KÄSIN TEHTÄVÄT SIIRROT JA NOSTOT Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja on 1.4.2012 hyväksynyt päivityksen hallintamalliin koskien käsin tehtäviä siirtoja ja nostoja Satakunnan sairaanhoitopiirissä.
Sisällysluettelo 1. Työturvallisuus... 3 2. Yleisiä siirtämisen ja nostamisen periaatteita... 5 3. Potilaan siirtämisen ja nostamisen periaatteita... 8 3.1 Hyvä potilassiirtotaito... 8 3.2 Sänkyjen ja apuvälineiden huolto ja lainaus... 10 Lähteet Liite 1 Sopmas-mittari 2
1. TYÖTURVALLISUUS Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on määrittää Satakunnan sairaanhoitopiirin toimintalinjat yleiseen siirtämiseen ja nostamiseen sekä potilaiden hyvään ja tarkoituksenmukaiseen siirtotaitoon. Ohjeistuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia siirto- ja nostotilanteissa sekä lisätä työturvallisuutta. Käsin tehtävät siirrot ja nostot ovat tuki- ja liikuntaelimistön, erityisesti selän ja niskahartiaseudun kuormittumisen kannalta keskeisiä työvaiheita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin yksittäinen ryhmä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen aiheuttajana. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairauspoissaoloista noin kolmannes johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista sekä oireista (Henkilöstökertomus 2010). Kuvassa 1 on esitelty yleisimmät kuormitustekijöiden syyt nosto- ja siirtotilanteissa. Kuva 1. Kuormitus- ja vaaratekijöiden syitä. 3
Satakunnan sairaanhoitopiiri huolehtii Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti työntekijöiden turvallisuudesta. Turvallisemman työskentelyn perustana ovat työhön, työvälineisiin, työolosuhteisiin, työympäristöön ja myös työntekijöiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvät asiat. Työhön liittyvien riskien arviointi muodostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan perustan. Työnantaja valvoo työympäristöä, työyhteisöjen tilaa, työtapojen turvallisuutta ja turvallisuusohjeiden noudattamista sekä toteutettujen työsuojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta. Työnantajalla on myös nosto- ja siirtotyön vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite. Työturvallisuuslaki edellyttää, että terveydelle haitalliset raskaat nostot ja taakan kannattelu tehdään mahdollisimman turvallisiksi, jos niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Nostoihin ja kannatteluun sekä muuhun taakan käsittelyyn, josta aiheutuu erityistä työntekijän selän vahingoittumisen vaaraa, sovelletaan lisäksi Valtioneuvoston päätöstä käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993). Työntekijöille on annettava riittävästi opetusta ja tarvittavat ohjeet taakkojen käsittelystä sekä vaaroista, joille he saattavat olla alttiina, jos siirtoja ja nostoja ei suoriteta oikein. Erityisesti on huolehdittava siitä, että työntekijät hallitsevat oikean siirto- ja nostotekniikan. Hyvään työturvallisuuskulttuuriin kuuluu, että siirto- ja nostotilanteet suunnitellaan etukäteen siten, ettei kohtuutonta kuormittumista syntyisi. Erilaiset apuvälineet sekä kehoa säästävämmät menetelmät helpottavat siirtoja ja nostoja. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti koulutusta siirtojen ja nostojen periaatteista. Työntekijöitä kannustetaan ja ohjataan toimimaan turvallisin työtavoin sekä menetelmin. Työntekijöiden velvollisuuksia ovat ohjeiden, määräysten ja varovaisuuden noudattaminen. He ovat velvollisia käyttämään työhön osoitettuja apuvälineitä ja suojaimia. Työntekijät huolehtivat omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ilmoittaessaan havaitsemistaan vioista ja vaaroista sekä välineiden puutteesta. 4
2. YLEISIÄ SIIRTÄMISEN JA NOSTAMISEN PERIAATTEITA Jokaisessa työyksikössä huolehditaan siitä, että henkilökunta on tietoinen yhteisesti sovituista siirto- ja nostotekniikoista. Uudet työntekijät perehdytetään toimimaan ohjeistuksen mukaan. Nostoihin ja siirtoihin liittyvään neuvontaan, ohjaukseen ja koulutukseen saa tarvittaessa lisätietoa työterveyshuollosta. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida välttää, yksiköihin tulee hankkia tarvittavia apuvälineitä. Niiden tulee olla esillä sekä helposti käytettävissä ja henkilökunnan perehdyttämisestä apuvälineiden käyttöön on huolehdittava. Apuvälineet pidetään toimintakuntoisina ja ne luetteloidaan. Yksikön esimies varmistaa, että työntekijät tietävät yksikössään käytettävät apuvälineet sekä niiden säilytyspaikat. On hyvä huolehtia myös, että resursointi on riittävä ja apuvoiman käyttäminen on mahdollista. Kun suunnitellaan toimintatapojen muutosta tai uusia työtiloja, käytetään hyväksi yksikön omaa, työsuojelun sekä työterveyshuollon asiantuntemusta ja kokemusta. Työyksiköissä on huolehdittava siitä, että henkilökunta on tutustunut Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuun Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Julkaisussa käsitellään mm. taakkojen käsittelyssä esiintyviä kuormitustekijöitä, sekä ohjeita työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Apuvälinetarpeita kartoitettaessa tai apuvälineitä hankittaessa on mahdollista käyttää työterveyshuollon asiantuntemusta. Koulutusta siirtojen ja nostojen periaatteista sekä apuvälineiden käytöstä voi tiedustella työfysioterapeuteilta. Lisätietoja saa tarvittaessa työfysioterapeuteilta puh. 85-7384, 85-7388, 85-4434. 5
Seuraavat seikat ovat keskeisiä arvioitaessa nostotyön terveysriskejä taakkojen painoa tulee rajoittaa, jos työ on käsin tehtävää, tai työhön on järjestettävä apuvälineitä taakka on pidettävä mahdollisimman lähellä vartaloa nostoasennossa on pyrittävä välttämään selän kiertoa ja kumaraa asentoa nostamista ja siirtämistä alle työntekijän polvitason tai hartiatason yläpuolelle tulee välttää taakasta on saatava hyvä ote nostoalustan tulee olla tasainen, vakaa ja esteetön on huomioitava nostotyön kokonaiskesto, toistuvuus ja työntekijän mahdollisuus pitää taukoa nostotyöstä kannettavien taakkojen siirtomatka tulee olla mahdollisimman lyhyt, mielellään alle metrin jatkuvaa nostotyötä tekevälle työntekijälle on annettava riittävät tiedot turvallisesta nostamisesta siirtämiseen ja nostamiseen sisältyvät riskit pitää arvioida yksikössä Työntekijän tulee harkita omia resurssejaan suoriutua siirto- ja nostotilanteista: Selviydynkö yksin, vai pitääkö pyytää apua työtovereilta? Mitä menetelmää käytän, tarvitsenko apuvälinettä? Hallitsenko apuvälineen käytön? Rajoittaako kiire apuvälineen käyttöä? Onko tilaa riittävästi? 6
KUVA 2. Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä. esimies Fyysiseen kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä työntekijä Riittävä resursointi ja apuvoiman käytön mahdollistaminen Fyysisestä kunnosta, kuten yleiskestävyydestä sekä lihaskunnosta huolehtiminen. Oman asenteen merkitys. Henkilökunta on tutustunut käsin tehtävien nostojen ja siirtojen hallintamalliin Pienentää riskiä käyttämällä apuvoimia ja apuvälineitä. Hyvistä menetelmistä tiedotetaan esim. kirjaamalla. Säännöllinen koulutus siirtojen ja nostojen periaatteista. Henkilökuntaa perehdytetään ja kannustetaan apuvälineiden sekä vähemmän kuormittavien siirtotekniikoiden käyttöön. Tarvittavat apuvälineet hankitaan ja käyttöohjeet pidetään saatavilla. Uusia työvälineitä hankittaessa huomioidaan säädettävyys. Työ- ja apuvälineiden huollon / korjauksen järjestäminen. Nostokorkeuden ja siirtomatkan vähentäminen tasoilla tai apuvälineillä. Siirtäessä liikutaan noston mukana, vartalo on suorassa, eikä selkäranka ole tarpeettomasti taipunut tai kiertynyt. Työ- ja apuvälineiden huollon / korjauksen tarpeesta ilmoittaminen Läheltä piti tilanteet ilmoitetaan HaiPro-järjestelmään. Esimies ilmoittaa työtapaturmat Pohjolan E-lomakkeella. Läheltä piti tilanteisiin ja työtapaturmiin johtaneet syyt selvitetään. 7
3. POTILAAN SIIRTÄMISEN JA NOSTAMISEN PERIAATTEITA Siirtämisen ja nostamisen yleisten periaatteiden mukaisesti jokaisessa työyksikössä huolehditaan siitä, että henkilökunta on tietoinen yhteisesti sovituista potilaan siirto- ja nostotekniikoista. Uudet hoitotyöntekijät perehdytetään toimimaan ohjeistuksen mukaan. Myös potilassiirtoihin ja nostoihin liittyvään neuvontaan, ohjaukseen ja koulutukseen saa tarvittaessa lisätietoa työterveyshuollosta. Riittävä resursointi mahdollistaa apuvoiman käyttämisen. Koska käsin tehtäviä potilassiirtoja ja nostoja ei yleensä voida välttää, yksiköihin tulee hankkia tarvittavia apuvälineitä. Niiden tulee olla esillä sekä helposti käytettävissä ja henkilökunnan perehdyttämisestä myös apuvälineiden käyttöön on huolehdittava. Apuvälineet pidetään toimintakuntoisina sekä niiden käyttöohjeet työntekijöiden saatavilla. Sairaanhoitopiirin hoitotyöntekijöillä on mahdollisuus suorittaa Työterveyslaitoksen kehittämä Potilassiirtojen Ergonomiakortti. Korttia kehitettäessä on määritelty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittava tieto- ja taitotaso. Koulutuksen kautta osallistuja hankkii korttiin vaadittavan pätevyyden. Koulutuksen jälkeen kortin suorittanut voi toimia yksikössä ergonomiavastaavana ohjaten, opastaen ja valvoen työtoimintaa määriteltyjen tehtävien ja valtuuksien puitteissa. Lisätietoja koulutuksesta saa työterveyshuollosta. 3.1 HYVÄ POTILASSIIRTOTAITO Hoitotyöhön kuuluu potilaiden siirtämistä ja nostamista erilaisissa tilanteissa. Avun tarpeen ja parhaan siirtymisen avustusmenetelmän valitsemiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Hoitotyössä käytettävä siirtomenetelmä ja/tai apuväline merkitään potilaan papereihin/ hoitokertomukseen. Tarvittavia apuvälineitä hankitaan riittävästi ja vähemmän kuormittavien siirtotekniikoiden käyttöä lisätään. Onnistuneeseen potilassiirtoon vaikuttavia tekijöitä ovat: potilassängyn säädettävyys ja toimintakunto tarkoituksenmukaisen avustusmenetelmän ja apuvälineen käyttö potilaan asennon ja liikkumisen arviointi Asennonvaihto koko avustuksen ajan, jotta hoitaja voi sovittaa oman avustusvoimansa ja liikkumisensa yhteen potilaan kanssa vuorovaikutus ja toisen ihmisen tasavertainen kohtaaminen hoitajan oman kehon hallinta 8
Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus edellyttää potilaan jäljellä olevan toimintakyvyn huomioimista, potilasta liikkumaan aktivoimista, ajan ja tilan antamista potilaalle sekä potilaan kanssa yhteistyössä toimimista. Siirtotilanne on vuorovaikutusta ja kahden tasavertaisen ihmisen kohtaaminen. Potilaan on tiedettävä mitä on tapahtumassa ja mitä häneltä odotetaan. Hoitaja arvioi potilaan asentoa ja liikkumista koko avustuksen ajan, jotta hoitaja voi sovittaa oman avustusvoimansa ja liikkumisensa yhteen potilaan kanssa. Siirron yhteydessä työntekijä käyttää koko kehoaan ja liikkuu potilaan mukana: vartalo on suorassa, selkäranka ei ole tarpeettomasti taipunut tai kiertynyt eikä yläraajojen käyttö korostu. Ympäristön hyödyntäminen edellyttää hoitajan käyttävän tilaa optimaalisesti, säätää sängyn korkeuden, sijoittaa tuolin tarkoituksenmukaisesti, tekee tarvittaessa tilaa itselleen, käyttää apuvälineitä luovasti sekä huolehtii potilaan tarkoituksenmukaisesta vaatetuksesta. Hoitotyössä käytettävien hyvien potilassiirtotapojen arviointikriteerejä on kuvattu liitteenä olevassa SOPMAS - taulukossa (Liite 1). Samaa mittaria käytetään apuna myös potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksessa. 9
3.2 SÄNKYJEN JA APUVÄLINEIDEN HUOLTO JA LAINAUS Potilassängyissä, pyörätuoleissa ja muissa apuvälineissä on kaikkien hankittaessa olleiden toimintojen (jarrut, säädöt) oltava toimintakuntoisia. Rikkinäisten sänkyjen ja pyörätuolien huoltotarpeista ilmoitetaan: Satakunnan keskussairaala 7700 Harjavallan sairaala 85 4631 Satalinna 85 3440 Sosiaalipalvelut ilmoitus sähköisesti Satakunnan keskussairaalan toiminta Raumalla ilmoitus sähköisesti Nostolaitteiden käyttöä suositellaan fyysisen työkuormituksen vähentämiseksi myös hoitotyössä. Isompia apuvälineitä on hankittu yhteiskäyttöön esim. Satakunnan keskussairaalassa potilaiden nostamiseen voi käyttää alla kuvattuja nostolaitteita. XXL Rehab nostolaite (250kg) XXL Rehab nostolaite (250kg) Sisätautien vuodeosasto A5 aula- Lainaustiedot aulassa olevaan vih- Kuvantaminen K1 aula Ilmoita lainasta kuvantamisen osastonsihteerille. Lue nostolaitteen mukana olevat käyttöohjeet tarkasti ennen käyttöä! Nostolaitteilla saa nostaa maksimissaan 250 kg painoisen henkilön. Turvallista nostotyötä! 10
Lähteet/lisätietoa Työturvallisuuslaki (738/2002) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Valtioneuvoston päätös käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä (1409/93) Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. 2011. Työterveyslaitos, Helsinki. Tamminen-Peter, L. 2005. Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa, kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Turku. Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. Aluehallintovirasto. 2010. http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2010/10/tso_23.pdf Käsin tehtävien nostojen vaarojen selvittäminen, http://www.tyosuojelu.fi/fi/nostotyo Rakennustyön turvallisuus, http://www.tyosuojelu.fi/fi/rakennustyonturvallisuus Satakunnan sairaanhoitopiirin Hiisinet henkilöstö työsuojelu Työterveyslaitos, www.ttl.fi Nolla Tapaturmaa-foorumi, www.nollatapaturmaa.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaverkosto, www.sotergo.fi 11
LIITE 1. SOPMAS- mittari arviointikriteerejä potilassiirtoihin Tamminen-Peter & Hantikainen VUOROVAIKUTUS POTILAAN LIIKKUMINEN HOITAJAN TYÖ- ASENTO JA -LIIKKEET V Verbaalinen vuorovaikutus on potilaan omia resursseja kannustavaa. Hoitaja valmistaa potilasta liikkumaan aktivoimalla lihaksia ja niveliä sivelemällä tai kehonosia liikuttamalla. Hoitaja antaa potilaalle tämän tarvitseman ajan ja tilan liikkeen IV III II I suorittamiseen. Hoitaja hyödyntää potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä ja auttaa vain sen verran kuin potilas tarvitsee. Hoitaja ja potilas toimivat yhteistyössä Hoitaja valmistaa potilaan liikkumaan ainoastaan verbaalisesti. Hoitaja antaa potilaalle tämän tarvitseman ajan, mutta tilaa ei huomioida. Hoitaja hyödyntää potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, mutta auttaa enemmän kuin potilas tarvitsisi. Hoitaja tekee teknisesti oikean suorituksen, mutta potilaan huomiointi ei onnistu... Hoitaja yrittää huomioida potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, mutta potilas ei ole täysin mukana toiminnassa. Toimitaan hoitajan ehdoilla. Hoitaja yrittää ottaa huomioon potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä, muttei onnistu ja tekee lopulta potilaan puolesta. Toimitaan hoitajan ehdoilla eli manipuloidaan. Hoitaja ei anna potilaalle aikaa eikä tilaa. Hoitaja ei hyödynnä jäljellä olevia resursseja, kuten liikuntakykyä ja aisteja. Hoitaja tekee kaikki potilaan puolesta. Hoitaja ja potilas eivät tiedä tarkalleen, mitä tilanteessa tapahtuu. Hoitaja tukee potilaan liikkumista stabiileista kehonosista ja jättää liikekohdat eli nivelet ja vyötärön vapaaksi. Potilaan paino siirtyy luuston kautta useille kehon ulkopuolisille tukipinnoille. Kehon paino siirtyy ylemmiltä kehon-osilta alemmille ja sivulta sivulle. Potilaan liike on kolmiulotteinen. Potilas osallistuu aktiivisesti liikkeeseen resurssiensa sallimissa rajoissa. Hoitaja tukee potilaan liikkumista stabiileista kehonosista ja jättää liikekohdat eli nivelet ja vyötärön vapaaksi. Potilas käyttää useita tukipintoja, mutta paino ei siirry aina luuston kautta tukipinnoille. Potilaan liike on kolmiulotteinen. Potilas kannattelee osittain omaa painoaan luustonsa kautta esim. seisoen jaloillaan, mutta tukipisteitä hyödynnetään vain osittain. Hoitaja tukee potilasta osittain liikekohdista ja potilas kannattelee painoaan myös lihaksillaan. Potilaan jalat tai muut kehonosat tukeutuvat alustaan, mutta paino siirtyy vain osittain tukipinnoille, koska hoitaja tukee liikekohdista. Potilaan paino ei ole luuston varassa. Hoitaja tarttuu liikekohtiin, kuten kainaloihin, niskaan tai vyötäröön. Potilas on täysin passiivinen ja potilaan paino nostetaan ilmaan, eikä hyödynnetä tukipintoja. Hoitaja käyttää koko kehoaan, ei ainoastaan käsiään, ja paino säilyy luustolla koko avustuksen ajan. Hoitajan liikkeet ovat dynaamisia ja harmonisia. Hoitaja käyttää koko kehoaan, ei ainoastaan käsiään, ja paino säilyy luustolla koko avustuksen ajan. Liikkeet eivät dynaamisia ja harmonisia. Hoitaja liikkuu potilaan mukana ja tuottaa voimaa jaloilla. Hoitajan paino ei ole luustolla aivan koko siirron ajan. Hoitaja nostaa osittain. Hoitaja nostaa selkäja käsilihaksilla ja tekee vain osittaisen painonsiirron. Hoitaja käyttää paljon voimaa. Hoitaja nostaa käsija hartialihaksilla, ei painonsiirtoa jaloilla. Hoitajan selkä on kumarassa ja hän käyttää paljon voimaa. YMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN Hoitaja hyödyntää käytettävän tilan optimaalisesti: säätää sängynkorkeuden, sijoittaa tuolin tarkoituksen mukaisesti, tekee tilaa itselleen tarvittaessa, käyttää apuvälineitä luovasti, huolehtii potilaan tarkoituksenmukaisesta vaatetuksesta. Hoitaja säätää sängyn ja huomioi tilantarpeen sekä ja potilaan vaatetuksen. Hoitaja sijoittaa pyörätuolin oikein. Hoitaja käyttää apuvälineitä oikein, vaikkei luovasti. Hoitaja säätää sängyn ja huomioi tilantarpeen sekä ja potilaan vaatetuksen. Hoitaja sijoittaa pyörätuolin oikein. Hoitaja käyttää apuvälineitä, muttei täysin oikein. Hoitaja säätää sängyn korkeutta. Hoitaja tekee tilaa itselleen. H. huomioi potilaan vaatetuksen. H. ei käytä apuvälineitä ja/tai toista avustajaa, vaikka tarvittaisiin. Hoitaja ei tee tilaa, on ahdasta. Hoitaja ei huomioi potilaan vaatetusta, ei säädä sänkyä eikä pyörätuoli ole kohdallaan. Hoitaja ei käytä apuvälineitä, vaikka niistä olisi hyötyä.