HISTORIA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi. Jaakko Väisänen



Samankaltaiset tiedostot
HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Vuosiluokat 7 ja 8 Historian tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7 ja 8

HISTORIA VUOSILUOKAT 7-8

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

HISTORIA. Vuosiluokat 5 ja 6 Historian tavoitteet ja sisällöt. Arviointi. v l. Tavoite Sisällöt Sisältöjen tarkennus Laajaalainen.

HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

OPS Mats Minnhagen (kuvitus)

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

FORUM HISTORIA 7 8 JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

HISTORIA. Oppiaineen tehtävä

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

Horisontti

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKKA 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

yk o hi HISTORIA LUOKILLA 4 6

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Arkistot ja kouluopetus

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Aikuisten perusopetus

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

OPS historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Opetuksen tavoitteet

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Maantieto vuosiluokat 7-9

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Arviointi/AVI/JNS Jaakko Väisänen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Munkkiniemen ala-aste

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

EV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Piirros Mika Kolehmainen

Transkriptio:

HISTORIA Joensuun normaalikoulu Jaakko.vaisanen@uef.fi

OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on kehittää oppilaan historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä ohjata hänet omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. on ohjata näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. on tukea oppilaan identiteetin rakentumista sekä edistää hänen kasvuaan aktiiviseksi ja erilaisuutta ymmärtäväksi yhteiskunnan jäseneksi. on paneutua erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. on perehdyttää historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. on kehittää taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä. on ohjata oppilasta ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. on auttaa oppilasta tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 4-6

OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 4-6

OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 7-9

OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKAT 7-9

KESKEISET SISÄLTÖALUEET Vuosiluokat 4-6 S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuurin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn. S2 Antiikin maailma: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaisen maailman perintöön. Rautakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen ja esinelöytöjen näkökulmasta. S3 Keskiaika: Perehdytään senaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin sekä niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Myös Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen käsitellään. S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin. S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kulttuurista kehitystä Suomessa 1600 1700-luvuilla. Vuosiluokat 7-9 S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys: Perehdytään ilmiöön, joka on muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. S2 Ihmiset muuttavat maailmaa: Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkitykseen ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet vaikuttamaan omana aikanaan. S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan: Johdattaa oppilaan kulttuurin merkitykseen identiteetin rakentamisessa autonomian ajalla ja itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen. S4 Suurten sotien aika: Perehdyttää oppilaan maailmansotiin ja kylmään sotaan erityisesti tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta. S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen: Tarkastellaan arkielämän historiaa ja tämän päivän juuria. Kehityksen yksilölle tuomien saavutusten ohella perehdytään elinkeinorakenteen muutokseen ja palveluammattien yleistymiseen sekä kaupungistumiseen. S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret: Perehdyttää oppilaan kehittyneiden ja kehittyvien maiden ristiriitojen taustoihin ja uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn sekä ratkaisuihin.

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TYÖTAVAT - Vuosiluokilla 4-6 ja 7-9 yhteistä: - Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. - Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti. - Opiskelussa korostuu tietojen hankkiminen ja käyttäminen yksin ja yhdessä toisten kanssa myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen. - Vuosiluokilla 4-6 erityisesti: - Korostetaan vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä, toiminnallisia ja tutkivia työtapoja, esimerkiksi kerrontaa, draamaa, leikkiä, pelejä sekä erilaisten lähteiden tutkimista. - vahvistetaan oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä. - Vuosiluokilla 7-9 erityisesti: - Ajankohtaisten tapahtumien historiallisia juuria tarkastelemalla liitetään opiskeltavat sisällöt yhteiskuntaopin keskeisiin käsitteisiin. - Korostetaan tutkimuksellisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten ensi- ja toisen käden lähteiden tutkimista, ja avoimien oppimisympäristöjen käyttöä historiallisissa tutkimustehtävissä. Tavoitteena on kannustaa oppilaita omien tulkintojen tekemiseen ja eriävien tulkintojen arvioimiseen. - Oppilas ohjataan hankkimaan tietoa epävirallisen historiakulttuurin muodoista, kuten pelit, elokuvat ja kirjallisuus, sekä kehittämään historiallisen ajattelun taitoaan ja kriittistä arviointikykyään niiden avulla.

OHJAUS JA TUKI Vuosiluokilla 4-6: oppilasta ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja häntä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä. Vuosiluokilla 7-9: rohkaistaan monipuoliseen kommunikointiin, tekstin ja puheen tuottamiseen ja tulkintaan sekä draaman ja kuvallisen ilmaisun käyttöön. Tarvittaessa erilaisten tekstien ymmärtämiseen ohjataan yksinkertaistamalla tekstejä ja avaamalla tekstissä käytettyjä käsitteitä. Jotkut historianopetuksessa käytetyt käsitteet (esimerkiksi yhteiskunta ja demokratia) ovat sellaisia, joiden ymmärtämistä syvennetään koko peruskoulun ajan oppilaan siirtyessä konkreettisesta ajattelusta käsitteelliseen ajatteluun.

OPPIMISEN ARVIOINTI (4-6) Palaute: pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjenmuistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. Historian sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytyminen ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 6. LUOKAN JÄLKEEN Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää musiikin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten

OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 6. LUOKAN JÄLKEEN

OPPIMISEN ARVIOINTI (7-9) Palaute: pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin. Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaan monimuotoiset työskentelyn ja tuottamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun hallintaan. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona historian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut historian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostaminen: otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREISTÄ ESIMERKKI

MIHIN SUUNTAAN? Yksiselitteisen faktatiedon kyseenalaistaminen: Moniperspektiivisyys ja kriittisyys Historiatietoisuuden ja historiakulttuurin rajan häivyttäminen: Kyky oivaltaa historian merkitys ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Työtapojen monipuolistaminen: Oppikirjasta lukemisen rinnalle tiedon hakeminen lähteistä ja lähteistä lukemisen taidot tiedon tuottamisen taidot