka alimman tiilirivin khdalla. Ulkseinien lämmöneristeenä n mineraalivilla, jssa n paikallisesti ksteusvaurin viittaavia viittaavia mikrbeja. Skkeliin rakenteissa n rakennusaikaista kvalevyä ja muttilautaa. Skkelin lämmöneristeenä n krkki, jssa n ksteusvaurin viittaavia mikrbeja. (kuvat 53-56) Skkelissa n ksteuteen viittaavaa maalipinnan hilseilyä itäjulkisivulla. Eteläpäädyn ja länsijulkisivun skkeliin n asennettu patlevyt ksteusrasituksen vähentämiseksi, itäjulkisivulla pihalaatituksen alla patlevyjä ei tdettu. Ulkseinän alimman tiilirivin ja betniskkelin välissä n kapillaarikatkna timiva bitumikermi, jka sisältää asbestia. (kuvat 57-60)

28 (60) Ikkunat n uusittu peruskrjausten yhteydessä. Ikkuniden välinen ulkseinä n puurankarakenteinen, lämmöneristeenä n mineraalivilla, sisäpulella n höyrynsulkumuvi ja ulkpulella tuulensujalevy. Vesipeltien kallistuvat ulspäin ja pellitystä n krtettu nin 10 cm ikkuniden välissä. (kuvat 61-64) Eteläsiivessä n rakenteellinen liikuntasauma, jta ei le tiivistetty sisäpulella ilmatiiviiksi. (kuvat 65-66) Kuva 53. Eteläsiiven julkisivua Kuva 54. Ulkseinässä ei le tuuletusraka. Tiilen ja betnin välissä n kermi, jka sisältää asbestia. Kuva 55. Skkelin khdalla n rakennusaikaista kvalevyä Kuva 56 Skkelin lämmöneristeenä n krkki

29 (60) Kuva 57. Skkelissa ksteuden aiheuttamaa hilseilyä Kuva 58. Länsijulkisivulla n patlevyt Kuva 59. Päädyssä n patlevyt Kuva 60. Itäjulkisivulla patlevyjä ei havaittu Kuva 61. Vesipellit kallistuvat ulspäin Kuva 62. Ikkuniden välinen seinä n puurakenteinen

30 (60) Kuva 63. Ikkuniden välinen seinä avattuna ulkapäin Kuva 64 Ikkuniden pellitystä n nstettu n. 10 cm ylös Kuva 65. Liikuntasaumat n tiivistämättä sisäpulella Kuva 66. Liikuntasaumissa n kvalevyä. Liikuntasaumat n tiivistämättä sisäpulella

31 (60) 4.3.3 Haitta-aineet Ulkseinän alimman tiilirivin ja skkelin välissä leva kermi sisältää asbestia (anflyytti). Analyysivastaukset n esitetty tarkemmin phjapiirustustteessa 1 ja liitteessä 3. 4.3.4 Mikrbinäytteet Rakennuksen ulkseinärakenteisin tehtiin yksi rakenneavaus rakenteiden tteutustavan ja kunnn määrittämiseksi. Ulkseinien lämmöneristeistä tettiin 11 kpl materiaalinäytettä, skkelin krkista 1 kpl materiaalinäyte ja kvalevystä 1 kpl materiaalinäyte mikrbianalyysiin. Analyysitulsten perusteella ulkseinän lämmöneristeestä tetuissa näytteissä: - yhdessä näytteessä yhdessätista (1/11) n vahva viite vaurista - yhdessä näytteessä yhdessätista (1/11) n viite vaurista - kuudessa näytteessä yhdessätista (6/11) n heikk viite vaurista - klmessa näytteessä yhdessätista (3/11) ei le viitettä vauriista Analyysitulsten perusteella skkelista tetuissa näytteissä: - Skkelin kvalevyssä (1/1) ei le viitettä vaurista - Skkelin krkissa (1/1) n vahva viite vaurista Ulkseinien mineraalivillaisissa lämmöneristeissä esiintyi ksteuteen viittaavia mikrbeja (Aspergillus (A.) penicilliides, A.chraceus, A. restrictus, A. sydwii, A. versiclr, Chaetmium, Engydntium, Eurtium, Oididendrn, Sphaerpsidales, Scpularipsis). Yhdessä näytteessä esiintyi hieman sädesieniä (Streptmyces). Skkelin kvalevyssä ei esiintynyt mikrbeja. Skkelin krkissa esiintyi ksteuteen viittaavia mikrbeja (Acremnium, Aspergillus versiclr, Engydntium) sekä penicillium hmetta ja sädesientä (Streptmyces). Analyysivastaukset n esitetty tarkemmin phjapiirustustteessa 1 ja liitteessä 4 4.3.5 Merkkiainekkeet Osassa lukkia ulkseinien tiiveyttä n parannettu ns. tiivistyskrjauksin. Merkkiainekkeet suritettiin pistkemaisesti sekä tiivistyskrjattuun (lukka 18) että krjaamattmaan lukkaan (25) ulkseinärakenteisiin rakenteiden tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkseinään jhdetun merkkiaineen tdettiin sekittuvan sisäilmaan päin tiivistyskrjaamattmassa lukassa 25 ikkunapenkkirakenteiden liittymistä. Lukassa 18 ei tdettu ilmavuta. (kuvat 67-68)

32 (60) Kuva 67. Ikkunan alapulista ulkseinää Kuva 68. Ulkseinän ja ikkunan liitskhdassa n merkkiaineella tdettuna ilmavuta 4.3.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Ulkseinän mineraalivillaisissa lämmöneristeissä n paikallisesti ksteuteen viittaavia mikrbia. Ksteus vi imeytyä kapillaarisesti ulkseinän lämmöneristeisiin esim. viistsateella, kska julkisivussa ei le tuuletusraka. Skkelin krkissa n ksteuteen viittaavia mikrbeja. Itäjulkisivun ksteusrasitusta lisää maaperästä kapillaarisesti skkeleihin imeytyvä ksteus sekä patlevyjen puuttuminen itäsivun skkelista. Tilat vat alipaineisia ja rakenteiden liitskhdissa n ilmavuta sisätilihin päin. On mahdllista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskhtien kautta mm. ulkseinän ja ikkunarakenteiden sekä ulkseinän ja alaphjan liitskhdista. Kulkeutuminen seinän läpi n vähäistä, kska sisäkuri n betnia. Ikkunarakenteissa ei havaittu ksteusteknisiä puutteita. Ikkunat vat hyväkuntisia ja Ikkunapellit kallistuvat ulspäin. Tiivistämättömien liikuntasaumjen kautta hajut ja muut epäpuhtaudet vivat levitä eri tiljen ja kerrsten välillä. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Ulkvaipan ilmatiiveyttä parannetaan. Ulkseinien kaikki rakenteelliset liitskhdat, kuten alaphjan/väliphjan/yläphjan ja ulkseinien liitskhdat sekä ulkseinän ja ikkuniden liitskhdat tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiivistyskrjausten nnistumisen arviimiseksi susittelemme merkkiainekkeita krjausten jälkeen sekä tiljen käyttööntn jälkeen vuden ja viiden vuden kuluttua. Itäjulkisivun skkeliin asennetaan patlevyt ksteusrasituksen vähentämiseksi. Kaikki liikuntasaumat tiivistetään ilmatiiviiksi sisäpulelta ja vesitiiviiksi ulkpulelta. Ilmanvaihtn tehdään taltekniikkaraprtissa esitetyt muutkset.

33 (60) 4.4 Eteläsiiven yläphja- ja vesikattrakenteet Alkuperäinen yläphja n uusittu peruskrjauksen yhteydessä 2000 luvulla. Krjausten yhteydessä n rakennettu myös uudet IV-knehuneet. 4.4.1 Rakenne Rakennepiirustusten mukaan yläphjarakenne n nykyisin seuraava ylhäältä alaspäin: - singeli - bitumikermikate - mineraalivilla - kevytsrabetni - höyrynsulku - teräsbetnilaatta /ylälaattapalkist - akustlevyt Yläphjan vanhat eristeet n pistettu peruskrjauksen yhteydessä ja räystäille lisätty myrskypellit. 4.4.2 Havainnt Rakennuksen vesikatteen ja läpivientien kunta ei vitu tarkastaa tarkemmin lumen takia. Vesikatn tuulettumista keskialueilla n lisätty erillisten alipainetuulettimien avulla. (kuvat 69-70) Yläphjan ja väliphjan läpiviennit n pääsin tiivistetty hulellisesti sisäpulelta tiivistysmassilla, uretaanilla tai villalla. (kuvat 71-74) Liikuntasalin lattian krjauksen yhteydessä hiekkapuhalluspölyä n levinnyt ympäröiviin tilihin. Käytävien khdalla alaslasketut katt vat peltiprfiilia, jissa n muvitettua mineraalivillaa. Alaslasketussa katssa li havaittavissa pölyä. (kuvat 75-76) Kuva 69. Vesikatlla lunta Kuva 70. Yläphjan tuuletusta parannettu alipainetuulettimilla

34 (60) Kuva 71. Läpivienti tiivistetty mineraalivillalla Kuva 72. Läpivienti tiivistetty uretaanilla Kuva 73. Läpivienti tiivistetty tiivistysmassalla Kuva 74. Väliphjan läpivienti tiivistetty tiivistysmassalla Kuva 75. Alaslasketun katn peltiprfiileissa muvilla päällystettyä villaa. Kuva 76. Muvin päällä li pölyä

35 (60) 4.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Yläphja n peruskrjattu 2000 luvulla. Läpiviennit yläphjaan n tiivistetty sisäpulelta krjausten yhteydessä. Vesikatteen kunt sekä pellitysten ja läpivientien tiiveys tulee tarkastaa kesäaikaan. 4.5 Muita havaintja 4.5.1 Havainnt Lukassa 17 ja lukan 26 kkelmahuneessa n vetkaappeja, jtka vat kk ajan päällä. (kuvat 77-78) Kuva 77. Tisen kerrksen kkelmahuneessa n vetkaappi Kuva 78. Lukassa 17 n vetkaappeja 4.5.2 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Vetkaapit lisäävät tiljen alipaineisuutta, krvausilma ei tule hallitusti tilaan. Kats taltekniset selvitykset raprtti. 5 Päärakennus, Itäsiipi ja keskisa 5.1 Yleistä Tutkimukset khdistuivat keskisan rukalaan, kabinettiin, liikuntasaliin, ssiaalitilihin, pettajanhuneeseen, väestönsujaan sekä kellarikerrksen kirjastn, kielistudin ja varasttilihin. Itäsiivestä tutkittiin auditri, lukka nr.2 ja musiikkilukka nr 3. (kuvat 79-86) Tutkimukset eivät khdistuneet terveydenhullntilihin, jtka n remntitu 2016. Keittiössä, keittiön ssiaalitilissa, keittiön alapuliseen väestönsujassa sekä itäsiiven tisen kerrksen lukissa käytiin, mutta niissä ei suritettu tarkempia tutkimuksia.

36 (60) Kuva 79. Yleiskuva rukalasta Kuva 80. Yleiskuva liikuntasalista Kuva 81. Liikuntasalin puhuhuneet Kuva 82. Yleiskuva kirjaststa Kuva 83. Yleiskuva kielistudista Kuva 84. Kellarin varasttilja

37 (60) Kuva 85. Itäsiiven auditri Kuva 86. Itäsiiven lukka 2 5.2 Alaphjarakenteet Ensimmäisen kerrksen alaphja n tyypillinen 60-luvun rakenne, jssa lämmöneristeenä n tja-levy (lastuvilla). Kellarin varasttiljen alaphja n tyypillinen 60-luvun rakenne, jssa maanvaraisen laatan ksteuseristeenä n pikisively. 5.2.1 Rakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / rakennepiirustusten/ aiempien tutkimusten (2) perusteella rakennuksen alaphjarakenne ensimmäisessä kerrksessa n pääsin seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite, muvilaatta - pintalaatta n.80 mm, betni - rakennuspaperi - tja-levy n.100 mm - pikikerrs - ylälaattapalkist, betni - ryömintätila Ssiaalitiljen khdalla alaphjan tja-levy n pistettu ja märkätiljen lattiaan n tehty ksteuseristys.

38 (60) Alaphjarakenne kellarin varasttiljen khdalla n seuraava lattiaan pratuista reijistä tehtyjen havaintjen perusteella ylhäältä alaspäin mentäessä: - lattiapinnite, muvimatt tai maali - betni - pikisively - betni - hiekka Piirustusten mukaan kellarikerrksen kirjastn ja kielistudin khdalla alaphja n kknaan uusittu ja alaphjan lämmöneristeenä n suulakepuristettu plystyreenilevy. 5.2.2 Havainnt Alaphjana n jk maanvarainen betnilaatta tai betninen ylälaattapalkist. Keskisan (liikuntasali/ rukala) alapulella sekä itäsiiven (lukkatilat/ auditri) alapulella n ryömintätilat. Itäsiiven ryömintätila n puhdistettu ylimääräisestä tavarasta ja maanpinnalle n laitettu srastus. Ryömintätilassa ei havaittu rakennusaikaista muttilautaa. Muttilaudat n pistettu myös itäsiiven prtaiden alustilista. LVI -läpiviennit n tiivistetty hulellisesti tiivistysmassilla ryömintätilan pulelta. Ryömintätilassa n kneellinen pist, tuuletusta n tehstettu pistilmakanavilla. Krvausilma tulee tuuletusputkien kautta. Itäsiiven perusvesipumppaam ei havaintjen mukaan timi. (kuvat 87-90) Ryömintätilan pääty Itäsiiven auditrin alapulella leva n tunkkainen, pääty ei tuuletu riittävästi. Krvausilmaa tudaan päätyyn tuuletusputken kautta. Päädyssä n kauklämpöputki, jka menee putkikanaaliin. Aiempien tutkimusten (5) mukaan kauklämpöputki n jskus rikkntunut ja vesihöyryä n päässyt varasttilihin. Auditrin khdalla alaphjan vin sa n eristetty tja-levyllä, jka n tdennäköisesti kastunut vesihöyrystä. Kauklämpöputken vanha putkieriste ei sisältänyt asbestia eikä pah-yhdisteitä. (kuvat 91-94) Kellarikerrksessa n tiivistämättömiä liikuntasaumja sekä läpivientejä, jten n mahdllista, että tunkkaista hajuja leviää yläpulella levaan auditrin liikuntasaumjen ja epätiiviiden läpivientien kautta. (kuvat 95-98) Kellarin valvmn varaststa n hultluukku ryömintätilan päätyyn ja merkkisavulla tdettuna tunkkaista ilmaa virtaa ryömintätilasta valvmn. Valvm n mittausten perusteella keskimäärin 11 Pa alipaineinen ryömintätilaan nähden. (kuvat 99-100) Keskisan liikuntasalin käytävällä n putkikanaali, jssa n käytössä levia ja käytöstä pistettuja lämpöjhtja, vanhja putkieristeitä ja muttina käytettyä rakennuslevyä. Putkieristeissä ei llut asbestia eikä pah-yhdisteitä. Putkikanaalin hultluukut sijaitsevat liikuntasalin käytävällä, merkkisavulla tdettuna ilma virtaa käytävältä kanaaliin päin. (kuvat 100-102) Lattiaan pratusta reijästä (lukka 2, varast) tdettiin ensimmäisen kerrksen alaphjan lämmöneristeenä levan tja-levy.

39 (60) Kuva 87. Itäsiiven ryömintätila n siisti Kuva 88. Prtaiden alustilasta n pistettu muttilaudat Kuva 89. Läpiviennit tiivistetty hulellisesti Kuva 90. Läpiviennit tiivistetty hulellisesti Kuva 91. Ryömintätilan päädyssä n kauklämpöputki ja tunkkaista hajua Kuva 92. Kauklämpöputki menee putkikanaaliin

40 (60) Kuva 93. Päädyssä alaphjan vinlla salla n tja-levyeriste auditrin khdalla Kuva 94. Tunkkaisen päädyn yläpulella n auditri Kuva 95. Kellarissa tiivistämättömiä liikuntasaumja Kuva 96. Auditrista n lvi-läpivientejä kellariin Kuva 97. Merkkisavulla tdettuna läpiviennistä tuli ilmaa sisälle päin Kuva 98. Sähköläpivienti auditrista kellariin

41 (60) Kuva 99. Ryömintätilan päädyn hultluukku n kellarin valvmssa Kuva 100. Merkkisavulla tdettuna tunkkaista ilmaa virtaa päädystä kellarin valvmn Kuva 101. Liikuntasalin käytävällä n putkikanaali Kuva 102. Putkikanaalissa vanhja putkieristeitä ja lämpöjhdt Keskisan ryömintätilassa n kalli tai maaphja. Ryömintätilassa ei le rakennusaikaisia muttilautja. Ryömintätilassa n kneellinen pist, krvausilma tulee tuuletusputkien kautta. Liikuntasalin nusevan näyttämön alustila n siisti. Eteläsiiven puleisessa päädyssä n kallin/maanpinnalla paikallisesti näkyvää kasvusta ja hmeen hajua. (kuvat 103-107) LVIS läpiviennit n pääsin tiivistetty hulellisesti tiivistysmassilla. Viemärit n kannakitu hlvista. Itäsiiven puleisessa päädyssä havaittiin viemärin hajua. Hajua n saadun tiedn mukaan havaittu j aiemmin. Hajun lähdettä ei selvitetty tässä yhteydessä tarkemmin. Perusvesipumppaamsta tdettiin phjaveden pinnan levan nin puli metriä kellarin alaphjan alapulella. (kuvat 108-110)

42 (60) Kuva 103. Keskisan ryömintätilassa n maaphja Kuva 104. Keskisan ryömintätilassa n kallita Kuva 105. Nusevan näyttämön alustila n siisti Kuva 106. Kallinpinnalla näkyvää kasvusta Kuva 107. Kallin pinnalla näkyvää kasvusta Kuva 108. Läpiviennit tiivistetty hulellisesti

43 (60) Kuva 109. Läpiviennit tiivistetty hulellisesti Kuva 110. Phjaveden pinta n 0,5 m ryömintätilan maanpintaa alempana 5.2.3 Ksteusmittaukset 5.2.3.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt Ensimmäisen kerrksen alaphjan kantava rakenteena n betninen ylälaattapalkist, jnka yläpulella n tja-levy ja pintalaatta. Väliphja n betninen ylälaattapalkist. Lattiapinnitteena n pääsin muvilaatta, ksteissa tilissa keraaminen laatitus ja liikuntasalissa parketti. Kellarin varasttiljen alaphja n maanvarainen betnilaatta, jssa ksteuseristeenä n pikisively. Lattiapinnitteena n jk muvimatt tai maalattu betni. Kirjastn ja kielistudin khdalla maanvarainen alaphja n uusittu ja lattiassa n suulakepuristettu plystyreenilevyeriste ja pinnitteena muvilaatta (2). Lattiarakenteiden ksteutta tutkittiin pintailmaisimella nin 2-3 metrin välein. Ensimmäisen kerrksen lattiassa ei esiintynyt pikkeavaa ksteutta. Pikkeavaa ksteutta tdettiin kuitenkin (ilmaisimen lukuarv yli 90) kellarikerrksen varasttiljen muvimatlla päällystetyissä lattiissa. 5.2.3.2 Suhteellisen ksteuden mittaukset Kellarikerrksen alaphja n maanvarainen betnilaatta. Varasttiljen lattiapinnitteen n muvimatt tai maali. (kuvat 111-112) Lattiapinnitteen alapulista suhteellista ksteutta tutkittiin ns. viiltmittausten avulla. Viiltmittausten perusteella kellarin muvimattpinnitteiden alla tdettiin pikkeavaa ksteutta. Lattiapinnitteen alla suhteellinen ksteus vaihteli välillä 76-97 % RH, lämpötilan llessa välillä 19,6 20,9 C. Viiltmittausten ja hetkelliset suhteellisen ksteusmittausten tulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 1 levissa phjapiirustuksissa ja liitteessä 8 levassa ksteusmittauspöytäkirjassa.

44 (60) Kuva 111. Varasttiljen lattiassa muvimatt Kuva 112. Muvimatn alla n ksteutta 5.2.4 Mikrbinäytteet Lattiapinnitteista tettiin 2 materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Analyysitulsten perusteella: - kahdessa näytteessä kahdesta (2/2) n vahva viite vaurista Kellarikerrksen valvmn muvimattpinnitteessa esiintyi ksteuteen viittaavia mikrbeja (Acremnium, Aspergillus ustus, Tritirachium) sekä sädesientä (Streptmyces). Varastn käytävän lattiapinnitteessa esiintyi myös Aspergillus nudulas hmetta. 5.2.5 Haitta-aineet Vanhista putkieristeistä ja varasttiljen muvimattpinnitteista tettiin asbestinäytteitä- ja pah-näytteitä. Materiaalit eivät sisältäneet asbestia eikä raja-arvn ylittäviä määriä pah-yhdisteitä. Tulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 1 levissa phjapiirustustteessa ja analyysivastaukset n esitetty tarkemmin liitteessä 9. 5.2.6 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Pikkeavaa ksteutta ei esiintynyt kellarikerrksen kirjastn ja kielistudin lattiissa. Ksteutta ei esiintynyt ensimmäisen kerrksen pintalaatassa eikä lattiapinnitteiden alla. Ensimmäisen kerrksen alaphjan lämmöneristeenä n rgaanista tja-levyä, jka vi kastuessaan rakennusaikana tai sen jälkeen heikentää sisäilman laatua. Kellarin varasttilissa muvimatn alla n pikkeavaa kstetta ja muvimattpinnitteessa n mikrbivauriita. Ksteus vi jhtua kapillaarisesti maasta nusevasta ksteudesta, js ksteuseristeenä timiva pikikerrs ei le ehjä. Muvimatt eivät sisällä asbestia, jten ne vidaan pistaa tavallisena purkuna. Itäsiiven lukkatiljen alla leva ryömintätila n pääsin siisti eikä tilassa llut rakennusaikaista muttilautaa. Ryömintätilan päädyssä, jka n suraan auditrin alapulella, li kuitenkin maakellarimainen ummehtunut haju, pääty ei tuuletu riittävästi. Päädyssä sijaitseva kauklämpöputki n aiemmin vutanut ja vesihöyry n tdennäköisesti kastellut rakenteita mm. alaphjan vinlla salla levaa tja-levyä. Ryömintätilan pääty n ylipaineinen sisätili-

45 (60) hin nähden. Haju ja epäpuhtaudet vivat kantautua yläpulella levaan auditrin mm. epätiiviiden läpivientien ja liikuntasaumjen kautta sekä kellarin varasttilihin mm. hultluukun kautta. Vanhissa putkieristeissä ei le asbestia, jten niitä vidaan käsitellä nrmaalisti. Itäsiiven ryömintätilassa leva perusvesipumppaam ei timi. Keskisan ryömintätilan maanpinnalla n paikallisesti näkyvää mikrbikasvusta ja hmeen hajua. Keskisan ryömintätilassa n viemärinhajua, jnka lähdetä ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Kellarikerrksen varastjen vauriituneet muvimattpinnitteet tulee pistaa ja krvata ksteuden kestävillä materiaaleilla. Muvimatt eivät sisältäneet asbesti, jten purkutyö vidaan tehdä tavanmaisena työnä. Itäsiiven ryömintätilan päädyn tuuletusta tulee lisätä. Itäsiiven ryömintätilan päädyn Tja-levyt susitellaan pistettavaksi auditrin vinn alaphjan khdalta ja krvattavaksi uudella eristeellä. Ryömintätilan ja kellarin kaikki lvis-läpiviennit ja liikuntasaumat tulee tiivistää ilmatiiviiksi elastisilla massilla. Putkikanaaleiden ja ryömintätiljen hultluukut tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Perusvesipumppaam tulee krjata. Varasttilja ei tule käyttää työskentelytilina. Valvm tulee siirtää muualle rakennukseen. Keskisan ryömintätilassa maanpinnalla leva mikrbikasvust tulee pistaa ja viemärinhajun syy selvittää Mikäli tilissa havaitaan edelleen ireilua, susittelemme selvittämään alaphjan tja-levyn mikrbilgisen kunnn 5.3 Ulkseinät, skkeli, maanvastaiset seinät ja ryömintätilan vastaiset seinät Ulkseinä n suunnitelmien mukainen ja tyypillinen 60-luvun seinärakenne. 5.3.1 Ulkseinärakenne Khteessa tehtyjen havaintjen / piirustusten perusteella rakennuksen ulkseinärakenne n pääsin seuraava sisältä ulspäin mentäessä: - betni 100-120 mm - mineraalivilla 100 mm - tiili 125 mm Ikkuniden yläpulella muuraus lähtee leukapalkkien päältä. Ikkuniden välinen ulkseinä n puurankarakenteinen.

46 (60) 5.3.2 Maanvastainen ulkseinä Arkkitehtipiirustusten perusteella maanvastainen ulkseinä kellarikerrksen kirjastkäytävän / päätetilan khdalla n lisälämmöneristetty sisäpulelta slumuvilla. Rakenne n sisältä ulspäin mentäessä seuraava. - MDF levy - kipsilevy - vaneri - peltiranka - klaus - slumate eriste - vanha betniseinä Kirjastssa maanvastainen ulkseinä n purettu peruskrjausten yhteydessä ja tilalle n tehty uusi betniseinä, samalla seinälinjaa n siirretty ulspäin. 5.3.3 Ryömintätilaa vasten levat seinät Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella rakennuksen kellarikerrksen varastn/ valvmn seinärakenne itäsiiven ryömintätilaa vasten n seuraava sisältä ulspäin mentäessä: - tiili - pikisively - tja-levy - betni Khteessa tehtyjen havaintjen perusteella kellarikerrksen talmiehen varastn seinärakenne keskisan ryömintätilaa vasten n seuraava sisältä ulspäin mentäessä: - kipsilevy - ilmaväli - pikisively - betniseinä 5.3.4 Havainnt Ulkseinän rakenneavauksessa tdettiin, että ulkseinässä ei le tuuletusväliä eikä tuuletusraka alimman tiilirivin khdalla. Ulkseinien lämmöneristeenä n mineraalivilla. Skkelin lämmöneristeenä n sekä krkkia että villaa. Skkelia/alaphjaa n lisälämmöneristetty sisäpulelta slumuvilla krjausten yhteydessä. Ulkseinien ja skkelin lämmöneristeissä (villa ja krkki) n paikallisesti ksteusvaurin viittaavia viittaavia mikrbeja. (kuvat 113-116) Skkelissa n ksteuteen viittaavaa maalipinnan hilseilyä. Skkeliin n asennettu patlevyt ja/tai salajasrastus ksteusrasituksen vähentämiseksi. Itäsiiven päädyssä patlevyjä ei havaittu. Päädyssä li styrx levy ja rakennusmuvi. (kuvat 117-120)

47 (60) Kuva 113. Itäsiiven julkisivua Kuva 114. Ulkseinässä ei le tuuletusraka Kuva 115. Skkelin eristeenä mm. krkkia Kuva 116. Skkeli/alaphja n lisälämmöneristetty slumuvilla ryömintätilan pulelta Kuva 117. Skkeleissa ksteuteen viittaavaa hilseilyä phjisjulkisivulla Kuva 118. Eteläjulkisivulla skkeleiden khdalle n lisätty patlevyt ja salajasra

48 (60) Kuva 119. Itä päädyssä ei le patlevyjä Kuva 120. Skkelin vierellä styrx levy ja rakennusmuvi Keskisan ryömintätilaa vasten leva betniseinä n sivelty sisäpulelta PAH yhdisteitä sisältävällä piellä talmiehen varastssa. Seinän alasa tdettiin pintailmaisimellä märäksi. Kyseisessä betniseinässä ei le lämmöneristettä. Seinä n verhiltu sisäpulelta kipsilevyllä, jssa tdettiin ksteuteen viittaavia mikrbeja. (kuvat 121-122) Itäsiiven ryömintätilaa vasten levassa seinässä n tiiliverhuksen alla eristeenä tja-levyä mm. valvmn varastssa. Seinän tja-levyssä n mikrbivauriita. Merkkisavulla tdettuna seinän liitskhdista tulee ilmaa sisätilaan päin, valvm n mittausten perusteella alipaineinen. (kuvat 123-124) Maanvastainen ulkseinä kirjastkäytävän/päätetilan khdalla n eristetty sisäpulelta slumuvilla. Kirjastssa maanvastainen ulkseinä n purettu ja tilalle tehty uusi betninen ulkseinä. (kuvat 125-128) Kuva 121. Talmiehin varastn seinät verhiltu kipsilevyllä Kuva 122. Kipsilevyverhuksen alla leva betniseinä n sivelty PAH-yhdisteitä sisältävällä piellä

49 (60) Kuva 123. Varast valvmn seinärakennetta, eristeenä n tja-levy, sisäpulella tiiliverhus Kuva 124. Tiiliverhilusta seinästä tulee ilmaa sisätilaan päin Kuva 125. Päätetilan maanvastainen ulkseinä Kuva 126. Kirjastkäytävän/ päätetilan maanvastainen ulkseinä sisältäpäin Kuva 127. Maanvastainen seinä lisäeristetty sisäpulelta Kuva 128. Kirjastssa seinä n uusittu krjausten yhteydessä

50 (60) Ikkunat n uusittu peruskrjausten yhteydessä. Ikkuniden välinen ulkseinä n puurankarakenteinen, lämmöneristeenä n mineraalivilla, sisäpulella n höyrynsulkumuvi ja ulkpulella tuulensujalevy. Vesipeltien kallistuvat ulspäin. (kuvat 129-130). Itäsiivessä n rakenteellinen liikuntasauma, jta ei le tiivistetty sisäpulella ilmatiiviiksi. Liikuntasaumassa n rakennuslevyä, jssa ei tdettu mikrbeja. (kuvat 130-131) Kuva 129. Ikkuniden välinen seinä n puurakenteinen Kuva 130. Vesipellit kallistuvat ulspäin

51 (60) Kuva 130. Liikuntasaumat n tiivistämättä sisäpulelta. Liikuntasaumissa rakennuslevyä. Kuva 131. Sisäpulella n tiivistämättömiä liikuntasaumja 5.3.5 Mikrbinäytteet Rakennuksen ulkseinärakenteisin tehtiin yksi rakenneavaus rakenteiden tteutustavan ja kunnn määrittämiseksi. Ulkseinien ja skkelin lämmöneristeistä tettiin 6 materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Ulkseinän liikuntasauman rakennuslevystä tettiin yksi materiaalinäyte mikrbianalyysiin. Ryömintätilaa vasten levista seinistä tettiin 2 materiaalinäytettä mikrbianalyysiin. Analyysitulsten perusteella ulkseinän/skkelin lämmöneristeissä: - klmessa näytteessä kuudesta (3/6) n vahva viite vaurista - yhdessä näytteessä kuudesta (1/6) n viite vaurista - kahdessa näytteessä kuudesta (2/6) ei le viitettä vauriista Analyysitulsten perusteella liikuntasauman rakennuslevyssä - yhdessä näytteessä yhdestä (1/1) ei le viitettä vaurista Analyysitulsten perusteella ryömintätilaa vasten levien seinien rakenteissa: - kahdessa näytteessä kahdesta (2/2) n viite vaurista. Analyysitulkset n esitetty tarkemmin liitteessä 10. Ulkseinien ja skkelin mineraalivillaisissa lämmöneristeissä sekä krkissa esiintyi ksteuteen viittaavia mikrbeja (Acremnium, Aspergillus (A.) restrictus, A. sydwii, A. ustus, A. versiclr, Chaetmium, Engydntium, Tritirachium) ja Cladsbrium hmetta sekä sädesientä (Streptmyces). Ryömintätilaa vasten levien seinien tjalevyssä ja kipsilevyssä esiintyi ksteuteen viittaavia mirkbeja (Aspergillus (A.) fumigatus, A. penicilliides, A. ustus, A. versiclr, Engydntium, Eurtium, P.varitii, Wallemia) sekä sädesientä (Streptmyces).

52 (60) 5.3.6 Ksteusmittaukset 5.3.6.1 Pintaksteusmittaukset ja havainnt Seinien alasien ksteutta tutkittiin pintailmaisimella. Talmiehen varastn ryömintätilaa vasten levan seinän alasassa tdettiin pikkeavaa ksteutta ja seinän pikisively li aistinvaraisesti arviituna ksteaa. (kuvat 132-133) Kuva 132. Betniseinä sivelty piellä ja verhiltu kipsilevyllä Kuva 133. Betniseinän alasa n märkä 5.3.7 Merkkiainekkeet Merkkiainekkeet suritettiin pistkemaisesti pettajanhuneessa, lukassa 2 sekä auditrissa ulkseinärakenteisiin rakenteiden tiiveyden tarkastamiseksi. Ulkseinään jhdetun merkkiaineen tdettiin sekittuvan sisäilmaan päin ulkseinän ja ikkunarakenteiden/ pilarirakenteiden liitskhdista tai ulkseinän ja alaphjan liitskhdista. (kuvat 134-137) Kuva 134. Alaphjan ja ulkseinän liitskhdassa ilmavuta Kuva 135. Pystysuuntaisessa halkeamassa ilmavuta, ulkseinän ja pilarin liitskhdassa

53 (60) Kuva 136. Ulkseinän ja ikkunarakenteen liitskhdassa ilmavuta Kuva 137. Ikkunarakenteissa ja/tai sähkökurussa ilmavuta 5.3.8 Haitta-aineet Talmiehen varastn betniseinän sisäpinnan pikisivelystä tettiin asbesti ja pah-näytteet. Piki ei sisällä asbestia. Piessä n raja-arvn ylittävä määrä PAH-yhdisteitä. 5.3.9 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Ulkseinän mineraalivillaisissa lämmöneristeissä n paikallisesti ksteuteen viittaavia mikrbia. Ksteus vi imeytyä kapillaarisesti ulkseinän lämmöneristeisiin esim. viistsateella, kska julkisivussa ei le tuuletusraka. Tilat vat alipaineisia ja rakenteiden liitskhdissa n ilmavuta sisätilihin päin. On mahdllista, että epäpuhtauksia kulkeutuu sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskhtien kautta mm. ulkseinän ja ikkunarakenteiden sekä ulkseinän ja alaphjan liitskhdista. Kulkeutuminen seinän läpi n vähäistä, kska sisäkuri n betnia. Skkeleihin n pääsin asennettu patlevyt ja/tai salajasrastus. Skkeleiden ksteuseristys ei le riittävä phjisjulkisivulla ja itäpäädyssä, jssa skkeleissa havaittiin ksteuteen viittaavaa maalipinnan hilseilyä ja lämmöneristeissä (villa ja krkki) n ksteusvauri mikrbeja. Itäsiiven päädyn skkelista patlevyt puuttuvat. Maahan asennettu rakennusmuvi ei läpäise vettä eikä vesihöyryä, mikä heikentää skkelin ksteusteknistä timintaa. Sisäpulelta tiivistämättömien liikuntasaumjen kautta hajut ja muut epäpuhtaudet vivat levitä eri tiljen ja kerrsten välillä. Talmiehen varastn ryömintätilaa vasten levan seinän alasan ksteus jhtuu tdennäköisesti kndessista. Betniseinän lämmöneristys ei le riittävä, jten sisäilman ksteus tiivistyy kylmän betniseinän pinnalle. Seinän sisäpulen kipsilevyverhilussa n mikrbivauriita ja betniseinän pikisivelyssä PAH-yhdisteitä. Itäsiiven ryömintätilaa vasten levan seinän tja-levyeristeessä n mikrbivauriita, jtka vivat kulkeutua sisäilmaan alipaineen vaikutuksesta.

54 (60) Kellarin kirjastkäytävän/ päätetilan maanvastainenseinä n lisälämmöneristetty sisäpulelta, jllin seinän ksteustekninen timinta n muuttunut. Lisälämmöneristys tehdään yleensä rakenteen ulkpulelle, minkä seurauksena seinälinja siirtyy ulspäin. Ikkunat vat hyväkuntisia ja ikkunapellit kallistuvat ulspäin. Jatktimenpiteinä susitellaan seuraavaa: Ulkvaipan ilmatiiveyttä parannetaan. Ulkseinien kaikki rakenteelliset liitskhdat, kuten alaphjan/väliphjan/yläphjan ja ulkseinien liitskhdat sekä ulkseinän ja ikkuniden liitskhdat tiivistetään ilmatiiviiksi. Tiivistyskrjausten nnistumisen arviimiseksi susittelemme merkkiainekkeita krjausten jälkeen sekä tiljen käyttööntn jälkeen vuden ja viiden vuden kuluttua. Ulkseinien mikrbilginen kunt susitellaan kartitettavaksi tarkemmin ennen peruskrjausta, kska useassa näytteessä havaittiin viitteitä vauriista. Itäpäädyn skkeliin asennetaan patlevyt ja salajasrastus ksteusrasituksen vähentämiseksi. Kaikki liikuntasaumat tiivistetään ilmatiiviiksi sisäpulelta ja vesitiiviiksi ulkpulelta. Talmiehen varastn keskisan ryömintätilaa vasten levan betniseinä tulisi lisälämmöneristää ryömintätilan pulelta kndessin välttämiseksi. Seinien sisäpulinen kipsilevyverhus tulee uusia. Mikäli betniseinän pikisively pistetaan, purkujäte tulee käsitellä ja hävittää vaarallisena jätteenä. Varasttiljen valvmn Itäsiiven ryömintätilaa vasten levan seinän tja-levyt ja tiiliverhus susitellaan pistettavaksi ja krvattavaksi uusilla materiaaleilla. Varasttilja ei tule käyttää työskentelytilina. Kellarin kirjastkäytävän/ päätetilan maanvastaisen seinän sisäpulisten lisälämmöneristeiden ja rakenteiden kunt tulisi tarkastaa, mikäli tilissa esiintyy ireilua Ilmanvaihtn tehdään taltekniikkaraprtissa esitetyt muutkset 5.4 Itäsiiven yläphja- ja vesikattrakenteet 5.4.1 Rakenne Alkuperäinen yläphja n uusittu peruskrjauksen yhteydessä 2000 luvulla. Rakennepiirustusten mukaan yläphjarakenne n pääsin nykyisin seuraava ylhäältä alaspäin:

55 (60) - bitumikermikate - mineraalivilla - kevytsrabetni - höyrynsulku - vanha teräsbetnilaatta - akustlevyt Alkuperäinen yläphja n uusittu peruskrjauksen yhteydessä 2000 luvulla. Rakennepiirustusten mukaan yläphjarakenne n itäsiivessä nykyisin seuraava ylhäältä alaspäin: - bitumikermikate - pintabetni <40 mm - kevytsra >350 mm - höyrynsulku - vanha teräsbetnilaatta - akustlevyt 5.4.2 Havainnt Rakennuksen vesikatteen ja läpivientien kunta ei vitu tarkastaa tarkemmin lumen takia. Vesikatn tuulettumista keskialueilla n lisätty erillisten alipainetuulettimien avulla. (kuvat 138-139) Liikuntasalin lattian krjauksen yhteydessä hiekkapuhalluspölyä n levinnyt ympäröiviin tilihin. Käytävien khdalla alaslasketut katt vat peltiprfiilia, jissa n muvitettua mineraalivillaa. Alaslasketutkatt n puhdistettu hyvin keskialueella. Itäsiivessä muvin päällä havaittiin hieman pölyä (kuvat 140-141)

56 (60) Kuva 138. Vesikatteen päällä lunta Kuva 139. Vesikatlla LVI tekniikan läpivientejä Kuva 140. Alaslasketut katt n puhdistettu keskialueella Kuva 141. Alaslasketuissa katissa pölyä itäsiivessä (lukka 3) 5.4.3 Jhtpäätökset ja jatktimenpiteiden arviinti Yläphja n peruskrjattu 2000 luvulla. Vesikatteen kunta ei vitu arviida lumen takia. Vesikatteen kunt sekä pellitysten ja läpivientien tiiveys tulee tarkastaa kesäaikaan. 5.5 Muita havaintja Keittiöhenkilökunnan ssiaalitilissa havaittiin tunkkaista hajua.