Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9647/1/17 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Sosiaalityöryhmä Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto SOC 435 EMPL 339 EDUC 267 ECON 458 Ed. asiak. nro: 9614/17 SOC 429 EMPL 334 EDUC 259 ECON 452 Asia: Kohti työnteon kannattavuutta edistäviä strategioita Ehdotus neuvoston päätelmiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus edellä mainittua asiaa koskeviksi neuvoston päätelmiksi. Sosiaalityöryhmä viimeisteli puheenjohtajavaltio Maltan aloitteesta käsiteltäväksi annetun tekstin työllisyyskomitean (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitean (SPC) antaman palautteen pohjalta. Pysyvien edustajien komiteaa pyydetään toimittamaan päätelmäehdotus TSTK-neuvoston hyväksyttäväksi 15. kesäkuuta 2017 pidettävässä istunnossa. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 1
Kohti työnteon kannattavuutta edistäviä strategioita Ehdotus neuvoston päätelmiksi OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAA: 1. Euroopan unionin (EU28) työttömyysaste on edelleen korkeampi kuin kriisiä edeltäneenä aikana: vuonna 2016 työttömiä oli 20,9 miljoonaa, ja heistä lähes 50 prosenttia oli ollut työttömänä yli vuoden ja yli 20 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. 1 Noin 11,5 prosenttia 15 24- vuotiaista oli (vuonna 2016) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella ja sen vuoksi vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. 2 2. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien kokonaismäärä EU:ssa on supistunut mutta heitä on edelleen runsaasti eli kaikkiaan 23,7 prosenttia kokonaisväestöstä. Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteesta ollaan siis vielä kaukana. Tilanteeseen liittyy suuria haasteita kaikissa väestöryhmissä, ja köyhyys on yleisintä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ja työttömien keskuudessa. 3. Vaikka sukupuolten väliset erot ovat pienentyneet, esiintyy edelleen epätasa-arvoa eikä vielä ole kyetty kokonaan poistamaan sukupuolten välisiä eroja työllisyydessä, itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, tahdonvastaisessa osa-aikatyössä, yrittäjyydessä ja päätöksenteossa. 3 Suurin ero sukupuolten välillä on nähtävissä palkassa naisista pienipalkkaisia on yksi viidestä mutta miehistä vain yksi kymmenestä. 4 Naisia ja miehiä kohdellaan siis eriarvoisesti sen suhteen, millaisia mahdollisuuksia heillä on päästä työmarkkinoille työelämänsä aikana, mikä aiheuttaa sukupuolten välisiä eläke-eroja ja lisää köyhyysriskiä. 1 2 3 4 Eurostat: Tiedot saatu 4. toukokuuta 2017. Eurostat: Tiedot saatu 4. toukokuuta 2017. Neuvoston päätelmät: Vastaus komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasaarvon edistämiseksi (16. kesäkuuta 2016). Neuvoston päätelmät naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla (3. maaliskuuta 2017). 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 2
4. Nykyisessä tilanteessa tarvitaan edelleen työnteon kannattavuutta edistäviä strategioita, joilla voidaan edistää korkealaatuisten työpaikkojen luomista 5 ja lisätä työmarkkinoiden osallistavuutta poistamalla työmarkkinoille osallistumisen esteitä, torjumalla työmarkkinoiden segmentoitumista sekä varmistamalla, että sosiaalisen suojelun järjestelmillä tarjotaan riittävä toimeentulotuki ja mahdollistavat palvelut kaikille mutta kannustetaan samalla siirtymistä työelämään ja tehdään työnteosta kannattavaa. 5. Aktiivista työmarkkinapolitiikkaa koskevien suositusten mukaisesti työnteon kannattavuutta edistävät strategiat voivat olla tehokas sosiaali- ja talouspolitiikan väline, jolla voidaan edistää kasvua, luoda laadukkaita työpaikkoja 5 sekä vähentää köyhyyttä, epätasa-arvoa, syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta etuuksista. Ne voivat myös antaa lisäpontta toimintasuunnitelmalle, jolla tuetaan aktiivista osallistumista työmarkkinoille ja parannetaan pääsyä Euroopan työmarkkinoille. 6. Työnteosta on sitäkin tärkeämpää tehdä kannattavaa, koska yhteiskunnalliset ja taloudelliset realiteetit ovat muuttumassa muuttoliikkeen, väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä epätyypillisten ja uusien työmuotojen myötä. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO KOROSTAA SEURAAVAA: 7. Työnteon kannattavuutta edistävät strategiat voivat yhdessä toimivan työllisyyttä lisäävän makrotalouspolitiikan kanssa edistää vahvemman ja kestävämmän sosiaalisen Euroopan luomista. 6 8. Kaikkien jäsenvaltioiden on pidettävä työllisyysmahdollisuuksien ja työllistyvyyden parantaminen ja työmarkkinoille osallistumisen tukeminen asialistansa kärkipäässä. Tässä yhteydessä aktiivista työmarkkinapolitiikkaa on ensiarvoisen tärkeää tarkastella laajemmassa kontekstissa sen varmistamiseksi, että pitkällä aikavälillä saavutetaan tuloksia, joilla edistetään kilpailukykyä, kestävyyttä ja aktiivista osallisuutta. 5 6 Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen työllisyyssuuntaviivan 5 mukaisesti. 25. maaliskuuta 2017 hyväksytyn Rooman julistuksen mukaisesti. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 3
9. Työnteon kannattavuutta edistävät kestävät pitkän aikavälin toimenpiteet edellyttävät moniulotteista ja integroitua toimintamallia, joka perustuu siihen, että panostetaan osaamiseen, ammattitaitoon ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin, vähennetään pitkäaikaisriippuvuutta etuuksista aktiivista osallisuutta edistävän tehokkaan politiikan avulla sekä luodaan asianmukaisia ja kohtuuhintaisia tukirakenteita työ-, perhe- ja yksityiselämän tasapainottamiseen. Dynaamisten työmarkkinoiden kehittäminen investoimalla osaavaan ja ammattitaitoiseen työvoimaan 10. Ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuudesta on tullut yhä suurempi ongelma globalisaation ja teknologisten muutosten vauhdittumisen vuoksi. Nämä kohtaanto-ongelmat haittaavat Euroopassa osaamisen jatkuvaa kehittämistä, joka on olennaisen tärkeää, jotta pystytään sopeutumaan muutoksiin, säilyttämään kilpailukyky sekä varmistamaan, että EU säilyttää asemansa niin alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin. 11. Työnteon kannattavuutta edistävien tehokkaiden strategioiden tueksi tarvitaan inhimillistä pääomaa kasvattavia investointeja, joilla ihmisille luodaan tarvittavat välineet ja taidot, jotta he saavat työmarkkinoille osallistumisesta parhaan hyödyn. Voimaantuneen työvoiman kehittäminen investoimalla ammattitaidon parantamiseen on perustana vahvoille ja kestäville työmarkkinoille, jotka pystyvät sopeutumaan jatkuvasti muuttuviin kehityssuuntiin ja haasteisiin ja hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia. 12. Luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon, digitaalisten taitojen samoin kuin yrittäjyysosaamisen parantaminen on ratkaisevan tärkeää osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseksi. Elinikäisen oppimisen järjestelyillä olisi tarjottava sekä naisille että miehille tasapuolisesti mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja uudistamiseen sekä monialaisen tiedon ja monialaisten taitojen ja innovointikyvyn hankkimiseen, jotta kukin voi vastata ennakoivasti työuransa aikana ilmeneviin uusiin tarpeisiin ja työmarkkinoiden nopeaan kehitykseen. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 4
13. Investoinnit ammattitaidon kehittämiseen olisi tehtävä hyödyntäen nykyisiä unionin ja kansallisen tason puitteita, joilla varmistetaan, että yleissivistävä ja ammatillinen kouluttautuminen, ihmisten työ- ja yksityiselämä sekä työnantajan velvollisuudet ovat asianmukaisesti tasapainossa. Se edellyttää aktiivista ja toimivaa kumppanuutta työmarkkinaosapuolten, koulutus- ja ammattikoulutusalan sidosryhmien sekä työnantajien välillä. Lisäksi on tuettava strategisia investointeja koulutukseen sekä unionin alueelle juuri saapuneiden ja siellä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tehokkaampaa ja nopeampaa siirtymistä työmarkkinoille. 7 14. Yleissivistävän koulutuksen, ammattikoulutuksen ja työllisyyden välistä yhteyttä on vahvistettava, ja laadukkaiden työssäoppimis- ja oppisopimusjärjestelyjen, harjoittelujen ja muiden koulusta työelämään siirtymistä edistävien järjestelyjen merkitystä on entisestään korostettava ja niiden roolia tehostettava. 15. Tällaisten oppimismuotojen, epävirallista ja arkioppimista unohtamatta, laajempi tunnustaminen ja validointi on tarpeen myös osana yhtenäisiä pyrkimyksiä saada oppimispolut vastaamaan paremmin markkinoiden uusia realiteetteja ja toimialojen uusia kehityssuuntia. 16. Dynaamisen ja mukautumiskykyisen työvoiman potentiaalin tukemiseksi on ymmärrettävä entistä paremmin, miten tärkeää on edistää aktiivisen ja demokraattisen kansalaisuuden arvoja, jotta voidaan luoda edellytykset luovuuden kasvulle sekä yrittäjyys- ja kansalaistaitojen kehittymiselle, jotka ovat tarpeen kestävän ja osallistavan talouskasvun täydennykseksi ja pitkäaikaisen työmarkkinoihin sitoutumisen takaamiseksi. Työnteosta aiempaa houkuttelevampaa 17. Työnteosta voidaan tehdä kannattavaa vain siten, että hyvin tehdystä työstä maksetaan asianmukainen korvaus. Verojärjestelyjen ja sosiaalisen suojelun järjestelyjen ja soveltuvissa tapauksissa myös työssä käyville maksettavien etuuksien on oltava riittäviä, ja samanaikaisesti niillä on johdonmukaisesti pyrittävä saavuttamaan asianmukainen tasapaino aktivointitoimien ja kotitalouden toisenkin tulonsaajan toimeentulotuen välillä. Tämän ei tulisi heikentää sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyyttä. 7 Neuvoston päätelmät 6885/2017: "Vuotuinen kasvuselvitys 2017 ja yhteinen työllisyysraportti: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus", hyväksytty 3. maaliskuuta 2017. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 5
18. Tarvitaan sekä yleisiä että kohdennettuja toimenpiteitä, joihin kuuluu tehokkaita aktivointitoimia, riittävä toimeentulotuki sekä mahdollisuus saada laadukkaita sosiaalipalveluja. On omaksuttava moniulotteinen toimintamalli, jossa jäsenvaltiot voivat valita toimenpiteitä joustavasti sosiaalisen ja taloudellisen tilanteensa mukaan. 19. Yksilölliset toimet ja mukautetut palvelupaketit voivat olla tehokas tapa varmistaa pysyvä työmarkkinoille integroituminen. Se voidaan saavuttaa parhaiten yhtenäisellä toimintamallilla, joka edellyttää tehostettua yhteistyötä ja koordinointia osapuolten kesken sekä työvoima- ja sosiaalipalveluja, ja kuulemalla työmarkkinaosapuolia. Myös kansallisilla laeilla ja asetuksilla on roolinsa työnteon kannattavuutta edistävissä strategioissa, sillä niiden avulla varmistetaan, että työmarkkinatoimia ja muun muassa etuusjärjestelmiin sisällytettyjä kannustimia ei käytetä väärin. 8 Investoinnit tukirakenteisiin työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi 20. On tarpeen tuottaa laadukkaita, kohtuuhintaisia ja hyvin saatavia lastenhoito- ja hoivapalveluja 9, jotta voidaan poistaa omaisiaan hoitavien, erityisesti naisten, työntekoa ja työnhakua haittaavia kustannuksia ja esteitä. 21. Institutionaalisilla ja lainsäädäntökehyksillä olisi tuettava niin naisten kuin miestenkin työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja samalla edistettävä lasten ja muiden huollettavien hoitovelvollisuuksien tasapuolista jakautumista. 10 22. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat toimenpiteet ja joustavat työjärjestelyt, kuten etätyömahdollisuus, joustava työaika ja työn jakaminen, olisi integroitava paremmin osaksi osallistavan työllisyyden edistämispolitiikkaa työmarkkinaosapuolten kanssa käydyn vuoropuhelun pohjalta. Tällaisilla toimilla olisi määrä varmistaa, että työntekijät, joilla on lapsia, eivät joudu työnantajien syrjimiksi. 8 9 10 Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivojen työllisyyssuuntaviivan 7 mukaisesti. Sisältää sekä pikkulasten että kouluikäisten lasten hoidon. Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite, COM (2017) 252 final, 26.4.2017. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 6
23. ERI- ja ESIR-rahastojen varojen käyttöä voitaisiin kohdentaa paremmin, jolloin voitaisiin myös tukea jäsenvaltioita vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainoa parantavien hoiva- ja lastenhoitopalvelujen tarjonnassa. Työmarkkinat ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 24. Työnteon tekeminen kannattavaksi edellyttää oikeudenmukaisiin työoloihin perustuvia työmarkkinajärjestelyjä, joilla i) tuetaan sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa sekä vapautta tarjota rajat ylittäviä palveluja kunnioittaen kansallisia työmarkkinakäytäntöjä ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä; ii) varmistetaan kansallisten lakien ja/tai käytänteiden mukainen riittävä palkkataso; iii) katetaan erityyppisiä työjärjestelyjä; iv) edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kaikkien työllistymistä; ja v) edistetään heikossa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia. 25. Jotta innovatiivinen työllisyyspolitiikka vaikuttaisi halutusti, työntekijöille on tärkeää tarjota riittävästi asianmukaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa työoloista. 26. Työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu on avainasemassa sen varmistamisessa, että työnteon kannattavuutta edistävä politiikka tuottaa odotettuja tuloksia, sillä sen avulla luodaan asianmukaiset puitteet työllisyyspoliittisten toimien laatimiselle ja täytäntöönpanolle, mukaan lukien toimet, joilla tuetaan työmarkkinoilla siirtymään joutuvia henkilöitä. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA: 27. tehostamaan kansallisten uudistusohjelmiensa toimia Eurooppa 2020 -strategiassa, työllisyyden suuntaviivoissa, yhteisessä työllisyysraportissa ja näissä neuvoston päätelmissä vahvistettujen painopisteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toteuttamaan tehokkaita politiikkatoimia maakohtaisten suositusten noudattamiseksi; 28. ottamaan politiikkojensa suunnittelussa huomioon työllisyyskehityksen seurantavälineen, sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälineen sekä työllisyyskomitean (EMCO) ja sosiaalisen suojelun komitean (SPC) monenvälisen valvontatyön; 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 7
29. tehostamaan aktiivisesti politiikkauudistuksia, joilla edistetään työnteon kannattavuutta jäsenvaltioiden kansallisissa olosuhteissa, aktiiviseen osallisuuteen perustuvalla toimintamallilla, samalla kun edistetään aiempaa vahvemmin sellaisia työnteon kannustimia, joilla puututaan epätasa-arvoon työmarkkinoilla; 30. tukemaan kansallisten olosuhteidensa mukaisesti ammattitaidon, uudelleenkoulutuksen, arvojen ja osaamisen sisällyttämistä työnteon kannattavuutta edistävien strategioiden tulevaisuutta koskevaan yhteiskuntapoliittiseen vuoropuheluun osana yhteisiä pyrkimyksiä puuttua välittömiin ammattitaidon puutteisiin ja kohtaanto-ongelmiin, samalla kun luodaan laadukkaampaa, säällistä ja ihmisarvoista työtä ja henkilökohtaista hyvinvointia; 31. ylläpitämään kansallisiin olosuhteisiin nähden asianmukaista sosiaalisen suojelun tasoa, jonka myötä saavutetaan parempia ja kestäviä sosiaalipoliittisia tuloksia, ja omaksumaan täydentäviä työnteon kannattavuutta edistäviä toimintamalleja, joilla tuetaan aktivointia ja osallistavaa kasvua; 32. tehostamaan toimia työpaikkojen laadun, kuten oikeudenmukaisten työolojen ja riittävän palkkatason, parantamiseksi. Tämä tulee toteuttaa tavalla, jossa otetaan huomioon kansalliset työmarkkinat ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyys; 33. harkitsemaan aloitteita pienituloisten kotitalouksien, erityisesti lapsiperheiden, tulotason nostamiseksi kansallisten käytäntöjen mukaisesti ja työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä kunnioittaen; 34. edistämään kansalliset olosuhteet huomioon ottaen sukupuolten tasa-arvon ja työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista investoimalla tukijärjestelmiin sekä sosiaali- ja hoivapalveluihin. Tätä varten olisi omaksuttava tarkoituksenmukaisia strategioita työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien henkilöiden työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseksi Barcelonan tavoitteiden mukaisesti; 35. vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja tekemään politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa sitoutumisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 8
KEHOTTAA EUROOPAN KOMISSIOTA: 36. ylläpitämään talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä jatkossakin sellaista asialistaa, jossa työllisyys- ja sosiaalipoliittiset kysymykset ovat jälleen keskiössä, ja laatimaan Eurooppa 2020 -strategian pohjalta edelleen konkreettisia politiikkasuosituksia, joilla parannetaan EU:n alueella asuvien työ- ja elinolosuhteita, ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden toimivallan; 37. hyödyntämään täysimääräisesti työllisyyteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä seurantamekanismeja luomatta uusia raportointivaatimuksia sekä tukemaan samalla kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa erityisesti sellaisten tehokkaiden uudistusten ja uudenlaisten toimintamallien käyttöönotosta, joilla edistetään työnteon kannattavuutta; KEHOTTAA TYÖLLISYYSKOMITEAA ja SOSIAALISEN SUOJELUN KOMITEAA 11 : 38. kehittämään yhteistyössä komission kanssa olemassa olevan aihekohtaisen analyysikehikon pohjalta monenvälistä valvontaa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri politiikan aloilla, erityisesti työnteon kannattavuutta edistävien strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon tarkoitettujen tehokkaiden toimintalinjojen suhteen; 39. nostamaan työllistyvyys, toimeentulotuen, aktiivisen osallisuuden ja palvelujen saannin välinen yhteys sekä työmarkkinoille osallistumista lisäävät työnteon kannustimet ensisijaisiksi tavoitteiksi työohjelmiensa mukaisesti. 11 Työnteon tekemisestä kannattavaksi on keskusteltu puheenjohtajakaudella järjestetyissä työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean kokouksissa. 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 9
VIITTEET Neuvosto Neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2017: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus (3. maaliskuuta 2017) Neuvoston päätelmät: Vastaus komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasaarvon edistämiseksi (16. kesäkuuta 2016) Neuvoston päätelmät naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla (3. maaliskuuta 2017) Neuvoston suositus pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille (15. helmikuuta 2016) Neuvoston päätelmät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta: integroitu lähestymistapa (16. kesäkuuta 2016) Neuvoston päätelmät naisista ja köyhyydestä (8. joulukuuta 2016) Komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti (2017) Komissio Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite", COM (2017) 252 final Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Uusi osaamisohjelma Euroopalle, COM (2016) 381 final Työnteon tekemistä kannattavaksi koskeva Euroopan komission tutkimusraportti 3/2016 "Making Work Pay: A Conceptual Paper", Muut Puhe unionin tilasta vuonna 2016: Kohti parempaa Eurooppaa, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa Sosiaalisen suojelun komitean vuosikertomus (2016) 9647/1/17 REV 1 team/js/ts 10