Loppuraportti: 24.1.2017
Loppuraportti i Esipuhe Osallistuva Espoo Espoo-tarina on meidän yhteinen suunnitelma siitä, miten tulevaisuuden Espoota rakennetaan. Espoo-tarinan ja sitä tukevien kehitysohjelmien ajatus on tehdä yhdessä. Visiossa todetaan, että espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon ensimmäinen arvo on: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoo meidän kotikaupunkimme! Tehdään Espoosta meidän näköinen. Näistä ajatuksista lähti n tavoitteiden asettelu. Tavoitteeksi asetettiin toimiva päätöksenteko, palkitseva lähitekeminen, erilaisten ryhmien osallisuus ja avoin osallistuminen ja vaikuttaminen. Ohjelman kaikkiaan parikymmentä toimenpidettä valittiin niin, että ne parantaisivat sekä kunnan edustuksellista demokratiaa että kuntalaisten suoraa osallistumista. Espoon haluttiin tarjoavan sekä pitkäaikaisia että lyhytaikaisia ja satunnaisia vaikuttamisen keinoja, espoolaisten halun ja tahdon mukaisesti. Espoossa kuntalaisten osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Espoolaiset ovat tyytyväisempiä kuntaansa ja osallistumisen mahdollisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Presidentti Sauli Niinistö nosti osallisuuden esille puhuessaan itsenäisen Suomen 100 -juhlavuodesta. Hän korosti osallisen kansallistunnetta, jossa toisaalta yhteiskunta huomioi ja turvaa yksilön sekä toisaalta yksilö osallistuu yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden toimeenpanoon. Espootarinalla ja Osallistuva Espoo -ohjelmalla on ollut samat tavoitteet. Ohjelmasta saaduilla tuloksilla ja kokemuksilla on hyvä asettaa tavoitteet seuraavalle valtuustokaudelle. Espoo menestyy jatkossakin niissä asioissa, mihin espoolaiset saadaan mukaan ja osallistumaan. Meidän tavoitteena on kehittyä siinä vielä paremmaksi. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja n omistaja
Loppuraportti ii SISÄLLYS 1 OHJELMAN TOTEUTUS... 1 1.1 YLEISKUVAUS OHJELMASTA JA SEN ETENEMISESTÄ... 1 1.2 OHJELMAN ORGANISAATIO... 1 1.3 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA RESURSSIT... 3 2 OHJELMAN TULOKSET HYÖTYTAVOITTEITTAIN... 3 2.1 HYÖTYTAVOITE 1: TOIMIVA PÄÄTÖKSENTEKO... 3 2.2 HYÖTYTAVOITE 2: PALKITSEVA LÄHITEKEMINEN... 5 2.3 HYÖTYTAVOITE 3: HUOMIOIDAAN ERILAISTEN RYHMIEN OSALLISUUS... 6 2.4 HYÖTYTAVOITE 4: KEHITETÄÄN AVOINTA OSALLISTUMISTA JA VAIKUTTAMISTA... 7 3 JOHTOPÄÄTÖKSET OHJELMAN ONNISTUMISESTA JA KESKEISET OPIT... 8 4 JATKONÄKYMIÄ JA KEHITYSIDEOITA OHJELMAN KOHDEALUEELLA... 10 LIITTEET 10
Loppuraportti 1 1 Ohjelman toteutus 1.1 Yleiskuvaus ohjelmasta ja sen etenemisestä Poikkihallinnollisen n tarkoituksena oli, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Tätä kuvaavat lauseet: Espoo meidän kotikaupunkimme! Tehdään Espoosta meidän näköinen. Näistä ajatuksista johdettuna ohjelman tavoitteiksi asetettiin osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia. Osallisuudella tarkoitettiin tässä kehitysohjelmassa kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista. n käynnistäminen hyväksyttiin valtuustossa 10.6.2013. Ohjelmakuvaus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.9.2013, mikä käynnisti ohjelman tarkemman suunnitteluvaiheen. Tällöin hyväksyttiin ohjelman hyötytavoitteet: Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Ohjelmasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013, jolloin ohjelman varsinainen toteutusvaihe alkoi ja toimenpiteitä käynnistettiin. Ohjelman tuloksista ja hyötytavoitteiden toteutumisen tilanteesta raportoitiin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa elokuussa samanaikaisesti seuranta I:n kanssa sekä tammikuussa samanaikaisesti tilinpäätöksen ennakkotiedon kanssa omana prosessinaan ja asianaan. Ohjelmassa toteutettiin 19 kehittämistoimenpidettä. Kehitysohjelmien ohjausryhmien yhteiskokoukset järjestettiin vuosittain kahdesti, elosyyskuussa ja tammi-helmikuussa. Yhteiskokousten sisältö annettiin ohjelmien tilannekatsauksena tiedoksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle yhteiskokouksen jälkeen. Ohjelman ohjausryhmä teki päätöksen ohjelmien lopetustoimien käynnistämisestä vuodenvaihteessa 2016 2017. 1.2 Ohjelman organisaatio Ohjelman organisointi ja vastuutehtävät päätettiin ohjelmakuvauksessa. Ohjausryhmän kokoonpano Kaupunginvaltuusto nimesi ohjausryhmän luottamushenkilöt: Simon Elo (puheenjohtaja), Mari Anthoni (varapuheenjohtaja), Kai Lintunen, Kaisa Alaviiri ja Anders Portin. Lisäksi nuorisovaltuusto nimesi jäseneksi ohjelman alkukaudeksi Kasper Sukselaisen ja loppukaudeksi Nora Nevalaisen. Kaupunginjohtaja nimesi ohjausryhmän viranhaltijajäsenet: Jukka Mäkelä (omistaja), Mari Immonen (ohjelmapäällikkö), Tuija Norlamo, Martti Merra, Harri Tanska. Viestintävastaava oli Johanna Pellinen.
Loppuraportti 2 Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä oli luoda toiminnallaan edellytyksiä ohjelman onnistumiseksi. Ohjelman ohjausryhmä vastasi ohjelman etenemistä koskevien suunnitelmien valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta. Ohjausryhmän tehtäviä ja vastuita olivat ohjelman valmistelu ja vuosittainen ohjelmatason suunnittelu, projektien priorisointi sekä ohjelman ja projektien edistymisen seuranta ja ohjaus. Lisäksi ohjausryhmän luottamushenkilöiden tehtävänä oli viestiä ohjelman tavoitteista kaikille luottamushenkilöille seminaareissa ja tapaamisissa sekä edistää espoolaisten luottamushenkilöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Lisäksi ohjausryhmän viranhaltijajäsenten tehtävänä oli viestiä ohjelman tavoitteista oman toimialansa johdolle ja työntekijöille sekä edistää johdon ja työntekijöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Omistaja Omistajan tehtävänä oli varmistaa, että ohjelman hyötytavoitteet toteutuvat. Ohjelman omistajalla oli kokonaisvastuu ohjelmasta ja sen hyötytavoitteista. Omistaja teki ohjelman etenemistä koskevat päätökset tai ehdotti niitä toimivaltaiselle taholle. Omistaja teki määrärahan käyttöä koskevat päätökset. Ohjelmapäällikkö Ohjelmapäällikön tehtävänä oli mahdollistaa tavoitteiden toteutuminen ja valmistella ohjausryhmän kokoukset ja toimintaa. Ohjelmapäällikkö osallistui ohjausryhmän kokouksiin esittelijänä ja sihteerinä. Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman operatiivisesta johtamisesta ja raportoi edistymisestä ohjelman omistajalle ja ohjausryhmälle. Ohjelmapäällikön tehtäviä olivat: - ohjelmasuunnitelman laatiminen - osapuolten toiminnan koordinointi, motivointi ja kannustaminen - ohjelman toimenpiteistä vastaavien ohjaus - ohjelman toimenpiteiden välisten yhteyksien ja riippuvuuksien koordinointi - ohjelmatason riskien seurannan ja hallinnan dokumentointi - ohjelman taloushallinto - ohjelman etenemisen raportointi ja ennustaminen - ohjelman viestintä ja dokumentointi yhdessä viestintäpäällikön kanssa - ohjelman toteutustavoitteiden saavuttaminen Ohjelman viestintäpäällikön tehtävänä oli: - ohjelman viestintä ja dokumentointi yhdessä ohjelmapäällikön kanssa - ohjelman toteutustavoitteiden saavuttaminen viestinnän keinoin Ohjausryhmän toiminta Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa poislukien kesäkuukaudet. Ohjausryhmä mm.: - linjasi ja hyväksyi ohjelmakuvauksen ja -suunnitelman sekä riskianalyysin - päätti toteutettavat kehittämistoimenpiteet (ohjausryhmä hyväksyi kehittämisidean, hyväksyi toimenpidesuunnitelman, hyväksyi seurannan ja hyväksyi johtopäätökset) - hyväksyi valtuustolle annettavat seurantaraportit, - kuuli asiantuntijoiden esittelyjä (mm. vaalit, nuorten osallistava budjetointi, lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa, asukaskyselyn tulokset, kaupunkisuunnittelun asiakastulokset jne.)
Loppuraportti 3 - vieraili kohteissa (Suurpellon paviljonki, Suurpellon päiväkoti, Kalajärven koulu, konserniesikunta, Urban Mill) - kutsuttiin nuorten Vaikuttamo tapahtuviin vuosittain - osallistui asukasfoorumien ja vaikuttamistoimielimien seminaareihin sekä - osallistui ohjelmien yhteisiin seminaareihin. Ohjausryhmä arvioi ohjelman päättyessä omaa toimintaansa. Osan mielestä ohjausryhmä toimi hyvin. Osa ohjausryhmän jäsenistä ei tuntenut, että olisi riittävästi ollut mukana ohjausryhmän toiminnassa ja siksi kokonaisuus jäi heille hahmottomaksi ja he kokivat toimenpiteet kovin heterogeenisinä. Ohjausryhmän yhteys Espoon palvelutoiminnan kanssa koettiin vähäiseksi. 1.3 Toteutuneet kustannukset, rahoitus ja resurssit Ohjelman kokonaiskustannukset olivat yhteensä 291 500 euroa. Toimenpiteiden kustannukset olivat yhteensä 213 100 euroa ja ohjelman hallinnolliset kustannukset olivat 78 400 euroa. Ohjelmatyöhön on käytetty paljon Espoon kaupungin henkilöstöresursseja. Suurin osa tästä työstä on tehty asiantuntijoiden omaan työhön kuuluvana työnä. Näin tehty kehittämistyö on saatu samalla juurrutettua toimintatapoihin jatkossakin. 2 Ohjelman tulokset hyötytavoitteittain 2.1 Hyötytavoite 1: Toimiva päätöksenteko Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan siihen. He tietävät, miten voi osallistua kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon, ja heidät myös otetaan oikea-aikaisesti mukaan. Päätöksenteon on oltava avointa ja helposti lähestyttävää. Toimivan päätöksenteon tavoitteena oli tehdä edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi madaltaa osallistumisen kynnystä ottaa asukkaat ja yhteisöt paremmin mukaan valmisteluvaiheessa ottaa asukkaat ja asiakkaat paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen Tavoitteena toimiva päätöksenteko on erittäin haastava ja sen eteen on jatkuvasti tehtävä työtä. Tavoitteen suuntaan on edetty määrätietoisesti toimenpiteiden avulla. Samalla on parannettu yleistä kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden asennetta ja suhtautumista keskustelevammaksi, osallistavammaksi ja avoimemmaksi. Espoon kaupungin kuntademokratian osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Jo olemassa olevat nykyiset tavat ja välineet ottaa kuntalaiset mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon koottiin tiiviiksi dokumentiksi. Sen avulla eri toimialoilla ja yksiköissä olevat valmistelijat pystyvät hahmottamaan ja omaksumaan omaan käyttöön keinoja, joilla asukkaita ja asiakkaita osallistetaan valmisteluun ja päätöksentekoon. Ohjelmassa kokeiltiin myös osallistavan budjetoinnin mallia kahdessa pilotissa, joissa toisessa asukkaat otettiin mukaan asukaspuiston suunnitteluun ja toisessa nuorisopalvelujen kehittämiseen.
Loppuraportti 4 Uuden kuntalain mukaan jokaiseen kuntaan tulee perustaa nuorisovaltuusto, vammaisja vanhusneuvosto. Espoon toimintatapoja arvioitiin suhteessa lakimuutokseen. Näitä ns. vaikuttamistoimielimiä koskevat muutokset ovat olleet Espoossa hyvin pienet, koska ne ovat olleet toiminnassa jo kauan ja Espoon antama tuki niiden toimintaan on ollut hyvä. Ohjelman avulla toimielinten tunnettuutta ja vuorovaikutusta on mm. valmistelijoiden ohjeistuksella kehitetty paremmaksi. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää näitä vaikuttamistoimielimiä entistä paremmin. Espoon on tärkeää käyttää ja kehittää olemassa olevia välineitä ja kanavia, mutta toisaalta myös kehittää uusia. Internet, sosiaalinen media ja muut mahdolliset teknologiat ja palvelut antavat mahdollisuuden entistä paremmin ja aikaisemmin kertoa suunnitelmista ja valmistelusta ja kehittää suunnitelmia vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Ohjelmassa luotiin ohjeet valmistelijoille sosiaalisen median käytöstä työssä. Internetissä toimiva kuntalaisaloite.fi-palvelu on otettu Espoossa käyttöön. Suunnitelmista tiedottaminen oikea-aikaisesti ja toimivilla menetelmillä haastaa edelleen kehittämään suunnittelua ja viestintää. Hankkeilla on usein kannattajansa ja vastustajansa. Ohjelmatyön aikana on tullut esille tapauksia, joissa lähialueen asukkaat ja asiakkaat ovat kokeneet, että eivät ole saaneet tietoa oikeaan aikaan ja riittävästi. Tapauksia on käyty ohjausryhmässä läpi yhdessä. Ohjausryhmä on ollut asiasta huolissaan ja edellyttänyt kehittämään viestintää edelleen ja parantamaan kohtaamista viranhaltijoiden ja asukkaiden välillä. Kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan luottamushenkilöihin on parantunut ohjelman aikana (FCG kaupunki- ja kuntapalvelut 2016): Vuosi 2013 2014 2015 2016 Luottamushenkilöiden toimintaan tyytyväisten osuus 16 % 16 % 19 % 19 % Osallistuva Espoo -ohjelma on tavoitteillaan selkeyttänyt Espoon osallistumisen tahtotilaa. Ohjelmatyössä kuntalaisille on tehty oppaita, joilla kaupungin suunnittelua, vaikuttamista ja toimintaa on tehty tutummaksi. Palveluesitteen avulla espoolainen voi tuntea kotikaupunkinsa omakseen ja palvelujen kirjo hahmottuu. Vaikuttamisesite kiteyttää kuuden havainnollisen esimerkin ja yleiskuvan avulla keinot vaikuttaa omassa asuinympäristössä. Kuntalaisten kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa, on kasvanut ohjelman aikana (FCG kaupunki- ja kuntapalvelut, 2016): Vuosi 2013 2014 2015 2016 Vaikuttamismahdollisuuksiinsa tyytyväisten 24 % 29 % 30 % 29 % kuntalaisten osuus Monet asetetuista mittareista olivat liian laajoja suhteessa tavoitteisiin ja kehitysohjelman mahdollisuuksiin vaikuttaa. Esimerkiksi eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus laski yhden prosentin, vaikka espoolaisia kannustettiin äänestämään ohjelman toimin mm. aktiivisella kampanjoinnilla niin espoo.fi-sivuilla kuin sosiaalisessa mediassakin ja monikulttuurisella vaalipaneelilla. Tuotokset ja tulokset: Muuta Espoota -esite kuntalaisille
Loppuraportti 5 Osallistumisen ja vaikuttamisen nykytila -raportti Näin Espoossa toimitaan -esite kuntalaisille Kuntalaisaloite.fi-palveluun Espoo mukaan Espoo vaikuttamistoimielinten kehittäminen ja osallisuusohjeet Ohjelmassa tehty kehittämistyö tulee ottaa käyttöön. Henkilöstölle tulee järjestää asiasta koulutusta. Tehdyt esitteet tulee jakaa asukkaille, niiden käännöksistä on huolehdittava ja niitä on hyödynnettävä seuraavan valtuuston perehdytyksessä. Toimiva päätöksenteko vaatii jatkuvasti kehittämistä. Olemme päässeet asian kehittämisessä eteenpäin, mutta työtä täytyy jatkaa. 2.2 Hyötytavoite 2: Palkitseva lähitekeminen Ohjelmatyön alussa todettiin, että Espoon vahvuus ovat aktiiviset kuntalaiset. Suomea on aina rakennettu talkoilla ja yhteisvastuulla. Sitä kannattaa edelleen vahvistaa. On tärkeää vahvistaa Espoo-henkeä ja -identiteettiä, niin että asukkaat voivat kokea kaupungin omakseen. Saattamalla yritykset ja yhteisöt mukaan lähiympäristön toimintaan ja kehittämiseen meillä on suuria mahdollisuuksia onnistumiseen ja uudenlaiseen lähitekemiseen. Palkitsevan lähitekemisen kehittämiseksi tavoitteena oli lisätä lähivaikuttamista mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä vahvistaa talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä vahvistaa Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta vahvistaa tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa ottaa kasvava ikääntyneiden potentiaali paremmin käyttöön ottaa paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen Tämä hyötytavoite on noussut ohjelmassa vahvimmin esille. Se on ollut myös ajan henki: pop up -toiminta ja uudenlainen kansalaisaktivismi ovat voimistuneet. Myös kaupunginosa- ja omakotiyhdistykset ovat aktiivisia lähitekemisen toimijoita. Yritysten mukaan saamisessa ei ole onnistuttu. Hyötytavoitteen toimenpiteet ovat olleet konkreettisia ja ne ovat vieneet hyvin ohjelman tavoitetta eteenpäin. Osallistuvan budjetoinnin pilotit ovat saaneet erinomaisen vastaanoton. Nuorten ottaminen mukaan suunnittelemaan nuorisopalvelujen toimintaa on onnistunut ja menettelyä laajennetaan Espoon nuorisopalveluihin laajemminkin. Myös asukkaiden osallistaminen suunnitelmaan asukaspuistoa nettipohjaisen osallistavan budjetoinnin keinoin on ollut uusi tapa toimia. Kokeilu sai palkinnonkin Laatukeskuksen järjestämässä Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailussa. Meidän puisto -toimintamallissa sovittiin säännöt sille, miten asukkaat pystyvät hoitamaan omaa lähialuettaan. Se on hyvä esimerkki siitä, miten kaupungin organisaatiota pystytään tekemään vastaanottavaisemmaksi asukkaiden ideoille ja aktiivisuudelle. Kirjoittamalla kaupungin kanssa yhteisen hoitosopimuksen vapaaehtoiset voivat pitää lähiluonnossaan sijaitsevan puistoalueen paremmassa
Loppuraportti 6 kunnossa kuin mihin kaupungin huoltoluokitus riittäisi. Tekemällä asukkaiden oma toiminta mahdolliseksi voidaan pienillä kuluilla saavuttaa iso hyöty. Tuotokset ja tulokset olivat: toimintamalli, jolla asukkaat voivat siistiä kaupungin viheralueita osallistava budjetoinnin ja aluekehittämisryhmän pilotointi vanhalle asuinalueelle lähitekemisen askeleet -työkirja uuden asuinalueen kehittämiseen oppilaitosyhteistyömalli, jossa luotu rakenne, yhteiset työkalut ja konseptit uudenlaisen osallisuuden mahdollisuudet ja pohdinta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä sote-uudistuksen jälkeen vapaaehtoistoiminnan ohjeet Espoon kaupungin esimiehille asukasfoorumityön arviointi ja ehdotus toiminnan kehittämisestä jatkossa Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja niiden laajentamista Espoossa tulee jatkaa. Espoossa on hyvä kokeilla uusia toimintamalleja, mutta haasteena isossa kaupungissa on levittää hyviksi koetut mallit laajemmalle alueelle. Siksi rohkaisua ja kouluttamista lähitekemisen ajatteluun ja toimiviin ratkaisumalleihin tulee lisätä. Toimintamahdollisuuksia ja -malleja tulee markkinoida. Myös asukasyhdistysten ja erilaisten toimijoiden taloudellinen ja toiminnallinen tuki tulee olla riittävä. On hyvä kehittää edelleen välineitä ja alustoja itse tekemiselle ja osallistumiselle. Poistetaan tekemisen esteitä ja kehitetään lähitekemisen tapoja. Kun saadaan espoolaiset toimimaan, syntyy win-win-tulos, jossa sekä kaupunki että espoolaiset voittavat. 2.3 Hyötytavoite 3: Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Erilaisten kuntalaisten tarpeet tulee ottaa huomioon. Kuntalaisten aktiivisuudessa ja osallisuudessa on eroja. Vähän osallistuvien ryhmien osallistumattomuuden syitä on pyrittävä poistamaan. Kansainvälisten asukkaiden määrä kasvaa. Suvaitsevaisuus on tärkeää. Haluamme toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Vahvistamme Espoon ja espoolaisten identiteettiä myös erilaisten ryhmien osalta. Erilaisten ryhmien osallisuuden kehittämiseksi tavoitteena oli tunnistaa erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) ja parantaa heidän osallisuuttaan arvostaa kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Toimenpiteissä on laajasti kiinnitetty huomiota erilaisten ryhmien kuten lasten, nuorten, maahanmuuttajien ja vanhusten osallisuuteen ja kehitetty keinoja osallisuuden parantamiseksi. Ohjelmassa haluttiin tehdä maahanmuuttajista itsestään kotouttajia. Tämän takia maahanmuuttajajärjestöjä vahvistettiin kouluttamalla ja verkottamalla heitä. Lisäksi heille laadittiin tarvittavat ohjeet (esimerkiksi järjestötoiminnan ABC -opas). Tavoitteessa onnistuttiin erittäin hyvin.
Loppuraportti 7 Yhdessä Nuorten elinvoimaisuus - kehitysohjelman kanssa kehitettiin nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien sekä kaupungin valmistelun kuten aluearkkitehtien yhteistyötä ja menettelyjä, jotta saadaan nuorten ääni paremmin kuulumaan suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Palvelumuotoilu on moderni tapa ottaa asiakas mukaan hänen asiakaskokemuksensa suunnitteluun. Ohjelmassa pilotoitiin tätä ottamalla ikäihmiset mukaan asuinympäristönsä suunnitteluun. Tuloksena syntyivät toimivat pihat ja mm. elä ja asu - yksiköiden parvekkeille viljelylaatikot, joiden äärelle on esteetön pääsy. Tuotokset ja tulokset: ikäihmisten osallistavan suunnittelun malli ryhmämuotoisen kotoutumisen malli vähän osallistuville henkilöille nuorten osallisuuden edistämisen toimenpiteet (nuorisovaltuusto, oppilaskunnat) omaehtoisen kotoutumisen malli maahanmuuttajajärjestöille nuoret mukana alueiden suunnittelussa -pilotoinnit (nuorten Safari, Vaikuttamo, osallistava budjetointi) Tehdyt pilotit ovat olleet rohkaisevia avauksia toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi yhteistyössä teknisen toimen ja nuorisotoimen kanssa tehdyllä Safari-leirillä ei saatu mukaan suunnitteluun kuin kourallinen espoolaisia nuoria, mutta Rantaraitin kehittäjät hyödyntävät oppimaansa osallistamismallia ja tuloksia jatkotyössään. Toimintatapojen ja asenteiden muutosta tarvitaan edelleen. Rohkaisevaa on huomata, että on mahdollista saada syntymään lumipalloefekti. Tämä on tärkeää, koska espoolaisten ikäihmisten ja maahanmuuttajien määrä kasvaa edelleen. Ohjelmalla on ollut tärkeä rooli myös siinä, että sen esittämät haasteet osallistumiselle on saatu poliittiseen tietoisuuteen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uusien ja hyväksi koettujen mallien laajentamiseen. Tarvitaan uskallusta edetä uuteen suuntaan. 2.4 Hyötytavoite 4: Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Tavoitteena oli käyttää sähköisen asioinnin ja sosiaalisen median keinoja helpottamaan vaikuttamista ja omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa. Tavoitteena oli kerätä asukkaiden ideoita, antautua keskusteluun ja oppia palvelujen kehittämistä varten. Helppojen työkalujen myötä kynnys kertoa mielipiteensä on madaltunut. Sähköisistä tietoverkoista on tullut paikka olla aktiivinen. Organisaatioiden myös oletetaan olevan suoremmassa ja avoimemmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa kuin aiemmin. Kaupungilta tämä edellyttää herkkyyttä kuunnella, resursseja ja toimintatapojen muutosta. Avoimen osallisuuden ja vaikuttamisen tavoitteena oli kehittää osallistumis- ja vuorovaikutustapoja ja -kanavia käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa avata tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta
Loppuraportti 8 Sosiaalisesta mediasta on hyvää vauhtia tulossa jokaisen viranhaltijan arkipäiväinen työväline. Sen käyttökoulutukset on saatu Espoon kaupungin organisaatiotasoisiksi koulutuksiksi, ja se nähdään yhä vahvemmin vuorovaikutuskanavana eikä vain välineenä viestinnän ja markkinoinnin toimenpiteille. Tässä kehityksessä lla on ollut tärkeä rooli toimenpiteitään laajemmin: tuomassa avoimen vuorovaikutuksen ja uusien välineiden haltuunotolle tavoitteelle legitimiteettiä. Esimerkiksi valtuuston kokousten webcastingeihin saatiin liitettyä Twitter-kooste tunnisteella #espoovaltuusto. Uusia osallistumiskanavia ohjelmassa ei koettu tarpeeksi hyödylliseksi lanseerata, siinä mielessä ei tuloksia saatu aikaan. Koska internet informaatio- ja vuorovaikutuskanavana on kasvanut merkittävästi, ohjelmassa on kehitetty Espoon internet-sivuja mm. kokoamalla toimintaa koskevat esitteet sähköisessä muodossa helposti löydettäväksi yhdelle sivulle. Myös sivuston Espoosta kertovaa tekstiä on parannettu, niin että kuntalaisen tunne ja tieto kotikaupungista vahvistuisi. Avoimen osallisuuden ja vaikuttamisen tavoite on ollut läpäisevänä ajatteluna kehitysohjelman muissa tavoitteissa. Esimerkiksi valmistelijoille kootut sosiaalisen median ohjeet samoin kuin aloite.fi:n käyttöönotto edistävät niin avoimen osallistumisen kuin toimivan päätöksenteonkin tavoitteen saavuttamista. Palveluesitteen avulla on koottu hajallaan ollutta tietoa Espoon toimintatavoista ja palveluista. Tuotokset ja tulokset Näin Espoossa toimitaan -esite Some ohjeet valmistelijoille Nettisivujen parannustyöt Espoon esitteet koottuna nettiin Osallistumisalustojen tulee olla moderneja ja hyvässä kunnossa. Avoimuutta ja toiminnan luotettavuutta tulee kehittää ja vaalia. Koulutusta aiheeseen tarvitaan lisää. Positiivista on, että sekä kiinnostus että valmius ovat kasvaneet. 3 Johtopäätökset ohjelman onnistumisesta ja keskeiset opit Aiheena osallisuus on erittäin laaja ja vaati hyvää perehtymistä. Ohjausryhmän oli aluksi tärkeää tutustua jo olemassa oleviin lakeihin sekä Espoon toimintamalleihin ja tapoihin. Espoon kuntademokratian osallisuustapoja on paljon ja välineet ovat hyvät. Ihmisten niin asukkaiden kuin viranhaltijoiden saaminen näistä tietoisiksi ja heidän asenteensa muuttaminen osallistuvaksi on tässäkin ohjelmassa osoittautunut yhdeksi suurimmista haasteista. Lähidemokratiaa ja osallisuutta tulee edelleen kehittää paremmaksi ja kehittää yhä helpompia ja oikea-aikaisempia osallistumisen tapoja. Kuntademokratian toimintatapoja on kehitetty jo ennen kehitysohjelmaa. Kehitysohjelmassa on toteutettu 19 toimenpidettä ja kuvattu olemassa olevat tavat. Kehittäminen jatkuu edelleen, Alla olevassa piirroksessa on kuvattu kehittämisen jatkumoa.
Loppuraportti 9 Ohjelman hyötytavoitteet olivat tasapainoinen kokonaisuus ja ne toimivat hyvin koko ohjelman ajan. Tavoitteiden pohjalta on hyvä jatkaa espoolaisen osallisuuden kehittämistä. Lähitekemisessä asukasyhdistykset, järjestöt ja seurat ovat tärkeässä roolissa. Tehdyt toimenpiteet ovat olleet kahdenlaisia: toisaalta konkreettista kehittämistä ja toteuttamista sekä toisaalta ylätason osallisuustarkastelua ja -kehittämistä. Lisäksi on tehty esitteitä ja koulutusmateriaalia. Niitä tulee hyödyntää jatkossa perehdytyksessä ja koulutuksessa. Osallisuuden ja demokratian kehittämisellä on erilaisia näkökulmia ja näiden jokaisen näkökulman huomioon ottaminen ja niin että kokonaisuus on tasapainossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suhtautumiseen ja asenteisiin. Alla olevassa kuvassa on korostettu tasapainoisen kokonaisuuden tärkeyttä.
Loppuraportti 10 Ohjelman hyötytavoitteille asetetut mittarit eivät ole palvelleet parhaalla tavalla ohjelman seurannassa. Kokonaisarviona voidaan kuitenkin todeta, että ohjelma onnistui ja osallistumisen kehittämistä tulee edelleen kehittää. 4 Jatkonäkymiä ja kehitysideoita ohjelman kohdealueella Espoo-tarina ohjaa hyvin osallisuuden tahtotilaamme. Visiossa todetaan, että espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Espoon kolmesta arvosta ensimmäinen liittyy suoraan asukkaisiin ja osallisuuteen: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Tältä pohjalta espoolaista osallisuutta tulee edelleen kehittää. Jatkossa tulee vahvistaa tätä asennetta ja tahtotilaa. Uuden kuntalain (37 ) mukaan kuntastrategian tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista. Ohjelmassa tehty osallisuuden nykytilan kuvaus toimii tässä tehtävässä hyvin tausta-aineistona. Myös n tavoitteet ovat toteuttaneet tätä kuntalain tavoitetta. Ohjelman tavoitteet voivat (hieman muokattuna) muodostaa seuraavalla valtuustokaudella kuntademokratian ja osallisuuden kehittämisen painopistealueet: 1. Palkitseva lähitekeminen: - Kannustamme uudenlaiseen tekemiseen - Mahdollistamme uudenlaisen osallisuuden - Poistamme lähitekemisen esteitä 2. Erilaisten ryhmien osallisuus: - Tuemme erilaisten ryhmien osallisuutta - Hyödynnämme moderneja tapoja 3. Toimiva päätöksenteko: - Edistämme osallistavaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta - Kehitämme avoimuutta valmistelussa ja päätöksenteossa Sosiaalisen median maailma haastaa meidät uudella tavalla. Digitaalisuuden rooli kasvaa jatkuvasti ja mahdollistaa helpommin tiedon ja vuorovaikutuksen avoimuuden. Maakuntauudistuskin on nostanut esille kunnan roolin asukkaiden yhteisönä. Espoossa on toimiva demokratia. Tavoitteena on ylläpitää hyvää demokraattista ilmapiiriä ja osallisuutta. Ohjelman aikana ja sen ansiosta olemme kehittyneet ja olemme ottaneet yhdessä askelia oikeaan suuntaan. Liitteet
Loppuraportti 1 Liite 1 Ohjelman toimenpiteet Toimenpiteen nimi Toimenpiteen vastuuhenkilö ja vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Miten voin vaikuttaa? Vaikuttamistoimielimet ja uusi kuntalaki Äänestysaktiivisuus Timo Kuismin, Mari Immonen, Johanna Pellinen, 2014-2016 Toimiva päätöksenteko 2015-2016 Toimiva päätöksenteko 2015 Toimiva päätöksenteko Kuvattu avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet sekä tunnistettu, kuvattu ja laajennettu olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Kuntalaisille tehtiin esite, jossa kuvataan oikeat vaikuttamisen paikat. Uusi kuntalaki määrittelee kunnan lakisääteiset vaikuttamiselimet. Ohjelmassa tehtiin arvio lain vaikutuksista. Nuorisovaltuustoa, vanhusneuvostoa ja vammaisneuvostoa haastattelemalla löydettiin kehittämiskohteet ja tehtiin valmistelijoille osallistumisen ohjeet. Viestinnän parantaminen vaaliasioissa. Tuettiin eduskuntavaaleissa monikulttuurisen vaalipaneelin järjestämisessä. 17 500 3 000 Vain Espoon omaa työtä. Kuntalaisaloite.fi Mari Immonen, 2015 Toimiva päätöksenteko Espoon kaupunki liittyi kuntalaisaloite.fi-verkkopalveluun. Oikeusministeriön ylläpitämässä, maksuttomassa aloitepalvelussa kuntalainen voi tehdä kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Vain Espoon omaa työtä. Meidän puisto Lähi(ö)tekeminen vanhalla asuinalueella Jaana Junkkari, Tekninen ja ympäristötoimi Mikko Kivinen, Tekninen ja ympäristötoimi 2014-2016 Palkitseva lähitekeminen 2014-2016 Palkitseva lähitekeminen Kehitettiin malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen. Alueille laadittiin kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Meidän puisto -mallia on esitelty eri seminaareissa ja lehtiartikkeleissa innovatiivisena ja asukkaita osallistavana esimerkkinä. Toiminta vakiintuu ja laajenee pysyväksi toiminnaksi. Pilotissa kokeiltiin osallistavaa budjetointia lähitekemisen työkaluna. Asukkaat valitsivat Suvelan asukaspuistoon mieleisensä laitteet, toiminnot ja istutukset eli jakoivat hankkeelle varatun budjetin karttapohjaisen pelin avulla. Budjetoi puisto -menetelmä voitti Laatukeskuksen järjestämän Vuoden laatuinnovaatio 2015 -kilpailun julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yksiköiden sarjassa. Muodostettiin aluetyöryhmä, jossa toteutettiin uudenlaisia yhteistoiminnan ja -tekemisen muotoja viranhaltijoiden, aktiivien ja kuntalaisten välille. Vain Espoon omaa työtä. 10 000
Loppuraportti 2 Toimenpiteen nimi Toimenpiteen vastuuhenkilö ja vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Uuden asuinalueen lähitekemisen tapa Rakkaudesta kotiseutuun -kotiseutupäivät Asukasfoorumitoiminnan arviointi Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisääminen Kaarina Salonen, ja Pekka Vikkula, Tekninen ja ympäristötoimi Mari Immonen, Mari Immonen, Johanna vepsä Sivistystoimi, Kirsi Lehto-Ollila, 2014-2016 Palkitseva lähitekeminen 2015 Palkitseva lähitekeminen 2014-2016 Palkitseva lähitekeminen 2015 Palkitseva lähitekeminen Suurpellossa on toteutunut asukkaiden, yritysten, oppilaitosten ja kaupungin työntekijöiden yhteistyö aktiivisena lähitekemisenä. Selvitettiin mitkä asiat mahdollistavat, tukevat ja edistävät verkostomaista ja asukaslähtöistä lähitekemisen tapaa Lisäksi luotiin malli oppilaitosyhteistyöstä, jossa osa opinnoista suoritetaan living-lab -tyyppisesti espoolaisilla alueilla. Opiskelijoiden tuotoksia on hyödynnetty toiminnassa konkreettisesti. Alueelle on perustettu erilaisia asukastyöryhmiä. Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Espoossa 2015 teemalla Rakkaudesta kotiseutuun. Ohjelmassa oli runsaasti kaikille avoimia tapahtumia, joiden kautta myös kuntalaisille tarjotaan mahdollisuuksia löytää uusia puolia omasta kotiseudustaan. Asukasyhdistyksiä tuettiin määrärahalla mahdollisimman monien asukastilaisuuksien järjestämiseksi. Lisäksi kotikaupunkipolku-kävelyitä ja opastettuja kävelyretkiä järjestettiin monin paikoin ja niissä käytettiin painettuja kotikaupunkipolkuesitteitä, joissa kerrotaan merkityksellisistä paikoista. Asukasfoorumien arviointia tehtiin gradukyselytutkimuksella, joka lähetettiin valmisteluryhmien jäsenille. Vastausten perusteella selvisi useita kehityskohteita. Arviointia tehtiin myös kysymällä asukasfoorumeihin osallistuneilta arviota tilaisuuksien onnistumisesta. Asukasfoorumien valmisteluryhmien kanssa pidettiin yhteinen seminaari ja valmisteluryhmien puheenjohtajien kanssa kehittämiskokoukset. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisäämiseksi kartoitettiin Espoon tapahtumat sekä organisaatiossa ja tapahtumissa tehty vapaaehtoistyö. Huomattiin lukuisia hyviä esimerkkejä, mutta koko kaupungin organisaatiota koskevat vapaaehtoistyön toimintaperiaatteet ja ohjeet puuttuvat. Tehtiin esimiehille vapaaehtoistoiminnan ohjeet ja havainnollinen juliste. Kun toimintaperiaatteet ovat selkeät, on helpompi ottaa vapaaehtoisia mukaan omaan toimintaan. 13 600 11 500 Vain Espoon omaa työtä. 5 000
Loppuraportti 3 Toimenpiteen nimi Toimenpiteen vastuuhenkilö ja vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Muotoile!maa ikäihmisten kanssa oman asumisen kehittämistä Intoa elämään -pilotti Nuorten osallisuuden kehittäminen Rantaraitti nuorten silmin Omaehtoisen kotoutumisen tuki Niko Riepponen, Tekninen ja ympäristötoimi Tuija Norlamo, Sosiaali- ja terveystoimi Mari Immonen, Konserni ja Viula Pakka Sivistystoimi Tatu Törmänen, Sivistystoimi Mari Pyy, Sosiaali- ja terveystoimi 2014-2015 2014 2015-2016 2016 2016 Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Osallistettiin sekä ikäihmiset että henkilökunta lähiympäristönsä kehittämiseen Espoon keskuksen ja Soukan palvelutaloissa sekä Kauklahden asu ja elä -keskuksessa. Kehittämistyö otettiin hyvin vastaan ja sitä pidettiin hyvänä. Ympäristön kehittämisessä onnistuttiin ja nyt kohteissa on toimivampi ulkoiluympäristö. Toimiva piha hyötykasveineen myös aktivoi ikäihmisiä. Kauklahdessa viljelystä on tullut olennainen osa yksikön toimintaa. Osallistavaa lähiympäristön kehittämistä tai muita tasavertaisesti osallistavia suunnittelumenetelmiä suositellaan käytettäväksi aina kun se on mahdollista. Pilotissa räätälöitiin kurssimalli maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen. Osallistujat saivat uutta tietoa arkensa tueksi ja jakoivat keskenään kokemuksiaan ja tietojaan. Kirjoitustaidottomuus tuotti haasteita. Kurssin seurauksena Espoo pääsi mukaan Vantaan Niceheartsin Naapuriäidithankkeeseen. Espoosta valittiin 40 maahanmuuttajanaista, jotka koulutettiin mentoreiksi toisille maahanmuuttajanaisille. Kehitettiin nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien sekä kaupungin valmistelun yhteistyötä ja menettelyjä, jotta saadaan nuorten ääni paremmin kuulumaan suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa. Toimenpide toteutettiin kahden kehitysohjelman yhteistyönä. Safari on nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja nuorten osallistamisen työkalupakki, jota kokeiltiin. Safarilla 15 20-vuotiaat nuoret ratkovat yhteiskunnallisia haasteita, Espoon tapauksessa Rantaraitin kehittämistä. Nuorten osallisuuden toimintamalli ja kehittämisideat otettiin huomioon kehittämistyössä. Kehitettiin kotoutumista vahvistamalla maahanmuuttajien omaehtoista kotoutumista. Kotoutumisen toimijoiksi tarvitaan järjestöjä ja yrityksiä, jotka voivat tukea omaehtoista kotoutumista. Toimenpiteessä tavoitettiin Espoossa toimivien maahanmuuttajajärjestöjen aktiiveja ja koulutettiin heitä muun muassa järjestötoiminnan organisoimisessa ja rahoituksen haussa. 18 000 8 000 Vain Espoon omaa työtä. 10 000 80 000
Loppuraportti 4 Toimenpiteen nimi Toimenpiteen vastuuhenkilö ja vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Näin Espoossa toimitaan! Johanna Pellinen, 2014-2015 Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Tehtiin kaupungin yhteinen palveluesite, jossa luetellaan tiiviisti kaupungin palvelut yhteystietoineen ja esitellään sähköiset palvelut. Esitteen avulla vahvistetaan espoolaisten identiteettiä ja autetaan hahmottamaan kaupungin palveluja. Espoon kaupungin kaikki esitteet ja julkaisut koottiin yhdelle sivulle, joka löytyy suoraosoitteesta www.espoo.fi/julkaisut. 19 500 Uudenlaiset osallisuuden mahdollisuudet Some-viestinnän kehittäminen Tuija Norlamo, Sosiaali- ja terveystoimi Johanna Pellinen, 2016 2015-2016 Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Selvitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa. Lisäksi koottiin materiaalia tavoitetilan luomista varten ja hahmotettiin uusia osallisuutta lisääviä menetelmiä (mm. osallistuva budjetointi, yhteistuottajuutta, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia). Toimenpiteessä etsittiin uudenlaisia tapoja kohdata kuntalaiset luomalla kiinnostavia tapoja ja mahdollisuuksia olla osallistuva kuntalainen. Tuotettiin tietopaketti sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista valmistelussa ja päätöksenteossa. Tietopakettia käytetään hyväksi perehdytyksessä ja koulutuksessa. 15 000 2 000