2 maaliskuu 2010 Elinkeinoelämä toivoo uuden TAMKin hengittävän työelämän tahtiin Sivu 14 Pieni ihme saattaa muhia Suomessa. Sivu 22 Tampereen Kauppa kamari lehti Mikko Määttänen muotoilee tuotteisiin lisäarvoa
Tappara tarjoaa lisäsykettä yrityksesi suhdetoimintaan. tuo vieraasi kotiottelun vip-tilaisuuteen tai omaan aitioon tunnelma on katossa ja tarjoilu pelaa! VIP-tilaisuudet Täyden palvelun illanvietto sisältää ottelun lisäksi oheisohjelmaa ja tarjoilua vip-tilojen viihtyisillä pöytäpaikoilla. iltaa isännöivät tatu rouvali ja kiekkolegenda timo jutila. tilaisuus alkaa tunti ennen ottelua ja jatkuu erätauolla sekä ottelun jälkeen. vip sis. ottelulipun, buffetruokailun ja alkoholittomat ruokajuomat. Aitiot Aitiopaikoilla saatte nauttia loistavasta näkyvyydestä ja valitsemastanne tarjoilusta oman seurueen kesken. Hakametsässä on useita 6 19 hengen aitiotiloja, joista osan voi tarvittaessa yhdistää jopa 45 hengen jättiaitioksi. Viihtyisässä 35 50 hengen Hemingway s -aitiossa on lisäksi 24 pöytäpaikkaa. Aitiotilat ovat käytössänne jo tunti ennen ottelun alkua. Kysy tarjous ryhmällesi ja varaa aitio ajoissa! Kysy lisää hinnoista ja ottelupäivistä: Tapparan toimisto, puh 0207 457 500 www.tappara.fi 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Korkokatto suojaa yritystäsi koronnousulta Korkokatto takaa vaihtuvakorkoisen lainan viitekorolle ylärajan, joten yrityksesi maksaa lainastaan enintään sovitun määrän verran korkoa. Lisätietoja saat konttoreistamme, Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe 8 18 tai www.nordea.fi. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen ja Pirkanmaan alueen konttorit nordea.fi tampereen kauppakamarilehti 3
maaliskuu 2010 2sisältö Kuva Annikaisa Knuutila Kuva Päivi Eskelinen 40. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Mikko Nykänen, 040 5676 400 Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 19.4. Ilmoitusaineistot 6.4. Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat piritta.lehmus@chamber.fi 23 Kruunutekniikka Oy:ssä kehitetty biohajoava Ekotii on pieni mutta terävä pisto siihen suuntaan, mihin yritys haluaa kasvaa. Alun perin tii oli tarkoitettu yhtiön omaksi liikelahjaksi ja samalla viestinviejäksi UUDESTA TUOTEALUEESTA 33 Tamperelaista rockelämää ennen ja nyt aletaan tallentaa Rokkia Mansesta -projektin voimin. Negativen Jonne Aaronin kitara ja Larry Loven esiintymistakki olivat Rokkia Mansesta -kokoelman ENSIMMÄISET LAHJOITUKSET 2 Kannen kuva Jori Häll JUHLA- NUMERO 40 vuotta Pirkanmaan parhaaksi TAMPEREEN Seuraava lehti ilmestyy 19.4./ aineistopäivä 6.4. / www.tampereenkauppakamarilehti.fi KAUPPA KAMARI LEHTI Tampereen kauppakamarilehti täyttää 40 vuotta. Lehti perustettiin vuonna 1970 paikallisten yritysten äänenkannattajaksi ja tiedonvälittäjäksi. Nyt Tampereen kauppakamarilehti on 15.000 kappaleen levikillään kattavin yritysjulkaisu Pirkanmaalla ja tehokas reitti yrityspäättäjien työpöydille. Juhlanumero ilmestyy 25.5. Varmista, että olet mukana ja ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin: Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 Mikko Nykänen, 040 5676 400 email: etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Onko osoite oikein? Vuoden alusta Tampereen kauppakamarilehden jakelu uusiutui. Tarkista kädessäsi olevasta lehdestä sen jakeluosoite. Lehden verkkosivuilla www.tampereenkauppakamarilehti.fi on lomake, jolla voit tehdä mahdolliset muutokset osoitteeseen. Merkitse viestiin sekä lehdessä nyt olevat tiedot että korjatut tiedot. Kiinnostaisiko ajankohtainen taloustieto Pirkanmaalta myös kollegaasi? Voit myös tilata lehden veloituksetta verkkolomakkeella. Antoisia lukuhetkiä toivottaen Tampereen kauppakamarilehti Myös verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 10 BioneXt ylitti tavoitteensa 12 Missä olet, minne menet ICT? 17 Näin sen näen, Teppo Tapani: Etsitään aktiivisia lainsäätäjiä 20 Profiilissa teollinen muotoilija Mikko Määttänen 28 Kauppakamari selvitti: lähes joka toinen pirkanmaalainen yritys palkkaa kesätyöntekijöitä 5. sivun sitaatti Satsaukset tieteeseen ja teknologiaan jäävät vaikutusta vaille, jos politiikka syö yrittäjyyden edellytykset. Paul Lillrank professori Suomen Kuvalehti 5 / 5.2.2010 30 Kauppakamari kouluttaa 34 CV puhuu: Jaakko Sinivuori Mikä motivoi oikeasti? Henkilöstön motivoiminen ja avainhenkilöiden pitämi nen talossa ovat yrityspäättäjän tärkeitä kysymyksiä juuri nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on runsaasti kokemusta näistä asioista. Ja toimivia välineitä niiden hoitamiseen. Tutustu: tapiola.fi Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20 tampereen kauppakamarilehti 5
Syntynyt paikalliseksi Yrittäjää lähellä Mykistävän nopeaa palvelua. Testaa itse! Saavutettavuus, luotettavuus ja laajennettavuus ovat tietoliikennepalveluiden avainsanoja. Ratkaisumme ovat aina mitoitettu yrityksen omien käyttötarpeiden mukaan. Tampereen Puhelin on kotimaiseen Finnet-ryhmään kuuluva täyden palvelun tietoliikennetalo. Tarjoamme laajakaista- ja matkaviestintäpalveluita, jotka helpottavat yrittäjän arkea, sekä mahdollistavat luotettavan ja joustavan viestinnän ihmisten ja palvelujen tavoitettavuuteen. Yhteistyökumppanina Tampereen Puhelin on paikallinen ja palveleva. Tarjoamme yrityksellenne nykyaikaiset ja monipuoliset tietoliikennepalvelut nopeasti, vaivattomasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää! Veli-Matti Viitanen Toimitusjohtaja veli-matti.viitanen@ tampereenpuhelin.fi Yritysasiakaspalvelu puh. 03 455 2000 yritysasiakaspalvelu@tampereenpuhelin.fi www.tampereenpuhelin.fi Kauppakamarilehti_185x270mm.indd 1 8.3.2010 13:23:35 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus antti eskelinen Apulaisjohtaja Tampereen kauppakamari NUORISOTYÖTTÖMYYS työikäisten ongelma! Julkisuudessa on käyty laaja keskustelu nuorisotyöttömyydestä ja siitä, minkä ikäisille nuorille ja millaisia toimia tarvitaan. Työvoimaviranomaiset ovat useassa maakunnassa tehneet kattavan listauksen jo olemassa olevista, nuorille työttömille tarkoitetuista toimista. Niitä on runsaasti. Pirkanmaalla on tämän pohjalta mietitty, mitä voimme tehdä lisää tai enemmän, mitä uusia, konkreettisia keinoja voimme kehittää, jotta nuoret eivät syrjäydy samalla tavoin kuin 1990-luvun alun lamassa. Yhteistyössä on ollut laaja joukko toimijoita, muun muassa EK Aluetoiminta, Yrittäjät, SAK, ELYkeskus, Tampereen kaupunki ja Te-toimisto. Yksinkertaisin tapa antaa nuorille järkevää ja tulevaisuuden kannalta heille merkityksellistä toimintaa on opintojen jatkaminen tai jopa niiden pitkittäminen. On jo olemassa erilaisia räätälöityjä ratkaisuja, joilla nuoret pidetään koulutuksessa tai vedetään sinne takaisin. Näiden voimaan saattamisesta tulee pitää huolta ja samalla huolehtia rahoituksesta. Nämä ratkaisut hyödyttävät myös tulevaisuuden koulutusrakenteiden suunnittelua. Tulevaisuudesta tiedämme ainakin sen, että Pirkanmaan elinkeinorakenne on erilainen 2000-luvun toisella vuosikymmenellä kuin se oli sen ensimmäisellä. Varsinkin koneenrakennus- ja automaatioteollisuus on rajun rakennemuutoksen edessä. Ammatillisen osaamisen ja laaja-alaisuuden merkitys kasvaa entisestään. Toisen asteen moniammatilliset kaksoistutkinnot ovat yksinkertainen tapa antaa nuorelle parempi työmarkkinakelpoisuus, laaja-alainen osaaminen sekä vastata tämän hetkiseen työmarkkinatilanteeseen. Toinen lisämahdollisuuksia tarjoava malli on lukiotai ylioppilaspohjaisten linjojen lisääminen ammatilliseen toisen asteen opetukseen. Varsinkin teollisuuden ammateissa vaaditaan tulevaisuudessa yhä suurempaa ja laaja-alaisempaa osaamista sekä usein myös kielitaitoa. Laaja yleissivistys sekä vieraiden kulttuurien tunteminen on ensi askel kansainvälisyyteen. Meillä on erittäin hyvä ja kansainvälisestikin arvostettu koulutusjärjestelmä, jonka pitää myös tuottaa meille osaamisesta todellista kilpailuetua kovilla kansainvälisillä markkinoilla. Kesätyö- ja työharjoittelupaikat erittäin tärkeitä Työttömät nuoret, siis lukiosta valmistuneet tai ammatillista tutkintoa vailla olevat, on ohjattava koulutukseen. Toinen kohderyhmä onkin nuoret alle 29-vuotiaat työttömät, joista 55 prosenttia on ammattitaitoisia, ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Tämä kohderyhmä tarvitsee omanlaistaan tukea ja sen avuksi tulisi nyt kehittää uusia, innovatiivisia toimintatapoja. Nuorisotyöttömyyden rajusti kasvaessa tärkeimmiksi asioiksi ovat nousseet kesätyöt ja työharjoittelupaikat. Yritysten ja työntekijöiden on tärkeää muistaa, että työharjoittelu- ja työssä oppimisjaksojen toteuttaminen yrityksessä ei ole ristiriidassa työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevien määräysten kanssa. Tässä tilanteessa valtionneuvoston tulisi nopeasti helpottaa palkkatukeen vaadittavia edellytyksiä. Palkkatuen pitäisi koskea kaikkia alle 29-vuotiaita, eikä pitäisi edellyttää kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyysjaksoa, vaan nuoren tulisi saada palkkatukea heti päivän työttömyyden jälkeen. Viime laman aikana käytössä ollut vastavalmistuneentuki on varteenotettava esimerkki hyvästä käytännöstä. Lakimuutoksessa tulisi ottaa huomioon myös se, että palkkatukea voitaisiin myöntää myös lomauttaneille ja irtisanoneille yrityksille. Ja kuten kaikki hyvät tukimuodot, tämäkin vain määräajaksi vuosille 2010 ja 2011.l Koulutusjärjestelmämme pitää tuottaa meille osaamisesta todellista kilpailuetua kovilla kansainvälisillä markkinoilla. tampereen kauppakamarilehti 7
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2010. Opiskele tutkinto TAMKissa AMK-tutkinto aikuiskoulutuksena Medianomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Tradenomi Insinööri (AMK) Restonomi (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Rakennusmestari (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mediatuottaminen Tietojärjestelmäosaaminen Palveluliiketoiminta Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Terveyden edistäminen Kliininen asiantuntija Sosiaaliala Rakentaminen Teknologiaosaamisen johtaminen Hyvinvointiteknologia Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma järjestetään sekä sosiaali- ja terveysalalla että tekniikan alalla. Haku 1.3. 16.4. www.amkhaku.fi. Katso lisää www.tamk.fi. Lisätietoja 03 245 2395, 03 245 2397, hakutoimisto@tamk.fi. Kahdeksan oikein asiakaspalvelussa! Meillä hyvän palvelun saaminen ei ole tuurista kiinni. Paikallisosuuspankit on valittu jo kahdeksatta kertaa Suomen parhaan asiakaspalvelun pankiksi.* Tervetuloa meille, kun haluat aidosti tarpeitasi vastaavaa ja arkijärkistä pankkipalvelua. POP TAMPERE-SIURO Kurikan Osuuspankki span Hämeenkatu 31, puh. 03-410 8100 Siurontie 45, puh. 03-447 4910 www.kurikanop.fi * Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalaute -tutkimus 2001 2007, 2009. Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku. E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan. E-lasku on kustannustehokas luotettava ekologinen valinta Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja. Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle. Tampere, Hämeenkatu 9, puh. 010 546 0200 Tampere, Hämeenkatu 20, puh. 010 546 0880 Tampere-Hervanta, puh. 010 546 1300 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Tampereen Messut paransi tulostaan ja investoi pysäköintiin Tampereen Messut paransi vuonna 2009 tulostaan ja teki tilikaudelta voittoa yli miljoona euroa. Yhtiön liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Hannu Vähätalon mukaan töitä tuloksen eteen tehtiin laman paineessa enemmän kuin koskaan, ja kovaa on tiedossa jatkossakin. Yleinen kehityssuunta on, että alan johtavat ammattimessut pitävät pintansa, mutta kakkostapahtumat niin Tampereella kuin muuallakin ovat tiukoilla. Kuluvana vuonna messuyhtiö kehittää Tampereen Messuja urheilukeskuksen pysäköintiä. Tavoite on rakentaa noin 1000 uutta parkkipaikkaa. Investointiin on varattu 800 000 euroa. Ennestään pysäköintipaikkoja on käytössä noin 3000. Vuonna 2010 Tampereen Messut järjestää viidet ammattimessut ja kymmenet kuluttajamessut. Tapiola-ryhmällä menee hyvin Pirkanmaan Tapiola Pankki ja Tapiola Varainhoito saivat viime vuonna lisää asiakkaita taantumasta huolimatta. Pirkanmaan Tapiola Pankin lainamäärä kasvoi 15 prosenttia ja pankki sai 2000 uutta asiakasta. Asiakasmäärä nousi vuoden 2009 lopussa 15 000:een. Tapiola Pirkanmaan paikallisjohtaja Sakari Viitasen mukaan asuntoluottojen kysyntä vilkastui selvästi loppuvuotta kohti. Tapiola Varainhoidolle rahastoasiakkaita tuli noin tuhat lisää nostaen asiakasmäärän 5000:een. Vakuutuksissa Pirkanmaan Tapiolan asiakasmäärä säilyi lähes samana vuoteen 2008 verrattuna. Finnposilta kassajärjestelmä Restelin ravintoloihin Tamperelainen kassajärjestelmiin erikoistunut Finnpos toimittaa Restelin ravintolaketjuille PC-pohjaisen kassajärjestelmän. Järjestelmä kattaa 260 ravintolaa ja sen tarkoitus on nopeuttaa ja selkeyttää Restelin ketjunohjausta sekä liiketoiminnan raportointia. Metsolle uusia tilauksia Metso Oyj toimittaa biomassakattilalaitoksen Iso-Britanniaan RW enpower renewables -yhtiölle. tilauksen arvo on 75 miljoonaa euroa. Metso toimittaa myös kaksi jauhinmyllyä ja niihin liittyvän laitteiston Australiaan Newcrestin Cadia Valleyn kultakaivokseen. Tilauksen arvo on reilut 16 miljoonaa euroa. Näsitileistä Tampereen Tilitoimisto Oy:n tytäryhtiö Tampereen Tilitoimisto Oy ja Näsitilit liittyvät yhteen. Yhdistymisen jälkeen toimistoissa työskentelee yhteensä nelisenkymmentä taloushallinnon ammattilaista. Fuusiolla halutaan yhdistää resurssit ja osaaminen, jotta ne vastaisivat tehokkaasti sähköisen taloushallinnon kasvaviin vaatimuksiin. OpusCapitan kannattavuus parani Ohjelmistokonserni OpusCapitan liikevoitto lähes kolminkertaistui viime vuonna. Myös liikevaihto kasvoi jonkin verran 14 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Kari J. Mäkelä pitää tulevaisuuden kannalta myönteisenä, että kannattavuus parantui yhtiön läpikäymistä isoista uudistuksista huolimatta. Lisäksi jälkimmäinen vuosipuolisko oli ensimmäistä merkittävästi parempi. Yhtiö odottaa vuodelle 2010 voimakkainta kasvua kansainvälisillä markkinoilla. POK:n tulos pysyi lähes ennallaan Pirkanmaan Osuuskauppa teki 20,1 miljoonan euron tuloksen vuonna 2009, kun toissa vuonna tulos oli 19,4 miljoonaa euroa. Vuodesta 2010 POK odottaa kohtuullista ja luottaa kokonaismyynnin kasvuun uusien toimipaikkojen ansiosta. Viime vuonna Pirkanmaan Osuuskauppa investoi maakuntaan yhteensä lähes 70 miljoonaa euroa. Tärkeimpinä investointeja olivat Linnainmaan Prisma sekä neljä uutta S-markettia. Osuuskaupan liikevaihto kasvoi viime vuodesta 7,4 prosenttia yli 558 miljoonaan euroon. Suhteellisesti eniten kasvoi ABC-liiketoiminta. Vuoden lopussa lähes 60 prosenttia Pirkanmaan talouksista oli Osuuskaupan asiakasomistajia. Viimeinen kvartaali nosti Solteqia Ohjelmistopalveluyhtiö Solteqin liikevaihto laski kuusi prosenttia 28,6 miljoonaan euroon vuonna 2009. Laskun syynä oli laitemyynnin väheneminen. Yhtiön liiketulos pysytteli vuoden 2008 lukemissa, mutta oli kasvussa vuoden viimeisellä neljänneksellä, mikä yhdessä nykyisen tilauskannan ja vahvan myyntihankekannan kanssa lisää Solteqin luottamusta tulevaan vuoteen. Pohjola suurin asuntorakentaja Pirkanmaalla Rakennustoimisto Pohjola rakensi eniten asuntoja Tampereella ja ympäristökunnissa vuonna 2009 Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan. Pohjolan asuntotuotanto on pitkään ollut 250 300 asuntoa vuodessa, viime vuonna yhtiö rakensi 260 asuntoa. Osuustoimintakeskus kisaa Euroopassa Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus edustaa tänä vuonna Suomea Euroopan komission järjestämässä Yrittävä Eurooppa -kilpailussa. Osuustoimintakeskus kilpailee sarjassa Vastuullinen ja osallistava yrittäjyys. Sarjassa palkitaan menetelmät, jotka parhaiten edistävät yritysten yhteiskuntavastuuta sekä kestäviä liiketapoja. Voittaja julkistetaan 31. toukokuuta Espanjassa. Lisää lentoja Yhteydet Tampere Pirkkalan kentältä paranevat kevään aikana. AirBaltic avaa maaliskuun lopulla kolmasti viikossa lennettävän reitin Tampereelta Tallinnaan. Toukokuussa on vuorossa Riiasta Tampereen kautta Rovaniemelle neljästi viikossa lennettävä yhteys. GoTampere osaksi Tredeaa GoTampere Oy sulautuu emoyhtiöönsä, elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:öön 1. elokuuta 2010 alkaen. Fuusiolla matkailu kytketään osaksi Tredean vastuulla olevaa seutumarkkinointia. Samassa yhteydessä vahvistetaan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja koko Pirkanmaan matkailutoimialan kehittämisen resursseja. Kaiken kaikkiaan kansainväliseen matkailumarkkinointiin panostetaan kolmen vuoden aikana yli miljoona euroa. Matkailuneuvonta ja -tiedotus sekä matkailupalveluiden myynti jatkuvat GoTampereen nykyisen henkilöstön voimin Go- Tampere-brändin alla. GoTampere Oy:n toimitusjohtaja Kari Saikkonen siirtyy Tredea Oy:n matkailujohtajaksi.l Kokoukset ja tilaisuudet www.tesc.fi
Lumitöitä ei siirretä Intiaan teksti ja kuva annikaisa knuutila EK:n vuoden ensimmäinen suhdannebarometri kertoo, että vain muutama ala kasvatti viime vuoden lopulla työllisyyttään. Kiinteistöpalvelut oli niistä yksi. Vastikään HH-Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtajuuden pojalleen Tokke Saloselle siirtänyt Hannu Salonen sanookin, että työvoimapula on tosin pienentynyt, mutta ei poistunut. Edelleen ammattitaitoisen työvoiman puute on kasvun este. Lumilapio ei vain millään sovi käteen, vaikka selvää on, ettei lumitöitä voi siirtää Intiaan, Salonen sanoi barometrin julkistustilaisuudessa. Ylipäätään barometri kertoo, että pirkanmaalaiset yrityk set pitävät työvoimasta kiin ni kaikin keinoin, eikä työllisyys heikkene ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Muuten sanoma oli kuin veteen piirretty viiva: lievää kirkastumista, odotukset ovat nousseet plussalle ensimmäistä kertaa 1,5 vuoteen mutta tilanne on edelleen surkea. Pirkanmaalla kapasiteettia on vapaana puolella yrityksistä. Yritykset kertovat, että nyt hyvä uutinen on sitä, ettei liikevaihto ole pudonnut kuin 53 prosenttia, hymähti Tampereen Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä. Pankkimaailmaa ihmetyttää nykytilanne, jossa työttömyyden uhasta huolimatta kuluttajat luottavat vahvasti sekä Suomen talouteen että omaansa, asuntokauppa käy vilkkaasti ja asuntolainoja menee kuin kuumille kiville. Alhaisen korkotason ja hyvän työttömyysturvan ansiosta maksuvaikeuksia tai luottotappioita ei juurikaan ole. Jos korkotaso pysyy näin alhaisena kuten se näyttää pysyvän tästä vuodesta selvitään, Lehtilä uskoi. Hinta laskee, kustannus nousee Sekä Salonen että rakennusteollisuutta edustanut Suomen Laatoituskeskus Oy:n toimitusjohtaja Hannu Markkola arvioivat valtion tukien ja elvytystoimien osuneen hyvin, kotitalousvähennyskin toimii. Mutta hintakilpailu on välillä aivan sairasta. Pitää satsata harmaan talouden torjuntaan, sillä markkinoilla tarjotaan paljon urakoita alihintaan. Rehellinen yrittäjä ei kilpailussa pärjää, Markkola huomautti. Kustannussäästöjä haetaan kilpailutuksen kautta. Hintakilpailu kovenee, hinta laskee, kustannukset nousevat, kannattavuus putoaa, Salonen lisäsi. Merkittävää konepajakonsernia rakentavan Takoma Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Korhonen sanoo Takoman selviytyneen suhteellisen pienin BioneXt Tampere 2003-2010: Tarkka fokus ja tiivis yhteistyö tuottivat tulosta BioneXt Tampere (2003 2010) keskittyi terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian huippututkimukseen, tuotekehitykseen, kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen. Sen aikana Tampereen seudulle syntyi välillisesti 49 uutta terveysteknologia-alan yritystä ja liki 2500 uutta työpaikkaa. Terveysja hyvinvointisektorille Tampereen seudulla syntyi yhteensä liki 340 uutta yritystä. Terveysteknologia-alan yritysten henkilöstömäärän kehitys eri seutukunnilla 130 120 110 100 90 80 70 Indeksi 2003 = 100 01 / 2003 01 / 2004 01 / 2005 01 / 2006 01 / 2007 01 / 2008 01 / 2009 Helsingin sk Turun sk Oulun sk Kuopion sk Tampereen sk Tampereen seudulla terveys-, hyvinvointi- ja bioteknologia-ala on kasvanut viime vuosien aikana nopeimmin Suomessa ja kerännyt eniten yksityisiä sijoituksia alan liiketoiminnan kehitykseen. 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa taloudessa tapahtuu tapahtuu Vastikään Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittu Takoman toimitusjohtaja Kimmo Korhonen arvioi, että fiilingit ovat petraantumassa. Maalis-huhtikuu näyttävät, millainen koko vuodesta tulee. Alkuvuosi on jo menetetty, koska tilauksia ei vuodenvaihteeseen mennessä tullut. liikevaihtopudotuksin. Kilpailukyky lieneekin kunnossa, koska yritys vie hydraulisylintereitään eniten Kiinaan. Yleisesti näyttää siltä, että valmistavan teollisuuden varastot ovat nyt tyhjät, ja ensimmäinen konetilaus laukaisee koko ketjun. Joissakin yrityksissä rahoitusvaikeudet kasaantuvat, ja elpyminen kasvattaa niiden ahdinkoa, koska palkat ja materiaalit pitää maksaa ennen kuin työstä saa rahat. Toivottavasti pankit ja muut rahoituslaitokset ymmärtävät tämän. Hintakilpailu ja -paineet ovat Korhosen mukaan todella kovat, ja koneenrakennuksessa hinnat ovat pudonneet 30 prosenttia vuoden 2008 tasosta.l Teksti Annikaisa Knuutila Kun Tampereen kaupunki tiedotti uudesta terveys- ja bioteknologiaan liittyvästä BioneXt Tampere -kehitysohjelmasta vuonna 2002, ääneen aprikoitiin, mahdetaanko tällaisen ohjelman pystyttämisessä olla jo myöhässä. Monessa muussa paikassa oltiin jo vauhdissa, toisaalta bioteknologiaan liitetyt suuret odotukset tuntuivat odottavan toteutumistaan. Finn-Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola arvioi kyseisessä tiedotustilaisuudessa, että bioteknologia oli aidosti vasta tulossa. Eikä se, että muuallakin tehdään, tarkoita sitä, ettei meillä olisi tilaa kasvaa. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin 100 miljoonan euron investoinnit Tampereen seudulle. Reippaasti yli tavoitteiden BioneXt fokusoi tarkasti ja perusti tavoitteensa olemassa oleviin vahvuuksiin: biomateriaaleihin, kudosteknologiaan, rokotteisiin ja bio-ict:hen. Avainsana oli poikkitieteellisyys, ja suunta otettiin sinne, missä nähtiin liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Toimintatavaksi valittiin tiivis yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten, Tampereen kaupungin, elinkeinoelämän ja terveyspalveluiden tuottajien välillä. BioneXt alkoi vuonna 2003 ja päättyi vuoden 2010 alussa. Kehitysohjelmalle kausi oli poikkeuksellisen pitkä, mutta se oli sitä tarkoituksella. Oli saatava aikaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja, oli kasvatettava osaamisen ja infrastruktuurin vetovoimaa, jotta kansainvälisetkin sijoittajat ja yritykset kiinnostuisivat seudusta. Tänä aikana BioneXt oli mukana rakentamassa tutkimus- ja tuotekehityskeskuksia: Solu- ja kudosteknologiakeskus Regeaa, Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokeskus SILKiä, Biological Information Centre BICiä, Biosensing Competence Centre BCC:tä, tutkimuskudospankki FinTiBiä, Center for Vaccine Research and Immunology Vactiaa sekä Hospital for Advanced Therapies HATia. Regeaa lukuun ottamatta mitään näistä ei ilman BioneXtia olisi olemassa. BioneXt saattoi yhteistyön liikkeelle, huolehti perustamistoimista ja osin investoinneista, arvioi ohjelman johtaja Tero Välimaa. Kansainvälisten ja muiden sijoitta jien aktivointi onnistui, tuloksena oli lähes 40 miljoonan euron sijoitukset alkaviin yrityksiin ja 60 sijoittajan verkosto. Investoinnit ohjelman aikana kasvoivat jo alun perin kunnianhimoiseksi ajateltuun tavoitteeseen nähden liki kolminkertaisiksi, 270 miljoonaan euroon. Tampereen kaupunki rahoitti ohjelmaa miljoonalla eurolla vuodessa. Veroeuroina se sai suoraan takaisin nelinkertaisen summan. Palvelukeskuksilla kysyntää BioneXtin jatkumosta Tero Välimaalla on selvä näkemys. Tarvitaan uusia tapoja toimia, uusia järjestelmiä, uutta ajattelua. Isot lääkeyritykset haluavat ostaa tietoa, tuotekehitystä ja valmiita tuotteita ulkopuolelta. Tämän ulkoistamiskehityksen edetessä ne etsivät ympäri maailmaa niille tutkimusta, tuotekehitystä ja muita palveluja tuottavia keskuksia. Luonnollinen kysymys tietysti kuuluu: minkälaista osaamista Tampereella on näille markkinoille tarjota? Nyt keskitytään rakentamaan BioneXtin painoaloilla liiketoimintapotentiaaliltaan merkittävimmille ja eniten toisiaan tukeville alueille palvelukeskuksia, joissa entistä tiiviimpää yhteistyötä tekisivät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskukset, hyvinvointisektorin yritykset, kuntasektori ja palveluyritykset. Pilotteina aloittaisivat Näköpalvelukeskus ja Implantti-instituutti ITU. Välimaa muistuttaa, että uusia toimintamalleja tarvitaan myös siksi, että suurten ikäluokkien vanhetessa terveydenhuollon kustannukset kasvavat 2 3 kertaa nopeammin kuin nyt.l tampereen kauppakamarilehti 11
Ennakointiselvityksessä Pirkanmaan ICT-alan ensisijaisiksi osaamisalueiksi nimettiin ohjelmistot, ICTpalvelut ja älykkäät tuotteet. Toissijaisia osaamisalueita olivat sisällön tuotanto eri muodoissaan ja tukkukauppa. Open Source ICT-palvelut ja konsultointi SOA Ohjelmistot Sulautetut järjestelmät Sulautetut ohjelmistot Kollaboraatio Käyttöliittymät Televiestintä Peliteollisuus Taloushallinto Automaatio Älykkäät tuotteet Työkoneiden ohjausjärjestelmät Lähde: Pirkanmaan ICT-alan ennaakointiselvitys / Pirkanmaan ELY-keskus, Market-Visio Oy 2010. Missä olet, minne menet ict? Mikä on Pirkanmaan ICT-klusteri? Millainen tulevaisuus sillä on? Vaativia kysymyksiä, koska alaa on yhä vaikeampi hahmottaa tulevaisuudesta nyt puhumattakaan. ICT on itsenäisenä alana katoamassa, siitä tulee hyödyke, kuten sähkö tai öljy. Se on vahvasti mukana kaikessa mitä teemme lähitulevaisuudessa, mutta yhä harvemmin se on yksinään merkityksellistä, sanoo vastikään valmistuneen Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvityksen tehneen Market-Visio Oy:n liiketoimintajohtaja Tero Lausala. teksti annikaisa knuutila ICT-sektori on Pirkanmaalla ollut vahva ja menestynyt toimija. Jotta niin olisi jatkossakin, jotta ala tunnistettaisiin nykyistä paremmin, Pirkanmaa tarvitsee ICT-strategian, päätettiin Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnassa viime syksynä. Asiaa alkoivat edistää kauppakamarin kanssa Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea sekä Hermia. Juuri parahiksi valmistui myös Pirkanmaan Ennakointipalvelun tilaama Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvitys, jossa tutkaillaan nykytilaa, paikallisia mahdollisuuksia ja kehitystarpeita. Selvityksen mukaan Pirkanmaan ICT-klusterin vahvimmat 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
kinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointivi intää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintä MAINOSTOIMISTO ALBERT HALL TAMPERE HELSINKI MTL:n jäsentoimisto Soita Mikko Reinikka 040 5669 504 mikko.reinikka@alberthall. www.alberthall. 20 vuotta asiakkaidemme kumppanina osaamisalueet ovat ICT-palvelut ja konsultointi, ohjelmistot ja älykkäät koneet. Selvitykseen haastatellut arvioivat klusterin olevan moninainen, ja siinä korostuu yhdessä tekeminen. ICT ei ole erillään muista toimialoista eikä klusteri rajoitu pelkästään toimittajayrityksiin, vaan siihen kuuluvat myös asiakasyritykset sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Toimijoiden tiivis yhteistyö on Pirkanmaan iso vahvuus. Vahvuuksia ovat myös opetuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaavan työvoiman hyvä saatavuus sekä Nokia-osaamisen leviäminen spin-offeina, sijoittajina ja toimintatapoina, Lausala kertoo. Heikkouksia taas ovat klusterin huono tunnettuus ja se, että seudulla on suhteellisen vähän sekä ICT-yritysten pääkonttoreita että riskisijoittajia. Avoin lähdekoodi, anturit ja living lab Ennakointiselvityksen mukaan keskeisimpiä yleisiä trendejä ovat offshoring ja työn siirtyminen Aasiaan, ICT:n ostaminen palveluna, mittaamisen tarjoamat uudet mahdollisuudet, koneälyn kehittyminen sekä kuluttajistuminen eli kuluttajapalvelut ja kuluttajien osallistuminen palvelutuotantoon ja tuotekehitykseen. Pirkanmaalla erityisiä mahdollisuuksia nähdään anturointiin, mittaamiseen ja tunnistamiseen liittyvässä perustutkimuksessa ja sovelluksissa sekä robotiikan ja erilaisten koneiden ohjausjärjestelmiin ja etäoperointiin liittyvässä sulautettujen järjestelmien kehittämisessä ja rakentamisessa. Selvityksessä todetaan, että Tampereella on huippuluokan käyttöliittymätutkimusta sekä erikseen sosiaalisen median ja erilaisten kollaboraatioalustojen osaamista. Näiden ansiosta täällä on myös mahdollisuus hakea liiketoiminnasta entistä suurempi osa kuluttajasektorilta, etenkin kansalaisten terveys- ja viranomaispalveluista sekä viihdepalveluista. Market-Vision näkemyksen mukaan klusterille mahdollisuuksia antavat esimerkiksi avointa lähdekoodia hyödyntävien ratkaisujen yleistyminen kaupallisissa ohjelmistotuotteissa, käyttöliittymien hyödyntäminen mobiiliratkaisuissa ja työkoneissa, eri toimijoita yhdistävät kokeilevat living labit sekä älykkäiden ratkaisujen hyödyntäminen koneenrakennusteollisuudessa. Rohkeutta ja uskoa Pirkanmaan ICT-strategiaa työstää parhaillaan kauppakamarin, Hermian ja Tredean edustajista koostuva ohjausryhmä. Se on samoilla linjoilla ennakkoselvityksen näkemyksen kanssa. Ohjelmajohtaja Petri Räsänen Hermiasta pitää haasteena kehitystoimijoiden hajanaisuutta ja koordinaation puutetta. Mahdollisuuksia meillä on esimerkiksi kuluttaja- ja asiakaslähtöisyydessä, sosiaalisen median integroimisessa osaksi liiketoimintaa, lähilangattomuudessa ja antureissa. Tarvitaan rohkeutta ja tilaisuuksia kokeilla ICT:n avaamia uusia mahdollisuuksia ja uskoa Pirkanmaahan ja yritysten omiin kykyihin. Tarvitaan myös siilojen purkamista toimialojen ja kehittäjien väliltä.l www.pirkanmaanennakointipalvelu.info/ julkaisut Pirkanmaan ICT-alan ennakointiselvitys Satakunnankatu 7 33100 Tampere puhelin 010 548 8500 hannele@mainiota.fi www.mainiota.fi tammisto knuutila tammisto oy tktviestintätoimisto Finlaysoninkuja 9 33200 Tampere puhelin 03 2536600 www.tammistoknuutila.fi Onko tässä paikka sinun yrityksellesi? www.tampereenkauppakamarilehti.fi tampereen kauppakamarilehti 13
Elinkeinoelämä toivoo uudelta TAMKilta Pitää elää ja hengit 2010 Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma koulutus, osaaminen, työvoima Tampereen kauppakamarin linjaukset 2010 > Koulutusjärjestelmän rakenteellisia uudistuksia tulee jatkaa, laadukkaalla koulutuksen ennakointityöllä voidaan vaikuttaa alueen työvoimatarjontaan. > Kauppakamari osallistuu uuden Tampereen ammattikorkeakoulun strategiatyöhön ja tukee sen tehokasta käynnistämistä. > Kauppakamari jatkaa TTY-säätiön pääoman keräämistä. > Oppilaita ja opettajia pitää perehdyttää työelämään erilaisin tutustumishankkein. TAMKista odotamme edelleen motivoituneita, kohtuullisen kielitaitoisia insinöörejä ja tradenomeja. Tuotantoon koulutamme tekijät itse, sillä hammaspyörätekniikkaa ei opeteta missään koulussa, sanoo Kari Sorjonen. Hammaspyörän kylkeä mittaa alun perin kirvesmieheksi kouluttautunut Jarmo Iivari. > Kauppakamari tukee liiketaloudellisen korkeakouluyksikön syntyä. Alueelle tarvitaan palveluliiketoiminnan koulutusta, jota tukee parhaiten kahden yliopiston yhteinen yksikkö. > Kauppakamari järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa Rekrytorin tukeakseen nuorten työllistymistä. Elinkeino- ja työelämän edustajat TAMKin hallituksessa ovat aluejohtaja Kari Lahtinen (Nordea) varahenkilönään varatuomari Kirsti Auranen (Ernst & Young), HR-johtaja Sauli Sundell (Metso Minerals) varahenkilönään toimitusjohtaja Kari Sorjonen (Tasowheel) sekä hallintoylijohtaja Pirjo Aalto (PSHP yhtymähallinto) varahenkilönään taloustieteen maisteri Timo Soini. 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
joustavuutta: tää työelämän tahtiin Hieno asia, kommentoivat yksimielisesti TAMKin hallituksen elinkeinoelämän edustajat Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistymistä tämän vuoden alussa. Kuin yhdestä suusta he sanovat myös odottavansa uudelta TAMKilta ketteriä vetoja maailman muuttuessa ja kutistuessa kuin vanha villasukka. Teksti ja kuva Päivi Eskelinen TAMKin uudessa hallituksessa elinkeinoelämää edustavat aluejohtaja Kari Lahtinen Nordea Pankista ja HR-johtaja Sauli Sundell Metso Mineralsista varamiehenään Tasowheelin toimitusjohtaja Kari Sorjonen. Yhdistyminen oli ehdottomasti hyvä juttu. Näin saadaan kustannuksia kuriin ja toimintaa tehostettua, sillä löysää rahaa ei enää ole. Kannattaa etsiä synergioita, vaikka TAMKin koulutustarjonta sisältää laajasti niin terveydenhuoltoa, teknistä alaa kuin taidettakin, Sorjonen kiteyttää. Kari Lahtinen, TAMKin hallituksen jäsen jo viiden vuoden ajalta, on samaa mieltä. Erityisen hienoa oli, että Tampereella tehtiin itsenäinen yhdistymispäätös nopeasti. Yleisesti tiedetään opetusministeriön suunnitelmat ammattikorkeakoulujen määrän karsimiseksi. Niukkuutta on luvassa, mutta suurena yksikkönä TAMK kykenee toimimaan entistä kustannustehokkaammin, hän sanoo. Uuden TAMKin strategia valmistuu näinä viikkoina. Kari Lahtinen kertoo, että strategiatyö lähti liikkeelle viime elokuussa Elinkeinoelämän Valtuuskunnan tulevaisuutta luotaavista skenaarioista. Laaja strategiatyö on ollut tarpeen yhdistettäessä kaksi menestyvää, isoa ja erilaista kokonaisuutta ja määriteltäessä painotukset, joihin resurssit suunnataan, Lahtinen sanoo. Uusia avauksia odotetaan Kari Lahtisen mielestä uudessa strategiassa otetaan toimintaympäristö hyvin huomioon. Näin pitääkin, sillä koulu ei ole itseään varten, vaan sen ydintehtävä on tuottaa osaajia ja luoda osaamista ympäristölleen. Hereillä on oltava, sillä savupiippuaika on ohi lopullisesti. Monialaisena TAMK tarjoaa toivottavasti uusia avauksia, joissa yhdiste- tampereen kauppakamarilehti 15
Tankeroenglannilla ja suomalaisilla tavoilla ei enää pärjää maailmassa, joka kutistuu kuin vanha villasukka. Toimitusjohtaja Kari Sorjonen Rakennusala ei jäänyt sanattomaksi tään vaikkapa koneenrakennusta ja terveyspuolta. Näin luodaan pohjaa Pirkanmaan menestyksen kannalta välttämättömille tulevaisuuden osaamisille. Lahtinen sanoo tuovansa ammattikorkean hal litukseen fokusajattelua yrityselämästä. Nyt on hyvä tilaisuus toiminnan järkeistämiseen. Toivon, että siinä onnistutaan, sillä vain kustannustehokkaana on mahdollista keskittyä ydintehtävään. Kansainvälisyys nostettava kärkeen Sauli Sundell nostaa kansainvälisyyden koulutuksen kehittämisessä kärkeen. Valtaosa tämän päivän suomalaisista metalli- ja konepajateollisuuden yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Monet yrityksistä ovat aidosti globaaleja rakenteellisesti eli niiden kansainvälisyys ei rajoitu vientiin. Odotamme uusilta työntekijöiltä valmiuksia kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta, eikä silloin kielitaito yksin riitä. Opiskelijat tarvitsevat kansainvälistä kokemusta jo opiskeluaikanaan. Siitä hyötyvät he itse ja heidän tulevat työnantajansa teollisuudessa, Sundell sanoo. Kari Sorjonen allekirjoittaa Sundellin näkemyksen. Tankeroenglannilla ja suomalaisilla tavoilla ei enää pärjää maailmassa, joka kutistuu kuin vanha villasukka. TAMK on Tasowheelille tärkeä koulutuskumppani, jolta yritys odottaa käytännönläheisillä taidoilla varustettuja, motivoituneita osaajia. Tuotannon työtehtäviin Tasowheel kouluttaa tekijänsä itse. Strategialuonnosta Sorjonen kertoo tutkiskelleensa pari kertaa käsi poskella. Minua hämmästyttää, missä on sana oppilas. Luvalla sanoen myös yleisviesti jäi etäiseksi. Mielestäni niiden tahojen, joille työntekijöitä koulutetaan, pitäisi näkyä enemmän strategiassakin. Tämä on kuitenkin hyvä alku strategiatyölle, joka ei tunnetusti lopu koskaan. Hallituksen elinkeinoelämän edustajat antavat tähän tukeaan, samoin strategian jalkauttamiseen sekä henkilöstön sitouttamiseen yhteiseen päämäärään, Sorjonen sanoo.l TAMKin ammatillisissa neuvottelukunnissa vuoropuhelu työelämän kanssa sujuu. Todisteena tästä on rakennusmestarikoulutus, jonka uudelleen aloittamiseksi TAMKin opettajat ja paikalliset rakennusliikkeet kokosivat voimansa. Rakennusalan mestarikoulutuksen lopettaminen 90-luvulla Suomessa nosti ison äläkän rakennusalalla. Tarjolla oli ainoastaan alan insinöörikoulutusta, josta valmistuu suunnittelijoita ja muita toimihenkilöitä, mutta ei työmaata pyörittäviä ammattilaisia, kertoo aluejohtaja Jussi Tanhuanpää NCC Rakennus Oy:stä. Samaan aikaan, kun Rakennusteollisuus ry:n vetosi valtakunnallisiin päättäjiin, rakennusliikkeet veivät asian paikallisesti alan ammatilliseen neuvottelukuntaan. Nyt alkoi tapahtua. Opettajat päättivät selvittää perusteellisesti, mitä rakennusala toivoo koulutukselta. Järjestimme useita workshopeja, joissa avasimme sekä teknikko- että insinööritason alan koulutukset. Kokosimme yhdessä uudet koulutussisällöt ja mietimme muun muassa teorian ja harjoittelun suhdetta. Rakennusliikkeet sitoutuivat harjoittelun onnistumiseen tarjoamalla tarvittavan määrän paikkoja. Yhteistyössä lobbaamalla rakennusmestarikoulutus saatiin alkamaan uudelleen syksyllä 2008. Mestarikoulutuksen alasajo tuotti kymmenen vuoden koulutustauon. Tästä on päänvaivaa rakennuksilla varsinkin nyt kun rakentaminen viriää uudelleen. Konkarit jäävät eläkkeelle, eikä heidän tilalleen ole vaativien kohteiden pyörittämiseen tottuneita tekijöitä. Onneksi tilanne on pian korjaantumassa ensimmäisten uuden koulutuksen käyneiden mestareiden valmistuessa parin vuoden sisään, Tanhuanpää sanoo.l Yritysharava perkaa nyt teollisuutta ja rakennusalaa Työ- ja elinkeinoministeriön Yritysharava-hanke selvittää parhaillaan Pirkanmaan yritysten kehittämistarpeita. Kevättalvella puhelinhaastattelut etenevät Tampereen ja Pirkkalan alueilla teollisuus- ja rakennusalan yrityksiin. Palvelut ja kaupan ala on jo alueella soitettu läpi. Tähän mennessä Yritysharava on haastatellut noin 14 000 yritystä Keski- ja Pohjois-Pirkanmaalla, Sastamalan alueella sekä Tampereen seudulla. Etelä-Pirkanmaan vuoro tulee myöhemmin tänä vuonna. Tavoite on soittaa yhteensä noin 25 000 yritykseen. Yritysharava kysyy yritysten lyhyen tähtäimen suunnitelmista, työvoimatarpeista sekä osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisajatuksista. Tähän mennessä kolme prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa uutta työvoimaa heti, ja lähiaikoina lisää väkeä tarvitsisi seitsemän prosenttia. Viidenneksellä on ajankohtaista osaamisen kehittäminen. Noin puolet haastatelluista kertoo tarpeista, joihin on mahdollista tarjota julkisia yrityspalveluja, kertoo projektipäällikkö Tommi Virtanen. Hän vastaa valtakunnallisesta Kotti-projektista, joka koordinoi Yritysharava-haastatteluja. Yritysharavan kokoamat tiedot ovat heti käytössä Pirkanmaan ELY-keskuksessa ja esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistot tarttuvat välittömästi mahdollisesti esiin tuleviin rekrytointi- ja kehittämistarpeisiin. l 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
näin sen näen teppo tapani Ammatillisen koulutuksen johtaja Tampereen ammattiopisto Etsitään aktiivisia lainsäätäjiä Pykälät oppivelvollisuusiästä ja koulutusvalintojen tekeminen osittain jo seitsemännellä luokalla tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Ammatilliset oppilaitokset pursuavat opiskelijoita. Esimerkiksi Tampereen ammattiopistossa oli vuonna 2009 yhtä opiskelijapaikkaa kohden kaksi hakijaa. Sisään päässeiden keskiarvot ovat viime vuosina kohonneet. Opintonsa ilman pätevää syytä keskeyttää kuitenkin edelleen noin viisi prosenttia, puhumattakaan ilman opiskelupaikkaa syystä tai toisesta jääneiden asemasta vallitsevassa työllisyystilanteessa. Olemme Tampereen ammattiopistossa kehittäneet muun muassa kauppakamarin ja EK:n signaalien perusteella ns. tuplatutkintoja. Tällä hetkellä ne ovat oiva väline hankkia osaamispohjaa ja kilpailuetua tuleville työmarkkinoille. Tulevaisuudessa kolmen vuoden ammatillisen tutkinnon kehittämiselle on haastetta, sillä työvoimavaje häämöttää vääjäämättömästi. Nykyinen pidennetty tuplatutkinto tai ammattilukiomalli on kustannuksiltaan liian kallis ja hidas, jotta sitä olisi järkevää nykyisestään laajentaa. Miten tuotamme tulevaisuuden huippuammattilaisia? Asiaa ei voi lähestyä pelkästään toisen asteen ikäluokkateemalla. Kyse on pidemmän aikavälin asenteellisesta ja taidollisesta valmentamisesta. Eihän tennisammattilaistakaan aleta valmentaa vasta 16-vuotiaana. Tarvitaan kokeiluja ja yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa ja erilaisia valmiiksi tallattuja polkuja työelämään opintojen päättämisvaiheessa. Nivelvaihe ei ole teemana uusi. Ammatillinen koulutus ja perusopetus tekevät aktiivisesti yhteistyötä opinto-ohjauksessa ja eri oppilaitokset yhdessä kehittävät ohjaustoimintaa hankkeiden avulla. Kuten tuotekehittelyssä aina, mukaan mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Kehitimme vuoden 2009 aikana Tampereelle uutta konseptia, ns.tandem-mallia perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä. Ajatuksena oli, että peruskoululainen kävisi kahdeksannen luokan aikana päivän viikossa ammattikoulua, yhdeksännen kouluvuoden aikana ammattikoulua olisi kaksi päivää viikossa ja ns. 9Bluokan aikana edelleen kaksi päivää. Lopputuloksena kymmenen vuoden koulunkäynnin jälkeen olisi perusopetuksen päättötodistus ja suoritettuna olisi myös yksi vuosi ammatillisia opintoja. Perusopetuksen luonne tuon kolmen vuoden koulunkäynnin aikana olisi käytännöllisempi ja osalla oppilaista todistuksen arvosanat varmasti paranisivat. Ammatillinen koulutus saisi tuon väylän käyneistä hyviä ns. huippuammattilaiskokelaita. Myös lukioväylä olisi edelleen avoin. Kävimme ylpeänä esittelemässä asiaa Helsingissä, mutta paluumatkalla olo tuntui vähintään nöyrältä ja turhauttavalta. Törmäsimme haastavaan normistoon ja uudistuksia rajoittavaan ajattelutapaan. Pykälät oppivelvollisuusiästä ja koulutusvalintojen tekeminen osittain jo seitsemännellä luokalla tuntuivat ylitsepääsemättömiltä. Nyt on korkea aika tarttua noihin normihaasteisiin. Variaatioita pitää olla tarjolla nykyistä enemmän. Taitoja taideaineiden perään huudetaan aina välillä. Samoin kritisoidaan peruskoulun teoriapainotteisuutta. Lain ei tule olla esteenä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi. Laki on nykyisellään hidaste, joka pitää tältä osin muuttaa. Lisäksi erilaisia kokeiluja tarvitaan laajasti, jotta nuorisollamme on erilaisia väyliä jatkossakin kouluttautua ammattiin. Lainsäätäjät: on aktiivisen koulutuspoliittisen otteen ja aloitteiden aika.l tampereen kauppakamarilehti 17
Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. FinlaysonBlanco81x120BomanMakela.indd 1 14.2.2007 15:18:57 Finlayson.indd 1 6.3.2006 13:30:46 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
12 651 m 2 9 066 m 2 9 760 m 2 Kolmenkulmantie Mestarintie 9 218 m 2 Kisällintie 6 756 m 2 6 712 m 2 Nokiantie 6 642 m 2 6 743 m2 3 E12 8 404 m 2 Koreeniityntie Tervetuloa menestymään Kolmenkulman yritysalueelle Vuoden 2010 aikana tulossa myyntiin 9 kpl teollisuustontteja (6 642 12 651 m 2 ) huippusijainnilla Kehätien varresta Kolmenkulman yritysalueella Ylöjärvellä. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh. 050 351 6507 timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, 33470 Ylöjärvi puh. (03) 349 5555 www.ylojarvi.fi Asiantuntija lähelläsi Tilintarkastus Neuvontapalvelut Verokonsultointi PricewaterhouseCoopers Oy Hämeenkatu 26 A, 33200 TAMPERE Puh. 03 3138 8000, faksi 03 3138 8050 www.pwc.com/fi tampereen kauppakamarilehti 19
Tuote kehittyy Ulkovessan uusi sukupolvi. Teollinen muotoilija Mikko Määttänen on yhdistänyt ekovessassa siisteyden sekä käytettävyydessä että ulkonäössä. Nimitysuutinen lehdessä: teollinen muotoilija Mikko Määttänen on nimitetty Finncont Oy:n Design Studiossa tuotepäälliköksi. Hm, jossakin yrityksessä siis on töissä teollinen muotoilija? Niin no, meitä on täällä kolme, Mikko nauraa. 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi