Syrjässä syrjäytyneet KUKA KOPUTTAA SYRJÄYTYNEEN OVEEN MAASEUDULLA? Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto Hanketreffit Hämeenlinna 22.5.2014 Oulu 27.5.2014 Syrjässä syrjäytyneet tutkimuksen näkökulma Tehtiin näkyväksi ja kuuluvaksi syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten arjen todellisuutta maaseudulla Tarkasteltiin kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden verkostoyhteistyön esteitä ja onnistumisia paikallistasolla ruohonjuuritason työntekijöitä kuulemalla Rahoittaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, toteuttaja Sininauhaliitto 2
Tutkimuksen tuloksia Maaseudulla yksinäiset vanhukset sekä päihde- ja mielenterveysongelmaiset jäävät entistä useammin ilman riittävää apua osa ihmisistä jää suorastaan heitteille Maaseudulla on huutava tarve etsivään ja saattavaan työhön Ruohonjuuritason toimijat kokevat, että resurssit eivät kohdistu oikein, työntekijöitä ei kuunnella eikä heidän osaamistaan arvosteta näkevät, että osa ihmisestä siirretään nyt syrjään, ihan selvästi Vaikeat sosiaaliset ongelmat eivät hoidu aktiivisen kansalaistoiminnan tai naapuriavun voimalla tarvitaan ammattilaisten erityisosaamista ja verkostoyhteistyötä Ihmisten tarpeista lähtevän avun ja ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi maaseudulla tarvitaan joustavia välitilaratkaisuja ja verkostoyhteistyötä 3 Syrjässä syrjäytymisen taustaa toteutetaanko meillä pelon sosiaalipolitiikkaa? Julkisten hyvinvointipalveluiden keskittäminen, tehostaminen ja säästäminen Kovenevat asenteet, aktiivisen kansalaisuuden ylistys ja vaatimus 4
Työntekijöiden väsyneet ruumiit ja uupuneet mielet Julkisen sektorin ihmiset ovat nääntyneet. Nämä keskimäärin 43-vuotiaat naiset ovat jaksaneet vain, koska ovat uskoneet säästöjen loppuvan joskus. Mutta teki mitä teki, potilasjono ei lopu vaan jatkuu liinavaatevarastoon. Juha Siltala 2000 (ks. myös Julkunen & Niemi 2002) 13 vuotta ennen Syrjässä syrjäytyneet tutkimusta! 5 Syrjäytyminen kunnan ja kylän imagohaittana? Kunnista on tullut hyvistä veronmaksajista, työssäkäyvistä asukkaista ja työllistävistä yrityksistä kilpailevia yritysmäisiä toimijoita (Möttönen 2013) Kylätoiminta ja aktiivisen kylän tuottaminen (Kumpulainen 2012) Sosiaalisten ongelmien esille nostaminen saattaa näyttäytyä oman pesän likaamisena Miten käy niiden, jotka eivät osaa tai pysty kantamaan vastuuta itsestään ja läheisistään? Miten käy niiden, jotka elävät yhteisön ulkopuolella? 6
Tarvitaan paikallisen kumppanuuden ja verkostoyhteistyön vahvistamista Toimintaympäristön jatkuvista muutoksista johtuen taisteluväsymys ja pessimismi julkisella sektorilla työntekijöiden vastaanottavuus uusia toimintatapoja kohtaan on kärsinyt. Verkostoyhteistyö perustuu henkilökohtaiseen tuntemiseen, vahvistuu pitkien yhteistyösuhteiden ja hyvien yhteistyökokemusten kautta. Tarvitaan joku, joka kutsuu koolle, koordinoi, tarvitaan sopimista ja roolittamista, edistää suunnitelmallisuutta. Reuna-alueilla toimivaa verkostoyhteistyötä ei voi johtaa kuntatasolla vaan paikallistasolla. Vain paikallisesti läsnä oleva ja vastuuta kantava kuntatoimija voi vastata yhteisöllisyyden lisäämisen ja kansalaistoiminnan aktivoinnin haasteisiin. 7 Verkostoyhteistyö on yhdessä auttamista ja rinnalla kulkemista Käytännönläheistä ja arkista asioiden hoitamista Olemassa olevien palveluiden piiriin ohjaamista Hyvinvointia ja arjen hallintaa edistävää, palvelujen tarvetta ennaltaehkäisevän avun ja tuen tarjoamista Koteihin jalkautumista ja tuen tarpeiden kartoittamista, asiointitukea ja keskusteluapua Auttaa kuntia ahdingossa miten saadaan jatkuvassa muutoksessa kipuilevat kunnat sitoutumaan pitkäjänteiseen koordinointiin ja vastuunkantoon paikallistasolla? 8
Esimerkki: Diakoniatyöntekijän jalkautuvan työn ja verkostojen merkitys kunta- ja palvelurakenteiden muutoksessa Haastattelusitaatti Syrjässä syrjäytyneet (s. 89) Rinnalla kulkemista ja palveluohjausta Edistää kuntalaisten ja ammattiauttajien välistä kohtaamista Helpottaa ihmisten pääsyä palveluiden sekä epävirallisen avun ja tuen piiriin Toimii palveluiden tarvetta ennalta ehkäisevästi 9 Kuka uskaltaa koputtaa syrjäytyneen oveen? Lähipalvelut ja auttamistyö syrjässä syrjäytyneiden kanssa (vaikeat päihde- ja mielenterveysongelmat) On erityisosaamista ja ammattitaitoa vaativaa työtä, jonka ytimessä on pitkäjänteiseen sitoutumiseen perustuva molemmin puoleinen luottamus ihmisen kohtaaminen, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen Vaativaa ja kuormittavaa mistä löytyy tekijöitä ja resursseja tähän työhön jatkossa? 10
Syrjässä syrjäytyneet eivät enää omatoimisesti saavuta tarvitsemaansa apua Se oli heti huomattavissa, miten hirveen paljon siis tämä kaupunkiliitos teki sitä, että (...) nää meijän heikoimmassa asemassa olevat ihmiset menetti sen palvelun. (...) Kun se vaan on ihmisillä se linja-autoon meneminenkin (vaikeaa), ja että sä tulet tänne (kaupunkiin) ja sun pitäs täällä johonkin mennä. (...) Ei heillä oo ollu mitään tarvetta aikasemmin asioida kaupungissa. (...) Et tavallaan niillä on niin ääretön se luottamus ja tarvis johkun asioiden hoitajaan. (Sosiaalityöntekijä) 11 Hämeenlinnan paikallinen kumppanuusmalli Ostopalvelu Kotona asumisen tuki (sosiaalinen isännöinti) harvaan asutulla maaseudulla Kunnan sosiaalityöntekijän ja järjestön lähipalvelutyöntekijä työparitoimintaa Paikallisesta tarpeesta nouseva verkostoyhteistyö Kunta (aikuissosiaalityö, psykososiaaliset palvelut, kotihoito ) Seurakunnan diakoniatyö Päihdejärjestö Muut Kansalaistoiminta Miten asiakkaat ja muut paikalliset ihmiset voivat parantaa omalla toiminnallaan hyvinvointiaan ja osallisuuttaan? 12
Hämeenlinnan malli Järjestön työntekijä keskittyy rajattuun asiakasryhmään kunnan haja-asutusasueilla kokonaisvaltaisesti 1. Kotiin vietävä palvelu (asumisen tukea) 2. Avustaminen liikkumisen ongelmissa (asiointituki, sähköinen asiointi, palveluohjaus) 3. Keskustelutuki (myös puuttuvien ja huonosti saatavilla olevien mielenterveyspalveluiden täydentäminen) Luottamuksen synnyttäminen ja toiminnan tavoitteellisuus mahdollistuu pitkäjänteisen työn avulla (sopimus 3 kk kerrallaan, jatketaan tarvittaessa) Tilanteen uudelleenarvioinnit joustavasti Järjestön yleishyödyllinen toiminta: yhteydenpito järjestötyöntekijään mahdollinen myös asiakassopimuksen päättymisen jälkeen Etsivä työ järjestön luottamuksellisten kontaktien avulla 13 Julkinen sektori paikallistason vastuunkantajana Ajattelen, että tuolla meillä maalla, kun meillä ei ole mitään klubitaloja, meillä ei oo mitään ryhmiä, meillä ei oo semmosia, mihin me ihmisiä ohjattais, niin mä ajattelen, että on ihanaa, että on joku palvelu, mitä voi sanoa, että olis tämmöstä palvelua. Kun eihän siellä oo mitään. Siellä on kyllä eläkeläisten ryhmät ja nää tämmöset tavan, semmosille ihmisille, jotka osaa toimia ja osallistuu, mutta ei oo mitään [näille, tälle kohderyhmälle]. ( ) Ja sitten on mun mielestä hieno asia se, että tilaaja on, tilaaja on huomannu, että tätä palvelua tarvitaan ja että reuna-alueilla pitää olla, että me ei voida sanoo, et menkää sinne palveluiden piiriin keskustaan ( ) (Sosiaalityöntekijä) www.sininauhaliitto.fi 14
Jatkotutkimushypoteeseja ja -kysymyksiä Pieni ei aina ole ketterä ja joustava Ei näin: Julkinen sektori (kunta) paha, kolmas sektori (paikallinen toiminta) hyvä Miksi hyvätkään käytännöt eivät juurru tai leviä? Miten verkostoyhteistyön esteitä voidaan poistaa ja miten sitä voidaan vahvistaa? Miten vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa kansalaistoimintaan voidaan tukea ammatillisen työn rinnalla? Millainen merkitys sillä on asukkaille ja mitä hyötyä siitä on palveluiden tarpeen kannalta pidemmällä tähtäimellä? 15 Kiitos. Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Puh. 050 595 8829