LIITE 1: Raitiotielinjausten yksityiskohtaiset vertailutiedot

LIITE 1: Raitiotlinjasten yksityiskohtaiset vertailtdot Vaihtoehtoja vertailtiin tavoitteiden misten kriteern persteella sekä määrällisesti että keskenään. Osa loksista on saa mittaamalla ja osa asianntija-arvioiden avlla. Vaikkset arvioitiin vain kertaalleen tasapolisden voksi, vaik osa arvioidista tekijöistä vaikttaa seampaan tavoitteeseen. Esimerkiksi raitiotn vaikkset rakennetn ympäristöön vaikttavat myös pngin askiden viihtyisyyteen ja hyvinvointiin. Samoin virkistysaleiden käyttö vaikttaa myös kestävään pirakenteeseen. Jalalkijoiden ja pyöräilijöiden yhteydet ovat tärkeä tekijä myös askiden viihtyisyydessä ja hyvinvoinnissa sekä merkittävn liikenneterminaaln saavtettavs vaikttaa myös jokkoliikenteen hokttelevteen. Vertaila on havainnollistet myös värein: mman vihreä: merkittäviä positiivisia vaikksia (totettaa parhaiten tavoitetta) vaalean vihreä: hman positiivisia vaikksia keltainen: netraali, ei jrian vaikksia tai kolmen vaihtoehdon paremmsjärjestyksessä keskimmäinen vaalean pnainen: hman negatiivisia vaikksia mman pnainen: merkittäviä negatiivisia vaikksia (vaikkset eniten tavoitteen vastaisia) valkoinen: kerrot ttoa, jota ei ole mlekästä arvottaa merkittäviä positiivisia vaikksia hman positiivisia vaikksia netraali hman negatiivisia vaikksia merkittäviä negatiivisia vaikksia Värit osoittavat vaihtoehtoisten reittn keskinäisiä eroja. Raitiotjärjestelmän vaikksia arvioidaan toisessa snnittelvaiheessa valitjen reittn osalta. Tällöin raitiotjärjestelmää verrataan myös bssivaihtoehtoon ja loksena saadaan miten hyvin raitiotjärjestelmä totettaa tavoitteita. Vertailhinta on arvioi yksikköhintojen ja alstavn lonnossnnitelmn persteella. Smmiin on lisätty 25 % yleisklja, jot sisältävät rakennttamis- ja snnittelklt sekä varaksen ennakoimattomista tehtävistä. Trn haasteellisten pohjaoloshteiden voksi vertailhinnan perässä slissa on perstamisen mahdolliset lisäklt. Snnitelmat tarkenvat valitjen reittn osalta toisessa vaiheessa ja siten myös hinta-arviot saattavat vlä mta. 1

1. RUNOSMÄEN LINJAUSTEN VERTAILUTIEDOT RUNOSMÄKI TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten vertaillaantat VE2 Tampereen val- VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Vaikkset imagoon ja Keskenään pikvaan Vaikkset rakennetn ympäristöön Keskenään Tarjoaa mahdollisden Sataknnantn eteläpään pikvalliseen parantamiseen keskstan pohjoisena sisäänlona. Sataknnanttä länteen mentäessä privn mahdollinen poisminen heikentää pikvaa. Raitiotllä mahdolliss parantaa Nättinmmen ja Hepokllan imagoa. Mahdolliss kohentaa Rnosmäen imagoa. Ei sisällä merkittäviä riskejä rakennen ympäristön nnalta. Sataknnantllä linjas sivaa yleisavan arvosta ympäristökokonaistta, persparannsaletta sekä sojela korttelia. Varkvorendn varressa on molemmin polin yleisavan arvokat aleen osat (viherale). Vaikkset yrityksiin Keskenään Lo eniten kehitysmahdollisksia yrityksille (Sataknnantn varsi). Mahdollistaa parhaiten laajensen Länsikeskksen ja Raision sntaan. Tarjoaa mahdollisden parantaa pikvaa Tampereen valtatllä ja pnginosan sisäisellä jaksolla. Mahdolliss kohentaa Rnosmäen imagoa. Ei sisällä riskejä rakennen ympäristön nnalta. Keskstasta lähdettäessä on linjaksen varressa Tampereentn eteläpolella yleisavan pikvallisesti arvos ympäristökokonaiss sekä ksi sojela korttelia. Kasn kohdalla on yleisavan arvos aleen osa (viherale). Ei merkittävää eroa nykyiseen tilanteeseen. Tarjoaa pnginosn sisäisiä tilan parantamismahdollisksia. Mahdolliss kohentaa Rnosmäen imagoa. Ei sisällä riskejä rakennen ympäristön nnalta. Keskstasta lähdettäessä on linjaksen varressa Tampereentn etelä-polella yleisavan pikvallisesti arvos ympäristökokonaiss sekä ksi sojela korttelia. Ranislan pistotn eteläpolelta ala Virsmäent, jo on RKY-kohde (Varant). Linjaksen varressa on kolme paillisesti arvosta rakennssojelkohdetta. Lo join verran kehitysmahdollisksia Kärsämäentn alkpään työpaikaleelle. 2

RUNOSMÄKI TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten vertaillaantat VE2 Tampereen val- VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant YHTEENVETO Mahdolliss parantaa Rnosmäen, Hepokllan ja Nättinmmen imagoa, Ei riskejä rakennen ympäristön nnalta. Mahdolliss parantaa Rnosmäen imagoa. Ei riskejä rakennen ympäristön nnalta. Mahdolliss parantaa Rnosmäen imagoa. Ei riskejä rakennen ympäristön nnalta. 3

RUNOSMÄKI TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Miten vertaillaan: VE1 Nättinmmi Nykyiset ja det askat 500 m etäi- lkm Rnosmäestä Sataknnantn ja syydellä Nykyiset: 19 227 Tampereentn liittymään [kesksta tarstel erikseen] linjasta Lisäys: 1 536 Udet askat Rakennemalli 2035 aineistosta Nykyiset työpait: Rnosmäestä Sataknnantn ja Tampereentn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Nykyiset palvelt: Rnosmäestä Sataknnantn ja Tampereentn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Jlkiset ja palliset palvelt yhteensä. lkm, 500 m etäisyydellä linjasta lkm, 500 m etäisyydellä linjasta VE2 Tampereen valtat Nykyiset: 16 465 Lisäys: 1 136 VE3 Kaerlant Nykyiset: 17 337 Lisäys: 2 036 Nykyiset: 5 038 Nykyiset: 5 233 Nykyiset: 5 176 110 99 108 Mt merkittävät matkohteet kten terminaalit Maaäytön kehittämismahdollisdet YHTEENVETO arvio alla Linja-atoasema, leva matkesks Eniten linjan varrella olevia potentiaalisia maaäytön kehittämiskohteita. Eniten askita ja parhaat kehittämismahdollisdet reitin varrella. Reitin varrella myös rheilkesks. Linja-atoasema Tleva matkesks Ei jri maaäytön kehittämispotentiaalia Join verran askita ja kehittämismahdollisksia reitin varrella. Linja-atoasema Tleva matkesks Vähäinen maaäytön kehittämispotentiaali Join verran askita ja kehittämismahdollisksia reitin varrella. 4

Maaäytön kehittämismahdollisdet VE1 Nättinmmi: keskstassa maaäytön potentiaalia, joiden on arvioi totevan raitiotstä riippmatta (mm. matkesks, Ratapihandn varsi, konepajan ale) seita maaäytön kehittämispotentiaalin omaavia aleita o merkittävimmät kehittämiskohteet sijaitsevat Paalpailla, Hepokllassa, Nättinmmessa ja Rnosmäessä, arvioi totevan tehokampina raitiotn ansiosta. VE2 Tampereen valtat: keskstassa maaäytön potentiaalia, joiden on arvioi totevan raitiotstä riippmatta (mm. matkesks, Ratapihandn varsi, konepajan ale) linjan varrella ei jri maaäytön kehittämispotentiaalia (laajojen omakotialeiden kehittämistä ei ole nnistet kehittämiskohteeksi mm. pirstaloineen maanomisksen johdosta) merkittävimmät raitiotsidonnaiset kehittämispotentiaalin omaavat aleet ovat Rnosmäessä. VE3 Kaerlant: keskstassa maaäytön potentiaalia, joiden on arvioi totevan raitiotstä riippmatta (mm. matkesks, Ratapihandn varsi, konepajan ale) vähäinen maaäytön kehittämispotentiaali, sillä linja klkee laajojen omakotialeiden tta (omakotialeiden kehittämistä ei ole nnistet kehittämiskohteeksi mm. pirstaloineen maanomisksen johdosta) merkittävimmät kehittämiskohteet sijaitsevat Kärsämäentn alkpäässä ja Rnosmäessä. Em. aleet on arvioi totevan tehokampina raitiotn myötä. 5

RUNOSMÄKI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten VE2 Tampereen valtat vertaillaan: VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Linjaksen pis km Rnosmäen päätepysäkiltä Sataknnantn ja Tampereentn liittymään 5,2 km 4,7 km 5,2 km [kesksta tarstel erikseen] Pysäkkn lkmäärä lkm 10 7 10 Ratin mat-ai Rnosmäen päätepysäkiltä Sataknnantn min 15,1 min 12,8 min 14,8 min ja Tampereentn liittymään Ratin mat-ai Rnosmäen päätepysäkiltä Kappatorille Raitiot mn liikenteen Matkstajanäköklma Nykyiset liikennemäärät min km (osdet) linjat 18,4 min 16,1 min 18,1 min 0,63 km (12 %) 0,40 km (8 %) 1,14 km (22 %) 2, 18 18 13 osittain, 18 linjat mahdollisesti 13, 21, 23, 211, 212, 222, 231 ja 232 seassa Jokkoliikennejärjestelmä: korvattavat bssilinjat Jokkoliikennejärjestelmä: mtos vaihdolliseen yhteyteen jokkoliikenteen käytettävyys ja hokttelevs ajon/vrk Rnosmäkeläisille nykyiseen bssilinjaan 18 verratna krtävä reitti keskstaan kljettaessa. Nättinmmen ja Hepokllan aleille hyvä reitti. Varsmestarint (Rnosmäki) 4 000 Varkvoren 4 200 Sataknnant 22 000 Nopea ja sora reitti Rnosmäkeen. Tampereen valtatn varrella mahdollisesti epäviihtyisiä ja vähän käytettyjä pysäkkejä. Vaatii rinnalle hyvälaaisen bssitarjonnan Nättinmmeen. Varsmestarint (Rnosmäki) 4 000 Varsmestarint/ Signalistin 10 000 Varsmestarint/ Tampereen Valtat 20 000 Tampereen Valtaväylä 17 000 Tampereent 26 000 Lentoasemalle? Rnosmäkeläisille nykyiseen bssilinjaan 18 verratna krtävä reitti keskstaan kljettaessa. Reitin varrella mahdollisesti vähän käytettyjä pysäkkejä. Vaatii rinnalle hyvälaaisen bssitarjonnan Nättinmmeen. Varsmestarint (Rnosmäki) 4 000 Varsmestarint/ Signalistin 10 000 Varsmestarint/ Tampereen Valtat 20 000 Kaerlant 2 500 Ranislan pistot 10 300 Ranislan pistot ennen Tampereenttä 12 000 Tampereent 26 000 6

RUNOSMÄKI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaant VE2 Tampereen valta- VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Atoliikenteen sjvs Kriittiset liittymät, arvio haitoista Katilan riittävyys [raitiotn tilatarve noin 10 metriä leveydestä] [Kapiden säilyminen rakentamisen aina epävarmaa vaik ne mahisivat tilan polesta dlle] metriä pt Kriittiset liittymät: Aninisten ja rampit. Sataknnant ja Tampereent Sataknnant ja Varkvoren Hman haittaa mlle liikenteelle. Kajen leveydet: -Sataknnant 60m, pita -Varkvoren 40m -Mnterin 30m Kriittiset liittymät: Aninisten ja rampit. Sataknnant ja Tampereent Tampereen valtat ja Marklant Tampereen valtat ja Signalistin Hman haittaa mlle liikenteelle. Kajen leveydet: -Tampereent 60m, pita -Pohjoisari 40m -Majoismestarin 40m -Nostoväen 40m Kriittiset liittymät: Aninisten ja rampit. Sataknnant ja Tampereent Tampereent ja Ranislan pistot Hman haittaa mlle liikenteelle. Kajen leveydet: -Tampereent 60m, pita -Pohjoisari 40m -Majoismestarin 40m -Nostoväen 40m Työnaiiset liikennejärjestelyt [homioi liikennemäärät ja tilan väljyys] Kävely ja pyöräily YHTEENVETO arvio haitoista Kattavampi arvio alla Mtamia pita Kärsämäentllä Reitin varrella terveysasema. estevaikkset Vilsliikenteinen Sataknnant. Kapea Varkvoren. Paillinen vaihtoehto Rnosmäessä linjat nykyiselle pyöräreitille pistossa (Leikkipolk). Hitain linjas, pidempi kin VE2, korvaa 2 bssilinjaa, lotettavampi kin VE3. Vilsliikenteinen ja leveä Tampereen valtat. Reitin varrella terveysasema. Ei vaiksta Paillinen vaihtoehto Rnosmäessä linjat nykyiselle kevyen liikenteen väylälle (Leikkipolk). Nopein ja lyhin reitti Rnosmäkeen. Ei vaiksta. Paillinen vaihtoehto Rnosmäessä linjat nykyiselle kevyen liikenteen väylälle (Leikkipolk). Hitaampi ja pidempi kin VE2. Pisin mat mn liikenteen seassa. 7

Työnaiiset liikennejärjestelyt VE1 Nättinmmi: työmaa haittaa Trn keskstan pääsisäänloväylää (Sataknnant). Työmaan aina Sataknnant on käytössä Varkvoren on pea, jon varrella on paljon assta. Työmaa haittaa merkittävästi aleen askiden ajoyhteyksiä (krtot Marklantn ja Kniojantn tta) työmaa haittaa myös pyöräilyä ja jokkoliikennettä piston lohinnat ovat merkittävä melhaitta sekä haitta piston virkistyskäytölle. VE2 Tampereen valtat: työmaa haittaa Trn keskstan pääsisäänloväyliä. Työmaan aina Tampereen valtat ja Sataknnant ovat käytössä VE3 Kaerlant: työmaa haittaa myös pyöräilyä ja nykyistä jokkoliikennettä pnemmille dille vaihtoehtoiset reitit ja krtott on järjestettävissä reitin varrella terveysasema, jonne jatkva pääsy on varmistettava. työmaa haittaa keskstan pääsisäänloliittymän toimivtta (Sataknnantn ja Tampereentn liittymä). Mten työmaa ei vaikta pääsisäänloväyliin haittaa pyöräilyä ja nykyistä jokkoliikennettä Ranislan pistotllä Kaerlant on pea ja sen vrellä on pntalovaltaista assta o Läpiajo klletään työmaan ajaksi. Tontille ajot ovat pääosin järjestettävissä myös mita reittejä pitkin. Kaerlant ei ole osa bssireittiä eikä pyörät ole jatkva reitin varrella terveysasema, jonne jatkva pääsy on varmistettava. 8

RUNOSMÄKI TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Vaikkset ihmiseen: Miten vertaillaan: valtat VE2 Tampereen VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Mel, tärinä Sataknnantn mtokset laisevat melsojastarpeen. Tärinä aihettaa mahdollisesti haittaa Kähärin omakotialeelle? Paillinen linjas klkee lähempänä Nnnavoren aletta, jo on voden 2007 selvityksen man osin hiljainen virkistysale (linjas voi nodattaa avan yhteyttä). Tampereen valtatn mtokset laisevat melsojastarpeen. Ei vaiksta Päästöt bssilinjojen korvaavs ja nykyisten askiden hoks jokkoliikenteen käyttöön Korvaa 2 bssilinjaa. Hokttelee Nättinmmen ja Hepokllan, mahdollisesti myös Liljalaakson askita jokkoliikenteeseen. Korvaa bssilinjan ja osittain toisen bssilinjan. Hokttelee Kaerlan ja Pallin askita jokkoliikenteeseen. Korvaa reittimtosten rvin ksi bssilinjaa. Hokttelee Ranislan, Kasn ja Valkiaisvoren askita jokkoliikenteeseen. Estevaiks Sataknnantllä on jo nyt vahva estevaiks. Leventää Varkvorena. Risteää päävirkistysaleen ja pohjoiseen menevät päävirkistysreitit. Snnitel leveä silta kävelijöille ja pyöräilijöille. Tampereen valtatllä on jo nyt vahva estevaiks. 9

RUNOSMÄKI TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Vaikkset ihmiseen: Miten vertaillaan: valtat VE2 Tampereen VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Virkistysaleet Linjas klkee Nättinmmen ja Rnosmäen välisellä viheraleella, jolla on kevyen liikenteen reittejä. Viherverkoston roale, jolla on myös erikoiskohteita. Yhteys korvataan sillalla. Linjas sivaa Nnnavoren pistoaletta. Linjas sivaa Nnnavoren pistoaletta. YHTEENVETO Raitiot linjat virkistysaleen läpi Rnosmäen ja Nättinmmen välissä. Haitalliset vaikkset estettävissä. Raitiotn vaikkset askisiin vähäisiä Tampereentn nykyisen lonteen voksi. Linjas nykyisen, tiiviin rakenteen keskellä. Melnlähteen mtessa vaikkset kohdisvat eritavoin. 10

RUNOSMÄKI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaantat VE2 Tampereen val- VE1 Nättinmmi VE3 Kaerlant Tit arteet lkm (25 m [klttavat raiteita] 0 0 0 arresäde) Jyrkät mäet Pistossa 10 % ltevs ilman 0 0 Tit pyöristyssäteet lohintaa Reitillä pnikokoista, siirtokstansiltaan kohllisen edllista knnallistekniika [homioi knnallistekniik, jo on reitin nssa samansntainen] Reitillä isokokoista, siirtokstansiltaan llista knnallistekniika [koko vähintään 800 mm ja seampia ptkia, johtoja tai vmäreitä raitiotreitin sntaisesti] Mt homiot knnallistekniissa Maaperä, ntavs Pohjavesialeet Mt homiot geotekniik Nykyiset sillat ja aliklt: lkm, siltojen ntavs, alikln korkes Usn siltojen lkm, arvio sillan rakentamisesta km, oss linjasta km, oss linjasta Oss reitistä Pohjanvahv. vaat. linjaosden pis, km lkm 2 710 m (52 %) 1 280 m (27 %) 430 m (8 %) 150 m (3 %) 1 340 m (28 %) 2 780 m (54 %) Voimalinja ylittää poikittain Varkvorendn, mahdollisesti tolpan siirtotarve. kitmaa-aleella (~55%) Ei ole ~2,3 1) Sataknnant (Ranislan kol), yliklkkäytävä (aliklkkorkes ei tdossa) 2) Arorant aliklknneli (ntavs ei tdossa) 3)Majoismestarindn aliklksilta (ntavs ei tdossa.) 1 kpl: Pistoon leveä vihersilta (noin 700 000 eroa.) Pääosin savikolla (~80%) Vedenhaintaa varten tärkeä pohjavesiale (I lo) Pääosin savikolla (~80%) Vedenhaintaa varten tärkeä pohjavesiale (I lo) ~5,4 ~5,1 1) Majoismestarindn aliklksilta (ntavs ei tdossa) 2) Tampereent (Starin) yliklkkäytävä (aliklkkorkes 4,65.) 1) Majoismestarin-dn aliklksilta (ntavs ei tdossa) 2) Tampereent (Starin) yliklkkäytävä (aliklkkorkes 4,65.) 0 0 11

RUNOSMÄKI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS VE2 Tampereen valtat VE1 Nättinmmi Arkeologia Sivaa Pirnmäkeä, jolla on II maailmansodan aiinen ilmapolssasema (Varkvoren) (m kltriperintökohde, polssvarskset; rahoisloka ei ole määritelty) Ei kohteita. Varikon sijainti Raitiotn vaiheittain totettaminen ja laajennettavs Kstannsvertail vaihtoehtojen määrä Jatkettavissa lentokentälle. Vertailhinta Rslähteent on hyvä ehdos varikon paiksi. Jatkettavissa lentokentälle ja länteen Länsikeskkseen ja Raisioon. Pääosin hyvä maaperä raitiotn rakentamiselle. 57 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 3 13 M ) Rslähteent on hyvä ehdos varikon paiksi. Jatkettavissa lentokentälle. Lyhin reitti, vähän knnallistekniika, pohjavahvisstarve. 61 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 22 M ) VE3 Kaerlant Ranislan pistotn varressa Tomi-Lehtonen monamstalot (Kaerlan mylly) (kiinteä minaisjäännös, minaisjäännösryhmät; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista) sekä Hellberg- Tominen (kiinteä minaisjäännös, hatapait; rahoislok 2). Rslähteent on hyvä ehdos varikon paiksi. VE3 klkee shteellisen na Rslähteentstä. Paljon knnallistekniika, pohjavahvisstarve, pisin reitti. 68,4 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 22 M ) 12

RUNOSMÄKI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS VE2 Tampereen valtat VE1 Nättinmmi Talodelliset ja aitallliset riskit Talodellinen riski madal, jos reitin varrella maaäytön kehittämispotentiaalia. Kapngin omiss vähentää riskiä ympäröivän maa-aleen kehittämisen viivästymiselle, jos aleelta löytyy potentiaalia kehitykseen. YHTEENVETO Täydennysmahdollisksia reitin varrella. Myös pan kehittämismahdollisksia. Trn pngin maanomiss ttaa 66% linjakselle tehdyn 500m bfferin pintaalasta. Työmaa-ai merkittävää haittaa liikenteelle, työmaan aitaln venymisestä haittaa. Hyvä maaperä Laajennsmahdolliss länteen. Virkistysaleen haitat minimoitavissa leveällä vihersillalla. Pers pääosin nykyisten askiden palvelemiseen. Vähiten potentiaalisia matkstajia reitin varrella. Trn pngin maanomiss ttaa 61 % linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Työmaa-ai merkittävää haittaa liikenteelle, työmaan aitaln venymisestä haittaa. Lyhin reitti ja vähän knnallistekniika Reitillä pehmeikköaleita. VE3 Kaerlant Join verran täydennysmahdollisksia reitin eteläosissa. Trn pngin maanomiss ttaa 58% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Pisin reitti, paljon knnallistekniika, reitillä pehmeikköaleita. Pailliset, yksittäiseen reittiin vaikttavat vaihtoehdot VE1 Virkistysaleen reittivaihtoehdot: molemmat vaihtoehdot edellyttävät vihersillan, jon kstannsarvio on noin 700 000 eroa pohjoisempi linjas edellyttää enemmän llion lohintaa eteläisempi reitti nodattaa avoiten dn (Signalistindn jatkeen) linjasta, ajantasaavan voimassaoloai? pidessa tai mat-ajoissa ei ole srta eroa. pohjoinen vaihtoehto saavttaa paremmin Nättinmmen pohjoisen asinaleen. VE1 Sataknnantn ja Varkvorendn liittymä: liittymästä pohjoiseen Varkvorendlle: o raitiotn linjas koko reitillä aleella o liittymästä pois ryhmittymisistoja, o krtää maaäytön kehityskohteen eli Paalpain aleen liittymästä länteen Sataknnanttä ja Liinahaanttä: o vähäinen vaiks Sataknnantn ja Varkvorendn liittymään o raitiot linjat kehityskelpoisen pallisen keskittymän (Paalpain) läpi, lo enemmän kehitysmahdollisksia kin Varkvorendn tta klkeva linjas o raitiot linjat piston läpi pidessa tai mat-ajoissa ei ole srta eroa. 13

KAIKKI VAIHTOEHDOT: Rnosmäessä keskeltä (Mnterin) vai pohjoisrenassa (Nostoväen) Keskellä (Mnterin): o palvelee tasapolisesti etelä- ja pohjoisosaa, joihin molempiin on esitetty myös täydennysrakentamista o osittain kevyen liikenteen väylällä (Leikkipolk) kävely- ja pyöräily-yhteys siirtyy vreen tilan niin mahdollistaessa. o reitin nykyinen liikenneale ahdas raitiotlle pohjoisessa (Nostoväen): o bssin nykyinen reitti o palvelee heikosti etelärenan askita o raitiot aleilla o palvelee heikosti etelärenan askita, jos päävaihtoehdoksi valitaan VE1 Nättinmmi pidessa tai mat-ajoissa ei ole srta eroa. 14

2. LINNAKAUPUNGIN LINJAUSTEN VERTAILUTIEDOT LINNAKAUPUNKI TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten vertaillaan: Sairashoneen VE3 VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha Keskenään Vaikkset imagoon ja pikvaan Positiiviset vaikkset Linnapngin kehittämiseen. Nykyinen pääratatasema, Trn linna ja matkstajasatama saavtettavissa raitiotllä. Ptarhadsta kehitettävissä rbaani ostos, jossa on idyllisen raitiotdn miljöö. Ptarha on tosin jo nykyisellään mllyttävä tila. Port Arthrin pnimittaavaisessa tilassa koos raitiovan ajolaojen ripsksen pylväineen olisi pikvaa voimakasti mttava. Trn linna ja matkstajasatama saavtettavissa raitiotllä, mtta ratatasema ei. Raitiot tekee saavtettavden voksi Port Arthrin aleesta hokttelevamman. Positiiviset vaikkset Linnapngin kehittämiseen. Hmalistondn loteispää ei saavtettavissa raitiotllä, mikä yhdessä ratataseman siirtymisen nssa saattaa heikentää Hmalistondn elinvoimaistta. Trn linna ja matkstajasatama saavtettavissa raitiotllä, mtta ratatasema ei. 15

LINNAKAUPUNKI TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten vertaillaan: Sairashoneen VE3 VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha Vaikkset rakennetn Keskenään ympäristöön Mahdolliss parantaa rakennen ympäristön laaa mnvan käytön aleella (Iso- Heikkilä). Seraavat sojelasiat homioidaan snnittelssa: Keskstan lkopolella linjas klkee RKYaleella (Trn ratatympäristöt), jolla on myös sojelja rakensia. Satamadlla/Linnandlla linjas sivaa Trn linnan RKY-aletta. Linjaksen varressa on myös perinnemaisema-ale (Patterihaan keto). Raitiot mttaa Ptarhadn lonnetta, (dnvarsipysäköinti pois) Reitti menee seiden arvokohteiden vrestä. Tärinä saattaa vaikttaa heikentävästi sojeljen ptalojen säilymiseen. Seraavat sojelasiat homioidaan snnittelssa: Linjas klkee RKY-aleella (Port Arthrin ptalokorttelit ja Mliirkko), jolla on lkisia sojelja rakensia. Satamadlla/Linnandlla linjas sivaa Trn linnan RKY-aletta. Mahdolliss parantaa rakennen ympäristön laaa mnvan käytön aleella (Iso- Heikkilä). Seraavat sojelasiat homioidaan snnittelssa: Linjas klkee RKY-aleella (Port Arthrin ptalokorttelit ja Mliirkko), jolla on lkisia sojelja rakensia. Satamadlla/Linnandlla linjas sivaa Trn linnan RKY-aletta. Sairashoneendn varressa etelämpänä on asemaavalla sojel kortteli. Linjaksen varressa on myös perinnemaisema-ale (Patterihaan keto). Vaikkset yrityksiin Keskenään Linnapngin kehittyvä ale paremmin saavtettavissa. Ei e Arajoen vartta eikä sen kehittymistä, mm. matilnäköklma. YHTEENVETO Positiiviset vaikkset levan Linnapngin imagoon. Mtos nykyiseen Iso- Heikkilän aleeseen merkittävä. Ei e Arajoen vartta eikä sen kehittymistä, mm. matilnäköklma. Ohittaa osittain den Linnapngin. Raitiot saattaa aihettaa rakenteellista vahioa Port Arthrin sojelihin rakensiin. Raitiot mttaa Ptarhadn lonnetta. Linnapngin kehittyvä ale paremmin saavtettavissa. Ei e Arajoen vartta eikä sen kehittymistä, mm. matilnäköklma. Positiiviset vaikkset levan Linnapngin imagoon. Mtos nykyiseen Iso- Heikkilän aleeseen merkittävä. Sairashoneen ja sen ympäristö sisältää arvoja, joihin raitiot on sovitettava. Ohittaa Hmalistondn loteispään. 16

LINNAKAUPUNKI TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Miten vertaillaan: VE1 Ratatn vressä Nykyiset ja det askat 500 m etäi- lkm Nykyiset: 7 906 Lisäys: 12 260 Satamasta Koldlle syydellä [kesksta tarstel erikseen] Linjas levan Linnapngin keskeltä. Udet askat Rakennemalli 2035 linjasta -aineistosta Nykyiset työpait: Satamasta Koldlle [kesksta tarstel erikseen] Nykyiset palvelt: Satamasta Koldlle [kesksta tarstel erikseen] Jlkiset ja palliset palvelt yhteensä. lkm, 500 m etäisyydellä linjasta lkm, 500 m etäisyydellä linjasta, VE2 Ptarha Nykyiset: 8 748 Lisäys: 11 754 VE3 Sairashoneen Nykyiset: 10 092 Lisäys: 10 564 Linjas levan Linnapngin keskeltä. Nykyiset: 6 483 Nykyiset: 6 738 Nykyiset: 8 368 71 78 71 Mt merkittävät matkohteet kten terminaalit Maaäytön kehittämismahdollisdet YHTEENVETO arvio alla Nykyinen ratatasema Matkstajasatama Linjas Linnapngin rakenteen keskellä. Raitiot paremmin sovitettavissa teen pirakenteeseen kin VE2. Matkstajasatama Palvelee Ptarhadn varren nykyisiä askita ja osaa levan Linnapngin askista. Matkstajasatama Linjas Linnapngin rakenteen keskellä. Raitiot paremmin sovitettavissa teen pirakenteeseen kin VE2. Assmäärissä ei ole homioi Pansiontn ja ratatn estevaiksta raitiotn reitille. Vaihtoehdossa 1 estevaiks kohdis Ptarhadlle ja vaihtoehdossa 2 estevaiks kohdis delle Linnapngin aleelle. Maaäytön kehittämismahdollisdet VE 1 Iso-Heikkilän tta eli Linnapngin rakenteen sisällä matkstajasatamaan: Linnapi on merkittävä maaäytön kehittämisale, jo keskstan läheisyytensä ansiosta arvioidaan totevan myös ilman raitiottä. Raitiotn linjas Linnapngin rakenteen sisällä on arvioi lisäävän aleen kiinnostavtta ja nopettavan aleen kehittämistä. VE 2 Ptarhadn tta matkstajasatamaan: Ptarhadn varrella sijaitsee vain yksittäisiä maaäytön kehittämiskohteita, joiden toteminen ei ole riippvaisia raitiotn totettamisesta Ptarhadn linjas jättää Linnapngin pohjoisosan raitiotn vaiksaleen lkopolelle ja heikentää em. aleen kehittämismahdollisksia. VE 3 Sairashoneendn tta eli Linnapngin rakenteen sisällä matkstajasatamaan: Linnapi on merkittävä maaäytön kehittämisale, jo keskstan läheisyytensä ansiosta arvioidaan totevan myös ilman raitiottä. Raitiotn linjas Linnapngin rakenteen sisällä on arvioi lisäävän aleen kiinnostavtta ja nopettavan aleen kehittämistä. 17

LINNAKAUPUNKI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: Sairashoneen VE3 VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha Linjaksen pis km Matkstajasataman päätepysäkiltä Hmalistondn ja Ptarhadn 3,8 km 3,4 km 3,8 km (VE1 ja VE2)/Eerikindn (VE3) liittymään [kesksta tarstel erikseen] Pysäkkn lkmäärä lkm 6 6 7 Ratin mat-ai Matkstajasataman päätepysäkiltä Hmalistondlle Ratin mat-ai Matkstajasataman päätepysäkiltä Kappatorille Raitiot mn liikenteen seassa Jokkoliikennejärjestelmä: korvattavat bssilinjat Jokkoliikennejärjestelmä: mtos vaihdolliseen yhteyteen Matkstajanäköklma min min km (osdet) 11,4 min 13,0 min 13,6 min 14,4 min 16,1 min 15,0 min 0,33 km (9 %) linjat 4, 40 (jos 32 tai 42 mtetaan 4 reitille) linjat jokkoliikenteen käytettävyys ja hokttelevs Iso-Heikkilään vaihtopysäkki länteen meneville pitkän matn bsseille? Raitiot klkisi nykyisen ratataseman tta, jon kitein levaisdessa arvioidaan siirtyvän matkeskkseen. Raitiotpysäkit hyvin saavtettavissa Linnapngista. Nykyiset liikennemäärät ajon/vrk Linnan 6 000 4, 40 (jos 32 tai 42 mtetaan 4 reitille) Iso-Heikkilään vaihtopysäkki länteen meneville pitkän matn bsseille? Nykytilanteessa hman epälooginen reitti, jo ei ole elävässä tilassa kten Hmalistondlla tai Ptarhadlla. Krtää nykyisen ratataseman. Eerikindn pitkä yhteinen oss Hirvensalon linjan nssa o toisaalta taas selkeyttä. Raitiotpysäkit hyvin saavtettavissa Linnapngista. Satama/Vallihadan 3 400 Jhan Hertan pisto 8 400 Ratapihan 20 000, 27 100 1,45 km (44 %) Ptarha kokonaan. Seista haittaa raitiotn toimivsvarmtta. 4, 40 (jos 32 tai 42 mtetaan 4 reitille) Sora ja helposti hahmotettava reitti. Viihtyisä reitti ja pysäkkiympäristöt, mtta hitaampi seistojen voksi. Linnapngin pohjoisosat tarvitsevat oman bssilinjan. Linnan 6 000 Satama/Vallihadan 3 400 Jhana Hertan pisto 8 400 0,70 km (17 %) Sairashoneen kokonaan. Linnan 6 000 Satama/Vallihadan 3 400 Jhan Hertan pisto 8 400 18

LINNAKAUPUNKI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: Sairashoneen VE3 VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha Oss, jolta poistet ajoistoja km (oss) Atoliikenteen sjvs Katilan riittävyys [Raitiotn tilatarve noin 10 metriä] [Kapiden säilyminen rakentamisen aina epävarmaa, vaik pt mahisivat tilan polesta dlle] Työnaiiset liikennejärjestelyt [Homioi liikennemäärät ja tilan väljyys] Kävely ja pyöräily YHTEENVETO kriittiset liittymät, arvio haitoista metriä, pt arvio haitoista Kattavampi arvio alla estevaikkset Ei ole Hmalistondlla tik mitois: seistat ja mahdollisesti myös kävelyn ja pyöräilyn leveyksistä tingitään. Raitiotstä mahdollista haittaa Ratapihandlla ja Pansiontllä. Tällä hetkellä raitiotn ja dn risteyskohdissa ei ole sria sjvsongelmia, liikenteellisesti kriittiset kohdat malla. Kajen leveydet: -Jhana Hertan pisto 50m, pita -Linnan 50m Ratataleella työskentelyssä homioitava jnaliikenne. Työmaasta haittaa Hmalistondlla. 0,49 km (15 %) Kadnvarsipysäköinti vähenee. Raitiot vähentää läpiajoliikennettä Ptarhadlle. Raitiotstä mahdollista haittaa Koldlla ja Pistodlla. Lisäksi haittaa Pansiontllä, jos ei pysytä Pansiontn eteläpolella. Tällä hetkellä raitiotn ja dn risteyskohdissa ei ole sria sjvsongelmia, liikenteellisesti kriittiset kohdat malla. Kajen leveydet: -Ptarha 40m, mtama p -Jhana Hertan pisto 50m, pita -Linnan 50m Työmaasta merkittävää haittaa Ptarhadlla. 0,68 km (17 %) Kadnvarsipysäköinti vähenee. Raitiotstä mahdollisesti haittaa Pansiontlle. Eerikindlla ja Sairashoneendlla atoiln tila vähenee (mm. pysäköinti). Kajen leveydet: - Eerikin ja Sairashoneen 20 m -Jhana Hertan pisto 50m, pita -Linnan 50m Ratataleella työskentelyssä homioitava jnaliikenne. Työmaasta haittaa Sairashoneendlla ja Eerikindlla. Ei vaiksta Ei vaiksta Ei vaiksta Nopein reitti. Raitiot Hmalistona lkn ottamatta kokonaan erotet msta liikenteestä, mikä parantaa jokkoliikenteen täsmällisyyttä. Ptarhadlla raitiot ja atot samoilla istoilla. Nykytilanteessa hman epälooginen reitti, jo on hman hitaampi kin VE1, mtta nopeampi kin VE2. 19

Työnaiiset liikennejärjestelyt VE1 Iso-Heikkilä: työmaasta merkittävää haittaa Hmalistondlla, jon mitois on pea ja dn varressa paljon kivijalliikkeitä reitti osittain ratataleella o Vaikkset jnaliikenteeseen minimoitava vaikksia rakentamisen kestoon Pistodn ja Koldn sillan levennyksen työmaa vaikttaa jen liikenteelliseen toimivteen Linnapngissa raitiot totetettavissa mn verkon yhteydessä. VE2 Ptarha: Työmaasta merkittävää haittaa Hmalistondlla, jon mitois on pea ja dn varressa paljon kivijalliikkeitä Työmaasta merkittävää haittaa Ptarhadlla o dlla myös kivijalliikkeitä Linnapngissa raitiot totetettavissa mn verkon yhteydessä. VE2 Sairashoneen: Työmaasta haittaa Eerikindlla ja Sairashoneendlla, mtta vaikkset arvioi kitein vähäisemmiksi kin Hmalistondlla (VE1 ja VE2) Linnapngissa raitiot totetettavissa mn verkon yhteydessä. 20

LINNAKAUPUNKI TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Miten vertaillaan: vressä Sairashoneen VE1 Ratatn VE3 Vaikkset ihmiseen: VE2 Ptarha Nykyinen Pansiontn meleste osittain pretaan raitiotn voksi. Mtos lisää Sairashoneendn varressa sijait- Raitiot aihettaa eritavalla mela kin seviin ptaloihin kmipyöräliikenne. kohdisvaa mela. Osittain ratataleella, jossa mtennen kiihdyttäessä ja Raitiovan on hiljai- Raitiot aihettaa Mel/tärinä eritavalla mela kin kin jo nyt mela. sorilla osksilla, kmipyöräliikenne. mtta aihettaa mela tikissa arteissa Raitiovan on hiljainen kiihdyttäessä ja vaihteiden kohdalla. ja sorilla osksilla, mtta aihettaa mela tikissa arteissa ja vaihteiden kohdalla. Päästöt bssilinjojen korvaavs ja nykyisten askiden hoks jokkoliikenteen käyttöön Ei keskinäistä eroa Ei keskinäistä eroa Ei keskinäistä eroa Estevaiks Ei keskinäistä eroa Ei keskinäistä eroa Melaita pretaan Sairashoneendn kohdalta, mtta raitiotn ylitykseen Pansiontllä ei esitetä sojattä. Ei keskinäistä eroa. Virkistysaleet Ei vaiksta Ei vaiksta Ei vaiksta YHTEENVETO Udisrakennskohteissa pystytään paremmin homioimaan asnnoissa raitiotn mahdolliset haitat askille. Port Arthrissa raitiothen varaminen ja haittojen estäminen on vaikeaa vanhoissa pkortteleissa. Toisaalta tilanne on nykyisen bssiliikenteen osalta samanlainen. Pansiontn melesteen prminen lisää mela Sairashoneendn loteispäässä. Sairashoneendlla raitiothen varaminen ja haittojen estäminen on vaikeaa vanhoissa pkortteleissa, joita raitiot sivaa. Udisrakennskohteissa pystytään paremmin homioimaan asnnoissa raitiotn mahdolliset haitat askille. 21

TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha VE 3 Sairashoneen Tit arteet [klttavat raiteita] Jyrkät mäet Tit pyöristyssäteet Reitillä pnikokoista, siirtokstansiltaan kohllisen edllista knnallistekniika [homioi knnallistekniik, jo on reitin nssa samansntainen] Reitillä isokokoista, siirtokstansiltaan llista knnallistekniika [koko vähintään 800 mm ja seampia ptkia, johtoja tai vmäreitä raitiotreitin sntaisesti] Mt homiot knnallistekniista lkm (25 m arresäde) km, oss linjasta km, oss linjasta 1 kpl 2 kpl 1 kpl Ei ole Ei ole Ei ole, kn Pansiontn tasasta mtetaan. 1 020 m (28 %) 1 020 m (30 %) 304 m (8 %) 650 m (18 %) 1 670 m (50 %) 484 m (13 %) Sojaptkia rakenteen yläpinnassa Sojaptkia rakenteen yläpinnassa Maaperä, ntavs oss reitistä Kokonaan savikolla Kokonaan savikolla Kokonaan savikolla Pohjavesialeet Ei ole Ei ole Ei ole Mt homiot geotekniik Nykyiset sillat ja aliklt: lkm, siltojen ntavs, alikln korkes Usn siltojen lkm, arvio sillan rakentamisesta Pohjanvahv. vaat. linjaosden pis, km lkm Koko linjalla Koko linjalla Koko linjalla Tasoristeys jnaradan nssa Koldn ylittävä silta (2 M ) Pistodn ylittävä silta (2,2 M ) Tasoristeys jnaradan nssa Ei ole Ei ole 22

TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha VE 3 Sairashoneen Arkeologia Varikon sijainti Mita homioita totetettavteen vaihtoehtojen määrä Homioitava snnittelssa: Sivaa Trn linnaa (Satama) (kiinteä minaisjäännös, polssvarskset; rahoislok 1: minaisjäännös, jo lee ikissa oloshteissa säilyttää). Trn linnan vene (m kohde, ei minaisjäännös, alsten hylyt; rahoisloka ei määritelty; ei minaisjäännöslain alainen kohde, mtta hyvä homioida maaäytön snnittelssa). Mahdollinen varikon paik löytyy tavarasataman raiteen vrestä, jonne tältä linjasvaihtoehdolta parhaiten järjestettävissä yhteys. Tilaa saattaisi löytyä myös ratataleen pohjoispolelta, klkyhteys llis totettaa rata-aleen yli. Sivaa Trn linnaa (Satama) (kiinteä minaisjäännös, polssvarskset; rahoislok 1: minaisjäännös, jo lee ikissa oloshteissa säilyttää). Trn linnan vene (m kohde, ei minaisjäännös, alsten hylyt; rahoisloka ei määritelty; ei minaisjäännöslain alainen kohde, mtta hyvä homioida maaäytön snnittelssa). Linjaksen varrelta ei löydy sopivaa varikon paika. Sivaa Trn linnaa (Satama) (kiinteä minaisjäännös, polssvarskset; rahoislok 1: minaisjäännös, jo lee ikissa oloshteissa säilyttää). Trn linnan vene (m kohde, ei minaisjäännös, alsten hylyt; rahoisloka ei määritelty; ei minaisjäännöslain alainen kohde, mtta hyvä homioida maaäytön snnittelssa). Eerikindlla sivaa minaisjäännösalekohdetta Trn pngin vanha asemaavaale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Mahdollinen varikon paik löytyy tavarasataman raiteen vrestä; tilaa saattaisi löytyä myös ratataleen pohjoispolelta, klkyhteys llis totettaa rata-aleen yli. 23

TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha VE 3 Sairashoneen Raitiotn vaiheittain totettaminen ja laajennettavs Vertailhinta Talodelliset ja aitallliset riskit Talodellinen riski madal, jos reitin varrella maaäytön kehittämispotentiaalia. Kapngin omiss vähentää riskiä ympäröivän maa-aleen kehittämisen viivästymiselle, jos aleelta löytyy potentiaalia kehitykseen. lasket yksikköhinnoista Päättyy satamaan. 49,9 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 21 M ) Tkee Linnapngin totemista, mtta toisaalta raitiotn nnattavs pers erittäin pitkälti den maaäytön totemiseen. Viivästyessään Linnapi olisi merkittävä riski operointikstansille. Trn pngin maanomiss ttaa 68% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Päättyy satamaan. 49,9 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 20 M ) Ptarhadlla reitti keskellä nykyistä pirakennetta. Kannattavs pers osittain Linnapngin den maaäytön totemiseen ja linjas kee erityisesti Linnapngin eteläisiä aleita. Viivästyessään Linnapi olisi riski operointikstansille. Maanomistajana pääosin pi; satamassa kiinteistö, jon omistaja on m taho. Trn pngin maanomiss ttaa 59% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Päättyy satamaan. Mahdolliss hyödyntää Eerikindlla Hirvensalon snnan raiteita. 48,2 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 22 M ) + Pansiontn tasaksen mtos. Eerikindlla ja Sairashoneendlla reitti keskellä nykyistä pirakennetta. Tkee Linnapngin totemista, mtta toisaalta raitiotn nnattavs pers den maaäytön totemiseen. Viivästyessään Linnapi olisi merkittävä riski operointikstansille. Trn pngin maanomiss ttaa 71% linjakselle tehdyn 500m bfferin pintaalasta. 24

TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Ratatn vressä VE2 Ptarha VE 3 Sairashoneen YHTEENVETO Kaksi tta siltaa, raitiot on ratataleella. Raitiot ylittää ratatn tasossa. Talodellisena riskinä Linnapngin toteksen myöhästyminen, jo heikentäisi alkvaiheessa raitiotn nnattavtta. Yhteys mahdolliselle Krtotähdentn varikolle parhaiten järjestettävissä. Hono maaperä ja paljon knnallistekniika, ahdas ympäristö lisää riskiä. Raitiot ylittää ratatn tasossa. Talodellisena riskinä Linnapngin toteksen myöhästyminen, jo heikentäisi alkvaiheessa raitiotn nnattavtta Raitiot ylittää ratatn tasossa. Edellyttää Pansiontn tasaksen mtoksia. Keskstan dilla hono maaperä ja ahdas ympäristö. Vähän knnallistekniika. Mahdolliss hyödyntää Eerikindlla Hirvensalon snnan raiteita. Talodellisena riskinä Linnapngin toteksen myöhästyminen, jo heikentäisi alkvaiheessa raitiotn nnattavtta. Pailliset, yksittäiseen reittiin vaikttavat vaihtoehdot Liittyy keskstan vaihtoehtoisiin reitteihin (kesksta käsitelty omassa ppaleessa): Eerikin vai Läntinen Pitkä. Vaihtoehdon kolme reitille ei ole vaihtoehtoa keskstan osalta. 25

Vaikkset imagoon ja pikvaan Vaikkset rakennetn ympäristöön Vaikkset yrityksiin 3. VARISSUON LINJAUSTEN VERTAILUTIEDOT VARISSUO TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten ver- VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta taillaan: Keskenään Keskenään Keskenään Tomiokirkko saavtettavissa raitiotllä. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella on Trn ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Mahdolliss parantaa pikvaa Varisson pnginosan sisäisellä jaksolla Karvataskndlla. Kalevantn linjas aihettaa maaäyttöpaineen vreiselle viheraleelle. Raitiotllä vaiks Trn arvokimpiin miljöisiin, mikä homioitava snnittelssa. Linjas sivaa kolmea RKYaletta (Trn omiokirkko ja Trn historiallinen ydinale, TYKS). Linjas klkee nsallisen pipiston aleella. Kaavalla sojel rakenns ja kortteli. Linjas klkee yhden yleisavan arvokan aleen osan poikki (viherale). Tykistö-Kalevant raitiotreittinä hanla, jos jodtaan ottamaan istat atoliikenteeltä jokkoliikenteelle, kos heikentäisi merkittävästi atoliikenteen sjvtta ja Kpittaan yritysten saavtettavtta atolla. Tomiokirkko saavtettavissa raitiotllä. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella on Trn ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Kpittaan asema ja pisto saavtettavissa raitiotllä. Mahdolliss parantaa pikvaa Varisson sisäisellä jaksolla Karvataskndlla. Raitiotllä vaiks Trn arvokisiin miljöisiin, mikä homioitava snnittelssa. Linjas sivaa kolmea RKY-aletta (Trn omiokirkko ja Trn historiallinen ydinale, TYKS, Sirklan sarmit). Linjas klkee nsallisen pipiston aleella. Keskstassa on sojelja rakensia ja kortteleita. VE2:n alavaihtoehdot: VE2C (Hämeen- Kiinanmyllyn-Johaisensi silta radan ja Helsingin valtatn yli-voima-littoistent- Varisso) paras reitti, kos saavttaa parhaiten nykyisiä yrityksiä sekä lo eniten kehitysmahdollisksia yritystoiminnalle VE2C, 2D ja F (Itäharjn läpi) parempia kin Kalevanttä klkeva reitti. VE E (Kalevantn alavaihtoehto) jättää Itäharjn Helsingindn poleisen osan raitiotn vaiksaleen lkopolelle ja heikentää aleen kehittymistä jokkoliikenteeseen keen 26

VARISSUO TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten vertaillaan: VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta YHTEENVETO Raitiotllä mahdollista parantaa Varisson imagoa sekä aleen sisäänlon pikvaa ja miljöötä. Raitiotllä vaikksia arvokisiin kltrikohteisiin, mikä homioitava snnittelssa. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Raitiotllä mahdollista parantaa Varisson imagoa sekä aleen sisäänlon pikvaa ja miljöötä. Kpittaan asema ja pisto saavtettavissa raitiotllä, miä avlla voidaan myös parantaa aleiden imagoa. Positiiviset vaikkset Itäharjn imagoon. Raitiotllä vaikksia arvokisiin kltrikohteisiin, mikä homioitava snnittelssa. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Hom. Pailliset vaihtoehdot vaikttavat merkittävästi Itäharjn imagoon ja kehittämiseen. Pailliset vaihtoehdot on arvioi Varisson vaihtoehtovertailn lopksi (sivlla 42) 27

VARISSUO TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Miten vertaillaan: VE1 Tykistö Nykyiset ja det askat 500 m etäi- lkm Varisson päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittysyydellä Nykyiset: 24 172 mään linjasta Lisäys: 2 103 [kesksta tarstel erikseen] Udet askat Rakennemalli 2035 -aineistosta Nykyiset työpait: Varisson päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Nykyiset palvelt: Varisson päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Jlkiset ja palliset palvelt yht. Mt merkittävät matkohteet kten terminaalit Maaäytön kehittämismahdollisdet YHTEENVETO lkm, 500 m etäisyydellä linjasta lkm, 500 m etäisyydellä linjasta, arvio alla VE2 Hippoksensilta Nykyiset: 24 915 Lisäys: 2 103 Nykyiset: 20 779 Nykyiset: 20 821 Yliopisto ja TYKS 161 171 Tkee Itäharjn kehittämistä, Littoistentn itäpolisen aleen kehittyminen Raitiot tehostaa sijainniltaan kestävän pirakenteen misen den aleen eli Itäharjn kehittymistä ja parantaa Varisson nykyisen asinaleen ja Kpittaan nykyisen työpaik-aleen kestävn liikkmismotojen palveltasoa. Yliopisto ja TYKS Kpittaan ratatasema Tkee Itäharjn kehittämistä, Littoistentn itäpolisen aleen kehittyminen Raitiot tehostaa sijainniltaan kestävän pirakenteen misen den aleen eli Itäharjn kehittymistä ja parantaa Varisson nykyisen asinaleen ja Kpittaan nykyisen työpaikaleen kestävn liikkmismotojen palveltasoa. 28

Maaäytön kehittämismahdollisdet VE 1 Tykistö: Kpittaan aleen ja Itäharjn kehittämiskohteet on arvioi totevan ilman raitiottäkin, niistä Itäharjn kohteet on arvioi totevan homattavasti tehokampana raitiotn myötä Jaanintltä itään sijoitvn kehittämiskohteiden toteminen on arvioi edellyttävän raitiotn totettamista Littoistentlle. Osa em. kehittämisaleiden totettaminen on haasteellista mm. pirstaloineen maanomisksen voksi. VE2 Hippoksensilta: Kpittaan aleen ja Itäharjn kehittämiskohteet on arvioi totevan ilman raitiottäkin, niistä Itäharjn kohteet on arvioi totevan homattavasti tehokampana raitiotn myötä Lemmiäisendlla olevn kehittämiskohteiden on arvioi edellyttävän raitiottä toteakseen (mm. Kpittaan piston itärena) raitiotlinjas jättää Itäharjn pohjoiskolmion Itäharjn raitiotn vaiksaleen lkopolelle Jaanintltä itään sijoitvn kehittämiskohteiden toteminen on arvioi edellyttävän raitiotn totettamista Littoistentlle. Osa em. kehittämisaleiden totettaminen on haasteellista mm. pirstaloineen maanomisksen voksi. Alavaihtoehtojen vaikkset maaäytön kehittämismahdollisksiin: o Itäharjn maaäytön arvioidaan totevan homattavasti tehokampana, mikäli raitiot klkee aleen sisällä eikä Kalevantllä 29

VARISSUO TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta Linjaksen pis km 6,7 km 7,1 km Pysäkkn lkmäärä lkm 12 13 Ratin mat-ai Varisson päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään min 18,3 min 20,8 min Ratin mat-ai min Varisson päätepysäkiltä Kappatorille 20,4 min 22,8 min Raitiot mn liikenteen km (oss) 0,18 km (3 %) 1,74 km (25 %) seassa Jokkoliikennejärjestelmä: korvattavat bssilinjat Jokkoliikennejärjestelmä: mtos vaihdolliseen yhteyteen Matkstajanäköklma Nykyiset liikennemäärät Oss, jolta poistet ajoistoja linjat linjat jokkoliikenteen käytettävyys ja hokttelevs ajon/vrk km (oss) 12, 32, 42, 320 Littoisista bssiliikenne päättyy Varissolle Selkeä, nopea ja hoktteleva reitti Srpään/Konradija 7 000 Karvataskn 3 000 Littoistent 15 000 18 000 Kalevalant 12 000 13 000 Tykistö 20 000 Kiinamyllyn 10 000 Hämeen 22 000 12, 32, 42, 320 lisättävä si bssilinja Kalevantn tta. Littoisista bssiliikenne päättyy Varissolle Kpittaan aleen parempi saavtettavs. Hippoksensillan reitti krtää. Srpään/Konradija 7 000 Karvataskn 3 000 Littoistent 15 000 18 000 Hippoksent 4 000 Lemmiäisen 7 000 8 000 Kiinamyllyn 6 000 10 000 Hämeen 22 000 0,99 km (15 %) 0,66 km (9 %) 30

VARISSUO TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta kriittiset liittymät, sjvs Atoliikenteen sjvs Katilan riittävyys [raitiotn tilaterve noin 10 metriä leveydestä] [piden säilyminen rakentamisen aina on epävarmaa, vaik ne mahisivat tilan polesta dlle] Työnaiiset liikennejärjestelyt (tilan riittävyys) Kävely ja pyöräily metriä pt arvio haitoista este- vaikkset Kriittiset liittymät: Eerikin ja Aninisten Hämeen ja Udenmaan Hämeen ja Kiinamyllyn Tykistödn liittymät Tykistödn (pää) sjvs ja Kpittaan aleen saavtettavs heikentyvät. Kpittaan aleella on totematonta maaäyttöä ja Tykistödn sillan mtokset rhttavat liikenteen jo nykyisillä liikennemäärillä. Tomiokirkkosillan aleen sjvs heikkenee. Kajen leveydet: -Ara 40m -Hämeen 50m -Kiinanmyllyn 40m -Johaisen 30m -Kalevant 50m -Voima 30m -Liittoistent 60m -Karvataskn 40m Työmaasta haittaa vilkasti liikennöidyillä Hämeendlla ja Tomiokirkonsillalla. Työmaasta haittaa vilkasti liikennöidyllä Tykistödn sillalla (sillan mitois kohllisen leveä, joten ajonevoliikenne sallitaan työmaan aina). Raitiot on rakennettavissa samanaiisesti Itäharjn jen nssa. Ei vaiksta Kriittiset liittymät: Eerikin ja Aninisten Hämeen ja Udenmaan Hämeen ja Kiinamyllyn Lemmiäisendn liittymät Ajonevoliikenteen sjvs heikentyy Lemmiäisendlla. Raitiotllä vaiksta Itäharjn liittymään Helsingin valtatlle (josta ei ole vlä päätöstä). Tomiokirkkosillan aleen sjvs heikkenee. Kajen leveydet: -Ara 40m -Hämeen 50m -Kiinanmyllyn 40m -Lemmiäisen 40m -Liittoistent 60m -Karvataskn 40m Työmaasta haittaa vilkasti liikennöidyillä Hämeendlla ja Tomiokirkonsillalla. Työmaasta haittaa Lemmiäisendlle (mahdollisesti jopa väliaiisia ajokltoja, kos dn mitois on pea). Raitiot on rakennettavissa samanaiisesti Itäharjn jen nssa. Ei vaiksta 31

VARISSUO TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: VE1 Tykistö YHTEENVETO Nopeampi ja lyhyempi reitti Varissolle kehittyvän Itäharjn den rakenteen läpi. Heikentää keskstaan ja Kpittaalle saapvan ajonevoliikenteen sjvtta (Tykistö, Tomiokirkkosilta ja Hämeen). Merkittävimmät haitat kohdisvat heilöatoliikenteeseen, joten VE1 edistää enemmän kestävää liikkmista kin VE2. VE2 Hippoksensilta Lemmiäisendn ahtas heikentää raitiotreitin nopetta. Heikentää keskstaan saapvan ajonevoliikenteen sjvtta (Tomiokirkkosilta ja Hämeen). VARISSUO TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Miten vertaillaan: Vaikkset ihmiseen: VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta Keskenään Ei keskinäistä eroa vaiksten Ei keskinäistä eroa vaiksten Mel välillä välillä Päästöt Bssilinjojen korvaavs ja reitin varrella olevn nykyisten askiden hoks jokkoliikenteen käyttöön Korvaa neljä bssilinjaa. Korvaa neljä bssilinjaa. Estevaiks Ei vaiksta Ei vaiksta Virkistysaleet YHTEENVETO Linjas klkee Lakvorenpiston aleella. Viherverkkosnnitelmassa pisto on osa viherverkoston roa. Haitalliset vaikkset virkistysaleisiin arvioi vähäisemmiksi kin vaikkset päästöihin raitiotn myötä. Halisee nykyisen piston Itäharjssa, jo saattaa pnentyä maaäytön kehittyessä raitiotn länsipolelle. Linjas klkee Lakvorenpiston aleella. Viherverkkosnnitelmassa pisto on osa viherverkoston roa. Haitalliset vaikkset virkistysaleisiin arvioi vähäisemmiksi kin vaikkset päästöihin raitiotn myötä. 32

VARISSUO TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Tykistö VE2 Hippoksensilta Tit arteet lkm (25 m [klttavat raiteita] arresäde) 1-2 kpl 1-2 kpl Jyrkät mäet Tit pyöristyssäteet Reitillä pnikokoista, siirtokstansiltaan kohllisen edllista knnallistekniika [homioi knnallistekniik, jo on reitin nssa samansntainen] Reitillä isokokoista, siirtokstansiltaan llista knnallistekniika [koko vähintään 800 mm ja seampia ptkia, johtoja tai vmäreitä raitiotreitin sntaisesti] km, oss linjasta km, oss linjasta Ilmarisendn ja Voimadn välissä kohtalainen mäki, jota jodtaan tasaamaan radan ja den maaäytön voksi. Hippoksensillan 6 % ltevs 2 190 m (33 %) 2 190 m (31 %) 2 740 m (41 %) 3 850 m (55 %) Maaperä, ntavs oss reitistä Pääosin savikolla (~70%) Pääosin savikolla (~65%) Pohjavesialeet Kpittaan pohjavesiale? Kpittaan pohjavesiale? Mt homiot geotekniik Nykyiset sillat ja aliklt: lkm, siltojen ntavs, alikln korkes Pohjanvahv. vaat. linjaosden pis, km lkm 3,6 4,05 1) Kpittaan silta (ntavs ok) 2) Littoistent aliklknneli (ntavs ei tdossa) 3) Littoistentn jalalksilta (aliklkkorkes 4,68 m) 4) Itäkesks ppakeskksen alis (aliklkkorkes ei tdossa, vaikttaa matalalta) 5) Karvataskn aliklksilta (ntavs ei tdossa) 1) Hippoksensilta (ntavs ok) 2) Littoistentn jalalksilta (aliklkkorkes 4,68 m) 3) Littoistentn jalalksilta (aliklkkorkes 4,68 m) 4) Itäkesks ppakeskksen alis (aliklkkorkes ei tdossa, vaikttaa matalalta) 5) Karvataskn aliklksilta (ntavs ei tdossa) Usn siltojen lkm, arvio sillan rakentamisesta lkm Reitillä ei ole sia siltoja Hippoksensiltaa ei tarvitse sia raitiotn geometriavaatimsten voksi. 33

VARISSUO TAVOITE 5 TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI Miten vertaillaan: VE1 Tykistö Kohde: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen Arkeologia aloittamista). Paillinen vaihtoehto sivaa kohdetta Itäharjn kolerahatasmaa (Kalevant) (kiinteä minaisjäännös, hatapait; rahoislok 2). Mita homioita totetettavteen Varikon sijainti Raitiotn vaiheittain totettaminen ja laajennettavs Kstannsvertail Talodelliset ja aitallliset riskit Talodellinen riski madal, jos reitin varrella maaäytön kehittämispotentiaalia. Kapngin omiss vähentää riskiä ympäröivän maa-aleen kehittämisen viivästymiselle, jos aleelta löytyy potentiaalia kehitykseen. YHTEENVETO vaihtoehtojen määrä vertailhinta Asianntija-arvio Reitin varrella ei ole sopivia varikon paikkoja, kn Itäharj kehittyy keskstamaiseksi Jatkettavissa Littoisiin 77,4 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 5 22 M ) Itäharjn maaäytön kehittyminen vaikttaa linjaksen nnattavteen. Osittain pers nykyiseen maaäyttöön (Varisso). Trn pngin maanomiss ttaa 54% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Itäharjn kehittyminen parantaa raitiotn nnattavtta (lisää matkstajapotentiaalia). Itäharjssa raitiot on mahdollista rakentaa samaan aian mn verkon rakentamisen yhteydessä. Kehitysaleen rakenmisen viivästyminen on myös riski, jos raitiot vdään keskelle nykyistä teollissaletta. VE2 Hippoksensilta Kohde: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Reitin varrella ei ole sopivia varikon paikkoja, kn Itäharj kehittyy keskstamaiseksi Jatkettavissa Kpittaalta Snssiin ja Littoisiin. 81,6 M (+ pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 6 23 M ) Itäharjn maaäytön kehittyminen vaikttaa linjaksen nnattavteen. Osittain pers nykyiseen maaäyttöön (Varisso). Trn pngin maanomiss ttaa 56% linjakselle tehdyn 500m bfferin pintaalasta. Erot ovat vähäiset: hman enemmän johtosiirtoja ja honompi maaperä. Itäharjn kehittyminen parantaa raitiotn nnattavtta (lisää matkstajapotentiaalia). Kehitysaleen rakenmisen viivästyminen on myös riski, jos raitiot vdään keskelle nykyistä teollissaletta. 34

Pailliset, yksittäiseen reittiin vaikttavat vaihtoehdot VE1 Voima vai Kalevant: Voima: o tiivis korttelirakenne molemmin polin linjasta Pers Itäharjn levaan maaäyttöön o Itäharjn kehittämiskohteet on arvioi totevan ilman raitiottäkin, mtta aleen on arvioi totevan homattavasti tehokampana raitiotn myötä o samanlainen reittipis ja mat-ai (1,80 km; 4,7 min) Kalevant: o pohjoispolella pisto ja pntaloale, jo erotet tstä korkealla peereellä palvelee paremmin nykyistä pntaloaletta, mtta Itäharjn mahdollisesti tehokampi maaäyttö jäisi emmas ratista mahdollistaa pistoaleen maaäytön tehostamisen, virkistysaletta vähenee o si Itäharjn kehittämisale jää raitiotn reitistä sivn o leveä, johon ratik mah hyvin ja mahdollistaa nopean raitiotn o samanlainen reittipis ja mat-ai (1,76 km; 4,6 min) VE2 Lemmiäisen vai Johaisen: Lemmiäisen: o reitillä enemmän ajonevoliikennettä o lyhyempi reitti ja nopeampi mat-ai (0,73 km; 2,7 min) o jää Kpittaan asemasta emmaksi Johaisen: o reitillä vähemmän ajonevoliikennettä o pidempi reitti ja mat-ai (0,91 km; 3,3 min) ksi tika krvia (säde 25 m) o lähempänä Kpittaan asemaa o matala kävelysilta, jon aliklkkorkes ei ole tdossa Molemmissa paljon knnallistekniika ja seistat raitiotlle. Usi jokkoliikennesilta ratatn ja Helsingin valtatn yli, Kpittaan aseman eteläpolelta: yksi tik krvi Johaisendlla (säde 25 m) reitti palvelee hyvin Kpittaan aleen (esim. ratataseman) ja Itäharjn kokonaan (myös pohjoisosat) llis (kstannsarvio 4 M, ilman ramppisiltoja) vältetään nykyiset, rhiset ajonevoliikenteen sillat o hyöty sekä raitiotlle että mlle liikenteelle den jokkoliikennesillan tta laskennallinen mat-ai: 5,3 min Tykistödn tta laskennallinen mat-ai: 4,8 min Hippoksensillan tta laskennallinen mat-ai: 7,0 min Mat-ajat lasket väliltä: Kiinamyllyndn ja Lemmiäisendn liittymästä, Voimadn ja Perondn liittymään. 35

Vaikkset imagoon ja pikvaan Vaikkset rakennetn ympäristöön Vaikkset yrityksiin YHTEENVETO 4. SKANSSIN LINJAUSTEN VERTAILUTIEDOT SKANSSI TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Miten ver- VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen taillaan: Keskenään Keskenään Keskenään Tomiokirkko ja hatasmaa saavtettavissa raitiotllä. Udenmaantllä on historialliset pt, joiden vaiks dn ilmeeseen on merkittävä. Mahdolliss parantaa pikvaa Udenmaantllä sisäänlossa Kaarinasta käsin. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella on Trn ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Ei sisällä merkittäviä riskejä. Snnittelssa homioitava: Linjas sivaa kolmea RKYaletta (Vahtivorenpisto, Kpittaan rotsalaistaloale, Trn hatasmaa) ja yleisavan pikvallisesti arvosta ympäristökokonaistta sekä arvosta aleen osaa (viherale). Lisäksi nsallinen pipisto ja yksi persparannsale. Kaavojen sojelja rakensia ja kortteleita. Lo kehitysmahdollisksia Peltolan työpaik-aleelle. Peltolan ammattikorkeakoln ja ammatti-institin sekä Petrean kntoskesks nykyistä paremmin saavtettavissa Mahdolliss parantaa maantmäistä ympäristöä pimaiseksi miljööksi. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Tomiokirkko saavtettavissa raitiotllä. Kpittaan asema, TYKS, Yliopisto ja leva AMKmps paremmin saavtettavissa. Mahdolliss yhdistää Snssi tde- ja sairaalatyöpaik-aleeseen, mikä kee Snssin tavoitteita. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella on Trn ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. Vaikkset rakennetn ympäristöön pääosin positiivisia. Snnittelssa homioitava: Linjas sivaa hta RKY-aletta (TYKS, Sirklan sarmit). Keskstassa on yleisavan arvos aleen osa ja sojelja rakensia. Rava-aleen lkopolella ei ole kohteita. Saavttaa merkittävästi paremmin yrityksiä ja työpaikaleita. Yliopisto- ja Kpittaan ale ovat merkittäviä svavia työpaik-aleita. VE2:n alavaihtoehdot snnilleen yhtä hyviä yritysten nnalta: Srppakllantn linjaksessa saavtetaan paremmin Snssin ppakesks ja toisessa linjasvaihtoehdossa Biolaakson aleen pat ja yritykset Reitti yhdistää Snssin tde- ja sairaalatyöpaik-aleeseen, mikä kee Snssin kehittämisen tavoitteita. Aninistendn ympäristö Tomiokirkon länsipolella ikoninen kohta, jossa raitiot on sovitettava siten, ettei se heikennä arvoa. 36

SKANSSI TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant Nykyiset ja det askat 500 m etäi- lkm Snssin päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittysyydellä Nykyiset: 13 582 mään linjasta Tlevat: 4 466 [kesksta tarstel erikseen] Udet askat Rakennemalli 2035 -aineistosta Nykyiset työpait: Varisson päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Nykyiset palvelt: Snssin päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään [kesksta tarstel erikseen] Jlkiset ja palliset palvelt yht. Mt merkittävät matkohteet kten terminaalit Maaäytön kehittämismahdollisdet YHTEENVETO lkm, 500 m etäisyydellä linjasta lkm, 500 m etäisyydellä linjasta, arvio alla VE2 Lemmiäisen Nykyiset: 13 185 Tlevat: 4 060 Nykyiset: 7 400 Nykyiset: 21 272 115 134 Yhtä paljon nykyisiä ja levia askita kin VE2:ssa. Udenmaant on eristetty nykyisestä pirakenteesta. Kpittaan asema, TYKS, Yliopisto, leva AMK-mps. Reitin varrella paljon työpaikkoja ja potentiaalia lisätä työpaikkoja levaisdessa. Srin osa nykyisistä työpaikoista saavtettavissa myös Varisson linjalta. Raitiotreitistä yli polet tiiviin pirakenteen keskellä. Maaäytön kehittämismahdollisdet VE 1 Udenmaant: Useita merkittäviä maaäytön kehittämiskohteita Udenmaantn varrella, joiden totettaminen on arvioi olevan riippvaisia raitiotn totettamisesta. Lähempänä keskstaa sijaitsee kehittämiskohteita, jot on arvioi totevan tehokampina raitiotn myötä. Snssin maaäyttö on arvioi totevan tehokampana raitiotn myötä. VE2 Lemmiäisen: Lemmiäisendlla olevn kehittämiskohteiden on arvioi edellyttävän raitiottä toteakseen, mm. Kpittaan piston itärena. Biolaakson kehittämispotentiaali lyhyellä aivälillä olematon, sillä ale totent pääosin tilaa vaativan pan aleena. Pitkällä aivälillä kehittämismahdollisksia. Snssin maaäyttö on arvioi totevan tehokampana raitiotn myötä. Yhdistää Snssin paremmin Yliopiston aleeseen, mikä kee Snssin kehittämistä tavoitteiden misesti. Alavaihtoehdoissa maaäytön kehittämismahdollisdet: o Biolaakson kehittämispotentiaali lyhyellä aivälillä olematon, sillä ale totent pääosin tilaa vaativan pan aleena. Pitkällä aivälillä kehittämismahdollisksia. 37

SKANSSI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen Linjaksen pis km 3,9 km 4,9 km Pysäkkn lkmäärä lkm 5 9 Ratin mat-ai Snssin päätepysäkiltä Hämeendn ja Udenmaandn liittymään Ratin mat-ai Snssin päätepysäkiltä Kappatorille Raitiot mn liikenteen seassa Jokkoliikennejärjestelmä: korvattavat bssilinjat Jokkoliikennejärjestelmä: mtos vaihdolliseen yhteyteen Matkstajanäköklma Nykyiset liikennemäärät km (oss) [kva] linjat linjat jokkoliikenteen käytettävyys ja hokttelevs ajon/vrk 10,2 min 14,7 min 12,3 min 16,7 min ei ole 1,35 km (28 %) 12 12, 9, linjalle 6 reittimtos (111, 116) 192 Sora ja erittäin nopea reitti Kappatorille, mtta vaihdollinen yhteys Kpittaalle. Udenmaantn varrella mahdollisesti epäviihtyisiä ja vähän käytettyjä pysäkkejä. Raitiotpysäkkiä ei saada lähelle Snssin ppakeskksen ovea. Udenmaant 19 400 16 300 24 000 (Kaskentn liittymä) 18 000 20 000 21 000 Lemmiäisendn varrella mahdollisesti epäviihtyisiä ja vähän käytettyjä pysäkkejä. Mahdollinen laajentaminen Kaarinaan johtaisi pitkään mat-aian Kaarinasta Kappatorille. Srppakllant 4 000 8 000 Lemmiäisen: 6500-8000 Kiinamyllyn 6 000 10 000 Hämeen 22 000 Oss, jolta poistet ajoistoja Atoliikenteen sjvs km (oss) 1,69 km (43 %) 0,66 km (14 %) joh Itäaresta kriittiset liittymät, arvio haitoista Kriittiset liittymät: Eerikin ja Aninisten Hämeen ja Udenmaan Kaistojen poisto aihettaa Udenmaandn ajonevoliikenteelle sjvsongelmia Kriittiset liittymät: Eerikin ja Aninisten Hämeen ja Udenmaan Tykistö Jaanint ja Mstion 38

SKANSSI TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen metriä, pt Katilan riittävyys [raitiotn tilatarve on noin 10 metriä leveydestä] [Kapiden säilyminen rakentamisen aina epävarmaa vaik ne mahisivat tilan polesta dille] Työnaiiset liikennejärjestelyt (homioi liikennemäärät ja tilan leveys) Kävely ja pyöräily YHTEENVETO arvio haitoista estevaikkset Kajen leveydet: -Udenmaan 60m -Sora 40m Udenmaandlla ja Udenmaantllä on isot pt Udenmaan on tärkeä sisäänloväylä keskstaan. Työmaa heikentää liikenteen sjvtta Udenmaandlla ja tästä keskstaan vvillä dilla. Etelämpänä työmaalla ei ole yhtä merkittävää vaiksta mhn liikenteeseen, kos Udenmaant on leveä. Ei vaiksta kävely ja pyöräily-yhteyksiin. Raitiotn sjvs on hyvä. Reitti toimii hyvin myös sedllisena royhteytenä. Vaikttaa keskstan sisäänloväylän ajonevoliikenteen toimivteen heikentävästi. Kajen leveydet: -Ara 40m -Hämeen 50m -Kiinanmyllyn 40m -Lemmiäisen 40m -Biolinja 30m -Itäari 40m, mtama nori p Mstiondlla pita. Työnaiiset liikennejärjestelyt haittaavat mta liikennettä merkittävästi Lemmiäisendlla Helsingin valtatn pohjoispolella ja tästä keskstaan vvillä dilla. Valtatn ylittävän sillan eteläpolella työmaalla ei ole yhtä merkittävää vaiksta, sillä aleen ympärillä on tilaa ja ja llaan leventämään, jotta raitiot mah omille istoille. Ei vaiksta kävely ja pyöräilyyhteyksiin. Raitiotn sjvs on tyydyttävä. Jos Lemmiäisendn eteläosn aletta ei voida leventää nykyisestä, raitiot on samalla istalla mn ajonevoliikenteen nssa lähes koko matn. Kadn pohjoisosissa jo tapaksessa samalla istalla ajonevoliikenteen nssa. Kaarinasta Trn keskstaan llessa mat-ai saattaa olla jo kriittisen pitkä soraan bssivaihtoehtoon verratna. Raitiot heikentää Kpittaan aleen mn liikenteen sjvtta. 39

SKANSSI TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Vaikkset ihmiseen: Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen Mel, tärinä Raitiot linjat isoille liikenneväylille, joten mtos nykyiseen meltilanteeseen olema- Päästöt Estevaiks Virkistysaleet YHTEENVETO ton. Korvaa yhden bssilinjan. Kappakeskksen pysäkki parkkikentän tana heilöatolta lyhyempi kävelymat ppakeskkseen kin raitiotn pysäkiltä. Udenmaant eristetty asksesta, joten reitti ei ole hoktteleva nykyisille aleille (Peltola, Petrelis, Lolavori, Vasaramäki.) Ei merkittävää mtosta nykyiseen tilanteeseen (Udenmaantn vaiks jo nyt vahva.) Ei vaiksta. Udenmaantn nykyinen lonne homioiden raitiot ei mta liikenteen haittavaikksia ympäröiville askille. Korvaa ksi bssilinjaa. Kappakeskksen pysäkki eoven vressä Srppakllantn paillisvaihtoehdossa. Biolinjan tta raitiot palvelee ppakesksta yhtä etäältä kin toisessa vaihtoehdossa. Leventää nykyisiä aleita paikoissa, joissa ei ole tällä hetkellä pimaista tilaa, joten ei merkittävää vaiksta. Lemmiäisendn mahdollinen levennys Kpittaan pistoon. Reitin välittömässä läheisyydessä on vähän asmista srimmalla osalla reittiä. 40

SKANSSI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen lkm Tit arteet (25 m arresäde) 0 0 (klttavat raiteita) Jyrkät mäet Tit pyöristyssäteet Reitillä pnikokoista, siirtokstansiltaan kohllisen edllista knnallistekniika [homioi knnallistekniik, jo on reitin nssa samansntainen] Reitillä isokokoista, siirtokstansiltaan llista knnallistekniika [koko vähintään 800 mm ja seampia ptkia, johtoja tai vmäreitä raitiotreitin sntaisesti] Mt homiot knnallistekniik Maaperä, ntavs Pohjavesialeet Mt homiot geotekniik Nykyiset sillat ja aliklt: lkm, siltojen ntavs, alikln korkes Usn siltojen lkm, arvio sillan rakentamisesta km, oss linjasta km, oss linjasta oss reitistä Pohjanvahv. vaat. linjaosden pis, km Udenmaantn ltevs enimmillään 8 % 3 830 m (98 %) 450 m (9 %) ei ole 4 430 m (91 %) Teleapeleita Torilta Kpittaandlle Pääosin savikolla (~70%) Vedenhainnan nnalta tärkeä pohjavesiale (I lok). Lisäksi Kpittaan pohjavesiale. Teleapeleita Torilta Hippoksentlle myös vaihtoehtoisella reitillä Kokonaan savikolla Pailliset vaihtoehdot: vedenhainnan nnalta tärkeä pohjavesiale (I lok). Lisäksi Kpittaan pohjavesiale. ~3,0 koko linjalla 1) Udenmaant (Vasaramäen kol) aliklknneli (ntavs ei tdossa) 2) Snssinmäen risteyssilta (ELY) (Aliklkkorkes 4,5 m) 3) Peltolan aliklkkäytävä (ELY) (ntavs ok) 1) Lemmiäisen silta (ntavs ok) 2) Jaanin silta (ntavs ok) 3) Hhkolan silta (ntavs ok) 4) Hhkolan käytävä, aliklk lkm Ei sia siltoja Itäaren sillan eteläpolelle si jokkoliikennesilta, kstannsarvio 4,2 M 41

SKANSSI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant VE2 Lemmiäisen Kohde: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Arkeologia Varikon sijainti Raitiotn vaiheittain totettaminen ja laajennettavs Kstannsvertail Talodelliset ja aitallliset riskit Talodellinen riski madal, jos reitin varrella maaäytön kehittämispotentiaalia. Kapngin omiss vähentää riskiä ympäröivän maa-aleen kehittämisen viivästymiselle, jos aleelta löytyy potentiaalia kehitykseen. Mita homioita totetettavteen vaihtoehtojen määrä Keskenään Kohde: Hatapaik /hatasmaa aleella (Udenmaan 12b) (mahdollinen minaisjäännös, hatapait; rahoislok ei määritelty). Sivaa 2 kohdetta: Snssin patteri (Udenmaant) (kiinteä minaisjäännös, polssvarskset; rahoislok 3: kohde hont, ei tarvitse homioida maaäytön snnittelssa) ja Piispanristi (Sora) (kiinteä minaisjäännös, kltti- ja tarinapait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Reitin varrelta ei löydy sopivia varikon paikkoja Linjas ei klje täysin keskeisesti Snssin aleella. Mtkitteleva linja Snssin aleella vähentää jatmisen mlekkyyttä Kaarinan sntaan. 47,1 M (+pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 3 14 M ) Kannattavs pers osittain lähes täysin den asinaleen totemiseen, miä viivästyminen olisi erittäin merkittävä riski liikennöinnin nnattavdelle. Trn pngin maanomiss ttaa 72% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. Kohde: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Reitin varrelta ei löydy sopivia varikon paikkoja Linjas ei klje täysin keskeisesti Snssin aleella. Mtkitteleva linja Snssin aleella vähentää jatmisen mlekkyyttä Kaarinan sntaan. Mahdolliss hyödyntää Varisson VE2 raiteita. 67,9 M (+pohjavahvisksiin liittyvät riskivarakset 6 26 M ). Yhteistä raideostta Varisson linjan nssa Tomiokirkolta Kpittaalle. Kannattavs pers lähes täysin den asinaleen totemiseen, miä viivästyminen olisi erittäin merkittävä riski liikennöinnin nnattavdelle. Trn pngin maanomiss ttaa 68% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. 42

SKANSSI TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Miten vertaillaan: VE1 Udenmaant YHTEENVETO Ei ole merkittävää knnallistekniika, osittain hyvä maaperä, pysytään nykyisellä aleella, osittain rakennetaan soraan nykyisten ajoistojen päälle. Raitiotn laajennettavden nnalta hokttelevampi reitti nopeden voksi jata Kaarinaan. Raitiotn nnattavs pers Snssin kehittymiseen, jon viivästyminen olisi merkittävä riski. VE2 Lemmiäisen Hono maaperä ja paljon knnallistekniika. Lemmiäisendn leventäminen aleen lkopolelle nostaa kstansia. Kaarinasta Trn keskstaan llessa mat-ai saattaa olla jo kriittisen pitkä soraan bssivaihtoehtoon verratna. Mahdolliss hyödyntää Varisson VE2:n raitiottä pohjoisosassa. Raitiotn nnattavs pers Snssin kehittymiseen, jon viivästyminen olisi merkittävä riski Pailliset, yksittäiseen reittiin vaikttavat vaihtoehdot VE2 Lemmiäisen vai Johaisen: Lemmiäisen: o reitillä enemmän ajonevoliikennettä o lyhyempi reitti ja nopeampi mat-ai (0,73 km; 2,7 min) o jää Kpittaan asemasta emmaksi Johaisen: o reitillä vähemmän ajonevoliikennettä o pidempi reitti ja mat-ai (0,91 km; 3,3 min) ksi tika krvia (säde 25 m) o lähempänä Kpittaan asemaa o matala kävelysilta, jon aliklkkorkes ei ole tdossa molemmissa paljon knnallistekniika ja seistat raitiotlle. 43

VE 2 Biolinja vai Srppakllant: Biolinja: o linjan varrella sijaitsevn kehittämiskohteiden on arvioi edellyttävän raitiottä toteakseen. Reitin varrella Lemmiäisendlla ja Biolinjalla on jo nyt join verran työpaikkoja o ylittää Helsingin valtatn hdesti Itäaren ajonevoliikennesillan sijaan ehdotet tta jokkoliikennesiltaa, jon kstannsarvio on 4,2 M o Kappakeskksen pysäkki jää parkkialeen taakse, as ppakeskksen sisäääynnistä o pidempi reitti ja pidempi mat-ai Snssiin (2,40 km; 6,3 min). Srppakllant: o linjan varrella sijaitsevn kehittämiskohteiden on arvioi edellyttävän raitiottä toteakseen o ei edellytä siltoja o ramppn vressä ahdas kohta, kevyen liikenteen väylä jodtaan siirtämään nykyisen tontin polelle o raitiot linjat pistoon o Lemmiäisendlta ppakeskkselle reitin varrella ei ole kysyntää alhainen nosmäärä, mtta nopea oss reitillä Snssiin o lyhyempi reitti ja nopeampi mat-ai Snssiin (1,89 km; 4,9 min). 44

5. HIRVENSALON RAITIOTIELINJAUKSEN TIEDOT (EI VERTAILUA) TAVOITE 1: KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Vaikkset imagoon ja pikvaan: parantaa Hirvensalon snnan imagoa pimaisena osana Trka talvirheilale saavtettavissa raitiotllä mahdolliss parantaa pikvaa keskstan sisäänlojaksolla Kakskerrantllä. Vaikkset rakennetn ympäristöön: keskstan läheisyydessä vaativaa sovittamista rakennetn ympäristöön homioidaan snnittelssa, että linjas sivaa o Hirvensalon pistotllä RKY-aletta (Heikkilän sarmiale) o yleisavan arvosta aleen osaa ja persparannsaletta o Stålarmindlla hta persparannsaletta sekä dn molemmin polin pikvallisesti arvosta ympäristökokonaistta ja sojelja rakensia sekä kortteleita o Martindn varressa RKY-aleen (Martiirkko) ja yleisavan arvokan aleen osaan (viherale) sekä Martindn ja Pistodn varressa maakntaavan sojeltavia rakennen ympäristön alekokonaisksia. o nsallisen pipiston aletta Arajoen molemmin polin o Linnandn ja Sairashoneendn risteyksessä minaisjäännöskohdetta Pyhän Mlin kirkko (kiinteä minaisjäännös, minaisjäännösryhmät; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). Linjakset klkevat minajsäännösaleella Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2). Vaikkset yrityksiin: Hirvensalon alavaihtoehdoista si silta on parempi kin Martinsillan linjas, kos mten atoliikenteen sjvs Martinsillan läheisyydessä rhisi ja keskstan saavtettavs Hirvensalon snnasta heikkenisi. TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Nykyiset ja det askat Kappatorilta Hirvensalon päätepysäkille 500 metrin etäisyydellä linjasta. Usn askiden arvio on Rakennemalli 2035 -aineistosta. Nykyiset: 26 815 assta o Arajoen pohjoispolella:12 977 assta o Arajoen ja Hirvensalonsillan välissä: 12 164 assta o Hirvensalossa: 1 674 assta Hirvensalon linjan varrella asvista nykyisistä askista 15 541 (58 %) sijaitsee enintään kilometrin päässä ppatorilta. Lisäys: 4 674 assta o Arajoen pohjoispolella: 1 526 tta assta o Arajoen ja Hirvensalonsillan välissä: 2 988 tta assta o Hirvensalossa: 160 tta assta 45

Nykyiset työpait Kappatorilta Hirvensalon päätepysäkille 500 metrin etäisyydellä linjasta: Nykyiset: 21 312 työpaika o Arajoen pohjoispolella:16 755 työpaika o Arajoen ja Hirvensalonsillan välissä: 4 231 työpaika o Hirvensalossa: 326 työpaika Nykyiset palvelt sisältäen palliset ja jlkiset palvelt yhteensä Kappatorilta Hirvensalon päätepysäkille 500 metrin etäisyydellä linjasta: 185 palvela Maaäytön kehittämismahdollisdet Useita merkittäviä potentiaalisia maaäytön kehittämisaleita linjan varrella. Lähempänä keskstaa olevn kehittämiskohteiden (Eerikin, Martti) on arvioi totevan ilman raitiottäkin. Kapngin omistamilla aleilla täydennysrakentaminen on realistisempaa kin yksityisomisksessa olevilla kiinteistöillä (asnto-osakeyhtiöt). Kaempana keskstasta olevn Majakrannassa ja Hirvensalossa nnistetjen kohteiden toteminen on arvioi olevan riippvaisempia raitiotstä; niiden on arvioi rakenvan tehokammin raitiotn myötä (mm. Tontlinna, Vähäheikkilä, Uittamon sillan pli) tai edellyttävän raitiottä toteakseen (mm. Lattaranta). TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Linjaksen pis: 5,6 km Pysäkkn lkmäärä: 9 kpl Mat-ai Kappatorilta Hirvensalon päätepysäkille 15 minttia o VEA Martinsilta hitain vaihtoehdoista, kos jokkoliikenteelle otetaan yksi ista Martinsillalla keskstan sntaan, mikä lisää atoliikenteen rhistta ja raitiot on Hirvensalon sntaan kljettaessa enemmän rhvalla istalla yhdessä atoliikenteen nssa. o VEB Usi silta on nopein vaihtoehdoista, kos raitiot pääosin vain risteää srimpia pllonlaliittymiä. o VEC siltapari Martinsilta-Myllysilta Mikäli raitiot ei klje Myllyahdetta pitkin vaan käyttää jokkoliikenteen nykyistä reittiä Martin-Itäinen Ranta-Myllysilta, niin reitti hidas keskstaa kohtaan kljettaessa. Raitiotn reitin oss mn liikenteen seassa: 120 m (VEA Martinsilta) Raitiot ei korvaa yhtään nykyisistä bssilinjoista, mtta ikki Hirvensalon bssilinjat (Linjat 14, 15 ja 50 56 sekä mahdollisesti linja 58) mtvat vaihdollisiksi liityntälinjoiksi. Vaihtopysäkki sijoitetaan raitiotn Hirvensalon päätepysäkille. Kajen nykyiset liikennemäärät ovat 35 000 15 000 ajon/h. Raitiot poistaa nykyisiä ajonevoliikenteen istoja noin polella reitistä lähes 3 km matlta [kva: raitiotn sijoitminen dilla] Srin haitta mlle liikenteelle on Martinsillalla, josta pois nykyisestä kolmesta istasta yksi kokonaan yksityisatoilta ja toinen mt raitiotn nssa seistaksi. Vaihtoehtona esitetään tta jokkoliikennesiltaa Martinsillan länsipolelle. Tällöin Martinsilta jää nykyiselleen. Kolmas vaihtoehto on hyödyntää nykyistä siltaparia Martinsilta ja Myllysilta, joilta molemmilta poisisi yh- 46

det ajonevoliikenteen istat jokkoliikenteelle. Vaiks liikenteen sjvteen vähäisempi kin vaihtoehdossa, jossa raitiot linjataan vain Martinsiltaa pitkin. VEC:ssä Sotalaistendn liittymä Martindlle poistettava raitiotpysäkin voksi. Kakskerrantllä ja Stålarmindlla on pita, joiden säilymistä ei voida taata rakentamisen aina, vaik tilallisesti ne saattavat dlle maha raitiotn nssa. Raitiotn rakentaminen vaikttaa merkittävästi Hirvensalon ainoan sisäänloväylän sjvteen. Hirvensalonsillalle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoista klkyhteyttä, mtta siltaa Hirvensalosta Uittamolle on snnitel. Rakentamisella on haittavaiksta ajonevoliikenteellä Martindn sjvteen erityisesti VEA:ssa, jossa raitiot klkee Martinsiltaa molempiin sntiin. Tällä voi olla heijastevaikksia malle keskstaverkkoa. Uden jokkoliikennesillan avlla jokkoliikenne pääsee lähemmäs maaäytön painopistettä, mikä lyhentää kävelymatkoja pysäkeille. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiin raitiotllä ei ole arvioi olevan vaiksta. Joen sntainen kevyen liikenteen reitti lee osoittaa eritasoon kten midein siltojen osalta, jos si jokkoliikennesilta rakennetaan. TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Raitiotllä ei ole arvioi olevan merkittävää vaiksta meln, päästöihin tai virkistysaleisiin o Kakskerrantllä on ennstet ajonevoliikenteen svavan, mikä lisää tllä enemmän mela kin raitiot o Raitiot korvaa sean bssilinjan ajon keskstaan, mikä vähentää bssn km-soritetta join verran. Kakskerrantn a levennetään todennäköisesti jo tapaksessa 2+2 -istaiseksi, joten dn estevaiks svaa vaik raitiottä ei totetettaisi. Mten linjaksella ei ole arvioi estevaikksen svavan. TAVOITE 5: TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI, TOTEUTETTAVUUS Linjalla on yksi tik arresäde Pistodn ja Eerikindn liittymässä. Tik arresäde klttaa raiteita. Linjalla ei ole jyrkkiä mäkiä tai pystygeometrian pyöristyssäteitä. Linjaksen knnallistekniik: Reitti on pääosin savikolla, yhteensä 4,1 km matlla. Nykyiset sillat: 1) Martinsilta/Myllysilta (ntavs ok) 2) Hirvensalonsilta (ntavs ok) 3) Kakskerrantn aliklkkäytävä (ntavs ei tdossa) 4) Stålarmindn aliklkkäytävä (ntavs ok) 5) Honistennneli, aliklkkäytävä (ntavs ok) 6) Martin, jalalksilta (aliklkkorkes 4,6 m) Usi silta, jos Martinsilta korvataan della jokkoliikennesillalla o Sillan kstannsarvio on 4,5 M Reitin varrella ei ole varikolle sopivaa paika. 47

Linja voi haaraa sillan jälkeen Hirvensalon pohjoisosaan, jos meren rantaan snnitel tiivis pnginosa raken. Raitiottä on mahdollista jata myös saaren eteläosiin, jos maaäyttö sllä tiivistyy. Raitiolinjaksen kstannsarvio vertaila varten: o Martinsiltaa pitkin: 56 M o Siltaparia pitkin: 57 M o Utta jokkoliikennesiltaa pitkin: 62 M (sisältäen den sillan rakentamisen) Reitin nnattavs pers srelta osin nykyisiin askisiin ja työpaikkoihin. Trn pngin maanomiss ttaa 60% linjakselle tehdyn 500m bfferin pinta-alasta. 48

6. KESKUSTAN VAIHTOEHTOJEN VERTAILUTIEDOT POHJOISESTA: Sataknnantn ja Tampereentn liittymä Kappatori (vihreällä merkitty rttaan) Vaihtoehdot: 1) ratatn ylitys nykyinen Aninistensilta ja si matkeskssilta 2) verkolla: Brahen vai Aninisten syntyy ksi vaihtoehtoista reittiä Sataknnantltä Kappatorille: 1) Sataknnant si matkeskssilta Brahen Eerikin Kappatori 2) Sataknnant si matkeskssilta Brahen Maarian Kappias Kappatori 3) Sataknnant Aninistensilta L.Pitkä Brahen Eerikin Kappatori 4) Sataknnant Aninistensilta L. Pitkä Brahen Maarian Kappias Kappatori 5) Sataknnant Aninistensilta Aninisten Maarian Kappias Kappatori 6) Sataknnant Aninistensilta Aninisten Maarian Brahen Eerikin Kappatori TAVOITE 1 KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Raitiot modostaa keskstassa mahdollisden positiiviseen kehitykseen ja elinvoimaisden lisäämiseen. Trn tavoite kppatorin saavtettavdesta ja raitiotn näkyvyydestä on paras Kappiasdlla. Linja-atoaseman tta krtävn linjojen snnittelssa on homioitava, että Trn linja-atoasema ympäristöineen ja sojeline rakensineen on RKY-ale. Brahendn ja Aninistendn varressa rakennssojelkohteita, samoin Eerikindlla Kappatorin laidalla (maakntaavan sojeltava rakennen ympäristön kokonaiss). Kaikkia vaihtoehtoja koskee minaisjäännösalekohde Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Askiden, työpaikkojen tai palveliden määrän osalta vaihtoehdoilla ei ole eroa. Kaikki linjasvaihtoehdot klkevat tiiviin kesksta-aleen läpi. Usn askiden arvio on Rakennemalli 2035 -aineistosta. Palvelt sisältävät palliset ja jlkiset palvelt. VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 Nykyiset askat: 10 782 11 141 10 864 11 194 11 353 10 700 Asslisäys: 3 082 3 082 3 082 3 082 3 082 3 082 Työpait: 14 537 15 707 14 537 16 010 15 948 13 424 Palvelt: 100 99 100 99 101 100 Usi matkeskssilta palvelee hyvin levaa matkesksta. Utta siltaa ei nnata totettaa, ellei matkesks toted tämän hetkisen lonnosten misesti ratateiden päälle. Matkeskksen arvioidaan totevan myös ilman raitiottä tai tta matkeskssiltaa raitiotlle. Vaihtoehdoista heikoiten tta matkesksta palvelevat reitit klkevat Aninistena pitkin eli yllä olevan listan ksi viimeisintä vaihtoehtoa. 49

TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Vaihtoehtojen tdot: VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 VE6 Linjaksen pis: 1 130 m 1 120 m 1 190 m 1 180 m 1 130 m 1 140 m Uden sillan pis: 360 m 360 m Pysäkkn lkmäärä: 3 3 3 3 3 3 Mat-ai-arvio: 4,5 min 3,9 min 4,6 min 4,0 min 3,3 min 3,9 min Nykyiset liikennemäärät: Aninistensilta: 40 000 ajon/vrk Aninisten: 33 000 ajon/vrk Brahen: 5 000 ajon/vrk Maarian: 10 000 ajon/vrk Kappias: 5 000 ajon/vrk Srin haitta mlle liikenteelle on Aninistensillan ja Aninistendn istojen poisminen mlta liikenteeltä. Brahendlla raitiot on mn ajonevoliikenteen seassa. Kävely- ja pyöräily-yhteyksiin vaihtoehdoilla ei ole eroa. Jri valmisneen Brahendn pyöräthen raitiotllä ei ole vaiksta. Reittivaihtoehdoilla ei ole vaiksta bssilinjastoon. Rakentamisen aiiset haitat liittyvät myös Aninistensillan ja Aninistendn sjvteen vahvimmin. Keskstan dilla on kivijalliikkeitä, joihin dn rakennstyömaa saattaa vaikttaa haittaavasti. Keskstan peat dt kten Brahen sljetaan liikenteeltä kortteliosksittain työmaan ajaksi. TAVOITE 4 KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Aninistendn mt viihtyisämmäksi, kn sltä mtetaan atoistoja jokkoliikenneistoiksi, mikä vähentää läpiklkliikennettä. TAVOITE 5 TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI Reiteillä on yksi tai ksi minimiarresädettä, jot klttavat raitiotn pyöriä ja raiteita. Aninistendlla ja Brahendlla on molemmissa 7 % jyrkkä mäki, joten seään osalta vaihtoehdot eivät eroa toisistaan. Knnallistekniin osalta vaihtoehdot eivät eroa toisistaan. Kajen alla ei ole siirtokstansiltaan merkittävää knnallisteknii Koko ale sijaitsee pehmeiköllä, joten raitiotn perstamisella ei ole vaihtoehtojen osalta eroavaisksia. Kstansiltaan vaihtoehdot eroavat toisistaan, sillä 360 metriä pitkän, ratatt ylittävän matkeskssillan kstannsarvio on noin 18 miljoonaa eroa ja kokonaishinta Sataknnan liittymästä ppatorille on noin 31 miljoonaa eroa. Aninistensillan reittivaihtoehtojen rakentamiskstanset ovat noin 12 miljoonaa eroa. Raitiot sivaa Eerikindlla minaisjäännöskohdetta: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2). 50

LÄNNESTÄ: Hmaliston Kappatori (violetilla merkitty rttaan) Paitsi askat, työpait ja palvelt ovat Koldn ja Kappatorin väliltä. Jos Linnapngin reitiksi valitaan vaihtoehto 3, keskstaan saapessa jatketaan Eerikina ppatorille. Vaihtoehdot: 1) Iso-Heikkilä (VE 1) Hmaliston Eerikin Kappatori 2) Iso-Heikkilä (VE 1) Hmaliston L.Pitkä Brahen Maarian Kappias- Kappatori 3) Ptarha (VE2) Hmaliston Eerikin Kappatori 4) Ptarha (VE2) Hmaliston L.Pitkä Brahen Maarian Kappias- Kappatori TAVOITE 1: KILPAILUKYKYINEN KAUPUNKI, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSEVAT Trn imagon nnalta on sri merkitys, että raitiot klkee ratataseman edestä. Imagoarvoa nostavat ratataseman edstalta klkevat ja Kappatoria sivavat reitit. Raitiot modostaa yleisesti keskstassa mahdollisden positiiviseen kehitykseen ja elinvoimaisden lisäämiseen. Trn tavoite kppatorin saavtettavdesta ja raitiotn näkyvyydestä on paras Kappiasdlla. Ptarha erityisesti keskiosaltaan ja Port Arthrin kohdalla sisältää arvoja, jot voisivat heiketä ratatn myötä. Ptarhadn keskivaiheilla on nykyisellään viihtyisää ja toimivaa miljöötä. Ptarhadn länsipäässä raitiovan on koos klknevo pnimittaavaiseen ympäristöön ja ristiriidassa ailaisilmeeseen (atenttiss). Lisäksi ptalojen kohdalla ajolaoja ei saisi kiinnitettyä jlkisivihin, vaan vaadittaisiin ajolaojen ripsspylväät. Snniteltaessa lee homioida seraavat sojeln liittyvät määräykset: vaihtoehtoon yksi: Hmalistondn varressa RKY-aleita (Trn ratatympäristöt, Lonais- Somen maalaistentalo) ja sojelja rakensia, Eerikindn varressa sojelja rakensia, maakntaavan sojeltava rakennen ympäristön kokonaisksia. vaihtoehtoon ksi: Hmalistondn varressa on RKY-ale (Trn ratatympäristöt), Läntisen Pitkädn varressa on RKY-aleita (Polalanmäki ja Trn taidemseo; Standardivokratalo) ja sojelja rakensia, Brahendn varressa sojelja rakensia. vaihtoehtoon kolme: Ptarhadn varressa RKY-ale (Port Arthrin ptalokorttelit ja Mliirkko) ja sojelja rakensia, Ptarhadn ja Hmalistondn klmassa kohde RKY-aleesta (Lonais-Somen maalaistentalo), Eerikindn varressa sojelja rakensia. vaihtoehtoon neljä: Ptarhadn ja Hmalistondn klmassa kohde RKY-aleesta (Lonais- Somen maalaistentalo). Läntisen Pitkädn varressa on RKY-aleita (Polalanmäki ja Trn taidemseo, Standardivokratalo) sekä sojelja rakensia, Brahendn varressa sojelja rakensia. Kaikkia vaihtoehtoja koskee minaisjäännösalekohde Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2: vlä tkimaton kohde, jo on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista). 51

TAVOITE 2: KESTÄVÄ KAUPUNKIRAKENNE Askat, työpait ja palvelt ovat Koldn ja Kappatorin väliltä. Ne on lasket 500 metrin etäisyydellä linjaksesta. Usn askiden arvio on Rakennemalli 2035 -aineistosta. Palvelt sisältävät palliset ja jlkiset palvelt. VE1 Eerikin VE 1 Läntinen Pitkä VE2 Eerikin VE 2 Läntinen Pitkä Nykyiset askat: 14 720 15 660 15 533 18 506 Asslisäys: 3 284 3 108 1 538 4 066 Nykyiset työpait: 18 985 17 177 18 424 19 789 Nykyiset palvelt: 116 111 107 122 Matkesksta palveleva reitti klkee Läntistä Pitkäa pitkin. Vaihtoehto tarjoaa Satamasta soran raitiotyhteyden levaan matkeskkseen. TAVOITE 3: SUJUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA HOUKUTTELEVA JOUKKOLIIKENNE Vaihtoehtojen tdot VE1 Eerikin VE 1 L. Pitkä VE2 Eerikin- VE 2 L. Pitkä Linjaksen pis: 0,80 km 1,06 km 0,80 km 1,54 km Pysäkkn lkmäärä: 3 4 3 4 Mat-ai-arvio: 3,1 min 4,5 min 3,1 min 6,9 min * vähennetty Hmalistondlla oss välillä Läntinen Pitkä Ptarha, jotta vertailkelpoiss Linnapi VE1 ttojen nssa säilyisi Nykyiset liikennemäärät: Hmaliston: 7 000 ajon/vrk Eerikin: 5 000 ajon/vrk Läntinen Pitkä: 3 000 ajon/vrk Maarian: 10 000 ajon/vrk Kappias: 5 000 ajon/vrk Hmalistondlla, Läntisellä Pitkädlla ja Brahendlla raitiot on mn ajonevoliikenteen nssa samalla istalla. Siitä on haittaa sekä raitiotn että mn liikenteen sjvteen. Eerikindlta poistetaan ajoistat raitiotn voksi. Reittivaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa mn ajonevoliikenteen vaikksiin. Hmalistondlta lee poismaan pyörätt. Raitiotn rakentaminen tisee peita keskstan ja työmaan ajaksi, kortteli kerrallaan. Reittivaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa työmaa-aiisista liikennehaitoista. Kaikkn jen varsilla on kivijalliikkeitä. TAVOITE 4: KAUPUNGIN ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS JA HYVINVOINTI LISÄÄNTYVÄT Reittivaihtoehdoilla ei ole eroavaisksia. 52

TAVOITE 5 TALOUDELLISESTI KESTÄVÄ INVESTOINTI Tit arresäteet, jot klttavat raitiotn pyöriä ja raiteita ja hidasttavat mata: VE1 Eerikin: 1 kpl VE1 Läntinen Pitkä: 3 kpl VE2 Eerikin: 2 kpl VE2 Läntinen Pitkä 4 kpl Pystygeometrian osalta on homioitavaa, että Läntiseltä Pitkädlta käännyttäessä arre Brahendlle, ala saman tn jyrkkä nos. Yhdistelmä ei ole sotavaa raitiotlle. Mahdollinen matkeskksen si jokkoliikennesilta ei vlä Läntisen pitkädn liittymässä ole maantasossa. Brahendlle lee tässä vaihtoehdossa neljät raiteet vrekkäin. Keskstan aleella on minaisjäännöskohde: Trn pngin vanha asemaava-ale (kiinteä minaisjäännös, asinpait; rahoislok 2). Läntinen Pitkä on knnallisteknisten siirtojen osalta hanlampi ja kstansiltaan lliimpi vaihtoehto kin Eerikin. Pohjavahvissten osalta vaihtoehdoilla ei ole eroavaisksia. Eerikin on arvioi paremmin rakenneksi ainaan, jolloin sitä tta menevän reitin pohjavahvisstarve on epätodennäköisempi. Vaihtoehtojen vertailhinnat on esitetty ohessa: VE1 Eerikin VE 1 L.Pitkä VE2 Eerikin VE 2 L.Pitkä Kstannsvertailhinnat 13,5 M 14,3 M 10,3 M 16,9 M 53

7. VARIKKOPAIKAT KIERTOTÄHDENTIE Kva 11. Krtotähdentn varikkopaik Miten vertaillaan: Varikon paikna Krtotähdent tyhjät kilometrit km Linnapi VE1: 1,1 km/3 min Hmaliston/L. Pitkä: 1,9 km/5 min Linnapi VE2 (Hmaliston/Ptarhak): 2,2 km/6,5 min Hirvensalon linja (Eerikin/Hmaliston): 2,5 km/8 min Kappatori: 3,0 km/9,5 min etäisyys lähimmälle km raitiotlinjalle 1,1 km (Linnapi VE1) aleen tasaiss Ale on vanhaa teollissaletta Pansion radan vressä, joten se sovel tasaistensa polesta varikkopaiksi. knnallistekniin saatavs Aleella on olemassa oleva sähköverkko, mtta vesijohtoverkkoa ei ole. Johtopäätös: Krtotähdent on keskstaläheisyytensä ansiosta hyvä varikkopaik, joskin etäisyys lähimmälle raitiotlinjalle (Linnapi VE1) eli tarvittavan yhdysraiteen pis on vähän yli kilometri. Jos varikolle mennään Pansion radan misella linjaksella, on raitioteille varattava ksi raidetta jnaradan vrestä. Yhdysraide on todennäköisesti mahdollista linjata eteläisimmän jnaradan kohdalle. Jos varikolle mennään ratataletta pitkin, se ei häiritse assta tai ympäröivää liikenneverkkoa. Varikkopaik hyödyntää tarvittaessa läheistä sijaintia satamaan ja mhn ratatverkkoon lsto- ja työkonesiirtoja valmistajalta ja pn välillä silmälläpitäen. 54

16.1.2014, LIITE 1 RIESKALÄHTEENTIE Kva 12. Rslähteentn varikkopaik tyhjät kilometrit etäisyys lähimmälle raitiotlinjalle aleen tasaiss knnallistekniin saatavs Miten vertaillaan: km km Varikon paikna Rslähteent Rnosmäki VE1 (Varkvoren/Marklant): 0,4 km/~1 min Rnosmäki VE2 (Tampereen v.t/tammispaltant): 0,9 km/2,5 min Rnosmäki VE3 (Tampereent/Ranist. pistot): 1,5 km/4 min Kappatori: 3,9 km/12 min (VE1/Liinahaaja) tai 3,1 km/8,5 min (VE2 tai VE3) 0,4 km (Rnosmäki VE1) Ale toimii nykyääin bssivarikkona, joten se sovel tasaistensa polesta erittäin hyvin varikoksi. Aleella ikki tarpeellinen knnallistekniik on valmiiksi saatavilla. Johtopäätös: Rslähteent on hyvä varikkopaik, sillä aleella toimii jo nyt Trn Sedn Kntatekniik Oy:n bssivarikko. Lisäksi tarvittavan yhdysraiteen pis lähimmälle raitiotlinjalle on Rnosmäki VE1:n rakenessa vain noin 400 metriä. Kappatorille asti pitta kertyy silloin noin neljä kilometriä, mikä on hin pidempi mat kin Linnapngin varikkopaikoista; ero ei kitenan ole ratisevan iso. Varikosta saattaa aihea mela läheiselle Impivaaran rheilpistolle. 55

VARUSMESTARINTIE Kva 13. Varsmestarintn varikkopaik Miten vertaillaan: Varikon paikna Varsmestarint tyhjät kilometrit km Rnosmäen ikki vaihtoehtoiset linjakset: 0,1 km/alle mintti (päätepysäkin vressä Vahdontn toisella polella) Kappatori: ~6,5 km/16 min 18 min (riippen Rnosmäkeen valittavasta linjasvaihtoehdosta) etäisyys lähimmälle km raitiotlinjalle 0,1 km/alle mintti (Rnosmäen ikki vaihtoehtolinjakset) aleen tasaiss Ale on riittävän tasainen, jotta se voisi toimia varikkopaikna. knnallistekniin saatavs Aleella ei ole valmista knnallistekniika. Lähimmät knnallistekniset liittymät ovat Vahdontllä. Johtopäätös: Varsmestarint on hono varikkopaik, sillä se sijaitsee koko raitiotverkkoon nähden hyvin syrjässä. Tyhjänäajoa lee milta kin Rnosmäen linjoilta kohttomasti, mikä alentaa koko järjestelmän talodellistta ja lotettavtta sekä lisää ympäristöhaittoja. Lisäksi aleella ei ole miäänlaista valmista knnallistekniika. Varikon rakenessa Linnapiin tämä paik sopisi hyvin 10-20 vann yöpymistalliksi, jon tilantarve on kitein homattavasti pnempi kin varsinaisen päävarikon. 56