Päätetään uuden teollisuusliiton perustamisesta Puhe 1 (11) Esityslistan kohta 9 Esittelijä kehityspäällikkö Markku Laine Toveri puheenjohtaja, hyvät liittokokousedustajat Neljän SAK:laisen teollisuusliiton yhdistämiseen tähtäävä neuvonpito aloitettiin syksyllä 2015 ja liittojen yhdistämiseen tähtäävä aiesopimus hyväksyttiin liittojen hallituksissa maaliskuussa 2016. Aiesopimukseen on kirjattu liittojen yhteiset linjaukset fuusion tavoitteista ja periaatteista, menettelytavoista ja aikataulusta sekä jäsenmaksusta. Aiesopimus sisälsi myös hankkeen selvitystyön käynnistämisen yhdessätoista liittojen välisessä työryhmässä, joihin osallistui 90 liittojen ja työttömyyskassojen asiantuntijaa. Selvitystyön lokakuussa 2016 valmistunut väliraportti käsiteltiin liittojen hallituksissa ja valtuustoissa, jotka esittivät raporttiin liittyvät kommentit ja muutosehdotukset. Vaikka neljän liiton valtuustot päättivät jatkaa uuden teollisuusliiton valmistelua väliraportin ja siihen esitettyjen kommenttien pohjalta, jäi Paperiliitto pois liittohankkeesta joulukuussa 2016. Koska perusteet ja aiesopimuksen periaatteet liittojen ja työttömyyskassojen yhdistämiselle olivat edelleen olemassa, päätettiin viime tammikuussa jatkaa hanketta kolmen liiton ja kolmen työttömyyskassan voimin. Samalla aiesopimus päivitettiin uuden tilanteen mukaiseksi. Projektihallituksen esitys uudeksi teollisuusliitoksi valmistui helmikuussa 2017. Projektihallitus on esityksessään noudattanut aiesopimuksen periaatteita ja pitänyt kiinni alkuperäisestä aikataulusta sekä huomioinut työssään liittojen väliraporttiin esittämät asiat. Nyt päätöksenteon kohteena oleva liittoesitys sääntöineen on punnittu, harkiten ja huolella kolmen liiton kesken valmisteltu kokonaisuus, josta päätetään sellaisenaan. Matkan varrella on ollut kiviä ja karikoita mutta aina lopulta on päästy ns. selkeille vesille ja yhteisiin linjauksiin suunnasta ja sisällöstä. Valmistelun yksituumaisuutta ja valmisteluun sitoutuneisuutta kuvaa osaltaan, että kyseessä on kolmen liiton hallitusten ja liiton yhteisen projektihallituksen yksimielinen esitys uudeksi teollisuuden ammattiliitoksi.
Hyvät liittokokousedustajat Puhe 2 (11) Tämä hanke on käynnistetty, koska liitot ovat huolissaan ja samalla valmiita kantamaan vastuunsa jäsenten edunvalvonnasta ja edunvalvonnan tulevaisuudesta. Tämä hanke on käynnistetty, koska toimintaympäristön muutokset, työmarkkinatoiminnan tulevaisuus, työnantajapolitiikka ja pyrkimykset koko ay-liikkeen heikentämiseksi siihen haastavat. Vahvakaan ammattiliitto ei ole lintukoto. Tarvitaan enemmän voimaa ajaa jäsenten asioita ja tarvitaan enemmän vastavoimaa pistää kampoihin erilaisille, milloin jäsenten asemaan, milloin koko ay-liikkeen toiminta- ja sopimisoikeuksiin liittyville heikentämispyrkimyksille. Kolmen liiton päätoimialojen osuus on 75 prosenttia Suomen tavaraviennistä, mikä antaa nykyistä vahvempaa ns. kengännumeroa ja toimintavoimaa työehtosopimustoimintaan ja mahdollisen vientivetoisen työmarkkinamallin toteuttamiselle. Samassa yhteydessä on kuitenkin myönnettävä, että kansainvälisen kilpailun mukanaan tuomat rakennemuutokset ovat merkinneet liittojen jäsenille epävarmuutta ja liitoille jäsenmäärien laskua. Vaikka tällä hetkellä näyttää ainakin joillain alueilla taas hieman paremmalta, on kolmen liiton kokonaisjäsenmäärä vuodesta 2005 pudonnut 35 000 jäsenellä ja työmarkkinoiden käytettävissä olevien osuus pudonnut 71 prosenttiin kokonaisjäsenmäärästä. Samana ajanjaksona on kolmen työttömyyskassan yhteisjäsenmäärä laskenut miltei 82 000 jäsenellä eli yli 30 prosentilla. Syntyessään uusi Teollisuusliitto kuuluu jäsenmäärältään Suomen suurimpien ammattiliittojen joukkoon ja uusi Teollisuuden työttömyyskassa maan suurimpien työttömyyskassojen joukkoon. Hyvät toverit Kukaan ei ajattele niin, että Suomen vahvin ammattiliitto syntyisi sormia napsauttamalla tai että kaikki olisi toiminnallisesti valmista 1.1.2018. Tämän hankkeen tavoite on tulevaisuudessa, ja se on jäsenten edunvalvonnan tehostaminen ja teollisuusliittojen painoarvon turvaaminen. Tavoitteena on vahvempi sopimus- ja neuvotteluvoima työmarkkinapolitiikassa, ay-liikkeen sisällä ja paikallisesti. Tavoitteena on vahvempi elinkeino-
Puhe 3 (11) ja teollisuuspoliittinen edunvalvonta ja yhteiskuntavaikuttaminen. Tavoitteena on taloudellisesti vahva ja toiminnallisesti tehokas ammattiliitto, johon halutaan kuulua ja järjestäytyä. Kolmen liiton yhteinen näkemys on, että yhdistymisen toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt merkitsevät nykyistä vahvempaa ammattiliittoa ja työttömyyskassaa. Vähäisin haaste tässä kaikessa ei ole se, että tehokkaampi toiminta katetaan pienemmillä jäsenmaksuosuuksilla ja vähemmillä euroilla tilanteessa, missä yhdenkään fuusioliiton jäsenmaksutulot eivät riitä kattamaan varsinaisen toiminnan menoja. Teollisuusliitto ry perustetaan Metallityöväen Liitto ry:n yritys- ja yhteisötunnukselle. Näin Metalliliitto on vastaanottava, sääntönsä ja nimensä Teollisuusliitto ry:ksi muuttava yhdistys, johon purettavien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ammattiosastot omilla päätöksillään 31.10.2017 mennessä liittyvät. TEAMin ja Puuliiton ammattiosastot hyväksytään Teollisuusliitto ry:n jäseniksi sellaisenaan ja Metalliliiton ammattiosastot jatkavat suoraan Teollisuusliitto ry:n jäseninä. Teollisuusliitto ry:n nimestä, liittosäännöistä ja ammattiosastojen mallisäännöistä päätetään tässä liittokokouksessa. TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto ovat samaan aikaan tämän kokouksen kanssa tekemässä omien sääntöjensä mukaiset toimintansa lakkauttamista ja liittofuusion toteuttamista koskevat päätöksensä. Kaikkien uuden liiton yli 700 ammattiosaston tulee hyväksyä tämän liittokokouksen päättämät mallisäännöt omiksi säännöikseen ensi syksyn kokouksissaan. Laaditun esityksen periaatteiden mukaisesti Teollisuusliitto ry:n nimi ja liittosäännöt astuvat voimaan välittömästi päätöksenteon jälkeen tässä kokouksessa. Sääntömuutosten jälkeen tämä kokous valitsee Teollisuusliitto ry:n väliaikaisen hallituksen ja valtuuston siksi kunnes uuden liiton marraskuun liittokokous valitsee Teollisuusliitolle nykyisten kolmen liiton jäsenistä koostuvan hallinnon liiton ensimmäiselle liittokokouskaudelle vuosiksi 2017 2023. Tarkoituksena on, että tässä kokouksessa liiton hallintoon valittavat metalliliittolaiset jatkavat uuden liiton hallinnossa myös marraskuun jälkeen. Teollisuusliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää joka viides vuosi kokoontuva liittokokous, johon edustajat valitaan vaalipiirikohtaisesti vaaleilla niin, että vaalipiireistä valitaan yksi edustaja kutakin alkavaa 300 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. Vaalipiirijaon perustana ovat uuden liiton
Puhe 4 (11) neljän sektorin sopimusalat. Liiton ensimmäinen sääntömääräinen liittokokous on vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Edustajat tähän kuuden vuoden päässä olevaan kokoukseen valitaan vaalilla, jonka äänestys- ja vaalijärjestys vahvistetaan Teollisuusliiton valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa vuonna 2021. Tämän liittoesityksen ja sääntöjen siirtymämääräyksen perusteella Teollisuusliiton ensimmäiseen yhteiseen liittokokoukseen 28. 30.11.2017 kolme liittoa valitsevat yhteensä 658 liittokokousedustajaa. Marraskuun kokous on käytännössä Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous, jossa päätösvaltaa käyttävät nytkin salissa olevat 422 liittokokousedustajaa. TEAMin 139 ja Puuliiton 97 liittokokousedustajaa osallistuvat kokoukseen puhe- ja läsnäolooikeudella. Isoa merkitystä em. asioilla ei kuitenkaan ole, koska marraskuun kokouksen henkilövalinnoista päätetään joka tapauksessa jäljempänä tässä esityksessä olevan projektihallituksen esityksen mukaisella tavalla ja liittojen esitykset Teollisuusliiton henkilövalinnoista tehdään käytännössä nyt koolla olevissa liittojen kokouksissa. Teollisuusliiton valtuustoon valitaan yksi valtuutettu kunkin sektorin alkavaa 2000 työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohti. Jäljempänä esitettävällä tavalla uuden liiton valtuustoon valitaan ensi marraskuun liittokokouksessa puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja 79 muuta valtuuston jäsentä. Liiton hallitukseen valitaan marraskuussa puheenjohtaja, 3 varapuheenjohtajaa ja 24 muuta hallituksen jäsentä. Teollisuusliiton johtoryhmään kuuluvat hallituksen puheenjohtajat sekä erikseen johtoryhmään nimetyt henkilöt. Liiton hallitus voi nimetä erilaisia työryhmiä ja jaostoja, joita ovat mm. nuoriso-, tasa-arvo-, koulutus-, työympäristö- ja ruotsinkielinen jaosto. Tässä diassa on kuvattu Teollisuusliiton ja myös Teollisuuden työttömyyskassan hallintopaikkojen jakautumista liitoittain. Nykyinen Metalliliitto saa siis 15 paikkaa liiton 28-jäseniseen hallitukseen, 54 paikkaa liiton 83-jäseniseen valtuustoon, 6 paikkaa 9-jäseniseen työttömyyskassan hallitukseen ja 21 paikkaa 32-jäseniseen työttömyyskassan valtuustoon. Em. laskelmat perustuvat liittojen 31.12.2016 työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten lukumäärään ja projektihallituksen esitykseen.
Puhe 5 (11) Hyvät toverit Uutta kaikkien liittojen näkökulmasta Teollisuusliitossa on liiton neljä sopimussektoria, joihin on sijoitettu liittojen nykyiset 33 työehtosopimusalaa. Uusi liitto harjoittaa edunvalvontaa ja työehtotoimintaa organisoituneena sektoreihin, joiden kokoonpanosta päättää liiton valtuusto. Sektorit hoitavat itsenäisesti omaan sektoriinsa kuuluvat sopimusasiat yhteisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Tämä edellyttää tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä sektoreiden välillä. Liiton työehtosopimusten neuvotteleminen, tulkinta, soveltaminen ja mm. erimielisyyksien ratkominen tehdään ensisijaisesti sopimusalakohtaisesti. 9 18-jäsenisiin sektorijohtokuntiin valitaan vähintään yksi edustaja sektorin jokaiselta sopimusalalta. Kukin sektorijohtokunta vastaa sektorinsa alakohtaisista tes-neuvotteluista ja toimii asiantuntijana oman sektorinsa edunvalvonnan kehittämiseen ja muun muassa toimialojensa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Sektorijohtokunnan puheenjohtaja valitaan sektorijohtokunnan ns. kentän edustajista. Kokonaisuudessaan sektorijohtokunnan toimintaa johtaa ja siitä vastaa liiton hallituksen nimeämä sektorijohtaja. Kemian sektorissa on 11 sopimusalaa, joista kuvassa vihreällä ovat TEAMin, keltaisella Puuliiton ja punaisella Metallin sopimusalat. Kuvassa oikealla näkyy työnantajaliitto, jonka kanssa sopimuksesta neuvotellaan. Kemiansektorin sopimusalojen yhteenlaskettu viime vuoden vaihteen työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten jäsenmäärä on 30 157. Tällä perusteella ja sääntöjen mukaan uuden liiton valtuustoon valitaan kemian sektorista yhteensä 16 valtuutettua, joista TEAMista 10 ja Metallista 6. Sektorijohtokuntaan tulee 17 jäsentä, joista 10 tulee TEAMin, 5 Metallin ja 2 Puuliiton sopimusaloilta. Työehtoneuvottelukuntien koostumus selviää liittoesityksen sivun yhdeksän taulukosta, jossa työehtoneuvottelukunnan jäsenmäärät koskevat ns. kentän jäsenten lukumäärää kunkin sopimusalan neuvottelukunnassa. Teknologiasektori sisältää kolme Metallin sopimusalaa, joista ylivoimaisesti suurin on Metallin ns. pääala. Suuren jäsenmääränsä perusteella teknologiasektorista valitaan 47 valtuuston jäsentä. Sektorijohtokuntaan tulee 13 jäsentä.
Puhe 6 (11) Puutuotesektori sisältää kolme Puuliiton nykyistä sopimusalaa ja Metallista Metsäteollisuuden korjaamot. Puutuotesektorista valitaan uuden liiton valtuustoon 9 valtuutettua Puuliiton sopimusaloilta ja sektorijohtokuntaan tulee yhdeksän jäsentä, joista 8 Puuliiton ja 1 Metalliliiton sopimusaloilta. Erityisalojen sektori sisältää 15 sopimusalaa, joista kuvassa keltaisella Puuliiton 8 sopimusalaa, vihreällä TEAMin 6 sopimusalaa ja punaisella Metallin huolto- ja kunnossapito. Sektorin työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenten jäsenmäärä on 20 713 ja sektorista valitaan valtuustoon yhteensä 11 valtuutettua seuraavasti: TEAMista 7, Puuliitosta 3 ja Metallista 1 valtuutettu. Sektorijohtokuntaan valitaan 9 jäsentä TEAMin, 8 jäsentä Puuliiton ja 1 jäsen Metallin sopimusaloilta. Edunvalvonnan, sektoreiden ja sopimusalojen merkitystä uudessa liitossa korostaa se, että uuden liiton valtuusto valitaan edellä kuvatulla tavalla sektorikohtaisesti kunkin sektorin sopimusalojen yhteenlasketun jäsenmäärän perusteella. Liiton sektorit ja niiden sisältämät sopimusalat ovat sääntöjen mukaisena perustana myös Teollisuusliiton liittokokousvaalien vaalipiirijaolle. Liiton hallitus nimeää sektorijohtokunnan esityksestä jokaiselle sopimusalalle työehtoneuvottelukunnat, jotka vastaavat työehtosopimusten neuvottelemisesta ja päättävät neuvottelutuloksen esittämisestä sektorijohtokunnalle. Työehtoneuvottelukuntien jäsenet ovat oman sopimusalansa asiantuntijoita, joiden lukumäärä vaihtelee sopimusaloittain. Liittoesityksen sivulla 9 esitetyt kokoonpanot koskevat ns. kentän edustajien lukumääriä kokoonpanossa. Tes-neuvottelukuntien tarkemmista tehtävistä päättää Teollisuusliiton hallitus huomioiden sopimusalojen neuvottelukäytännöt. Työehtosopimusten tekemisestä päättää Teollisuusliiton hallitus tai valtuusto. Tes-tavoitteiden asettamisesta päättää ammattiosastojen tekemien esitysten perusteella ja sektorijohtokunnan esityksestä liiton hallitus. Varsinaiset neuvottelut käydään sopimusalakohtaisesti tarkoin kokonaisuutta koordinoiden. Sopimusneuvottelujen kulkua on kuvattu esillä olevassa diassa. Jos sektorijohtokunta sopimusalan tes-neuvottelukunnan esityksestä toteaa neuvottelutuloksen syntyneeksi, päättää liiton hallitus sen hyväksymisestä uudeksi työehtosopimukseksi. Hallitus voi myös siirtää asian ja tilanteen käsittelyn valtuustolle tai järjestää neuvottelutuloksesta neuvoa-antavan liittoäänestyksen.
Puhe 7 (11) Keskusjärjestötasolla syntyneen keskitetyn työmarkkinaratkaisun käsittelee Teollisuusliiton valtuusto. Seuraavaksi talouden ja jäsenmaksujen peruslinjauksista. Teollisuusliiton aloittaessa toimintansa käynnistyy ensimmäisen liittokokouskauden 2017 2023 mittainen siirtymäkausi, jonka aikana liittofuusiosta saatavien hyötyjen arvioidaan kasvavan suunniteltuun suuruusluokkaan. Liittoesityksen mukaisesti em. siirtymäkaudella voidaan enintään 50 prosenttia Teollisuusliiton sijoitustoiminnan tuotoista käyttää varsinaisen toiminnan kulujen kattamiseen, jos liiton jäsenmaksutulot eivät siihen muutoin riittäisi. Talouden selvitystyöryhmän arvion mukaan liittofuusiosta saatavat toiminnalliset synergiahyödyt ovat 1 2 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstön eläköitymisestä syntyvän taloudellisen hyödyn arvioidaan olevan 3 4 miljoonaa euroa siirtymäkauden lopussa, edellyttäen että vain noin puolet eläköitymisen myötä syntyvistä työpaikoista täytettäisiin. Teollisuusliiton jäsenmaksun, siis liitto- ja ammattiosastomaksun, suuruuden vahvistaa sääntöjen mukaan uuden liiton valtuusto vuosittain syyskokouksessaan. Aiesopimukseen ja tämän liittoesityksen mukaisesti Teollisuusliiton jäsenmaksu on toiminnan alkaessa 1 prosentti, joista ammattiosastojen osuus on 0,18 %-yksikköä ja liiton osuus 0,82 %-yksikköä. Tämän päälle tulee Finanssivalvonnan vuosittain vahvistama Työttömyyskassan jäsenmaksu. Tässä kuvassa on liittojen 2015 tilinpäätöstietojen pohjalta laadittu yhteenveto. Ylhäällä olevat rivit kuvaavat tilannetta nykyisen jäsenmaksutason osalta. Vuonna 2015 oli Metallin jäsenmaksukertymä yhteensä 30,9 miljoonaa euroa, josta liiton osuus oli 25,4 miljoonaa ja ammattiosastojen osuus 5,5 miljoonaa euroa. Kolmen liiton yhteinen vuoden 2015 jäsenmaksutulo oli yhteensä 47,8 miljoonaa euroa. Uudessa liitossa Metalli- ja Puuliittojen jäsenmaksu laskee 0,1 %-yksikköä, jolloin jäsenten yhteensä maksama jäsenmaksu alenee vuoden 2015 tasossa noin 3,4 miljoonaa euroa. Jäsenmaksun poistuminen TEAMin ja Puuliiton kassojen maksamista etuuksista merkitsee puolestaan noin 1,7 miljoonan euron lisäosuutta päivärahan saajille.
Puhe 8 (11) Aiesopimuksen ja tämän liittoesityksen perusteella uudessa liitossa jäsenet maksavat noin 5 miljoonaa euroa pienempää jäsenmaksua nykytilanteeseen verrattuna, siis vuoden 2015 tilinpäätösten mukaan. Jäsenmaksutulon runsaan 5 miljoonan alenema jakaantuu niin, että Teollisuusliiton jäsenmaksuosuus pienenee noin 4,8 miljoonaa euroa ja Teollisuusliiton 715 ammattiosaston yhteenlaskettu jäsenmaksuosuus pienenee runsaat 0,25 miljoonalla. Ammattiosastojen suhteellinen osuus yhteenlasketusta jäsenmaksutulosta kasvaa ja liiton osuus pienenee. Kuvan mukaisesti TEAMin ammattiosastojen jäsenmaksuosuus liittomaksusta nousee 15 prosentista 18 prosenttiin ja laskee työttömyysturvaetuuksista tulevan osuuden verran, yhteensä ammattiosastojen osuus pysyy ennallaan tai nousee hieman. Puuliiton ammattiosastojen jäsenmaksuosuus nousee 13,5 prosentista 18 prosenttiin ja laskee myös työttömyysturvaetuuksista tulevan osuuden verran, euroissa laskien ammattiosastojen osuus pysyy käytännössä suurin piirtein ennallaan. Metalliliiton näkökulmasta ja edelleen vuoden 2015 tietojen perusteella, jäsenmaksu alenee 1,1 prosentista 1 prosenttiin. Tämä pienentää jäsenmaksupottia noin 2,8 miljoonaa euroa, josta liitto vastaa noin 2,4 miljoonan osuudesta ja ammattiosastot noin 440 000 euron osuudesta. Hyvät liittokokousedustajat Uuden liiton toimisto-organisaation rakennetta ja toimintatapaa on kuvattu liittoesityksen sivulla 22. Toimisto-organisaatio perustuu 4 edunvalvontasektorin toimintoihin, järjestötoimintoihin ja poikkileikkaaviin toimintoihin. Toimisto-organisaatiossa on matala hierarkkinen rakenne, joustava eri toimintojen välistä yhteistyötä ja näin syntyviä synergiaetuja ja yhteistä osaamista korostava toimintatapa. Uuden organisaation valmistelu ja rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 ja se konkretisoituu aikataulutetuksi toimeenpanosuunnitelmaksi liittojen nyt tapahtuvan päätöksenteon jälkeen. Aiemmin kuvatulla tavalla uuden liiton sopimustoiminta jakaantuu kemian, teknologian, puutuotteen ja erityisalojen sektoreihin, jotka hoitavat oman sektorinsa sopimusasiat yhteisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Tällöin mm. sektorijohtajilla on tärkeä rooli sektoreiden välisen yhteistyön ylläpidossa ja kehittämisessä. Liittoesityksen sivulta 10 alkaen on tarkemmin kuvattu tässä diassa olevia toimintoja. Työympäristötoiminnan laaja kokonaisuus kattaa työsuojelun ja
Puhe 9 (11) työhyvinvoinnin, työelämän kehittämisen sekä sosiaalipoliittiset, tasa-arvoja yhdenvertaisuusasiat. Todennäköistä on, että edellä mainitun kokonaisuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Teollisuusliiton lakiasioiden hoitaminen ja oikeudellinen toiminta sisältää mm. työ- ja sosiaalioikeuteen, palkkaturvaan ja työsuhteen ehtoihin liittyvät oikeudelliset asiat ja tulkinnat. Isossa liitossa käsiteltävien asioiden määrä edellyttää oikeudelliselta yksiköltä mm. hyvin organisoitua toimintaa ja yhteistyötä sektoreiden kanssa. Tuottamalla ajantasaista ja luotettavaa tietoa liiton toiminnan moniin eri tarpeisiin Teollisuusliiton tutkimustoiminta tukee edunvalvontaa, teollisuus- ja elinkeinopolitiikan linjaamista, yhteiskuntavaikuttamista ja liiton päätöksentekoa. Omalla tutkimustoiminnalla tuetaan myös liiton järjestötyötä ja oman toiminnan kehittämistä. Kansainvälistyneessä ympäristössä Teollisuusliiton kansainvälinen toiminta on kansallisen edunvalvonnan jatke, jossa mm. sektorikohtaiset tarpeet huomioidaan ja niiden erityisosaaminen hyödynnetään toiminnan sisällöissä ja toteutuksessa. Liiton kansainvälinen yksikkö myös koordinoi mm. EUedunvalvontaan ja EWC-toimintaan liittyvät asiat sekä liiton solidaarisuushankkeet. Järjestötoiminta on liiton perustoimintaa, joka kokoaa liiton sopimusalojen palkansaajat yhteistoimintaan liitto-organisaatiossa. Voi olla, että tulevaisuudessa ay-liittojen kykyä järjestää organisoitua jäsenten yhteistoimintaa ja aikaansaada riittävää toimintavoimaa arvioidaan monien tahojen suunnasta entistä tarkemmin. Järjestötoiminta organisoituu keskustoimistoon ja aluetoimistoihin, joilla kaikilla on yhteistä rajapintaa koko liitto-organisaation kanssa. Keskustoimistossa on mm. järjestötoiminnan, järjestämistyön ja aluetoiminnan organisointi ja johtaminen, jäsenrekisteritoiminnot sekä liiton sääntömääräisten asioiden ja vaalien tulkinnat, koordinointi ja toimeenpano. Teollisuusliiton aluetoiminta organisoidaan maantieteellisiin toiminta-alueisiin, joista kukin sisältää 1 3 valtiollista vaalipiiriä. Liittoesityksen mukaan uuden liiton aluetoimistorunko rakentuu alkuvaiheessaan nykyisten Metalliliiton ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle mm. TEAM-liiton sopimus- ja järjestölliset tarpeet huomioiden. Laajempi liiton aluetoimistoverkoston uudistus suunnitellaan ja toteutetaan vuoteen 2023 mennessä.
Puhe 10 (11) Teollisuusliiton järjestäytymisen ja paikallistoiminnan perusyksikköinä ovat liiton yli 700 ammattiosastoa, joiden rakennetta on tässä kuvattu. Pienimmissä ammattiosastoissa on alle 10 jäsentä ja suurimmissa yli 5 000 jäsentä. Tämä dia kertoo mm. sen, että uusi liitto on ammattiliiton kokoinen toimija ja vaikuttaja myös alueellisesti. Kun yhteiskunnan päätöksenteko on kiertymässä kohti maakunnallista tasoa, tulee Teollisuusliiton olla myös vahva alueellinen yhteiskuntavaikuttaja. Hyvät toverit Yhteinen käsitys on, että uudelta Teollisuusliitolta edellytetään vahvaa panostusta erityisesti yhteiskuntavaikuttamiseen mutta myös teollisuuspoliittisten tavoitteiden edistämiseen ja ulkoiseen tiedotustoimintaan. Kaiken tämän tavoitteena on tukea jäsenten edunvalvontaa sekä uuden liiton tavoitteita ja toimintaa vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, mediaan, virkamiesvalmisteluun ja mm. yleiseen mielipiteeseen. Teollisuusliiton viestintä jakaantuu edellä mainitun ulkoisen tiedotuksen lisäksi sähköiseen ja ns. printtiviestintään. Viestintä tukee uuden liiton strategian toteuttamista ja julkisuuskuvaa välineinään mm. jäsenlehti, verkkosivut sosiaalinen media, sähköinen uutiskirje, intranet ja markkinoinnin koordinointi. Liiton koulutustoiminta tuottaa osaamista edunvalvonnan, järjestötyön, eri toimintasektoreiden ja toimijoiden tarpeisiin. Tätä tehtävää toteutetaan Teollisuusliiton Murikka-opistossa, valtakunnallisesti, alueellisesti, paikallisesti sekä verkkokoulutuksena. Huomionarvoista on myös, että uusi liitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 koulutuspoliittisessa murrosvaiheessa, jossa maan hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi alkaa vaikuttaa täydellä teholla ja mm. ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat miljoonien rahoitusleikkaukset. Uuden liiton koulutusyksikön tehtäviin kuuluvat myös nämä ammatillisen edunvalvonnan asiat. Uuden liiton hallinto- ja toimisto-organisaatio on kooltaan yhdistyviä liittoja suurempi. Myös uuden liiton rakenne tulee mm. sektoripohjaisuuden myötä muuttumaan vanhasta ja liiton toimisto-organisaatio tullaan rakentamaan uuden liiton toimintatarpeiden mukaisesti. Parhaat käytännöt otetaan käyttöön
Puhe 11 (11) ja päällekkäisyyksiä karsitaan. Uusi tilanne haastaa kaikki, myös liiton toimisto- ja hallintopalvelut kehittämään toimintaansa. Uudessa liitossa henkilöstöasioille varataan riittävät resurssit. Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on Teollisuusliiton ja Teollisuuden Työttömyyskassan keskeinen voimavara myös uuden rakentamisessa, toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tästä syystä henkilöstön motivaatioon, osaamiseen ja mahdollisuuksiin edetä töissään ja oppia uutta kiinnitetään erityistä huomiota. Esimiehillä ja koko henkilöstöllä on tärkein rooli uuden liiton tavoitteille ja arvopohjalle rakentuvan yhteisen toimintakulttuurin luomisessa. Uuteen liittoon luodaan sen strategiaa tukeva henkilöstöstrategia ja henkilöstösuunnittelu otetaan osaksi liiton toiminnan ja talouden suunnittelua. Tulevat tilanteet merkitsevät muutosta kaikille uuden liiton työntekijöille ja muutoksen hallinnan tueksi on rakennettu erillinen muutosohjelma. Uuden liiton osaamistarpeiden kartoitus on aloitettu ja sitä laajennetaan kattamaan kaikki liittojen ja työttömyyskassojen työntekijät. Samanaikaisesti on valmisteltu uuden liiton ict-alustaa, jäsenrekisteri- ja taloushallinnon toimintojen yhdistämistä, viestintää, liittovakuutusta ja jäsenetuja. Uuden liiton strategian, toiminnan ja talouden suunnittelun ja koko organisaation rakennustyö on myös käynnissä. Hyvät toverit Teollisuusliiton tulevaa toimintaa, rakennetta ja resursseja on siis valmisteltu monin tavoin. Valtakirja asioissa etenemiselle puuttuu. Siitä päättää tämä kokous. Kiitoksia!