KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

2 ICT-barometrin toteutus 2010 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsingin seutu Häme Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Karjala Rauma Satakunta Tampere Turku Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, ICT-barometri / Suomen alueellisten kauppakamarien yhteinen ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran ja laajempana kuin koskaan aiemmin, sillä mukana on yhteensä 13 alueellista kauppakamaria: Osoitelähteet: kauppakamarien jäsenrekisterit, joillakin alueilla myös muita kyselyn vastaanottajia. Internet-kyselynä Toteuttajat: mukana olevat kauppakamarit

3 Taustatietoa ICT-barometriin vastanneista: jakelu ja vastanneet alueittain, vastanneet henkilöstömäärän mukaan, vastanneet ICT-toimialan mukaan.

4 Jakelu, vastanneet, osuudet Kauppakamari Jakelu Vastanneet Vastaus-% Osuus vastauksista (333) Etelä-Pohjanmaa % 8,7 % Etelä-Savo % 3 % Helsingin seutu % 26 % Häme % 4,8 % Keski-Suomi % 5 % Lappi % 1 % Oulu % 5,7 % Pohjanmaa % 7,2 % Pohjois-Karjala % 5,4 % Rauma % 4,5 % Satakunta % 3,6 % Tampere % 12,6 % Turku % 12 % Yhteensä Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Oulun,

5 Vastanneet yrityksen henkilöstömäärän mukaan %

6 Vastanneet ICT-alojen mukaan

7 ICT-toimiala, jokin muu: Liikkeenjohdon konsultointi Valmennus Taloushallinto IT-laitteiden ja palvelujen myynti Tutkimuslaitteiden valmistus ja myynti mainostoimisto Markkinoinnin palvelut Yritysjohdon konsultointi Taloushallinto Kiinteistöjen kehittäminen Tieto- ja turvallisuusala (henkilöturvallisuus) Graafinen tuotanto Johdon konsultointi Rakennusautomaation huolto Kauppakeskusäänimainonta Mittalaitevalmistus antennilaitteiden valmistus IT-palvelut Reklammedia Marknadskommunikation ICT-palvelut julkinen hallinto Mainos- ja suunnittelutoimisto Liiketoiminnan asiantuntijapalvelut Tapahtumamarkkinointi Teollisuuskonsultointi ja yritysvalmennus Osaamiskeskustoiminta Internet-markkinoinnin ja myynnin asiantuntija ICT-alan koulutus Toimistoautomaation kauppa Maakuntahallinto kehitysyhtiö

8 Suhdanteet ICT-barometrin mukaan: suhdanneodotusten toteutuminen viimeisten 12 kuukauden aikana, suhdanneodotukset seuraaville 12 kuukaudelle, suhdanneodotukset yrityskoon mukaan.

9 Toimialan suhdanteiden kehittyminen verrattuna yritysten odotuksiin viimeisten 12 kk:n aikana

10 ICT-toimialan yritysten suhdanneodotukset 2010 >

11 Suhdanneodotukset yrityskoon mukaan Heikkenevät (%) Pysyvät ennallaan (%) Paranevat (%) Kaikki Yli 250

12 Yritysten kannattavuus ICT-barometrin mukaan: kannattavuusodotusten toteutuminen viimeisten 12 kuukauden aikana, kannattavuusnäkymät seuraavalle 12 kuukauden jaksolle, kannattavuusnäkymät yrityskoon mukaan.

13 Yritysten kannattavuuden toteutuminen viimeisten 12 kuukauden aikana odotuksiin verrattuna

14 Yritysten kannattavuuden kehitysodotukset 2010 >

15 Kannattavuusodotukset 2010 yrityskoon mukaan Heikkenevät (%) Pysyvät ennallaan (%) Paranevat (%) Kaikki Yli 250

16 Henkilöstömäärät ICT-barometrin mukaan: henkilöstömäärien kehitys viimeisten 12 kuukauden aikana, arviot henkilöstömäärien kehityksestä lähitulevaisuudessa, henkilöstömäärien kehitysarviot yrityskoon mukaan.

17 Yritysten henkilöstömäärän kehitys viimeisten 12 kuukauden aikana

18 Yritysten henkilöstömäärien kehitysarviot 2010 >

19 Henkilöstömääräarviot yrityskoon mukaan Vähentyvät (%) Pysyvät ennallaan (%) Kasvavat (%) Kaikki Yli 250

20 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ICTbarometrin mukaan: ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kehitys odotuksiin verrattuna viimeisten 12 kuukauden aikana, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kehitysarviot, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden arviot yrityskoon mukaan.

21 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kehitys verrattuna odotuksiin viimeisten 12 kuukauden aikana

22 Arvio ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta 2010 >

23 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusarviot yrityskoon mukaan Vaikeutuu (%) Pysyy ennallaan (%) Parantuu (%) Kaikki Yli 250

24 ICT-barometri: kehitys vuodesta (e) (e) Suhdanteet Kannattavuus > -10 (e) -20 (e) Henkilöstö Ammattitaitoinen työvoima -30 saldoluku

25 Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Oulun, Vapaamuotoisia kommentteja Avoimen lähdekoodin kysyntä on kasvanut merkittävästi ICT laaja käsite; pitää erikoistua kapeampiin osaalueisiin. Kauppakamareista voisi olla apua siihen, että julkishallinto saataisiin yhtenäistämään tietotekniikkansa yhteen sopivaksi. Rahaa valuu mielettömiä määriä hukkaan, kun yhteistä ja ajanmukaista järjestelmää ei ole. Virosta pitäisi ottaa oppia! Koulutusta on ja väkeä valmistuu, mutta oikeaa osaamista on vaikeampi saada oppilaitoksista. Tämä edellyttää yksilöiltä paljon myös omaaloitteisuutta, jotta oma osaaminen kehittyy riittävälle tasolle työelämää ajatellen. Alan koulutuksessa ongelmana on juokseminen trendien perässä. Kouluissa puuhastellaan javan, cssien ja linuxin kanssa, kun reaalimaailma tarvitsee visual studion osaajia, jotka ymmärtäisivät vielä jotain yritystoiminnastakin. Mm. taloushallinnon ohjelmien taustoja (miten toimivat) ymmärtäviä ICT-hemmoja on tosi vähän. Eli perustyöntekijöitä ja ICT-palvelumyyjiä tarvitaan lisää. Globalisoituminen jatkuu vahvana. Uudet liiketoimintamallit muuttavat sekä CT:n käyttöä, ostotapaa että toimittajakenttää. Kuluttajistuminen etenee vauhdilla. Monet yleiskäsitteet näyttävät olevan nykynuorisolta aivan hukassa esim. maksuehto ja eräpäivä. Nuo edelliset siis vain esimerkkinä. ICT:n merkitystä ja ICT-töiden merkitystä muilla toimialoilla tulisi korostaa Ala rakennemuutoksessa. Pudotuspelissä vahvat entistä vahvempia, määrä vähenee. Tulevaisuudessa palvelu ja tekninen osaaminen paranevat entisestään. Oppilaitoksista ei valmistu tarpeeksi päteviä ohjelmistokehittäjiä, jotka osaavat ja haluavat suunnitella ja koodata ohjelmistoja. Toimiala on pitkään jatkuneessa murroksessa. Kotimaisen ohjelmistoalan ainoa selviytymiskeino on uusiutuminen eli vahva panostus laatuun, toiminnanohjaukseen ja tuottavuuteen. Harvalla suomalaisella PK-yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma tai edes ansaintalogiikkaa hahmotettuna. Itsenäisen liiketoiminnan edellytyksiä pitäisi kehittää esim. siten, että teknologiaprojekteihin ei myönnetä rahaa, ellei liiketoimintasuunnitelmaa ole tehty (ja päivitetty) koko yrityksen osalta. Jo toimivia yrityksiä tulee kehittää ja vahvistaa. Verotus pitäisi muuttaa Iso-Britannian mallin mukaan siten, että verotus alkaa vasta kunnon voiton jälkeen. Oppilaitosten ICT-osaaminen ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin ala kehittyy. Ainakin ammattikorkeakoulusta tuntuu valmistuvan melkoisen kirjava joukko. Informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää nykyistä paljon paremmin tuottavuuden tehostamisessa.