Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Samankaltaiset tiedostot
Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Muistisairaudet

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Muistikylä projekti

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Muistetaanko muistisairaan ravitsemus kotihoidon keinoja ravitsemuksen toteutumiseen

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Hyvän hoidon kriteeristö

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MILLAINEN MINÄ OLEN?

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari Eija Lämsä Eija Lämsä

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Syödään yhdessä tutkimustulokset

Hyvän hoidon kriteeristö

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

Syödään yhdessä tutkimustulokset

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Koska aivoterveys on pääasia!

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

V A R H A I S K A S V A T U S / L A P S E M M E E s i t i e t o j a v a r h a i s k a s v a t u k s e n a l o i t u s v a i h e e s s a

Tähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Varhaiskasvatussuunnitelma

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Inkeri Liinaharja/ Uudenmaan Martat 2017

Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?

projekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Ratkaisuja alle 25-vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

oppimisella ja opiskelemisella

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

SALMENKALLION VIRIKETOIMINTARYHMÄT SYKSY 2014

Ohjeita lapsiperheille

Kuulo ja ikääntyminen

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

TARKISTUSLISTA MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE. Ota kuntoutus, hoiva ja hoito rohkeasti puheeksi.

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Esperi Care Anna meidän auttaa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Transkriptio:

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy eri toiminnoille omia merkityksiä. Siksi myös ruoka ja ruokailu merkitsevät jokaiselle eri asioita. Ruoalla on muitakin merkityksiä kuin vain ravitsemuksellinen merkitys. (Symbolinen merkitys) Tuttu ruoka, maut ja tuoksut tukevat muistisairaan ihmisen identiteetin säilymistä samoin kuin esimerkiksi valokuvat tai tuttu musiikki. 1

Maut ja muistot http://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/sivut/herkut Makumuistot: vaikea kuvata, mutta hyvin vahvana mielessä. Jotain makua voi kaivata koko loppuikänsä. Voimakas myönteinen makumuisto koostuu monista asioista. Muistamme tuoksun ja maun, mutta tiedostamatta voimme muistaa myös syömishetkeen liittyneet tilanteet ja tunteet. Parhaimmat makumuistot eivät välttämättä toimisikaan enää myöhemmin Ikääntyminen ei vaikuta yleensä makuaistiin, mutta hajuaistiin se voi vaikuttaa (makumuistot ovat oikeastaan hajumuistoja.) Ruoanmaistaminen voi muuttua. Yksittäiset hajut ja maut voi aktivoida muistoja ja herättää voimakkaitakin muistoja hyvässä ja pahassa. Toiminta: Ruokailu palvelutalon ruokasalissa yhdessä toisten kanssa. Ihminen: Ruoan merkitys ihmiselle. Ruokaan ja ruokailuun liityvät henkilökohtaiset tavat ja tottumukset. Onko ruoka vain mahan täytettä? Onko tarjolla mieliruokaa? Kenen seurassa saa syödä? Millainen mieliala on? Hahmottaako ihminen hyvin ruoan ja välineet? Ympäristö: Millainen ilmapiiri? Kiire? Häly? Kauniit puitteet? Arvostava henkilökunta? 2

Kuinka tehdä ruokahetkestä muistisairaalle mukavampi? Hiljennetään taustamelu esim. sulkemalla tv ja radio, rauhallinen tila Noudatetaan rutiineja, sillä ne tuo turvaa ja pysyvyyden tunnetta. Ruokailu voidaan aina aloittaa vaikka samalla yhteislaululla. Hyvä valaistus, riittävä kontrasti Ruokailu tila sopivan pieni (ja myös sopivan iso, että siellä mahtuu liikkumaan) Muistisairaalla voi heikentyä tunne nälästä. Tai hän ei muista syöneensä ja syö uudelleen. Mikäli nälän tunnetta ei ole, voi syöminen jäädä. Ruokailuun voi houkutella mm. ruoan ja ruokailun vetovoimaa lisäämällä. Kaunis kattaus, rauhallinen klassinen musiikki taustalla Kuinka tehdä ruokahetkestä muistisairaalle mukavampi? Kun kysytään toiveita ruokaan ja ruokailuun, osoitetaan välittämistä ja arvostusta. Tuttu ruoka lisää turvallisuuden tunnetta. Tuttu ruoka luo puitteet luontevalle vuorovaikutukselle ja menneiden muistelulle. Vuodenaikojen huomioinen ruoissa tukee muistisairaan aikaorientaatiota. Kiireettömyys ja sopiva apu. Älä syötä, jos muistisairas osaa syödä itse. Apuvälineet. Istumajärjestys, ilmapiiri Mahdollisuus osallistua ruoanvalmistamiseen tai ainakin mahdollisuus seurata mitä tapahtuu. Muistisairaan ruokailuhetkeä voi häiritä mm. vierailijat ruokailun aikana, hoitajien taskussa kilkuttavat puhelimet ja lääkkeiden jako ruokailun aikana. 3

De Hogeweyk muistisairaiden kylä Ruoka ei ole vain polttoainetta vaan sillä on suuri merkitys muistisairaan elämänlaadulle. Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän korostuu ruoan merkitys mielihyvän lähteenä. 4

Muistisairas keittiössä Välineiden käyttäminen voi vaikeutua ja turvallisuus täytyy huomioida, mutta yhdessä tehden onnistuu monet asiat. Myös uuden oppiminen. Ruoan valmistaminen, esillelaitto ja syöminen vaativat monia taitoja mm. ohjeiden ymmärtäminen, muisti, looginen päättely, hahmottaminen, hieno- ja karkeamotoriikka loistavaa kuntoutusta muistisairaille Ruoan tekeminen ja syöminen yhdessä tukee sosiaalista toimintakykyä ja tunnetta tavallisesta elämästä. Kotonakin olisi hyvä antaa muistisairaan osallistua tekemiseen hänen taitojaan vastaavasti. Muutamia onnistuneita kokeiluja ruoan parissa muistisairaiden ja omaisten kanssa 5

Keittiöryhmä Maista ja Muista Toteutettiin yhteistyössä OAMK:n toimintaterapeuttiopiskelijoiden kanssa. Pariskunnille, kuuden viikon ajan kerran viikossa, kolme tuntia kerrallaan. Tavoitteet: Tukea pariskuntien tahtoa ja taitoa tehdä kotitöitä yhdessä. Siirtää yhteinen tekeminen myös osaksi kotiarkea. Antaa tietoa arkea helpottavista apuvälineistä sekä terveellisestä ruokavaliosta Tarjota pariskunnille yhteisiä onnistumisen kokemuksia (parisuhteen tukeminen) Vertaistuki toisilta omaisilta ja muistisairailta. 6

Tulossa: Ruokaa ja rupattelua Muistisairaille ja puolisoille tarkoitettu ryhmä Ryhmän kesto kolme tuntia. Jokaisella kerralla valmistetaan laatikkoruoka ryhmäläisten toiveitten mukaan ja ruoan ollessa uunissa, tehdään erilaisia vuorovaikutusharjoituksia. Lähelläsi-hankkeen tavoitteena on, että toimintaan osallistuvien pariskuntien mielestä heidän suhteensa tuntuisi mahdollisimman pitkään parisuhteena, eikä muuttuisi liian nopeasti hoitosuhteeksi. Muistisairaus heikentää vuorovaikutustaitoja, minkä vuoksi niiden ylläpitäminen kuntoutuksen keinoin on tärkeää. Elämykset! Sairauden edetessä elämänpiiri kaventuu usein sekä omaisella että muistisairaalla. Muistiyhdistys haluaa tarjota elämyksiä, jotka eivät enää välttämättä muuten olisi mahdollisia. Tiedämme, että porkkana on terveellisempää kuin pulla. Emme kuitenkaan halua aina toimia tietomme mukaan. Muistisairaan elämän tulee maistua ja tuntua mukavalta. 7

Oulun Seudun Muistiyhdistys Lähelläsi -hanke Pakkahuoneenkatu 15 A 5 90100 Oulu www.osmy.fi Facebook, Twitter, Instagram sekä Youtube-kanava OsmyTV 8