Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen
Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Merikosteikot Säilyvä LC Rannikkokosteikot Vaarantunut VU Järvet ja lammet Äärimmäisen uhanalainen CR Joet ja purot Suot Silmälläpidettävä NT Erittäin uhanalainen EN Perinnebiotoopit Lähde: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s.
Luontodirektiivin luontotyyppien raportointi, 2013 Kosteikkoluontotyyppien suojelutaso Meri- ja rannikkokosteikot, Itämeri 4 1 Meri- ja rannikkokosteikot, Boreaalinen 1 3 2 Sisävedet ja rannat, Boreaalinen 1 5 2 Sisävedet ja rannat, Alpiininen 5 Suot, Boreaalinen 6 4 Suot, Alpiininen 6 1 Suotuisa Epäsuotuisa, riittämätön Epäsuotuisa, huono Verrattuna vuoden 2007 arviointiin suojelutason kokonaisarviointi pysynyt samana
Arviointi 2010 Luokka Lajeja % CR 11 4 EN 12 5 VU 36 15 NT 30 12 LC 152 61 NA 8 3 Yhteensä 249 100 Uhanalaisia lajeja (CR, EN, VU) yhteensä 59 (24 %) Määrä kasvoi v. 2000 arvioinnista 24:llä Kuva: Antti Below
Rantamo-Seitteli Keski-Uudellamaalla Tuusulanjärven länsirannalla sijaitseva Rantamon kosteikko rakennettiin vuonna 2001 Rantamon laajennus ja Seittelin kosteikko valmistuivat vuonna 2009 Rantamo-Seittelin -kosteikon tavoitteena on vähentää Sarsalanojasta Tuusulanjärveen tulevaa ravinnekuormitusta ja parantaa siten järven tilaa Lisäksi tavoitteena on lisätä alueen linnustollista ja ekologista arvoa sekä monipuolistaa järven länsirannan kulttuurimaisemaa.
Sarsalanoja Järvenpää Rantamo-Seittelin kosteikko Tuusulanjärvi Rusutjärvi Kerava Tuusula $0 4 000 metriä
Lintututkimuksen osa-alueet
Kuva: Tero Taponen
Kuva: Tero Taponen
Kuva: Tero Taponen
Lintuaineisto Tuusulan Rantamon (7+5 ha) seurantatiedot vuosilta 2001-2003, 2009-2012 Tuusulan Seittelin (12 ha) seurantatiedot vuosilta 2009-2012 Kuva: Antti Below
Rantamon pesimälajisto 2002-2003,2009-2012 Laji 2002 2003 2009 2010 2011 2012 Laulujoutsen 0 0 0 0 0 1 Haapana 2 2 1 1 4 2 Tavi 1 1 0 2 1 4 Heinätavi 0 1 0 0 0 0 Sinisorsa 1 0 3 3 3 2 Lapasorsa 1 2 1 2 2 1 Punasotka 0 2 0 0 0 1 Telkkä 0 1 1 0 0 2 Kurki 0 0 1 1 0 1 Meriharakka 0 0 0 1 0 0 Pikkutylli 1 1 1 2 1 0 Töyhtöhyyppä 2 1 0 2 2 0 Taivaanvuohi 0 0 1 1 0 0 Punajalkaviklo 1 1 0 0 0 0 Rantasipi 1 1 0 1 1 2 Naurulokki 64 60 0 0 0 0 Kalalokki 2 1 0 0 0 0 Kalatiira 12 17 0 0 0 0 Yht. parjea 88 91 9 16 14 16 Lajeja 11 13 7 10 7 9
Rantamon linnustollinen merkitys Vuosina 2002 2009 kosteikkoalueella pesi 25 lintulajia ja enimmillään 100 lintuparia Pesimälajeista seitsemän oli vesilintuja, neljä kahlaajalintuja, kolme lokkilintuja ja kuusi varpuslintuja. Alueella on pesinyt enimmillään naurulokkeja 150 paria (v. 2004) ja kalatiiroja 17 paria (v. 2003). Penkereiden kasvillisuuden kehityksen ja Tuusulanjärven Natura-alueiden kunnostuksen myötä lokkilinnut siirtyivät pesimään kosteikolta järven puolelle. Samalla kahlaajien määrä on vähentynyt. Ruoikossa ja pensaikossa pesivät lajit ovat sen sijaan runsastuneet ja kosteikolle asettui pesimään myös kurki
Laji Seittelin pesimälajisto 2009-2011 Seitteli 2009 Seitteli 2010 Seitteli 2011 Seitteli 2012 Valkoposkihanhi 0 0 0 1 Haapana 0 1 3 1 Tavi 1 1 1 1 Sinisorsa 5 7 3 7 Lapasorsa 1 0 2 2 Punasotka 0 1 1 1 Tukkasotka 0 0 0 1 Telkkä 1 2 2 1 Meriharakka 1 0 1 1 Pikkutylli 2 3 3 1 Tylli 1 1 1 0 Töyhtöhyyppä 2 2 2 0 Punajalkaviklo 0 1 0 1 Rantasipi 1 3 3 1 Naurulokki 2 12 25 285 Pikkulokki 0 12 15 7 Kalalokki 1 0 1 0 Kalatiira 6 14 15 15 Yht. parjea 24 60 78 326 Lajeja 12 12 14 15
Muutonaikainen merkitys Seittelin kosteikko (12 ha) rakennettiin talven 2009 aikana ja se vesitettiin kahdessa vaiheessa Keväällä ja kesällä veden pinta oli matalalla ja valtaosa rannoista oli paljaana lietteenä. Toukokuussa lietteillä ja vesialueella oli jo paljon hyönteisiä ja muita selkärangattomia, jotka houkuttelivat runsaasti muutolla levähtäviä kahlaajia Vastaperustetulla kosteikolla pesi ensimmäisenä vuonna 4 vesilintulajia, 5 kahlaajalajia ja 3 lokkilintulajia Tyllin pesintä oli Keski-Uudenmaan ensimmäinen ja meriharakan neljäs. Seittelin altaasta muodostui erinomainen kahlaajien levähdyspaikka. Altaalla on tavattu jo 28 eri kahlaajalajia, kun Tuusulassa on kaiken kaikkiaan havaittu 35 kahlaajalajia Vanhojen kahlaajien syysmuuttoaikaan Seittelin altaalla nähtiin päivittäin 13-16 kahlaajalajia ja parhaana päivänä havaittiin peräti 19 kahlaajalajia Harvinaisista lintulajeista altailla on havaittu muun muassa jalohaikara, lyhytnokkahanhi, kiljukotka, mustapyrstökuiri, lampiviklo ja rantakurvi.
Valkoposkihanhien esiintyminen Rantamo-Seittelin alueella v. 2012
Rantamo-Seittelin linnustollinen merkitys 50 muuta lajia hyödyntää kosteikkoa ruokailualueena vaativista kosteikkolajeista mm. harmaahaikara, laulujoutsen, harmaasorsa, ruskosuohaukka, kalasääski, nuolihaukka ja kurki Seittelissä muodostui erinomainen kahlaajien levähdyspaikka, touko-heinäkuussa lajeja 28, parhaana päivänä 19 lajia ja 320 yksilöä
Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen merkitys kasvattavat peltoalueiden linnuston yksilö- ja lajimääriä paikallisesti erityisesti vähäjärvisillä Eteläja Länsi-Suomen viljelyalueilla lisäävät viljelyalueiden monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön vesikasveille- ja hyönteisille sekä niitä syöville linnuille edistävät riistanhoitoa tarjoamalla vesilinnuille pesimä-ja ruokailupaikkoja