POHJOIS-KARJALAN LASTENKULTTUURIVERKOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2016
Sisällysluettelo Joensuun lastenkulttuurikeskus Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto... 1 Toiminta-ajatus... 1 Toiminta-alue... 2 Jäsenkunnat 2016... 3 Toiminnan organisoituminen... 4 Ohjausryhmä 2016... 4 Tilat... 4 Henkilöstö... 5 Taiteilijat ja taidekasvattajat, yhtyeet, ensemblet... 5 Harjoittelijat ja vapaaehtoiset... 5 Yhteistyökumppanit... 6 Talous... 6 Vuoden 2016 toiminta ja tulokset... 7 Toimintatilastot... 7 Kulttuurin virta... 8 Liitteet... 9 Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto, arviointi 2016... 9 Kulttuurin virta kulttuurikasvatussuunnitelma... 9 Joensuun lastenkulttuurikeskus Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto Toiminta-ajatus Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto toteuttaa ja edistää koko maakunnan alueella tasa-arvoista ja saavutettavaa, vakiintunutta sekä ammattimaista ja hyvin verkostoitunutta lastenkulttuuria, jonka sisällöt tukeutuvat paikalliseen kulttuuriin. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston ydintoiminto on koululaisten kulttuuripolku.
Toiminta-alue Pohjois-Karjalassa on kaikkiaan 13 kuntaa ja noin 165 000 asukasta. Koko maakunnan alueella on 0-17 vuotiaita lapsia ja nuoria kaikkiaan 29 242 (Tilastokeskus: Väestö 31.12.2015). Väestön keskittyminen Joensuun ydinkaupunkialueelle on selkeä trendi. Maakunnan reuna-alueilla väki vähenee. Kuitenkin merkittävä osa pohjoiskarjalaisista asuu edelleen maaseudulla. Koko aluetta, myös Joensuuta, luonnehtii suuret etäisyydet kuntakeskuksiin. Maakunnan sisällä väestörakenteen ja muuttoliikkeen erot ovat suuret. Yleisesti väestörakennetta kuvaa suurten ikäluokkien ja senioriväestön korkea osuus. Väestön ikärakenteen haasteet kohdentuvat maakunnan reuna-alueille. Joensuun seudulla väestöllisen huoltosuhteen muutokset ovat maltillisempia ja seuraavat koko maan kehitystä. Liperi ja Kontiolahti poikkeavat oleellisesti sekä maakunnan muiden kuntien että koko Suomen väestörakenteen yleisestä mallista. Näissä Joensuun naapurikunnissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on huomattavasti muuta maakuntaa korkeampi. Kuntaliitokset, maaseutumaisuus ja väestörakenne yhdessä vaikuttavat oleellisesti lasten ja nuorten elinolosuhteisiin. Kouluverkostoa on supistettu useissa kunnissa ja palvelut keskittyvät yhä enemmän kuntakeskuksiin. Nämä muutokset muokkaavat voimakkaasti erityisesti maaseutualueilla asuvien lasten ja nuorten päivittäistä toimintaympäristöä. Osallistuminen harrastuksiin ja omaehtoiseen kulttuuritoimintaan vaikeutuu koulukuljetusten yleistyessä ja matkustamiseen käytettävän ajan lisääntyessä. Kouluilla tapahtuva kulttuuritoiminta ja kulttuurikasvatus ovat entistä merkittävämmässä roolissa maakunnan lasten kulttuuristen oikeuksien toteuttamisessa. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminta ulottui koko maakunnan alueelle vuonna 2016 käynnistyneen valtakunnallisen Taidetestaajat-hankkeen kautta. Taidetestaajat on Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton hallinnoima hanke, jonka Pohjois-Karjalan aluekoordinaatiosta vastaa Joensuun lastenkulttuurikeskus.
Jäsenkunnat 2016 Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto on maakunnan ainoa lastenkulttuurikeskus ja sen ydintoiminta-alue kattoi vuonna 2016 seitsemän kuntaa. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston jäsenkuntia olivat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Verkoston ydintoiminta-alueella asuvien 0 17 -vuotiaiden lasten ja nuorten määrä on 23 041 (Tilastokeskus: Väestö 31.12.2015). Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto edistää lasten ja nuorten kulttuurin tasaarvoista saavutettavuutta toteuttamalla Kulttuurin virta ohjelmaa kouluille ja varhaiskasvatuksen yksiköihin. Tavoitteena on saada koko maakunta aktivoitua kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutukseen ja Pohjois- Karjalan lastenkulttuuriverkoston jäseniksi. Verkoston ydintoiminta-alue vuonna 2016 kattaa jo 79 % koko maakunnan lasten ja nuorten väestöstä.
Toiminnan organisoituminen Joensuun lastenkulttuurikeskus on osa Joensuun kaupungin kulttuuripalveluita, vapaa-aikalautakunnan toimialuetta. Joensuun lastenkulttuurikeskus hallinnoi Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkostoa ja toteuttaa Joensuun Kulttuurin virta - ohjelmaa. Joensuun lastenkulttuurikeskus on perustettu 2015 ja se hyväksyttiin valtakunnallisen Lastenkulttuurikeskusten liiton jäseneksi toimintakertomusvuonna. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminnan ohjauksesta vastaa verkoston ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Joensuun kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula ja ohjausryhmässä on jäsen jokaisesta verkoston jäsenkunnasta. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2016 neljä kertaa. Ohjausryhmän sihteerinä toimi Joensuun lastenkulttuurikeskuksen suunnittelija Pirkko Ahola. Ohjausryhmä 2016 Pilppula Rebekka *, Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja, Joensuun kaupunki Suvanto Sari, Kulttuurisihteeri, Joensuun kaupunki Isaksson Kristiina*, Kulttuuriohjaaja, Kontiolahden kunta Pykäläinen Sari, Vapaa-aikalautakunnan jäsen, Kontiolahden kunta Linkola Riitta *, Vapaa-aikaohjaaja, Liperin kunta Piiroinen Raimo, Vapaa-aikasihteeri, Liperin kunta Lappalainen Riitta, Sivistysjohtaja v.s., Perusopetus ja pedagogiikka, Liperin kunta Korhonen Sirkka, Sivistysjohtaja v.s., Talous, varhaiskasvatus ja vapaa-aika, Liperin kunta Kortelainen Mari *, Kulttuuriohjaaja, Outokummun kaupunki Hiltunen Kirsti, Sivistyslautakunnan jäsen, Outokummun kaupunki Hyytiäinen Päivi *, Nuoriso-ohjaaja, Polvijärven kunta Halonen Sirpa, Vapaa-aikasihteeri, Polvijärven kunta Kymäläinen Jyrki *, Vapaa-aikasihteeri, Rääkkylän kunta Sandström Ann-Marie, Hallintosihteeri, Rääkkylän kunta Mäenpää Liisa*, Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Tohmajärven kunta Valoaho Matias, Sivistysjohtaja, Tohmajärven kunta (* varsinainen jäsen) Lastenkulttuuriverkoston toimintaa kehittää ja sisältösuunnitteluun osallistuu verkostotiimi. Verkostotiimi on ohjausryhmää laajempi asiantuntijatiimi johon kutsutaan mukaan kuntien kulttuuri- ja nuorisotyöntekijöistä. Vuonna 2016 verkostotiimi kokoontui 4 kertaa ja toiminnassa olivat mukana lastenkulttuurikeskuksen kulttuuriohjaajat Tiina Aalto ja Laura Pitkänen. Tilat Joensuun lastenkulttuurikeskuksen toimisto muutti vuoden 2016 alussa kulttuurikeskus Carelicumin tiloihin. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminta toteutettiin pääosin kouluilla sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä. Esityksistä ja työpajoista 73% toteutui lasten päivittäisessä toimintaympäristössä. Lisäksi esityksiä ja työpajoja järjestetään alueen kulttuuritiloissa kuten kirjastoissa ja kulttuuri- ja taidetaloilla. Museovierailuja ja työpajoja toteutettiin Joensuun Taidemuseossa, Pohjois-Karjalan museo Hilmassa ja Outokummun Kaivosmuseolla sekä paikallismuseoissa. Vierailu kaupunginorkesterin konserttisalissa Joensuussa oli myös osa Kulttuurin virta ohjelmaa.
Henkilöstö Joensuun lastenkulttuurikeskuksella oli vuonna 2016 yksi vakinainen työntekijä sekä kaksi määräaikaista koordinaattori-kulttuuriohjaajaa. Suunnittelija Pirkko Ahola vastasi verkoston koordinaatiosta ja yhteisten osioiden toteutuksesta. Vuonna 2016 suunnittelijan työajasta 92 % kohdistui lastenkulttuuriverkoston toimintaan, muu osa hanketyöhön. Osa-aikaisina määräaikaisina työtekijöinä toimivat kulttuuriohjaaja Tiina Aalto (1.1. - 30.6.2016 / Kulttuurin virta koordinointi ja Draamapajat) ja koordinaattori Laura Pitkänen (1.9. - 31.12.2016/ Kulttuurin virta koordinointi ja Mediapajat). Joulukuun alusta aluekoordinaattori Laura Pitkäsen määräaikainen työsuhde muuttui koko-aikaiseksi siten, että hänen työajastaan Joensuun lastenkulttuurikeskukselle ja kulttuuripalveluihin kohdistuu 65 % ja muu osa työajasta hanketyöhön Taidetestaajat hankkeen aluekoordinaattorina. Kaikissa verkoston jäsenkunnissa oli nimetyt Kulttuurin virta koordinaattorit, jotka osallistuivat Kulttuurin virran sisältösuunnitteluun verkostotiimissä ja tekivät yhteistyötä kunnan sivistys- ja koulutuspalvelukeskusten kanssa. He vastasivat Kulttuurin virta - ohjelman toteutuksen koordinoinnista omassa kunnassa ja yhteydenpidosta kouluille. Vapaa-aikaohjaaja Riitta Linkola osallistui myös Kulttuurin virran sisältötuotantoon m.m. vetämällä Taiteista tunteisiin työpajoja varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kulttuuriohjaaja Kristiina Isaksson ja nuoriso-ohjaaja Päivi Hyytiäinen toteuttivat elokuvakasvatusta alueensa kouluilla. Vuonna 2016 Kulttuurin virta koordinaattoreita olivat Kristiina Isaksson (Kontiolahti), Riitta Linkola (Liperi), Mari Kortelainen (Outokumpu), Sirpa Halonen ja Päivi Hyytiäinen (Polvijärvi), Ann-Marie Sandström (Rääkkylä) ja Liisa Mäenpää (Tohmajärvi). Lisäksi työpajojen ja esitysten toteuttamiseen osallistui Joensuun kaupunginorkesterin, Joensuun kaupunginteatterin, Joensuun seutukirjaston, Joensuun Taidemuseon, Outokummun kaivosmuseon ja Pohjois-Karjalan museo Hilman henkilöstö. Taiteilijat ja taidekasvattajat, yhtyeet, ensemblet Lastenkulttuuriverkoston toiminta perustuu paikalliselle omaleimaiselle kulttuurille sekä yhteistyölle kulttuuri- ja taidelaitosten sekä taiteen ammattitoimijoiden kanssa. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston Kulttuurin virta - ohjelman toteutukseen palkattiin tilapäistä henkilöstöä ja hankittiin kulttuurisisältöjä ostopalveluina. Ohjelman toteutukseen vuonna 2016 osallistui 13 eri taiteenaloja edustavaa ammattitaiteilijaa: Kirjailija-kuvataiteilija Esko-Pekka Tiitinen, kirjailijatiina Tolvanen, kuvataiteilija Auli Partio, mediaasiantuntija ja juontaja Maiju Pellikka, muusikot Susanne "Usi" Riikonen, Harri Kaituri, Pentti Rasinkangas, Marja Pärnänen, näyttelijä Petteri Rantatalo, ohjaaja/ teatteri-ilmaisun ohjaaja Riitta Pirttisalo ja sirkustaiteilijat Taina Mäki-Iso, Miika Nuutinen ja Karoliina Turkka. Ostopalveluina hankittiin lisäksi teatteriesityksiä, konsertteja ja työpajoja. Esiintyjinä olivat kaupunginorkesterin ja kaupunginteatterin lisäksi Teatteri Rollo, ammattinukketeatteri Teatteri Mukamas, lastenmusiikin orkesteri Pippuri soikoon! ja nokkahuilukvartetti Bravade. Alueen museoilta hankittiin työpajoja koululaisille ostopalveluina. Harjoittelijat ja vapaaehtoiset Työssäoppimisjaksoja ja oppilaitosten opintosuunnitelman mukaista työharjoittelua toteutui Pohjois- Karjalan lastenkulttuuriverkoston eri toiminnoissa yhteensä 12 kk.
Pia-Riitta Pekkanen vastasi verkostoalueen ala- ja yläkoulujen tilastojen koonnista ja yhtenäistämisestä. Leevi Jerkku (PKKY) suunnitteli verkoston graafisen ilmeen. Muusikot Sanni Kopo ja Tuomas Korhonen (Karelia AMK) toteuttivat Musiikkipäivä päiväkodissa osallistavien konserttien ja pienimuotoisten työpajojen kiertueen. Ukko Torni (Karelia AMK) sekä Juho Keinänen, Justus Granlund ja PKKY esitystekniikan työryhmä vastasivat Satakieli konsertin visualisoinnin animaatioesityksestä, ääni- ja valosuunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta. Ohjausryhmän jäsen Kirsti Hiltunen osallistui vapaaehtoisena tuottajana ja järjestäjänä Urkujen sointimaailma työpajojen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyökumppanit Toimintakertomusvuonna Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston sisältötuotantoon osallistuivat kaikki maakunnalliset taidelaitokset. Uusina yhteistyökumppaneina toimijoihin liittyivät Joensuun kaupunginteatteri ja Outokummun Kaivosmuseo. Kulttuuri- ja taidelaitokset ja yhteistyön sisältö 2016: Joensuun Seutukirjasto, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Ekojen kirjastoreissu, WinkVinkVinkkaus kirjavaan elämään, Mediapajat Joensuun kaupunginorkesteri, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Taiteilijatapaaminen, Oppilaat konserttisalissa, Ponnahduslauta musiikkiin Joensuun kaupunginteatteri, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Taidetta esittäen, Kiihdytyskaista kulttuuriin, Satupuoltuntiset Pohjois-Karjalan museo, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Museo tutuksi Outokummun Kaivosmuseo, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Museo tutuksi Joensuun Taidemuseo, sisältötuotanto Kulttuurin virta - Mennään näyttelyyn Oppilaitokset ja yhteistyön sisältö: Karelia AMK Musiikin linja, sisältötuotanto Kulttuurin virta Osallistavat konsertit Joensuun seutuopisto/pekkalan kuvataideopisto, lasten kuvataiteen teemanäyttely Satakieli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (esitystekniikka), ääni ja valomaiseman suunnittelu ja toteutus Karelia AMK Media, Muut yhteistyökumppanit: Liperin koululaisten Leipäpäivän toteutukseen osallistuivat Liperi Seuran ja Leipäpäivä ry:n lisäksi useat vapaaehtoisjärjestöt ja toimijat. Muita yhteistyökumppaneita olivat Outokummun seurakunta, Joensuun Lähiötalo Viadia sekä Sanomalehti Karjalainen. Talous Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi keväällä 2016 40 000 euron avustuksen Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toimintaan. Verkoston toimintamenot olivat 115 153 euroa ja jäsenkuntien toimintaan osoittama omarahoitusosuus kattoi 63 % toimintamenoista. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto sai Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä avustusta oman toiminta-alueensa 8- luokkalaisten Taidemuseovierailujen kuljetuskustannuksiin.
Vuoden 2016 toiminta ja tulokset Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston toiminta käynnistyi kulttuurikasvatussuunnitelmien laadinnalla. Ohjausryhmän jäsenet tekivät kunnissa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulutuspalvelujen toimijoiden kanssa ja kulttuurikasvatussuunnitelmat laadittiin jokaiseen jäsenkuntaan. Yhteistä runkosuunnitelmaa täydennettiin kuntien omien painotusten mukaan kytkien ohjelma paikalliseen kulttuuriin ja taidetarjontaan. Koululaisten kulttuuripolku nimettiin kaikissa jäsenkunnissa Kulttuurin virta - ohjelmaksi ja se liitettiin myös osaksi Joensuun seudullista opetussuunnitelmaa. Kulttuurin virran ja Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston käyttöön laadittiin logo ja yhtenäinen graafinen ilme. Jokainen jäsenkunta sai käyttöönsä oman Kulttuurin virta tunnuksen. Vaikka Kulttuurin virta kulttuuripolku oli suunnattu pääasiassa peruskoulun 1 9. luokkien oppilaille, oli Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston ensimmäisenä toimintavuonna runsaasti toimintaa myös varhaiskasvatuksen yksiköihin. Liperin kunnassa laadittiin erillinen varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma. Koululaisten kulttuuripolun ja varhaiskasvatuksen yksiköissä toteutetun toiminnan lisäksi Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto järjesti myös yleisölle avointa lastenkulttuuritoimintaa. Lisäksi kaikissa jäsenkunnissa jatkettiin kulttuuri- ja sivistyspalveluiden muuta omaehtoista lastenkulttuuritarjontaa edelleen. Rahoituksen osoittaminen lastenkulttuuriverkostolle ja kulttuurikasvatukseen ei merkinnyt muun toiminnan lopettamista, vaan lastenkulttuuriin jatkettiin panostamista. Joensuun Taidemuseo tarjosi marraskuussa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön tuella koko maakunnan 8-luokkalaisille työpajasisällöt ja museovierailun. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto sisällytti vierailut osaksi Kulttuurin virran syventävää ohjelmaa ja verkosto kustansi toiminta-alueen kouluryhmien kuljetukset Taidemuseolle. Näihin kuljetuskustannuksiin saatiin avustus Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiötä. Avustus kattoi alle puolet kuljetuskustannuksista. Joensuun lastenkulttuurikeskus vastasi Pohjois-Karjalan aluekoordinaatiosta valtakunnallisessa Taidetestaajat hankkeessa. Aluekoordinaattorina toimii Laura Pitkänen 35 % työajalla. Lisäksi Joensuun lastenkulttuurikeskuksen suunnittelijan työpanosta ohjattiin syyskaudella 2016 hankkeelle Harrastetoiminta Joensuun kouluilla (OKM). Toimintatilastot Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto on tarjonnut 2016 toiminta-alueellaan 479 tapahtumaa. Kokonaiskävijämäärä oli 16 828 ja kävijöistä lapsia ja nuoria oli 15 273 (91 %). Verkosto tavoitti yli 66 % ydintoiminta-alueen lapsista ja nuorista. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston ydintoiminta on koululaisten kulttuuripolku Kulttuurin virta. Vuonna 2016 verkoston toiminnasta 99 % oli kulttuurikasvatusta ja kohderyhmänä kouluikäiset muodostivat selkeän enemmistön. Toiminnasta 75 % oli suunnattu kouluikäisille ja 24 % varhaiskasvatukselle. Sisällöllisesti toiminta jakautui tasaisesti esitysten ja työpajojen kesken. Pääosa toiminnasta järjestettiin kouluilla ja varhaiskasvatuksen yksiköissä.
Kulttuurin virta Kulttuurin virta tarjoaa tasa-arvoisesti ja tavoitteellisesti kulttuurisia kohtaamisia ja elämyksiä kaikille Pohjois- Karjalan lastenkulttuuriverkoston peruskoulun 1.-9. luokkien oppilaille. Lapset ja nuoret tutustuvat taiteen ja kulttuurin osa-alueisiin kuten musiikkiin, kirjallisuuteen, sanataiteeseen, kuvataiteeseen, muotoiluun, mediaan, historiaan ja kulttuurihistoriaan. Kirjastot, museot ja konserttivierailut ovat koulutyötä monipuolistavia oppimisympäristöjä. Kulttuurin virta tuo kulttuuritoimintaa osaksi opetussuunnitelman sisältöjä. Kulttuurin virta tukee laaja-alaisen oppimisen osaamistavoitteita. Kulttuurisisällöt vahvistavat osaltaan kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Kulttuurin ja taiteen tuntemus edistää monilukutaidon kehittymistä. Kulttuurin virta myötävaikuttaa myös muiden osaamistavoitteiden saavuttamista. Ekojen kirjastoreissu Lähikirjastoon tutustuminen 1.-luokkalaisille Yhteistyössä: Vaara-kirjastojen henkilökunta, vierailut lähikirjastoon tai kirjastoautoon. Taiteilijatapaaminen Kulttuurin ja taiteentekijään tutustuminen 2.-luokkalaisille Toteutus 2016: kirjailija Tiina Tolvanen, kuvataiteilija Auli Partio, media-asiantuntija ja juontaja Maiju Pellikka, Joensuun kaupunginorkesterin muusikot Hannu Porkka, Ari Varpula, Pertti Vattulainen, Dora Migroczi, Ilona Piirainen, Heli Untamala, Mariko Matsumoto ja Ulla Karvinen. Oppilaat konserttisalissa Kaupunginorkesterin konsertti 3.-luokkalaisille Toteutus 2016: Joensuun kaupunginorkesterin Satakieli konsertti, kertoja näyttelijä Maria Sarkkinen. Konserttiin liittyvä visualisointi, animaatioesitys, ääni- ja valoinstallaatio sekä näyttely. Visualisointi ja näyttely toteutettiin yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan ammattiopiston esitystekniikan linjan ja Joensuun seutuopiston kuvataiteen perusopetuksen kanssa. WinkVinkVinkkaus kirjavaan elämään - Kirjavinkkaukset 4.-luokkalaisille Toteutus 2016: Vaara-kirjastojen kirjavinkkareiden vierailut kouluilla tai luokkien vierailut kirjastossa. Museo tutuksi Museoon tutustuminen 5.-luokkalaisille Toteutus 2016: Pohjois-Karjalan museon työpajat Muinaisilla poluilla, Outokummun kaivosmuseon työpaja/näyttely Maan aarteet sekä vierailut paikallismuseoihin. Mennään näyttelyyn Tutustuminen näyttelytoimintaan 6.-luokkalaisille Toteutus 2016: Joensuun Taidemuseo Onnin Kulttuurin virta työpajat, kirjailija ja kuvataiteilija Esko-Pekka Tiitisen kesäateljeen toiminnallinen esittely Taidetta esittäen Vaihtuvat ohjelmasisällöt alakouluilla Toteutus 2016: Draamapajat (Tiina Aalto) 4-luokkalaisille, Konsertti joka kouluun kiertue alakoululaisille (Bravade), Sirkusesitykset ja työpajat 5- ja 6-luokkalaisille (Taina Mäki-Iso ja Karoliina Turkka), Teatteriesitykset Dada-kissa ja Tipitii alakoululaisille sekä Viiru ja Pesonen 5-luokkalaisille (Joensuun kaupunginteatteri), nukketeatteriesitys alakoululaisille (Teatteri Mukamas)
Ponnahduslauta musiikkiin Tutustuminen musiikin eri muotoihin Toteutus 2016: Joensuun kaupunginorkesterin puhallin- ja jousiyhtyeiden konsertit, Karelia ammattikorkeakoulun Osallistavat konsertit 8-luokkalaisille, Konsertti joka kouluun kiertue (Bravade) Mediapajat Median maailman käsittelyä Toteutus 2016: Mediapajat (Laura Pitkänen, Netta Timonen, Pia Rask-Jussila yhteistyössä kuntien omien kirjasto-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden henkilöstön kanssa) Kiihdytyskaista kulttuuriin Toteutus 2016: Yllätykselliset improt yläkouluilla (Joensuun kaupunginteatteri), K9 kortti (koordinointi Joensuun kulttuuri-, liikunta - ja nuorisopalvelut), Kontiolahden yläkoulun musikaalikerho (ohjaaja Riitta Pirttisalo, yhteistyössä Kontiolahden kulttuuripalvelut ja koulun opetushenkilökunta), Koululaisten Leipäpäivä (Liperin kulttuuripalvelut yhteistyössä Liperi Seura ja vapaaehtoistoimijat), Teatteriesitys yläkoululaisille (Teatteri Rollo), 8-luokkalaisten museopolku (Outokummun kaivosmuseo) Kulttuurin virta varhaiskasvatuksessa Toteutus 2016: Musiikkipäivä päiväkodissa (Sanni Kopo ja Tuomas Korhonen. Karelia AMK), konserttisarja Liperin varhaiskasvatuksen yksiköissä (Susanne Usi Riikonen), nukketeatteriesitys (Teatteri Mukamas), Taiteista tunteisiin työpajat (Riitta Linkola), Satutunnit varhaiskasvatuksen yksiköissä (seutukirjasto), Satupuoltuntiset (Petteri Rantatalo) Avoin toiminta Toteutus 2016: Joensuu päivän yleisökonsertit lapsiperheille (Pentti Rasinkangas), Sirkusesitys koko perheelle (Taina Mäki-Iso), Sirkusleiri (Miika Nuutinen ja Karoliina Turkka), Näyttely Satakieli Carelia-salilla (Pekkalan kuvataideopiskelijat, ohjaus Elina Vaaherkumpu), Satupuoltuntiset (Petteri Rantatalo) Liitteet Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto, arviointi 2016 Kulttuurin virta kulttuurikasvatussuunnitelma Kuvat: Joensuun seutuopisto/pekkalan kuvataidekoulu, Satakieli-näyttely 2016. Kansi Jimi Martikainen (7 v.), sivu 8 Siiri Luostarinen (8 v.), sivu 9 Emmi Kettunen (8 v.)
POHJOIS-KARJALAN LASTENKULTTUURIVERKOSTO Toimintasuunnitelman 2016 arviointi Toimintasuunnitelma 2016 Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkosto toteuttaa ja edistää koko maakunnan alueella tasa-arvoista ja saavutettavaa, vakiintunutta sekä ammattimaista ja hyvin verkostoitunutta lastenkulttuuria, jonka sisällöt tukeutuvat paikalliseen kulttuuriin. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston ydintoiminto on koululaisten kulttuuripolku. Jäsenkuntiin laaditaan yhteistyössä kulttuuripolkuohjelma sekä tuotetaan vuonna 2016 kullekin alakoulun ja yläkoulun ikäryhmälle (luokat 1-9) työpaja tai esitys. Kulttuuripolkujen sisältösuunnitelma laaditaan yhteistyössä verkoston toimijatiimissä ja kuntakohtaiset painopisteet huomioidaan. Lastenkulttuuritoiminnan saavutettavuus Tavoite 2016 Pohjois-Karjalan kunnat sitoutuvat lastenkulttuuritoiminnan edistämiseen yhtenäisesti sovitulla tavalla, joka mahdollistaa toiminnan tasa-arvoisuuden kunnissa Kulttuuripolku tarjotaan kaikille perusopetuksen piiriin kuuluville ikäluokille Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan pääosin kouluilla ja varhaiskasvatuksen yksiköissä Kulttuuripolun toiminnot ovat maksuttomia osallistujille Kulttuuripolkutoimintaan liittyvät matkat maakunnan kulttuurikohteisiin ovat maksuttomia osallistujille Toteutuma 2016 Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkostoon sitoutui 7 kuntaa. Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien omarahoitusosuus perustui kunkin alueen oppilasmäärään ja edisti toiminnan tasa-arvoisuutta. Kulttuuripolku tarjottiin kaikille perusopetuksen piiriin kuuluville ikäluokille ja lisäksi toimintaa järjestettiin myös varhaiskasvatuksen yksiköissä. Liperin kunnassa laadittiin varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelma ja toteutettiin suunnitelman mukaisia kulttuuritarjontaa. Tapahtumista 73 % toteutettiin kouluilla tai varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kulttuuripolun kaikki toiminnot ja niihin liittyvät matkat maakunnan kulttuurikohteisiin olivat maksuttomia osallistujille. Lastenkulttuuritoiminnan vakiintuneisuus Tavoite 2016 Toimintaan yhteistyössä kuntien kanssa lastenkulttuuritoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi kasvatuksen perustoimintaa ja varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia Luodaan kulttuuripoluille sisältösuunnitelmat pyrkien yhtenäistämään käytäntöjä kuntien välillä Kulttuuripolku toteutetaan jokaiseen lastenkulttuuriverkoston jäsenkuntaan Pohjois-Karjalassa. Kulttuuripolkuja ovat Joensuun Kulttuurin virta ja muihin jäsenkuntiin laadittavat kulttuuripolut (vuonna 2016 kohderyhmä perusopetuksen ikäluokat 1-9 lk) Kulttuuripolkujen sisältöjä tuotetaan suhteessa kuntien omarahoitusosuuteen. Toteutuma 2016 Kulttuuripolkujen sisältösuunnitelmat laadittiin jäsenkuntiin yhteistyössä sivistyspalveluiden ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Otettiin käyttöön yhteinen Kulttuurin virta kulttuurikasvatussuunnitelman runko. Kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurin virta liitettiin Joensuun Seudulliseen Opetussuunnitelmaan. Kulttuurin virta ohjelma toteutettiin jäsenkunnissa kaikille perusopetuksen piirissä oleville ikäluokille ja toimintaa suunnattiin myös varhaiskasvatuksen yksiköihin. Lastenkulttuuriverkoston toiminnalla tavoitettiin seitsemässä jäsenkunnassa 14 236 lasta ja nuorta (kokonaiskävijämäärä ml. aikuiset 15568). Tapahtumia oli vuonna 2016 479 kpl.
Lastenkulttuuritoiminnan ammattimaisuus Tavoite 2016 Kulttuuripolkutoiminta tarjoaa taiteen ammattilaisten tuotoksia. Kulttuuripolkutoiminta on monipuolista ja siinä huomioidaan kaikki taiteen alat. Kulttuuripolun toteutukseen osallistuvat maakunnan ammattimaiset taide- ja kulttuurilaitokset. Kulttuuripolun toteutukseen palkataan ammattitaiteilijoita ja taidekasvattajia. Lastenkulttuuriverkoston toimijoiden ammattitaitoa ja osaamista vahvistetaan Kulttuuripolkujen toteutuksen tueksi järjestetään koulutusta yhteistoiminnassa taiteen perusopetuksen kanssa, painopisteenä 2016 varhaiskasvatus. Toteutuma 2016 Kulttuurin virran toteutukseen osallistuivat Joensuun seutukirjasto ja taidelaitoksista Joensuun kaupunginorkesteri, Joensuun kaupunginteatteri, Joensuun Taidemuseo Onni, Pohjois-Karjalan museo Hilma ja Outokummun kaivosmuseo. Draaman ja teatterin osuus lisääntyi edellisvuoteen verrattuna ja toimintavuonna 2016 myös alueen sirkustaiteilijat olivat hyvin edustettuina. 13 eri alojen ammattitaiteilijaa Pohjois-Karjalasta sekä 4 yhtyettä tai esiintyjäryhmää musiikin ja teatterin alalta osallistuivat esitysten ja työpajojen sisältötuotantoon. Lastenkulttuuriverkostolle järjestettiin sisäinen koulutus Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi työkalun käyttöön ottamisesta ja lastenkulttuurikeskuksen henkilöstö osallistui koulutuksiin (Aikamatka menetelmäkoulutus, Kulttuuriperintökasvatuksen teemaseminaari, Webropol koulutus) sekä lastenkulttuurikeskusten liiton järjestämiin seminaareihin. Varhaiskasvatuksen teemakoulutusta ei vuonna 2016 toteutettu. Lastenkulttuuritoiminnan verkostoituneisuus ja yhteys paikalliseen kulttuuriin Tavoite 2016 Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan yhteistyössä taiteen perusopetuksen ja kulttuurisisältöjä tuottavien yhdistysten kanssa. Kuntien olemassa olevat hyvät käytännöt ja yhteistyökumppanuudet taiteen ja kulttuurin toimijoiden kanssa sisällytetään osaksi kulttuuripolkutoimintaa. Yhteistyöverkosto Taiteen edistämiskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Karelia ammattikorkeakoulun kanssa kulttuuripolun sisältöjen ja maakunnallisen lastenkulttuurin kehittämiseksi Lastenkulttuuriverkosto toimii yhteistyössä valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston kanssa sisältötuotannon, menetelmäoppaiden ja lastenkulttuurin erityisosaamisen tuomiseksi osaksi maakunnan lastenkulttuuritoimintaa. Toteutuma 2016 Taide-ja kulttuurilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi ja Joensuun kaupunginteatterin, Outokummun Kaivosmuseon kanssa aloitettiin yhteistyö lastenkulttuurin sisältötuotannossa. Useat paikallismuseot ja kotiseutuyhdistykset osallistuivat sisältötuotantoon. Verkostokuntien omat vahvuudet sisällytettiin laadittuihin kuntakohtaisiin Kulttuurin virta toteutussuunnitelmiin. Yhteistyö jatkui tiiviinä Karelia AMK:n kanssa, Pohjois- Karjalan ammattiopiston esitystekniikan linjan kanssa tehtiin yhteistyötä esitysten visualisoinnissa ja Joensuun Seutuopiston kuvataiteen perusopetuksen linjan kanssa toteutettiin teemanäyttely Satakieli. Yhteistyöverkoston rakentaminen Taiteen edistämiskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa painottuu toimintavuodelle 2017. Valtakunnallisen lastenkulttuuriverkoston materiaalipankin menetelmäoppaita hyödynnettiin soveltuvin osin mediapajoissa ja valtakunnallisista elokuvaviikoista muusta lastenkulttuuritapahtumista tiedotettiin kouluille ja kulttuuritoimijoille myös maakunnallisesti.
Kulttuurin virta tarjoaa tasa-arvoisesti ja tavoitteellisesti kulttuurisia kohtaamisia ja elämyksiä kaikille Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston peruskoulun 1.-9. luokkien oppilaille. Lapset ja nuoret tutustuvat taiteen ja kulttuurin osa-alueisiin kuten musiikkiin, kirjallisuuteen, sanataiteeseen, kuvataiteeseen, muotoiluun, mediaan, historiaan ja kulttuurihistoriaan. Kirjastot, museot ja konserttivierailut ovat koulutyötä monipuolistavia oppimisympäristöjä. Kulttuurin virta tuo kulttuuritoimintaa myös osaksi opetussuunnitelman sisältöjä. Kulttuurin virta tukee laaja-alaisen oppimisen osaamistavoitteita. Kulttuurisisällöt vahvistavat osaltaan kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Kulttuurin ja taiteen tuntemus edistää monilukutaidon kehittymistä. Kulttuurin virta myötävaikuttaa myös muiden osaamistavoitteiden saavuttamista. Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston kuntia ovat Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Kulttuuri virran sisällöt tehdään yhteistyössä kulttuuripalveluiden, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden sekä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen kanssa ja alueensa muiden toimijoiden kanssa. Jokaisella kunnalla on oma Kulttuurin virta -koordinaattori, joka vastaa kuntansa Kulttuurin virrasta. Ekojen kirjastoreissu Lähikirjastoon tutustuminen 1.- luokkalaisille Kirjastoreissun aikana ekaluokkalaiset tutustuvat lähikirjastoon tai koululla vierailevaan kirjastoautoon. Oppilaat pääsevät opettelemaan kirjaston itsenäistä käyttöä ja omatoimisuutta matkalla kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan. Kirjaston työntekijöiden osaavalla avustuksella ekaluokkalainen oppii kirjaston käyttöön liittyviä toimintatapoja ja tutustuu kirjastoympäristöön. Tavoitteena on, että lapset ottavat kirjastonkäytön omakseen heti koulutiensä alussa. Vierailun yhteydessä lapsi saa oman kirjastokorttinsa. Oppilaille jaetaan ennakkoon Tervetuloa kirjastoon -lehtinen. Oppilaat konserttisalissa Kaupunginorkesterin konsertti 3.-luokkalaisille Kaikki lastenkulttuuriverkoston kolmasluokkalaiset osallistuvat Joensuun kaupunginorkesterin konserttiin Carelia-salissa. Koululaiskonsertissa lapset saavat kokea aidossa konserttiympäristössä ison sinfoniaorkesterin soittamaa musiikkia. Havainnointi paikan päällä antaa lapselle elämyksen musiikin, kertomuksen ja kuvallisen ilmaisun kokonaisuudesta konserttikäynti tuo orkesterin lähelle ja tutuksi. Eri kulttuurimuotoihin tutustuminen, hyvien tapojen opettelu ja tuttuuden tunteen syntyminen konsertissa käynnistä ovat myös tavoitteena. Taiteilijatapaaminen Kulttuurin ja taiteentekijään tutustuminen 2. -luokkalaisille Tapaaminen tai työpaja toteutetaan tokaluokkalaisten omissa luokissa tai vierailukohteessa. Taiteentekijä tuodaan lasten lähelle ja tutustuttavaksi. Tapaamisissa nousee esiin ajatuksia taiteilijan työstä, erilaisista työvälineistä, kulttuurista yleensä ja omasta innostuksesta. Vierailun tai työpajan aikana oppilailla on lupa kysyä ja osallistua. Taiteilijatapaamiset ovat vuorovaikutusta ja osallistumista lapset saattavat päästä kokeilemaan työvälineitä ja työskentelemään yhdessä taiteilijan kanssa. WinkVinkVinkkaus kirjavaan elämään - Kirjavinkkaukset 4.-luokkalaisille Kirjasto esittelee nelosluokkalaisille ikäkauteen sopivaa kirjallisuutta kirjavinkkaustunneilla joko lähikirjastossa, kirjastoautossa tai vinkkarin vieraillessa luokassa. Kirjavinkkareita on useita ja kukin heistä tutustuttaa lapsia kirjojen ja kirjallisuuden tarjontaan omalla persoonallisella tyylillään lukeminen avaa erilaisia maailmoja ja uusia elämyksiä. Kirjavinkkaus voidaan nivoa meneillään olevaan ilmiöoppimisen projektiin, niin että se tukee oppimista mahdollisimman hyvin.
Ensisijaisesti vinkkausten tarkoituksena on innostaa lapsia lukemaan ja löytämään itselleen sopivia kirjoja, mutta myös esitellä kirjaston monipuolisia sisältöjä. Kirjallisuuden maailmaan tutustuminen auttaa havainnoimaan, rakentamaan mielipiteitä ja oman ajattelun kehittymisessä. Luetuista kirjoista ja syntyneistä mielikuvista on kivaa vaihtaa mielipiteitä. Museo tutuksi Museoon tutustuminen 5.-luokkalaisille Viitosluokkalaiset tutustuvat oman seutunsa museoon. Museovierailun tavoitteena on oman historian tunteminen, kulttuurin merkityksien havainnointi ja yleiskuvan saaminen museosta. Museokierroksia toteutetaan yhteistyössä kunnan omien museoiden ja paikallishistoriatietoutta ylläpitävien seurojen kanssa. Pohjois-Karjalan museo ja Outokummun Vanha Kaivos ovat Kulttuurin virran alueellisia yhteistyökumppaneita. Mennään näyttelyyn Tutustuminen näyttelytoimintaan 6.-luokkalaisille Näytteilleasettajan tai opettajan johdolla kuutosluokkalaiset tutustuvat oman lähiseutunsa näyttelyihin tai tekevät vierailun Joensuun taidemuseoon. Tarkoituksena on tutustua näyttelyyn ja tutkia tarkemmin sen sisältöjä. Näyttelyteosten tarkastelussa yhdistetään monia aihepiirejä ja oppiaineita: kulttuuriperintö, kuvataide, muotoilu, kulttuurihistoria, yhteiskunta ja monilukutaito. Näyttelyyn tutustumiset voivat olla toiminnallisia, yhdessä ja erikseen havainnoiden. Taidetta esittäen Esittävän taiteen kokonaisuuteen tutustuminen Oppilaat tutustuvat johonkin esittävän taiteen kokonaisuuteen. Oppilaat pääsevät näkemään, kokemaan tai tuottamaan itse sisältöjä esittävään taiteeseen. Esittävän taiteen kokonaisuusissa kurkistetaan sirkukseen, teatteriin ja draamaan ja musiikkiin. Ohjelmasisältöjä vaihdellaan lukuvuosittain tuoden lapsille esille kulttuurin monipuolisuutta. Ponnahduslauta musiikkiin Tutustuminen musiikin eri muotoihin Seiskaluokkalaisille järjestetään musiikkisisältöinen kokonaisuus. Kokonaisuudessa esitellään ja innostetaan osallistujia musiikin pariin. Musiikki tuodaan tutuksi eri näkökulmista ja toimii ponnahduslautana musiikin harrastamisen aloittamiselle. Kulttuurin virran alueellisia yhteistyökumppaneita ovat Karelia ammattikorkeakoulun musiikin linja sekä Joensuun kaupunginorkesterin erilaiset kokoonpanot. Mediapajat Median maailman käsittelyä Kasiluokalla sukelletaan mediaan toiminnallisessa työpajassa, joka toteutetaan kouluilla. Luokat voivat valita eri pajavaihtoehdoista, jotka käsittelevät mediaa eri näkökulmista. Mediapajojen sisällöt keskittyvät ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin median ilmiöihin ja aiheisiin. Pajoissa on käsitelty muun muassa mainosten ja vastamainosten, sosiaalisen median, klikkiuutisten ja mediakriittisyyden teemoja luovasti ja innostavasti. Mediapajoja toteuttavat Joensuun seutukirjaston ja lastenkulttuurikeskuksen henkilöstö yhteistyössä kuntien omien toimijoiden kanssa. Yllätykselliset improt yläkouluilla Improvisaatioesitys syntyy tässä ja nyt etukäteen suunnittelematta ja on aina yhtä ainutkertainen, yleisön kanssa vuorovaikutuksessa tehty teatteriesitys. Esityksen sisältämät lyhyet improt voivat olla eri tekniikoilla esimerkiksi yleisön antamista aiheista syntyneitä hauskoja, koskettavia, jännittäviä tai kukaties traagisiakin kertomuksia, kohtauksia, lauluja, runoja tai joskus voi syntyä vaikka moderni tanssiesityskin. Näyttelijät laittavat itsensä likoon, lakoon ja myös lokaan, sillä mokaaminen ja itsensä nolaaminen on yleisön suureksi riemuksi yleistä ja jopa suotavaa. Esiintyjinä improissa Joensuun kaupunginteatterin näyttelijät. Kiihdytyskaista kulttuuriin Pohjois-Karjalan lastenkulttuuriverkoston yläkouluilla tarjotaan vaihtuvin sisällöin nuoren oman kulttuurisen osaamisen kartuttamiseen tähtäävää toimintaa. Tavoitteena on tukea nuoren kulttuurista kasvua ja luoda kulttuurin osalta tuttuutta ja vuorovaikutusta. Esimerkkeinä oman kulttuurisen osaamisen tukemisesta ovat Joensuun koulujen K9 kortti sekä Kontiolahden yläkoulun musikaaliprojekti.