SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA

Transkriptio

1 SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA Sosiaalipolitiikan tutkimuksen suuntauksia syksy 2016 Tohtorikoulutettava Enna Toikka Turun yliopisto

2 TÄMÄN PÄIVÄN ESITYS Tutkimuksen rakenne ja aiempi kirjallisuus Kasautumisen empiirinen toteutus aiemmissa tutkimuksissa Alustavia tuloksia

3 TUTKIMUKSEN RAKENNE JA AIEMPI KIRJALLISUUS

4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkia mitä muita syrjäytymisriskejä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolisille nuorille kasautuu sekä miten ongelmat seuraavat ajallisesti toisiaan Tyypillisten kasautumispolkujen paikannus seurantajaksolla (Ikäkohortin nuoret vuotiaita)

5 SYRJÄYTYMISRISKIEN ULOTTUVUUDET Heikko työmarkkinaosallisuus (työtön/ työmarkkinoiden ulkopuolella) Toimeentulo (totu) Matala koulutus (perusasteen tutkinto) Mielenterveys- (esh:n osasto-, pkl-käynnit tai psyykenlääkkeet) ja Päihdeongelmat (laitoshoidon pvt) sekä Rikollisuus (tuomiot)

6 TUTKIMUSKYSYMYKSET Kasautuuko joihinkin vertailuryhmiin enemmän syrjäytymisriskejä kuin toisiin (pääasiallisen toiminnan mukaan)? Millaisia kasautumispolkuja syrjäytymisriskit muodostavat (etenkin koulutuksen ja työn ulkopuolisilla nuorilla)?

7 AINEISTO THL:n 1987 syntymäkohortti Ikäkohorttia on seurattu syntymästä vuoteen 2015 asti (viimeisimmät kattavat tiedot vuodelta 2012, jolloin kohortin jäsenet olleet 25-vuotiaita) Rekisteriaineisto (mm. THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen sekä työja elinkeinoministeriön rekisteritietoja)

8 KANSALLINEN SYNTYMÄKOHORTTI 1987 REKISTERIAINEISTO Lähde: THL 2016 (

9 MENETELMÄT Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille kuvataan usein staattisilla mittareilla (esim. työttömyysaste, koulupudokkaiden osuus), jotka ovat sidottuja tiettyyn aikaan (esim. vuoteen) Dynaamisilla indikaattoreilla (esim. tapahtumahistoriaanalyysi) voidaan kuvata muutoksia työmarkkinaasemassa, mutta melko kapeasti (esim. siirtymä koulusta työhön) Sekvenssianalyysillä voidaan huomioida laajemmin peräkkäiset siirtymät (esim. koulutusta töihin ja siitä työmarkkinoiden ulkopuolelle) ja kuvata tyypillisimpiä polkuja esim. koulutuksesta työmarkkinoiden ulkopuolelle (Asplund & Vanhala 2013) Sekvenssianalyysi voidaan nähdä eräänlaisena tapahtumahistoria-analyysin laajennuksena, jolla pystytään tarkastelemaan kokonaisen elämänvaiheen kehityskaarta (Mills 2011, 213)

10 ESIMERKKISEKVENSSI (18 v) (19 v) (20 v) (21 v.) (22 v) (23 v) (24 v) (25 v) =Töissä, 2= Työtön, 3= Opiskelee, 4=Lastenhoito, 5=Sairauspvraha ym., 6=Muut työmarkkinoiden ulkopuoliset

11 NEET: TILASTOTIETOA NEET= Not in Employment, Education or Training Suomen osuus vuotiaista vuonna 2015 oli 18,3 % (Miesten osuus 21,1 %) Vuonna 2005: 13 % (OECD 2016) Kuitenkin: vaikka OECD:n tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Eurostatin tilastoihin, käyttää OECD vuoden ensimmäisen neljänneksen tietoja, koko vuoden keskiarvo 16,6 % (Larja 2016)

12 SYRJÄYTYMISEN LAAJUUS Ilmakunnas, Kauppinen & Kestilä 2015: 4 % ikäkohortista 1977 päätyi kasautumispolulle Asplund & Vanhala 2013: 6 % Myrskylä 2012: 5 % vuotiaiden ikäluokasta

13 AIEMPI KIRJALLISUUS Nuorten koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolisuuden on pelätty johtavan nuorten syrjäytymiseen Syrjäytymisestä puhuttaessa viitataan usein syrjäytymiskierteeseen ja siihen, kuinka tietyt ongelmat altistavat uusille ongelmille, jotka voimistavat kierrettä entisestään

14 AIEMPI KIRJALLISUUS Syrjäytymisriskien tiedetään kasautuvan usein samoille, etenkin matalasti koulutetuille nuorille (esim. Ilmakunnas ym. 2015; Karvonen & Kestilä 2014) Työmarkkinatilanteen, toimeentulon ja koulutustason lisäksi kasautuvuutta tutkittu myös psyykkis-terveydellisten, sosiaalisten sekä elämäntapoihin liittyvillä ulottuvuuksilla (esim. Kauppinen & Karvonen 2008; Berg ym. 2011; Karvonen & Kestilä 2014) HALUTESSA TIEDEKUNTA TAI LAITOS ALAVIITTEESEEN

15 AIEMPI KIRJALLISUUS Pitkittyneen ulkopuolisuuden on rekisteritutkimuksissa huomattu olevan yhteydessä huonompaan terveydentilaan sekä merkittävästi muita suurempaan terveydenhuollon palveluiden ja lääkkeiden käyttöön (Ikäheimo 2015, 40) sekä kohonneeseen kuolleisuusriskiin aikuisuudessa (Berg ym. 2011) Erilaiset sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat lisääntyivät mitä kauemmin nuori oli toimettomana (Larja ym. 2016)

16 RATKAISUEHDOTUKSIA KOULUTUKSEN JA TYÖN ULKOPUOLISUUTEEN Koulutuspaikkojen lisääminen, nuorisotakuu, yhden luukun periaate Ohjaamojen palveluilla jne. Yksilöllisesti räätälöityjä kokonaisuuksia nuorille (Asplund & Vanhala 2013)

17 KASAUTUMISEN EMPIIRINEN TOTEUTUS AIEMMISSA TUTKIMUKSISSA JA ALUSTAVIA TULOKSIA

18 ESIMERKKI 1 AFKL Asplund & Vanhala 2013: Heikosti koulutettujen nuorten polut työelämään

19 ESIMERKKI 1 Asplund & Vanhala 2013: Heikosti koulutettujen nuorten polut työelämään

20 ESIMERKKI 2 Almquist (2016): Kasautumistyypit aikuisuudessa Matala koulutus, työttömyys, toimeentulotuen saanti ja mt-ongelmat Neljä profiilia: Cluster Average (72 %) Cluster esm (8 %) Cluster U (11 %) Cluster eusm (9 %)

21 SYNTYMÄKOHORTIN 1987 PÄÄASIALLINEN TOIMINTA KUUKAUSITTAIN VUOSINA (18 25-V.)

22 SYNTYMÄKOHORTIN 1987 PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VUOSINA (18 25-V.)

23 KOHORTIN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VUONNA 2012 (25-V.) Koulutuksessa 22 % Työssä 55 % Työttömänä 4 % Hoitaa lapsia kotona 6 % Tk-eläke tai muu 1 % Muut työvoiman ulkopuoliset 11 %

24 ONGELMIEN JÄRJESTYS Gallie, Paugam & Jacobs (2003): Työttömyys johtaa odotetusti heikkoon tulotasoon lähes kaikissa maissa (ja etenkin miehillä), mutta ei sosiaalisten suhteiden heikentymiseen, kuten odotettiin. Sen sijaan toimeentulovaikeudet heikensivät mahdollisuuksia palata työmarkkinnoille. Bask (2016): Taloudelliset ongelmat sekä edeltävät että seuraavat muita ongelmia ( gateway problem )

25 JATKOANALYYSIT Seurataan koulutuksen ja työn ulkopuolisia nuoria, joilla on seurantajakson aikana useampia syrjäytymisriskejä Selvitetään tarkemmin mitkä syrjäytymisriskit tyypillisesti edeltävät ongelmien ketjuuntumista

26 KIRJALLISUUS Almquist, Y. B. (2016) Childhood origins and adult destinations: The impact of childhood living conditions on coexisting disadvantages in adulthood. International Journal of Social Welfare 2016: (25), Asplund R. & Vanhala P. (2013) Heikosti koulutettujen nuorten polut työelämään. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2013, Bask M. (2016) Accumulation and Persistence of Welfare Problems over Time. Social Indicators Research 125, Berg N., Huurre T., Kiviruusu O. & Aro H. (2011) Nuoruusiän huono-osaisuus ja sen kasautumisen yhteys kuolleisuuteen. Seurantatutkimus 16-vuotiaista nuorista. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 48, Gallie D., Paugam S. & Jacobs S. (2003) Unemployment, poverty and social isolation. Is there a vicious circle of social exclusion? European Societies 5 (1), Ikäheimo S. (2015) Syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Teoksessa Aaltonen, S., Berg P. & Ikäheimo S. (toim.) Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 84, Ilmakunnas I., Kauppinen T. & Kestilä L. (2015) Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015): 3, Karvonen S. & Kestilä, L. (2014) Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huonoosaisuus. Teoksessa Vaarama M., Karvonen S., Kestilä L., Moisio P & Muuri, A. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kauppinen T. M. & Karvonen S. (2008) Nuorten aikuisten toimeentulo-ongelmat. Teoksessa Moisio P., Karvonen S., Simpura, J. & Heikkilä, M. (toim.): Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Larja, L. (2016) Enemmän nuoria työn ja koulutuksen ulkopuolella ei sentään viidennestä. Tieto&trendit: ( ).

27 KIITOS!