KIRJALLINEN KYSYMYS 1105/2010 vp Uuden opiskeluhuoltolain valmistelu Eduskunnan puhemiehelle Opiskeluhuollon tehtävänä on tuoda koulu- ja oppilaitosyhteisöihin lisää hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä ja pahenemista. Kansallisen lainsäädännön puuttuessa on opiskeluhuollon tasossa tällä hetkellä merkittäviä koulu- ja paikkakuntakohtaisia eroja. Tämän näkemyksen esitti myös oikeuskansleri Jaakko Jonkka helmikuussa 2010 (HS 23.2.2010). Nykyinen oppilaiden eriarvoinen kohtelu loukkaa perustuslain suomaa oikeutta syrjimättömyydestä. Siksi on ehdottoman tärkeää, että uusi opiskeluhuoltolaki saatettaisiin voimaan mahdollisimman pian. Uusi opiskeluhuoltolaki on ollut valmisteilla jo vuosikausia, mutta tahtotila sen voimaan saattamiseksi on hallitukselta puuttunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tuotoksena on uudesta opiskeluhuoltolaista tehty jo kaksi ehdotusta, jotka eivät ole kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin lakiesityksen saattamiseksi eduskuntaan. Ministeriöiden valmistelemien ehdotusten merkittävin eroavaisuus liittyy siihen, ulotetaanko laki koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia peruskoulun lisäksi. Olisi kuitenkin vastuutonta jättää huomioimatta ammattikoululaisten ja lukiolaisten hyvinvointi uudessa laissa, sillä juuri sen ikäiset nuoret tekevät elämän kannalta suuria valintoja, joihin he tarvitsevat tukea, ja he ovat myös suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Opiskeluhuoltolain myötä tuleekin huolehtia siitä, että kunnilla on sen mukaan velvoite järjestää psykologin ja sosiaalityöntekijän palvelut myös toisen asteen oppilaitoksissa. Alustavien laskelmien mukaan psykologi- ja sosiaalipalveluiden ulottamisesta lukioihin ja ammattikouluihin syntyisi kunnille noin yhdeksän miljoonan euron suorat kustannukset vuosittain. Kustannusten sijaan päätöksenteossa tulisi painottaa uuden lain aikaansaamia terveysvaikutuksia ja sitä kautta saavutettavan entistä työkykyisemmän nuorison panosta yhteiskuntaan. Sopiva vertailukohta uuden lain synnyttämille kustannuksille on laskelma siitä, että yhden työelämästä syrjäytyneen nuoren kustannusten yhteiskunnalle arvioidaan olevan noin miljoona euroa hänen elinaikanaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä uuden opiskeluhuoltolain voimaan saattamiseksi vielä tämän eduskunnan aikana? Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2011 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1105/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä uuden opiskeluhuoltolain voimaan saattamiseksi vielä tämän eduskunnan aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2006 työryhmän selvittämään oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamista. Työryhmän tavoitteena oli turvata oppilashuollon palvelujen saatavuus, edesauttaa yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oikeuksien toteutumista, tukea oppilaitosten mahdollisuuksia järjestää oppilashuoltoa, selkeyttää tietojen saantia ja luovutusta sekä henkilötietojen käsittelyä oppilaitoksissa sekä selvittää oppilashuoltopalveluista vastaavan henkilöstön asema, tehtävät ja kelpoisuus. Työryhmä ehdotti, että pidemmän aikavälin tavoitteena olisi yksi ja yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Lyhyen aikavälin tavoitteena työryhmä ehdotti muutoksia olemassa oleviin lakeihin, esimerkiksi kansanterveyslakiin ja lastensuojelulakiin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2009 asettaman oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän tavoitteena oli päivittää vuoden 2006 työryhmän ehdotukset oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseksi. Työryhmä ehdotti muun ohella, että oppilas- ja opiskelijahuollosta säädettäisiin omassa laissaan. Työryhmän ehdotusten mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriössä aloitettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa uuden lain valmistelu. Syksyllä 2010 ministeriössä oli valmiina kaksi luonnosta uudeksi opiskeluhuoltolaiksi. Toinen oli nykyiset säännökset kokoava kustannusneutraali vaihtoehto. Laajemmassa mallissa oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajennettiin myös toiselle asteelle lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa 2010 järjestämässä kuulemistilaisuudessa laajempi versio sai runsaasti kannatusta. Laajemman version kustannusvaikutukset olisivat olleet yli 18 miljoonaa euroa. Opiskeluhuoltojärjestelmän parantaminen ei ole nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa eikä myöskään hallituksen peruspalveluohjelmassa. Uudistuksen edellyttämiä määrärahoja ei myöskään ollut toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2011 2014, joten hallituksen esitystä ei voitu määrärahojen puutteessa antaa eduskunnalle. Hallituksen esitysluonnos kaipasi muiltakin osin täydennystä, joten sivistyspoliittinen ministeriryhmä päätti, että hallituksen esityksen valmistelua vielä jatketaan. Tavoitteena on muun ohella selvittää mahdollisuudet laajentaa opiskeluhuoltojärjestelmä ammattikorkeakouluihin. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on kuluvalla hallituskaudella kehitetty oppilashuollon palvelurakenteen kehittämishankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saatavuutta esi- ja perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, kehittää ja vakiinnuttaa kuntiin oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenne sekä verkostomainen toimintatapa ja tukea opetussuunnitelmien toimeenpanoa. Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoimintaa kunnissa 2
Ministerin vastaus KK 1105/2010 vp Sari Palm /kd ja seuduilla on tuettu valtion erityisavustuksilla merkittävästi. Toukokuussa 2007 opetusministeriö myönsi valtion erityisavustusta oppilashuollon kehittämiseen esi- ja perusopetuksessa sadalle kunnalle 1 580 000 euroa. Opetushallitus jakoi kesäkuussa 2008 jatkorahoitusta 92 kunnalle jo aloitetun kehittämistoiminnan vakiinnuttamiseen ja sen laajentamiseen lukiokoulutukseen 1 290 000 euroa. Huhtikuussa 2009 Opetushallitus myönsi valtionavustusta yhteensä 92 uudelle kunnalle oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämistoiminnan käynnistämiseen 1 680 450 euroa. Hallituksella on edelleen valmiudet antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi opiskeluhuoltolaiksi, mikäli valtion talousarvioon jatkossa saadaan tarvittavat määrärahat. Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1105/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att sätta i kraft den nya lagen om elevvård ännu under den nuvarande riksdagens mandatperiod? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: År 2006 tillsatte social- och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp med uppgift att göra en utredning kring en reform av den lagstiftning som hänför sig till elevvården. Målet med arbetsgruppen var att trygga tillgången på elevvårdstjänster, främja tillgodoseendet av enskilda elevers och studerandes rättigheter, stödja läroanstalternas möjligheter att ordna elevvård, klarlägga tillgången till och utlämnandet av uppgifter samt behandlingen av personuppgifter i läroanstalterna samt utreda ställningen, uppgifterna och kompetensen i fråga om den personal som ansvarar för elevvårdstjänster. Arbetsgruppen föreslog att man på längre sikt skulle sträva efter en enda enhetlig lag om elevvården. Som ett mål på kort sikt föreslog arbetsgruppen ändringar i de gällande lagarna, t.ex. i folkhälsolagen och barnskyddslagen. Målet för den elevvårdsarbetsgrupp som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte 2009 var att uppdatera de förslag som arbetsgruppen 2006 hade utarbetat i syfte att utveckla elevvården. Arbetsgruppen föreslog bl.a. att det skulle stiftas en separat lag om elevvård. I enlighet med arbetsgruppens förslag inleddes beredningen av en ny lag vid undervisnings- och kulturministeriet i samarbete med social- och hälsovårdsministeriet. Hösten 2010 fanns det två färdiga utkast till en ny lag om elevvård vid ministeriet. Den ena var ett kostnadsneutralt alternativ som samlar de gällande bestämmelserna i en lag. I den mera omfattande modellen utvidgades rätten till psykologoch kuratortjänster att omfatta också gymnasier och yrkesläroanstalter på andra stadiet. Vid det diskussionsmöte som undervisnings- och kulturministeriet och social- och hälsovårdsministeriet ordnade i november 2010 fick den mera omfattande versionen mycket understöd. Den mera omfattande versionens kostnadseffekter skulle ha utgjort över 18 miljoner euro. En reform av systemet med elevvård ingår varken i den nuvarande regeringens regeringsprogram eller regeringens basserviceprogram. De anslag som krävs för reformen ingår inte heller i verksamhets- och ekonomiplanen för åren 2011 2014 och därför har regeringens proposition inte kunnat överlämnas till riksdagen. Utkastet till proposition behöver även kompletteras till andra delar, varför kulturpolitiska ministerarbetsgruppen beslutade att beredningen av propositionen ännu ska fortsätta. Ett av målen är att utreda möjligheterna att utvidga systemet med elevvård så att det även omfattar yrkeshögskolorna. Under den pågående regeringsperioden har elevvården utvecklats inom ramen för ett projekt för utvecklande av servicestrukturen för elevvården. Målet för projektet är att både på det riksomfattande och det lokala planet förbättra tillgången till stöd i form av elevvård inom förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen, utveckla och etablera servicestrukturen inom elevvården och ett nätverksbaserat verksamhetssätt i kommunerna och 4
Ministerns svar KK 1105/2010 vp Sari Palm /kd stödja genomförandet av läroplanerna. Verksamheten för att utveckla elevvården i kommunerna och regionerna har understötts i betydlig omfattning genom statligt specialunderstöd. I maj 2007 beviljade undervisningsministeriet hundra kommuner statligt specialunderstöd för utvecklande av elevvården inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen till ett belopp av 1 580 000 euro. I juni 2008 beviljade Utbildningsstyrelsen 92 kommuner fortsatt finansiering till ett belopp av 1 290 000 euro för att etablera den utvecklingsverksamhet som redan inletts och utvidga den så att den även omfattar gymnasieutbildningen. I april 2009 beviljade Utbildningsstyrelsen sammanlagt 92 nya kommuner statsunderstöd till ett belopp av 1 680 450 euro för att inleda åtgärder för utvecklande av elevvården. Regeringen har fortfarande beredskap att överlämna en proposition till riksdagen med förslag till en ny lag om elevvården, om man inom ramen för statsbudgeten får de anslag som behövs. Helsingfors den 4 februari 2011 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5