Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden taustatekijöinä Rikoksentorjuntaseminaari Turvallinen huominen rakennetaan tänään Tampere 4.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Esityksen rakenne 1) Koulupudokkuus ja työttömyys rikollisuuden syinä kriminologisen teorian valossa 2) Rekisteriaineistot rikollisuuden tutkimuksessa 3) Tuloksia 4) Pohdintaa syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisemisestä
Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä, koulu(tus)pudokkuutta, pienituloisuutta, köyhyyttä, asunnottomuutta, velkaantumista? Päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, heikkoa terveyttä? Yhteiskunnan ulkopuolisuutta, poliittista osallistumattomuutta, yksinäisyyttä? Rikollisuus usein osa syrjäytymisen määritelmää
Syitä ja seurauksia 1) Kausaatio 2) Käänteinen kausaatio 3) Valikoituminen Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Kolmas tekijä Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys Rikollisuus Koulupudokkuus Työttömyys 4) Kasaantuva huono-osaisuus (Sampson & Laub 1997)
Haasteita tutkimukselle Kansainvälisessä rikosuratutkimuksessa on toistuvasti havaittu, että rikosuralle päätyvät aikuiset ovat rikosalttiitta jo nuorena Koska rikoskäyttäytyminen alkaa huomattavasti aikaisemmin kuin koulutus ja työmarkkina-asema vakiintuvat, vaikutuksien suunta on epäselvä Perhetaustan vaikutus lasten rikollisuuteen helpompi todistaa Toisaalta haasteena myös se, kuinka mitata nuorten aikuisten syrjäytymistä luotettavasti
Ikä-rikoskäyrä Selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyt 2006-2011 Poliisin tietoon tulleita rikoksia 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 keskiarvo 2006-2011 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Epäillyn ikä Lähde: Tilastokeskus, Poliisin tietoon tullut rikollisuus
Rekisteritutkimus Suomalaiset rekisteriaineistot tarjoavat hyvät mahdollisuudet väestötasoiselle tilastolliselle tutkimukselle Tietojen yksilötasoinen yhdistäminen henkilötunnuksen avulla Ei vastauskadon ongelmaa, jos perusaineisto poimitaan väestörekisteristä merkittävä etu suhteessa kyselytutkimukseen Puhdas rekisteritutkimus suhteellisen harvinaista kriminologiassa ennen viime vuosia (Lyngstad & Skardhamar 2011) Tarvetta erityisesti pitkittäistutkimukselle Mahdollistaa syy-seurausyhteyksien tutkimisen paremmin Pitkittäisaineistoja voidaan luoda retrospektiivisesti, edullisempaa ja nopeampaa kuin prospektiivisen seurantatutkimuksen teko
Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät Rekisteritutkimushanke 2008 Hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa -(mm. Inkeri Anttila 1952) Tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä sosioekonomisista eroista rikollisuudessa suhteellisen vähän Tutkittu harvoin pääotsikkotasoisena teemana / väestötasoisella aineistolla Tutkimuskysymys hankkeen alussa varsin yleisluontoinen: miten erilaiset sosiodemografiset tekijät ja sosiaaliset ongelmat ovat yksilötasolla yhteydessä rikosten tekemiseen ja rikosuran alkamiseen? Lisäksi esitetään tuloksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kohdusta aikuisuuteen tutkimuksesta (1987 syntyneiden kohortti)
Tuloksia
Sosioekonomisen aseman (SES) osoittimet ja rikollisuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Rikoksia / 1000 henkilövuotta, kolmen vuoden seuranta (2005-2007) Rikoksia / 1000 henkilövuotta N % Väkivalta Omaisuus Rattijuopumus koulutus (lukio tai korkeampi) 12248 43.0 % 1.0 0.2 1.3 ammattikoulu 11107 39.0 % 5.0 5.9 7.8 peruskoulu 5130 18.0 % 25.1 39.1 31.8 tulot (1. kvintiili) 5893 20.7 % 2.6 1.1 4.5 2. kvintiili 5849 20.5 % 4.3 3.0 6.6 3. kvintiili 6005 21.1 % 5.4 4.1 6.0 4. kvintiili 5106 17.9 % 7.6 9.4 9.0 5. kvintiili 5632 19.8 % 13.9 30.1 19.6 työttömyyden kesto (ei tyött.) 16371 57.5 % 3.5 5.0 5.3 lyhin 3168 11.1 % 6.8 6.8 7.9 toiseksi lyhin 2809 9.9 % 7.3 15.5 8.4 toiseksi pisin 3243 11.4 % 9.2 15.2 15.8 pisin 2894 10.2 % 19.2 19.1 22.3 am m atti (ylempi toimihenkilö) 4402 15.5 % 1.1 0.4 2.0 alempi toimihenkilö 4454 15.6 % 1.5 1.7 2.0 työntekijä 8357 29.3 % 6.4 4.3 9.5 ei ammattia (suuri osa opiskelijoita) 11272 39.6 % 11.4 19.1 14.7 Lähde: Aaltonen, Mikko & Kivivuori, Janne & Martikainen, Pekka (2011): Social Determinants of Crime in a Welfare State: Do They Still Matter? Acta Sociologica 54(2)
Koulutus ja työttömyyshistoria seuraamuslajin, tuomioiden lukumäärän ja rikoslajin mukaan 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Vuosien 2005-2006 tuomiot ja sakot päiviä % pelkkä työttömänä 2005-2006 peruskoulu 1999-2004 (ka.) Seuraamus Ehdollinen 57 598 Yhdyskuntapalvelu 74 696 Ehdoton 81 523 Tuomioiden 0 16 338 lukumäärä 1 27 397 2 37 468 3-5 53 482 6-10 71 615 11+ 85 475 Rikoslaji Rattijuopumus 56 559 Väkivalta 60 539 Omaisuus 68 572 Koko aineisto 18 351 Lähde: Suomalaisen rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto
Koulutus, työttömyys ja väkivallan vakavuus 19-30-vuotiaat nuoret aikuiset Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 2005-2007 Lievä Törkeä pahoinpitely pahoinpitely Pahoinpitely Henkirikoksen yritys UHRIT EPÄILLYT Sukupuoli Nainen 1.0 1.0 1.0 Mies 3.8 5.7 7.0 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.2 2.2 3.4 Peruskoulu 6.6 6.9 14.0 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.1 1.9 2.9 2. kvartiili 1.6 1.7 1.8 3. kvartilli 1.8 2.3 2.4 4. kvartiili 1.8 3.6 5.6 Sukupuoli Mies 1.0 1.0 1.0 Nainen 1.1 2.2 5.7 Koulutus Lukio tai korkeampi 1.0 1.0 1.0 2004 Ammattikoulu 2.0 2.1 4.0 Peruskoulu 3.7 4.9 10.5 Työttömyyden pituus Ei työttömyyttä 1.0 1.0 1.0 1999-2004 1. kvartiili 1.0 1.2 0.8 2. kvartiili 1.4 1.5 1.1 3. kvartilli 1.0 1.6 2.3 4. kvartiili 1.8 2.1 3.7 Lähde: Aaltonen (2010) Nuorten aikuisten koulupudokkuus, työttömyys ja väkivaltarikollisuus. Oikeus 39(3)
Työttömyyden ja rikollisuuden ajallinen yhteys Yksilöiden välisessä vertailussa työttömyys on merkittävä riskitekijä, yksilönsisäisessä vertailussa yhteys huomattavasti heikompi Ainoastaan omaisuusrikollisuuden taso vaihtelee ajassa senhetkisen työllisyystilanteen mukaan, väkivaltarikollisuus ja rattijuopumukset eivät Kyseessä valikoitumisvaikutus pysyvät erot työttömien ja muiden välillä selittävät rikollisuutta? (Farrington et al. 1986; Felson et al. 2011) Työvoimapoliittiset aktivointitoimet ja rikollisuus Tuoreet tanskalaistutkimukset viittaavat siihen, että aktivointitoimenpiteillä (active labor market policies) voidaan vähentää nuorisorikollisuutta (Andersen 2012; Fallesen et al. 2011) Suomessa samankaltaisia tuloksia: samat nuoret (18-24-vuotiaat) tekevät vähemmän rikoksia ollessaan työmarkkinatuen aktivointijaksolla kuin passiivijaksolla Lähde: Aaltonen, MacDonald, Martikainen, Kivivuori (2013) Reassessing the unemployment-crime link
Yhteenveto päätuloksista Pelkän peruskoulun käyneet ja pitkään työttömänä olleet vahvasti yliedustettuina rikosten tekijöiden joukossa Suurin osa heikossa asemassa olevistakaan ei syyllisty rikoksiin Riippumatta siitä, onko syrjäytyminen yksiselitteisesti rikollisuuden syy, on selvää, että koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyneet tekevät huomattavasti muuta väestöä enemmän kaikkia tässä tutkimuksessa tarkasteltuja rikoksia Yhtenä syynä vahvoihin yhteyksiin se, että rekisteriaineisto edustaa väestöä erittäin hyvin, ja vakavimmin syrjäytyneet henkilöt ovat mukana (toisin kuin kyselytutkimuksissa yleensä) Myös vakavan väkivallan uhrit valikoituneita Vahvemmilla tutkimusasetelmilla työttömyyden yhteys rikollisuuteen ei enää yhtä selvä
Rajoituksista Korrelaatio ei todista kausaliteettia Rekisteriaineistojen suurimpana ongelmana kriminologisen tutkimuksen kannalta se, ettei yksilöominaisuuksia voida mitata (kognitiiviset kyvyt, persoonallisuus, impulsiivisuus) Toisaalta ongelmana myös se, ettei piilorikollisuutta voida tutkia Tarvitaan vahvempia tutkimusasetelmia (ns. luonnolliset kokeet) Syrjäytyneiden identifikaatio vielä puutteellista (Myrskylä 2011) NEET (not in education, employment or training) Tiedetään, että osa paljon rikoksia tekevistä ei saa koskaan seurannan aikana työttömyyskorvauksia työttömyyden vaikutus aliarvioidaan Tarvitaan parempaa tietoa mm. mielenterveys- ja päihdeongelmista Miksi erot rikollisuudessa sosioekonomisen aseman mukaan ovat niin merkittäviä pohjoismaissa? Yhdysvalloissa pitkä debatti 70- ja 80-luvuilla siitä, onko SES ylipäätään yhteydessä rikollisuuteen
Mitä tulisi tehdä?
Mistä on näyttöä? Monet korostavat varhaisen puuttumisen tärkeyttä Varhaisilla panostuksilla esim. koulutukseen (Heckman 2006) suurempi tuotto Vahvaa näyttöä yksittäisten ohjelmien vaikuttavuudesta lähinnä Yhdysvalloista Campbell collaboration: meta-analyyseja mm. koulupudokkuuden ehkäisyohjelmista (Wilson ym. 2011), mentorointiohjelmista (Tolan ym. 2008) ja perhevalmennuksesta (Piquero ym. 2008) Saving children from a life of crime (Farrington & Walsh 2007): esikouluohjelmat ( intellectual enrichment & social skills training ) sekä vanhemmuusvalmennus tehokkaita keinoja Ohjelmat kohdennettu usein köyhille asuinalueille, joissa marginaalinen hyöty suurempi (?) Monet näistä keinoista universaaleina (neuvola, terveydenhuolto, koulutus) jo käytössä Suomessa (Kivivuori & Aaltonen 2009)
Tulonjako vai ihan tavalliset asiat? On selvää, että vanhempien matala koulutus ja köyhyys lisäävät lasten rikollisuuden riskiä (Aaltonen ym. 2013) Lapsuuden huono-osaisuus selittää kuitenkin vain osan koulupudokkuuden vaikutuksesta Näyttöä siitä, että osa hyvinvointivaltion palveluista heikentynyt selvästi 1990-luvun laman jälkeen (Salmi et al. 2012) Ei kuitenkaan selvää näyttöä siitä, onko tämä vaikuttanut rikollisuuden määrään
Käännekohtia? Kriminologit Robert Sampson ja John Laub korostavat käännekohtien (turning points) merkitystä rikosuran katkeamiselle Yksilöominaisuudet, varhaiset riskitekijät tärkeitä, mutta eivät pysty selittämään rikosuralla tapahtuvia muutoksia Uusi työpaikka ja parisuhde keskeisiä mekanismeja Toinen näkemys: Hooks for change (Giordano et al. 2002) kognitiivinen muutos (motivaatio) tapahtuu ensin
Millaista tutkimusta tarvitaan? Ongelmat kasaantuvat syrjäytyminen ongelmallinen käsite Empiirisesti näin onkin, mutta rikollisuuden syiden selvittämisen kannalta on hankalaa, jos kaikki riskitekijät sotketaan yhteen Selvitettävä, mitkä riskitekijöistä ovat todellisia syitä (joihin vaikuttamalla voidaan vähentää rikollisuutta), mitkä (pelkkiä) korrelaatteja/markereita/seurauksia Monitieteinen tutkimusote tärkeä, jotta valikoitumisprosessit saadaan tarkemmin esiin Työvoimapoliittisten uudistusten rikosvaikutusten arviointi Ajallinen ulottuvuus onko syrjäytyminen kasvava ongelma, ja siten yhä tärkeämpi rikollisuuden syy?
Johtopäätöksiä Koulupudokkuuden ehkäisy tärkeää koulutuksen vaikutus rikollisuuteen luultavasti kausaalinen Vaikutus rikollisuuteen riippumatta Perhetaustasta (Savolainen ym. 2013) ja eräistä yksilötekijöistä (ADHD ja oppimishäiriöt) (Savolainen ym. 2012) Työttömyydestä, pienituloisuudesta sekä aikaisemmasta rikollisuudesta (Aaltonen ym. 2011) Koulutuksen vaikutus rikollisuuteen havaittu myös luonnollisissa kokeissa USA: Lochner & Moretti 2004; UK: Machin et al. 2011; SWE: Hjalmarsson 2011; Meghir et al. 2012 Tärkeää pohtia universaalien (kohdistetaan kaikkiin) ja kohdennettujen (kohdistetaan riskiryhmiin tai valikoituihin yksilöihin) politiikkaohjelmien mahdollisuuksia (Farringon & Walsh 2007) Vaikea sanoa, kannattaako mahdolliset koulutusreformit kohdistaa koko väestöön (oppivelvollisuusiän nosto), vai tarvitaanko kohdennettuja toimia esim. ammattikoulutuksen puolella (oppisopimuskoulutus, työssä oppiminen) Varhaisen puuttumiseen liittyy leimaamisen vaara sekä väärien positiivisten ongelma (Tham & von Hofer 2009)
Johtopäätöksiä Työvoiman kysynnässä tapahtuneet muutokset erityisen vahingollisia syrjäytymisvaarassa oleville? (Kivivuori & Lehti 2006) Tiedetään, että ne jotka työllistyvät vankeuden jälkeen uusivat rikoksensa harvemmin (Savolainen 2009; Skardhamar & Telle 2012) Työllistymisohjelmien tulokset toistaiseksi laihoja (Visher ym. 2005; Bushway & Apel 2012) Aktivointitoimet näyttävät vähentävän nuorisorikollisuutta Tanskassa ja Suomessa (Andersen 2012; Fallesen ym. 2011; Aaltonen ym. 2013) On kuitenkin mahdollista, että työmarkkinatuen saamiseen liittyvät rajoitteet syrjäyttävät ongelmallisimman ryhmän yhä vahvemmin (Palola et al. 2012)
Kysymyksiä? www.optula.om.fi mikko.e.aaltonen@om.fi 050-4308510