RAPORTTI TIKKURILAN KIRKKO RAKENNUKSEN SOVELTUVUUS JULKISEEN KÄYTTÖÖN

RAPORTTI TIKKURILAN KIRKKO RAKENNUKSEN SOVELTUVUUS JULKISEEN KÄYTTÖÖN

Raportti 2 (9) Tutkimusten tausta Vantaan seurakuntayhtymän seurakuntien kiinteistöpalvelut on tilannut Vahanen Oy:ltä Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen kuntotutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää rakennuksen tämänhetkinen kunto rakenteiden ja LVIAStekniikkaliittymien osalta. Rakennuksen julkiseen soveltuvuuden selvitys nykymääräyksiin nähden liittyy näihin kohteen kuntotutkimuksiin ja korjattavuusselvityksiin.

Raportti 3 (9) Sisällysluettelo Tutkimuksen tausta... 2 1 Tutkimuksen yleistiedot... 4 1.1 Kohde ja tilaaja... 4 1.2 Tekijä ja ajankohta... 4 1.3 Kohteen kuvaus... 4 1.4 Kohteen lähtötietoaineisto... 5 1.5... 5 1.5.1 Kirkon tilojen soveltuvuuden arvioinnista yleensä... 5 1.5.2 Kaavallinen tilanne, asemakaavan muutos ja kirkon laajennus... 5 1.5.3 Kirkon tilat... 6 1.5.4 Kirkon tilojen saavutettavuus ja esteettömyys... 7 1.5.5 Kirkon käyttö- ja paloturvallisuus... 8 1.5.6 Kokoontumistilat... 8 1.5.7 Kirkon ja seurakuntakeskuksen työ- ja henkilöstötilat... 9

Raportti 4 (9) 1 Tutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde: Tilaaja Yhteyshenkilö 1.2 Tekijä ja ajankohta Asematie 12 01300 VANTAA Vantaan seurakuntayhtymä Unikkotie 5 A 8 01300 VANTAA Maija-Liisa Sahlbom gsm 050-3266516 s-posti maija-liisa.sahlbom@evl.fi Tutkimuksen tekijä Yhteyshenkilö Vahanen Oy Halsuantie 4 00420 Helsinki Projektinumero LAB 706/5 Jarno Komulainen puh. 0207 698 698 faksi 0207 698 699 Rakennuksen julkiseen soveltuvuuden selvityksen on laatinut arkkitehti, RI Pertti Markkanen. Selvitystyö kohteessa suoritettiin 12.2.2010, 9.3.2010 sekä 10.3.2010. 1.3 Kohteen kuvaus suunniteltiin ja rakennettiin alkujaan Helsingin Pitäjän seurakunnan työkeskukseksi, johon sijoitettiin myös kirkkosali. Arkkitehteinä toimivat Leena ja Kalle Niukkanen. Rakennus vihittiin 30.12.1956. Myös vuonna 1969 valmistunut Tikkurilan kirkon kellotapuli on Kalle Niukkasen suunnittelema. Rakennuksessa on tehty korjaus- ja muutostöitä 1974 75 julkisivuissa ja kirkkosalissa sekä laajemmin 1979 80, mm. perustusten ja LVI-laitteistojen osalta. Korjaustöiden valmistuttua seurakuntasali vihittiin uudelleen kirkoksi 7.9.1980. Työkeskuksen yhteyteen rakennettiin alun perin myös toimisto- ja asuinsiipi, joka on purettu marraskuussa 1987.

Raportti 5 (9) 1.4 Kohteen lähtötietoaineisto Käytettävissä olivat tilaajan toimittamat rakennuksen alkuperäiset pää- ja rakennepiirustukset sekä tiedot rakennukselle tehdyistä muutostöistä. Käytössä olivat myös Verstas Arkkitehdit Oy:n laatima Rakennusinventointi 4.6.2008 sekä kirkon laajennuksen L1-suunnitelmat 17.4.2009. Käyttösoveltuvuuden selvitys ei koskenut kirkon L1-suunnitelmia. 1.5 1.5.1 Kirkon tilojen soveltuvuuden arvioinnista yleensä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä yleensä sovelletaan, jollei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät. 1.5.2 Kaavallinen tilanne, asemakaavan muutos ja kirkon laajennus Vantaan kaupungin voimassaolevassa asemakaavassa alue on kokonaisuudessaan yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Kirkon alueella on voimassa kaksi asemakaavan muutosta, jotka on vahvistettu vuosina 1985 ja 1987. Kaavan mukaan kirkkorakennus on rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen ja elävöittämisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostoimenpiteiden on oltava sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. ja vastapäätä Tikkurinaukiolla sijaitseva Vantaan kaupungintalo samalta aikakaudelta ovat ainoat 1950-luvulta säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa. Ydinkeskustaan laaditussa yleissuunnitelmassa kirkkorakennus on määrätty suojeltavaksi. Vantaan seurakuntayhtymä järjesti vuonna 2006 arkkitehtikilpailun uuden kirkon suunnittelusta nykyisten Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan seurakuntayhtymän tilojen yhteyteen. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa Liitto uusi kirkkorakennus sijoittuu nykyisen kirkon ja kaupungintalon väliin, Asematien varteen. Ehdotuksessa nykyinen kirkkosali liitetään uuteen kirkkosaliin suurena seurakuntasalina. Kirkon arkkitehtikilpailun perusteella on valmisteilla alueen asemakaavan muutos. Asemakaavamuutoksen luonnoksessa korttelialue on merkinnällä YK, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue. Nykyinen kirkkorakennus on srmerkinnällä. Luonnoksen kaavamääräysten mukaan suojeltavaa rakennusta ei saa purkaa; historiallisen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen tulee säilyä. Korjaustöissä tulee vaalia alkuperäisen kirkkosalin ja pääsisäänkäynnin alkuperäistä tilarakennetta ja alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.

Raportti 6 (9) 1.5.3 Kirkon tilat Kaavamuutoksen luonnoksessa saatto- ja huoltoliikenne on osoitettu Unikkotieltä korttelin itäreunalta kirkon takaa. on pohjamuodoltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Kellarikerros on koko rakennuksen alalla. Rakennuksen hyötyala on 1542 m 2 ja kokonaiskerrosala 2029 m 2. Kirkon pääkäyttötilat sijaitsevat useassa tasossa. 1. kerroksessa sijaitsevat seurakunta-/ kirkkosali (247.0 m 2 ) lasiseinällä erotetulla takatilalla (53.0 m 2 ), kanslia ja toimitilat / Vanda svenska församling (165.0 m 2 ), suuri neuvottelutila (51.0 m 2 ) sekä kappeli (18.0 m 2 ). Salin takatila eli alun perin lämpiö, suuri neuvottelutila ja toimitilat poikkeavat nykyisin huomattavasti alkuperäisestä viraston tila- ja huonejaosta. 2. kerroksessa ovat kirkkosalin urku- ja yleisöparvi (76.0 m 2 ), kahvio (117.0 m 2 ) ja päiväkerhotilat (169.0 m 2 ) yhteisellä keittiöllä. Kellarikerroksessa keskikäytävän varrella sijaitsevat kerho- ja leikkitilat (365.0 m 2 ), kaksi pienkeittiötä, takkahuone (24.0 m 2 ), sakasti (65.0 m 2 ) sekä yleisön wc-tilat (17.0 m 2 ). Kerroskorkeus kellarissa ja 1. kerroksessa on 2,8 m, parvitason kohdalla 2,5 m. Vapaa huonekorkeus yleensä on n. 2.5 m, osittain kanavatilojen kohdalla matalampi, 2,2 m. Kirkkosali on kahden kerroksen korkuinen. Salin takatilassa urkuparvitason alla on osittainen vinokatto. Pääkerrosten matala kerroskorkeus 2,8 m ei mahdollista juurikaan nykyistä suurempia huonekorkeuksia talotekniikan ja kanavajärjestelyjen uudelleen suunnittelun yhteydessä.

Raportti 7 (9) 1.5.4 Kirkon tilojen saavutettavuus ja esteettömyys Kirkon pääsisäänkäynti tapahtuu Asematien puoleisen keskeisen pääaulan juhlaovista, joiden edustan tasanteelle pihalta on askelman nousu ja oikealla sivulla pieni luiska. Aulan korkeusasema +17.40 on alkuperäisen mukaisesti hieman nykyistä katutasoa ylempänä. Aulan pääportaan kautta noustaan puoli kerrosta kirkkosalin ja toimitilojen tasolle +18.70, sekä laskeudutaan puoli kerrosta kellarikerroksen tasolle +15.90. Pääportaan ja sen lepotason kautta noustaan toiseen kerrokseen kirkkosalin parvitasolle +21.20 ja edelleen porrasaskelmin viereiselle kahviotasolle +21.50. Kerrosten / tasoerojen välillä ei ole hissiä, mikä rajoittaa merkittävästi päätilojen saavutettavuutta pyörätuolin tai pyörällisen kävelytelineen käyttäjiltä. Liikkumisesteetöntä yhteyttä tasoerojen ja kerrosten välille ei ole järjestetty myöskään luiskien ja tarvittavien välitasanteiden avulla. Mahdollisten tulevien korjaus- ja muutostöiden yhteydessä sisäänkäynnin tasojärjestelyillä ja ennen kaikkea hissin sijoitusarvioinnilla ja rakentamisella on ensiarvoisen tärkeä merkitys kirkon toiminnallisuudelle. Itäpäädyn kanslia- ja toimitilojen sisäänkäynnin ulkoportaan yhteydessä on luiska, mutta tuulikaappi ja sisäkäytävä ovat liikkumisesteiselle ahtaat. Kulkuväylillä ei kaikkialla toteudu liikkumisesteisille tarvittava mitoitus pyörähdysympyrän ja kääntymistilan osalta. Rakennuksessa on yksi liikkumisesteisille mitoitettu ja varustettu wc-tila kanslian yhteydessä. Wc-tilan saavutettavuus kirkkosalin puolelta ei ole kovin hyvä. Muissa kerroksissa liikkumisesteisille suunniteltuja wc-tiloja ei ole. Tällaisten tilojen järjestäminen nykyisten wc-tilojen yhteyteen edellyttää merkittäviä tilamuutoksia viereisiin kerho- ja sakaristotiloihin.

Raportti 8 (9) 1.5.5 Kirkon käyttö- ja paloturvallisuus Kirkon ja seurakuntakeskuksen liikenne- ja kulkutilat eivät ole joustavasti toimivia eivätkä täytä liikkumisesteisten vaatimuksia. Kirkkoväen poistuminen salista ja urku-/yleisöparvelta hätätilanteessa ei ole nopeaa ja helppokulkuista pääporrasväylän ahtauden, askelmien sekä alttaripäädyn hätäpoistumisportaiden kapeuden ja suuren askelmamäärän vuoksi. Salissa ei ole avattavia ikkunoita varatienä käytettäväksi. Kirkkosalin uloskäytävään sisältyvän pääportaan kautta poistuminen voidaan hyväksyä, kun porras- ja aulatasot liittyvät samaan poistumisalueeseen. Hätäpoistumisväylinä toimivat rakennuksen molemmissa päädyissä, sekä kirkkosalista että kellarin kerhotiloista, kapeahkot yksikaistaiset portaikot. Poistuminen kirkkosalin urkuparvelta hätätilanteessa ei ole helppokulkuinen. Liikuntakyvyttömän kuljettaminen paareilla parvelta tai kahviosta pääportaan kautta on osalla reittiä hankalaa. Parven poistumisalueen varatienä voi pitää reittiä takaseinän välikön kautta kahvioon, josta edelleen kerhotilojen portaan kautta ulos. Reitin ovien lukitus / avautuvuus tulee varmistaa. Pelastusteinä toimivat pääsisäänkäyntiväylä sekä lisäksi päätyjen sisäänkäynnit. 1.5.6 Kokoontumistilat Kirkko- ja seurakuntasali nykytilassaan, salin takatila sekä suuri neuvottelutila sijaitsevat 1. kerroksessa, pääaulan ja portaikon välittömässä yhteydessä tasolla +18.70. Kirkkosalissa on noin 220 istumapaikkaa, lisäksi salin parvella on noin 60 paikkaa. Nykyinen sisääntulo- ja vaateaula tasolla +17.40 sijaitsee noin puoli kerrosta noita pääkokoontumistiloja alempana. Kokoontumistilojen wc-tilat ovat vaateaulaa puoli kerrosta alempana kellaritasolla ilman liikkumisesteisille mitoitettuja tiloja.

Raportti 9 (9) 1.5.7 Kirkon ja seurakuntakeskuksen työ- ja henkilöstötilat Työtilat sijaitsevat pääasiassa 1. kerroksessa. Työhuoneiden koko vaihtelee välillä 10,0 22,0 m 2. Yhden hengen työhuoneita on 5 kpl ja isompia työhuoneita on 3 kpl. Alkuperäisestä selkeästä tilajaosta huomattavasti poikkeava viraston nykytilanne on tilallisesti sekavahko ja liikenteellisesti mutkikas. Sakasti kellarikerroksessa on alkuperäisestä poiketen nykyisin rakennuksen toisessa päässä kirkkosaliin nähden kerho- ja leikkitilojen yhteydessä. Henkilöstö- ja kerhotiloja palvelevia wc-tiloja on niukasti ja ne ovat etuhuoneettomia. Henkilöstön lepo-, pukeutumis- ja peseytymistilat ovat vaatimattomia ja puutteellisia, mm. toimitilojen wc toimii myös sosiaalitilana. Siivouskomerot löytyvät joka kerroksesta; niiden säilytyskalustus ja varustus kaipaavat täydentämistä ja tehostamista. Lisää henkilöstön sosiaalitiloja on järjestettävissä lähinnä kellarikerrokseen, jossa ne edellyttävät joko päiväkerho- ja sakaristotilojen tai länsipuolen kerhotilojen uudelleen järjestelyjä ja samalla pienentämistä. Kellarikerroksen kerhohuoneet takapihan puolella saavat epäsuoraa luonnonvaloa ulkoseinän viereisen valokuilun kautta. Kellarikerroksen käytävä- ja aulatilat ovat vailla luonnonvaloa ja niiden valaistus on hämärä. Sama tilanne on 1. kerroksen kanslian ja toimitilojen keskikäytävän osalla. Henkilöstö- ja aputilojen uudelleen suunnittelulla ja selkeytyksellä, valaistuksen ja talotekniikan parantamisella sekä saneeraustyön hyvällä toteutuksella paremmin toimiva kokonaisratkaisu on järjestettävissä ja puutteet korjattavissa. Helsingissä Vahanen Oy Pertti Markkanen, arkkitehti, RI