Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Samankaltaiset tiedostot
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Puulan kalastustiedustelu 2015

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kaukolämmön keskeytystilasto 2017

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2014

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

Täplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä. Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen?

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Kalastustiedustelu 2016

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

9M UPM Kymmene Oyj

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella

Tilinpäätös 2016 Konsernin talouskatsaus

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Rapurutto hallintaan II

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Kalastuksen kehitys Koitereella

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

Transkriptio:

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä 2 000 mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista meni kaupaksi 963 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 800 mertalupaa, joista myytiin 247 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna 2013. Alamittasuositus johtui kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Rktl:n tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin vuonna 2012. Tässä yhteenvedossa on kuitenkin esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan tarkemmin eri kokoluokittain kerättyä saalistietoa. Tutkimustulokset ohjaavat ravustusmääräysten valmistelua. Mertaluvan hinta vuonna 2013 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina 1998 2013. Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 35 ravustajaa, joista 9 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 112, joista saalislomakkeen palautti 19. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2. Ravustusvolyymi Pyhäjärvellä ravustettiin vilkkaimmin ravustuskauden alusta syyskuun alkuun asti. Näsijärvellä ravustettiin ahkerimmin myös ravustuskauden alusta syyskuun puoliväliin asti. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 33 kpl/vrk. Näsijärvessä oli mertoja enimmillään 173 kpl/vrk. 2

3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudistetun saalislomakkeen eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2013 oli Pyhäjärvellä 786 kpl ja Näsijärvellä 28503 kpl. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärven kokonaissaalis oli vuonna 2013 melko alhainen. Saalismäärä lähes puolittui vuoden 2012 lukemista. Vuosina 1998 2013 vain vuonna 2005 laskennallinen kokonaissaalis on ollut alhaisempi kuin viime ravustuskaudella. Näsijärvellä kokonaissaalis ravustuskaudella 2013 kohentui hieman viime vuodesta, mutta oli edelleen pienehkö erityisesti vuosiin 2007 2011 verrattuna. Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli 48 % vuonna 2013. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen saalismäärä vuorokaudessa nousi hieman viime vuodesta ollen 0,4 rapua/merta/vrk (2012 0,36 ). Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,42 rapua/merta/vrk. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli 53 %, mikä on korkeampi kuin 2005 2012 saadut tulokset. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen vuorokausikohtainen saalismäärä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, kun yli 10 cm rapuja saatiin yhdellä merralla vuorokauden aikana 1,67 kpl. Pienten rapujen mertakohtainen määrä pysyi viime vuoden tasolla, joka oli edelleen huomattavasti alhaisempi verrattuna vuosiin 2007 2011 ollen 1,46 rapua/merta/vrk. Vuosina 2007 2011 pienten rapujen mertakohtainen määrä on vaihdellut 3,32 5,55 kpl/merta/vrk. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 16. 3

RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM), HUOM SAALISLOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN Pyhäjärvi 5440 2917 1692 4463 11170 10714 7105 5111 1941 3198 786 Näsijärvi 38416 17415 12393 33533 58386 67967 88512 52346 48019 24534 28503 KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN MERTALUPIIN Pyhäjärvi 78681 25119 19196 64698 233604 215823 210944 159054 48153 37072 20862 Näsijärvi 244687 133732 79048 279118 520473 636688 919584 542604 629431 295287 310362 YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,68 0,38 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 0,4 Näsijärvi 1,24 1 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 0,97 1,67 ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,41 0,08 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 0,42 Näsijärvi 1,47 0,5 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 1,46 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) Pyhäjärvi 37 % 17 % 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % 52 % Näsijärvi 54 % 33 % 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 61 % 47 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS Pyhäjärvi 188 139 106 319 1015 595 711 426 139 168 87 Näsijärvi 1201 601 652 2096 3073 1888 4426 3079 3694 876 1500 4

Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2013 rapusaalista. Ensimmäiset kaksi kaaviota kuvaavat Pyhäjärven rapusaalista sekä Pyhäjärvessä pyynnissä olleiden mertojen ja saadun rapusaaliin suhdetta. Näsijärveltä on esitetty vastaavat kaaviokuvat seuraavalla sivulla. Pyhäjärvellä rapuja saatiin tasaisesti ravustuskauden alusta syyskuun alkupuolelle asti, jolloin myös ravustettiin aktiivisimmin, mikä on havaittavissa jälkimmäisestä kaaviosta. Saalismäärät olivat pienehköjä koko ravustuskauden ajan. Saaliin määrä ja pyynnissä olleiden mertojen määrä pääasiassa noudattelee toisiaan. 5

Näsijärvellä rapuja saatiin parhaiten elokuun puolivälin ja syyskuun alun välisenä aikana. Ravustuskauden alusta syyskuun alkuun asti saalista saatiin hyvin verrattuna mertojen määrään. Vaikkakin mertojen määrä ja saaliin määrä pääasiassa noudattelee toisiaan. Ravustuskauden lopussa saalis koostui pääasiassa yli 10 cm ravuista. 6

Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Seuraavan sivun kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärvellä mertakohtaiset vuorokausisaaliit olivat aivan ravustuskauden alussa ja syyskuun loppupuolella alhaisia. Hyviä saalismääriä verrattuna neljän edellisvuoden tuloksiin saatiin syyskuun alkupuolella ja lokakuun puolivälissä. 7

Näsijärvellä mertakohtainen rapusaalis oli hyvä verrattuna kolmeen edellisvuoteen. Parhaat saalismäärät ajoittuivat elokuulle ja lokakuulle, jolloin saalismäärä oli huomattava verrattuna kolmeen edellisvuoteen. 8