Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nosto- ja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet.

Transkriptio

1 TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRI Käsin tehtävät nostot ja siirrot Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työstä poissaoloja aiheuttava syy. Vähintään joka neljäs työtapaturma sattuu nostamisen ja siirtämisen aikana. Raskas fyysinen työ lisää muutenkin tukija liikuntaelinoireita sekä huonontaa koettua työkykyä ja terveydentilaa, mikä voi olla osasyynä ennenaikaiseen eläköitymiseen. Vuoden 2003 alusta voimaan tullut työturvallisuuslaki (738/2002) edellyttää työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen ohella työn vaarojen selvittämistä ja arviointia. Arvioitavaksi edellytetään erityisesti työn kuormitustekijät. Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993) täsmentää tätä velvoitetta. Vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajalla on nostoja siirtotyön vaarojen selvittämis- ja arviointivelvoite, jos työssä ei voida välttää käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja. Työnantaja voi käyttää terveydellisten tekijöiden selvittämisessä ja arvioinnissa hyväksi ulkopuolista asiantuntijaa, kuten työterveyshuoltoa. Vaarojen selvittäminen olisi hyvä tehdä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Selvityksen perusteella työnantajan on suunniteltava nostoja siirtotyöpisteet sekä valittava työhön soveltuvat työmenetelmät ja työvälineet. Mikäli olosuhteet työssä/työpisteessä muuttuvat selvästi tulee vaarojen selvittäminen ja arviointi tehdä uudelleen. Suunnittelu- ja muutostöissä työnantaja voi käyttää apuna työpaikan omaa työsuojeluorganisaatiota, työterveyshuoltoa tai tarvittaessa muuta ulkopuolista asiantuntijaa. Nuorille työntekijöille (alle 18 vuotta) on työministeriö antanut suositeltavat painorajat jatkuvassa nostotyössä. Pojilla raja on 20 kg ja tytöillä 15 kg. Muuten työsuojelulainsäädännössä ei ole annettu tarkkoja määräyksiä suurimmista sallituista nostoista. Taakan noston kuormittavuus ja terveysvaarat riippuvat monista tekijöistä, joita on lueteltu seuraavissa luetteloissa. Taakkaan ja ympäristöön liittyvät kuormitustekijät Taakan paino Liian suuri paino on riskitekijä Siirtomatka Sijainti ja koko Mitä kauempana taakan painopiste on vartalosta, sitä suurempi kuormitus ja tapaturmariski Toistuvuus Väsymys heikentää hallittua lihastoimintaa nostojen aikana Nostokorkeus Lattialta tai lattialle nostaminen kuormittaa selkää, hartiatason yläpuolelle nostaminen kuormittaa hartioita ja yläraajoja Vartalon asento noston aikana Etukumara asento, vartalon kiertoliike ja taivutus kuormittavat selkää Taakan vakavuus Esimerkiksi nestemäisten aineiden käsittelyssä painopisteen paikka muuttuu koko ajan Muoto ja käsiteltävyys Tukeva ote on tärkeä, tartuntakahvoista saa lisäapua Nostopaikan työtila Ahdas tila rajoittaa hyvän asennon käyttöä nostossa Ympäristötekijät Vuodenaikojen vaihtelut, lämpötila, kosteus, melu, liukas alusta

2 Työntekijään liittyvät tekijät 2 Sukupuoli Naisten nostovoima (käsien ja vartalon) on keskimäärin noin 60 prosenttia miesten vastaavasta Ikä Fyysinen toimintakyky alenee iän mukaan, mutta muutoksia voidaan myöhentää säännöllisellä liikunnalla Pituus ja paino Nostajan oma paino voi olla merkittävä taakka nostosuorituksissa. Pituus voi lisätä nostokuormitusta erityisesti raajoissa ote-etäisyyksien ja vipuvarsien kasvaessa. Nostotekniikka Dynaamisissa nostoissa liikenopeus ja kiihtyvyys ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä kannatteluun verrattuna. Kokemus Harjoitus ja harjaantuminen sekä oikea tekniikka vähentävät kuormitusriskejä. Lihasvoima Hyvä lihaskunto parantaa nostojen turvallisuutta ja vähentää nostotyön riskejä. Noston suunnittelu ja työn organisointi Karsi turhat nostot ja siirrot, käytä siirrossa apuvälineitä Suunnittele nosto niin, ettei vartaloa tarvitse taivuttaa tai kiertää noston yhteydessä Pyydä apua muilta työntekijöiltä hankalissa ja painavissa nostoissa Nosta mieluummin useita pieniä taakkoja, kuin yksi iso tai painava taakka Hyvä nostokorkeus on rystystasolla. Vältettävä on lattiatasolla tai hartiatason yläpuolella tehtäviä nostoja Käytä jalkalihaksia ja pidä selkä suorana. Kumara asento rasittaa selkää Nosta tasaisella voimalla, niin että taakka on lähellä vartaloa. Älä tempaise! Mieti voitko käyttää jotain apuvälinettä nostossa, jos kädensijat eivät ole oikein sijoitetut, oikean muotoiset, pitävät ja tilavat Huolehdi riittävästä valaistuksesta koko matkalla Huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi tilaa Pidä huolta lattian järjestyksestä ja siisteydestä, ettet kompastu tai liukastu Portaat ja liuskat lisäävät vaaraa Noston alussa tai lopussa ei saa olla esteitä Pidä selkä- ja vatsalihakset hyvässä kunnossa Apuvälineet Apuvälineet, joilla nostoja helpotetaan voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1. Apuvälineet, joilla nostetaan tai siirretään kokonaan koneellisesti, esimerkiksi nostolaitteet nosturit (esim. siltanosturi, kääntöpuominosturi) trukit liukuhihnat alipainenostimet

3 3 2. Nostamista ja siirtämistä keventävät apuvälineet, jotka helpottavat otteen saamista taakasta, mahdollistavat paremman työasennon ja vähentävät taakan ja siirtoalustan välistä kitkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi nostopöydät nostoalustat rullaradat ja pyörät nostinradat Apuvälineiden käyttöön tulisi aina järjestää asianmukainen koulutus, sillä uudet apuvälineet jäävät usein käyttämättä, jollei niiden toimintaa tunneta riittävän hyvin. Opastus ja perehdyttäminen Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä saa riittävät tiedot työpaikan vaaratekijöistä ja opastuksen taakkojen oikeaan käsittelyyn. Työterveyshuoltoa voidaan käyttää apuna työntekijöiden yksilöllisessä opastamisessa oikeisiin työasentoihin ja -liikkeisiin sekä mahdollisimman vähän kuormittavaan nostotekniikkaan. Opastus tulisi tehdä aina työpaikalla, oikeassa työtilanteessa ja yksilöllisesti. Työasentojen ja -liikkeiden videointi ja kuvamateriaalin purkaminen työntekijän kanssa ovat tehokkaimpia opastamisen keinoja. Työnantajan on huolehdittava myös siitä, että esimiehillä on tarpeeksi tietoa, taitoa ja aikaa työntekijöiden opastamiseen. Käsin tehtävien nostojen arviointiin on useita eri menetelmiä. Hämeen työsuojelupiirissä on kehitetty menetelmä käsin tehtävien nostojen arviointiin niiden aiheuttamien haittojen ja vaarojen tunnistamiseksi ja riskien suuruuden arvioimiseksi. Menetelmän ovat kehittäneet insinööri Merja Mynttinen ja ylitarkastaja Unto Varonen. Tämän esitteen liitteenä on em. nostojen arviointimenetelmä. Menetelmä ja siihen liittyvä raportti on saatavana kokonaisuudessaan Hämeen työsuojelupiirin nettisivuilta osoitteesta:

4 4 KÄSIN TEHTÄVÄN NOSTOTYÖN TARKASTUSLISTA Arviointikohde: Päiväys: (yritys / osasto / työpiste/tehtävä) Arvioija: Työn suorittaja: mies nainen YMPYRÖI SEURAAVASTA TAULUKOSTA KUNKIN ASIAN KOHDALTA NUMERO, JOKA PARHAITEN VASTAA TILANNETTA NOSTO- TAI SIIRTOTYÖSSÄ A. työn kesto 1. muutama nosto työvuoron aikana 2. nostotyötä alle yksi tunti päivässä 3. nostotyötä 1-2 tuntia päivässä 4. nostotyötä yli 2 tuntia päivässä B. noston toistuvuus ko. työvaiheessa 1. nostot ovat satunnaisia 2. toistuvia nostoja, mutta enintään yksi nosto / 5 min 3. nostotyö lähes jatkuvaa, useita nostoja / 5 min 4. nostotyö on jatkuvaa, useita nostoja minuutissa C. taakan paino 1. taakan paino on alle 5 kg 2. taakan paino on 6-25 kg 3. taakan paino on kg 4. taakan paino on yli 35 kg D. taakan koko ja muoto 1. taakasta saa hyvän otteen, koko alle 50x35x30 cm 2. taakasta saa melko hyvän otteen, koko kuten edellä 3. taakka suurehko, hankalan muotoinen, epäsymmetrinen ja/tai siinä ei ole kädensijoja 4. Erittäin vaikea saada otetta ja/ tai taakka epäväkaa. Teräviä kulmia tms. tai koko yli 75x50x45 cm E. noston aloituskorkeus 1. nosto tai siirto tapahtuu vyötärön korkeudella (n. 75 cm) 2. taakkaa joudutaan siirtämään ylös- tai alaspäin enintään cm 3. nosto aloitetaan tai lopetetaan lattiatasolta tai lähes lattiatasolta (alle 50 cm:n korkeudelta) 4. nosto aloitetaan tai lopetetaan hartiatason yläpuolelta (yli 135 cm) F. siirtomatkan pituus 1. taakkaa ei jouduta kantamaan 2. taakkaa siirrellään askeleen parin verran 3. taakkaa siirretään 1-2 metriä 4. taakkaa joudutaan kantamaan useita metrejä G. otteen etäisyys vartalosta 1. etäisyys vartalosta otekohtaan on alle 25 cm 2. etäisyys vartalosta otekohtaan on cm 3. etäisyys vartalosta otekohtaan on cm 4. etäisyys vartalosta otekohtaan on yli 65 cm H. vartalon asento noston aikana 1. selkä on suorana nostettaessa, ei kurkottelua, nosto suoraan vartalon edessä 2. joudutaan hieman kumartumaan, kurkottamaan tai kiertämään selkää 3. joudutaan kumartumaan, kurkottamaan tai kiertämään selkää melko paljon 4. joudutaan kumartumaan syvään, kurkottamaan tai kiertämään selkää sivulta toiselle I. työtila 1. tila tai sen kalusteet eivät rajoita nostoa 2. tila tai sen kalusteet vaikeuttavat nostamista jonkin verran 3. tila tai sen kalusteet vaikeuttavat nostamista melko paljon 4. työtila erittäin ahdas ja sen kalusteet vaikeuttavat nostamista erittäin paljon J. alusta, jonka päällä seisotaan / liikutaan noston aikana 1. alusta on tasainen ja ehjä, ei liukas 2. alusta melko tasainen ja/tai vain ajoittain liukas 3. alustalla on kompastumisvaaraa aiheuttavia esineitä, kohoumia, kuoppia, korkeuseroja tms. ja/tai se on melko usein liukas. 4. alustalla on kompastumisvaaraa aiheuttavia esineitä, kohoumia, kuoppia, korkeuseroja ja se lähes koko ajan liukas. Taakkoja joudutaan kantamaan portaissa. K. jalkineet 1. käytetään turvakenkiä 2. käytössä on hyvät työkengät 3. kengissä on kuvioidut pohjat ja matalat korot 4. kengän pohjissa ei ole kunnon kuviota ja/tai korot ovat korkeat L. valaistus 1. valaistus on koko alueella hyvä 2. valaistus on kohtuullinen, mutta varjonmuodostusta ja/tai häikäisyä esiintyy paikoitellen 3. valaistus on melko huono, varjonmuodostusta ja/tai häikäisyä esiintyy melko paljon 4. valaistus on erittäin huono valaistusvoimakkuuden, voimakkaan varjonmuodostuksen ja/tai häikäisyn vuoksi M. lämpöolosuhtee t 1. lämpötila pääsääntöisesti O C, ei vetoa (alle 0,1 m/s) 2. lämpötila kuten edellä, mutta vetoisuutta esiintyy ajoittain 3. lämpötila tai O C ja/tai lähes koko ajan vedon tunnetta (ilman liikenopeus 0,5-0,7 m/s) 4. lämpötila usein alle 12 O C tai yli 28 O C ja/tai työpisteessä vetoista (ilman liike yli 0,7 m/s) N. nostotyön vaarojen arviointi ja työnopastus 1. nostotyön vaarat on arvioitu ja nostamiseen on saatu koulutusta 2. nostotyön vaarat on arvioitu osittain ja nostamiseen on saatu koulutusta 3. nostotyön vaaroja ei olla arvioitu mutta nostamiseen on saatu koulutusta 4. nostotyön vaaroja ei olla arvioitu eikä koulutusta olla saatu

5 KÄSIN TEHTÄVIEN NOSTOJEN KRITEERISTÖ 5 arviointikohde kriteerit A. työn kesto Työn kesto tarkoittaa aikaa, joka ko. työpisteessä tai tehtävässä kokonaisuudessaan työskennellään työvuoron aikana, EI varsinaisten nostotapahtumien yhteenlaskettua kestoa B. noston toistuvuus ko. työvaiheessa Nostojen määrä minuutin tai viiden minuutin aikana keskimäärin. Mikäli nostoja on vain muutama työvuoron aikana, toistuvuus saa arvon 1 C. taakan paino Käsiteltävien taakkojen keskimääräinen paino. Mikäli osa taakoista ylittää 35 kg, nostotapahtuma tulee siltä osin arvioida erikseen (yli 35 kg:n taakkoja ei tulisi nostaa käsin) D. taakan koko ja muoto E. noston aloitus- ja/ tai lopetuskorkeus Koon lisäksi huomioitava mm. ote (hyvän otteen saanti edellyttää kädensijoja tms.), muoto (helppo käsiteltävyys) sekä terävät kulmat tai reunat (viiltohaavavaara!). HUOM: pitkät putket, suuret levyt yms. arvioidaan kohtaan 4. Huomioidaan sekä aloitus- että lopetuskorkeus. Hartiatason yläpuolinen nosto saa aina arvon 4. F. siirtomatkan pituus Matka, jota taakkaa joudutaan noston yhteydessä kantamaan. G. otteen etäisyys vartalosta Otekohdan eli käden etäisyys vartalosta (esim. suuria kappaleita käsiteltäessä otteen etäisyys muodostuu aina suurehkoksi) H. vartalon asento noston aikana Huomioidaan kumartumiset (esim. lattialla olevalle lavalle laitto), kurkottelut (hyllystä otto tms.) sekä selän kierrot (taakan siirto vartalon puolelta toiselle selkää kiertäen). I. työtila Kalusteiden sijoittelu siten, että on tarpeeksi tilaa työskennellä ilman vaaraa (esim. kalusteisiin kolhiutuminen noston aikana, nostot kalusteiden yli). Huomioi myös käytäväleveydet. J. seisomis / liikkumisalusta Huomioidaan lattialla olevat esteet: kynnykset, kuopat, erilaiset tavarat (työkalut, johdot tms.) sekä liukkaus (erilaiset nesteet, öljy, jää). K. jalkineet Nostotyöt edellyttävät yleensä aina turvakenkien käyttöä jalalle putoamisvaaran vuoksi. L. valaistus Aistinvarainen arvio. Mitattuja arvoja voidaan verrata esim. standardiin SFS-EN Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. M. lämpöolosuhteet Suositus kevyessä työssä C, ilman liike alle 0,1m/s, keskiraskaassa työssä C ja ilman liike alle 0,5 m/s, raskaassa työssä C ja alle 0,7 m/s. N. nostotyön vaarojen arviointi ja työnopastus Vaarojen arvioinnilla tarkoitetaan tässä jonkin systemaattisen menetelmän mukaan tehtyä arviointia ja opastuksella yksilökohtaista opastusta nostojen aiheuttamasta kuormituksesta, oikeista nostomenetelmistä ja erityisesti selän vahingoittumisvaarasta. Arvioinnin eri osa-alueilla numerot 1 ja 2 vastaavat hyväksyttävää tilannetta, numero 3 edellyttää tarkempaa analysointia ja numero 4 toimenpiteitä vaarojen vähentämiseksi.